Browsing by Title

Vapo Oy:n kehittämät maataloustraktorivetoiset HavuHukka -hakkuutähdeperävaunut ovat olleet liikenteessä jo vuosikymmenen ajan. Vaunun erikoisuus, kuormaa hydraulisesti tiivistävät laidat, mahdollistavat hakkuutähteen jatketun lähikuljetuksen suoraan palstalta terminaalivarastoon. Tällöin erillistä välivarastointivaihetta tienvarteen ei tarvita. Vapon alkuperäinen tarkoitus oli, että kesäisin turvetuotannossa olevaa traktorikalustoa voitaisiin talviaikaan käyttää HavuHukkien vetotraktoreina, jolloin urakoitsijat saisivat lisätyötä ja investoinnit konekalustoon pysyisivät kohtuullisina. Tässä tutkimuksessa selvitettiin miten HavuHukkien toimintaympäristö on vuosien aikana muuttunut ja miten toimintaympäristön muuttuminen on vaikuttanut HavuHukka -urakoinnin kustannusrakenteeseen. Tutkimus toteutettiin laadullisena, ohjaavana tapaustutkimuksena, sillä tutkimuksen tuloksia hyödynnetään päätöksenteossa HavuHukkien tulevaisuudesta. Tutkimus jakautui kolmeen osaan: haastattelututkimukseen, aikatutkimukseen ja kustannustarkasteluun. Haastattelututkimukseen osallistui yhteensä seitsemän henkilöä. HavuHukka -urakoitsijoiden lisäksi haastateltiin Vapon toimihenkilöitä seuraavilta aloilta: suunnittelu ja konekehitys, huolto ja varaosat sekä energiapuunhankinta. Aikatutkimuksessa seurattiin kahden kuljettajan työskentelyä maastossa. Kolmelta palstalta ajettiin kantoja ja yhdeltä hakkuutähdettä. Aikatutkimuksen lisäksi tehtiin kantojen koemurskaus, jolla selvitettiin kuinka monta irtokuutiota kantomursketta yhdestä HavuHukan kuormallisesta saadaan. Kustannustarkastelussa käytettiin konekustannuslaskennan periaatteita ja hyödynnettiin aiempien vuosien tutkimustuloksia sekä kevään 2008 haastattelu- ja aikatutkimuksen tuloksia. Nykyään yksi HavuHukka toimii alkuperäisellä idealla, eli se on pois käytöstä turvetuotantokauden ajan. Bioenergian käytön lisäämistavoitteen kasvaessa markkinoille on myös tullut uusia hakkuutähdettä tiivistäviä kuormatilaratkaisuja. Tutkimuksen tulokset ovat samansuuntaisia aiempien vuosien tutkimusten tulosten kanssa. Kustannustarkastelun todellisia tuloksia ei ole raportissa esitetty, sillä kustannuksista tehtiin tarkempi selvitys työn tilaajan käyttöön. Raportissa esimerkkilaskelmat on toteutettu kuvitteellisilla luvuilla.

Hiilineutraalin yhteiskuntamme tavoite on sitoa hiiltä yhtä paljon kuin tuotamme hiilidioksidia. Samaan aikaan maatalouden tulisi tuottaa ruokaa kasvavalle ihmisväestölle maapallon kantokyvyn rajoissa ja siinä on avainasemassa viljavuudeltaan heikentyneiden maiden parantaminen. Nurmet toimivat tärkeänä ekosysteemipalveluna sitoen hiiltä ja typpeä maaperään sekä parantaen maan kasvukuntoa. Biohiiltä tutkitaan potentiaalisena maanparannusaineena peltoviljelyssä sekä ilmastonmuutosta ehkäisevänä maaperän hiilensitojana. Se on kuivatislauksessa eli pyrolyysissä syntyvä orgaaninen, kiinteä lopputuote, joka peltomaahan levitettynä pysyy maassa satoja tai tuhansia vuosia. Ei kuitenkaan vielä tiedetä tarkkaan kuinka biohiili vaikuttaa peltomaassa, sillä pitkäaikaiskokeita biohiilen pitkän ajan jälkivaikutuksista ei ole toistaiseksi julkaistu. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää neljä ja viisi vuotta sitten levitetyn biohiilen sekä biohiilen ja lannoitekäsittelyiden yhdysvaikutusta maaperän kosteus-, hiili- ja ravinnepitoisuuksiin Etelä-Suomen olosuhteissa. Lisäksi tutkittiin niiden vaikutusta puna-apila-timoteinurmen kasvilajisuhteisiin ja sadontuottokykyyn. Biohiilikoepelto sijaitsi Helsingin yliopiston opetus- ja tutkimustilalla Helsingissä, Viikissä. Osaruutukoe oli perustettu keväällä 2010, jolloin kuusi-mäntyhakkeesta kuivatislattu biohiili oli levitetty maahan. Pääruudut olivat biohiilitaso 0 t/ha, 5 t/ha ja 10 t/ha. Osaruudut olivat lannoitustaso osuutena suositusten mukaisesta lannoitusmäärästä. Lannoitteena käytettiin puutarhan PK 3-5-20. Kasvukaudella 2014 kalium oli porrastettu tasolle 100 %, 75 % ja 50 %. Keväällä 2015 kaikki ravinteet annettiin kolmena eri tasona 100 %, 65 % ja 30 %. Neljä ja viisi vuotta sitten levitetty biohiili nosti maaperän hiilipitoisuutta ja laski johtolukua. Joinakin mittauskertoina biohiili pidätti kosteutta pintamaassa kuivana aikana ja tasasi maaperän kosteusolosuhteita. Biohiilellä ei ollut vaikutuksia nurmen satoon. Myöskään biohiilellä ja lannoitekäsittelyillä ei ollut yhdysvaikutusta satoon. Suurin lannoitekäsittely nosti nurmen satoa kasvukaudella 2015. Suositeltavaa on edelleen tutkia biohiilen pitkäaikaisvaikutuksia peltomaahan ja sadontuottoon, sillä vanhasta, monia vuosia sitten levitetystä biohiilestä ei ole julkaistuja tutkimuksia. Biohiiltä on oletettavasti turvallista käyttää pohjoisissa olosuhteissa hiilensidontaan torjumaan ilmastonmuutosta.

Ilmastonmuutos uhkaa maataloussysteemejämme muuttuvan sään, ja veden kierron muodossa aiheuttaen kuivuuden ja tulvien yleistymistä. Samalla globaalin väkiluvun ennustetaan kasvavan huomattavasti, vaatien maataloudelta yhä suurempaa tuottavuutta kasvattamatta kuitenkaan hiilidioksidipäästöjä. Biohiili on pyrolysoitua eloperäistä ainesta, joka on erittäin vastustuskykyistä kemiallista- ja mikrobiaalista hajotusta vastaan ja se voi säilyä maassa sadasta vuodesta tuhansiin vuosiin. Biohiilen fysiokemiallisilla ominaisuuksilla on potentiaalia parantaa maan ominaisuuksia ja kasvattaa satotasoja samalla hidastaen ilmastonmuutoksen etenemistä. Biohiilten tuotannosta, ominaisuuksista ja niiden vaikutuksesta maan ominaisuuksiin ei kuitenkaan ole vielä tarpeeksi ja harvat tutkimukset ovat pitkäkestoisia. Tämä kenttäkoe suoritettiin Etelä-Suomessa, Helsingissä. Tutkimuskenttä oli viljavaa hiuesavea, jonka pH oli 6,6. Tässä kenttäkokeessa tarkasteltiin 6 vuotta sitten levitetyn kolmeen biohiilitason, 0 tha-1, 5 tha-1 ja 10 tha-1, vaikutusta maan ja herneen ominaisuuksiin. Maan hiilipitoisuus ja C/N-suhde olivat merkitsevästi kontrolliruutujen tasoa korkeammalla (p<0.05) biohiilikäsittelyn vaikutuksesta. Maan B- ja Mn-tasot olivat myös kohonneet, mutta vain suuntaa-antavalla merkitsevyydellä (p<0,1). Biohiili kohotti maan kosteutta merkitsevästi (SM) 18－30 cm syvyydessä käytettäessä 10 tha-1 biohiilitasoa. Tämä käsittely kohotti kosteutta myös 30－58 cm syvyydessä ja vedenkyllästämän maan vedenjohtavuutta (KSat), mutta vain suuntaa-antavalla merkitsevyydellä. Biohiili ei kuitenkaan vaikuttanut merkitsevästi maan fysikaalisiin parametreihin. Vuoden 2016 keväällä ruuduille levitettiin kolme lannoitustasoa: 30, 65 ja 100 % suositustasosta. Lannoite vaikutti merkitsevästi maan johtolukuun (EC), pH:hon, P-, K-, ja Ca-pitoisuuksiin sekä nosti lehtialaindeksiä (LAI) ja maanpäällisen biomassan (AGB) määrää, palko per kasvi (SPK) ja kasvien C/N-suhdetta suuntaa- antavalla merkitsevyydellä. Biohiilen ja lannoitteen yhteisvaikutus vaikutti merkitsevästi LAI ja suuntaa-antavalla merkitsevyydellä EC, AGB, palkoa per kasvi (PPK), satoindeksiin (HI) kasvien C/N-suhteeseen ja satotasoon.

Eloperäisestä materiaalista pyrolyysillä valmistetun biohiilen on esitetty tuovan helpotusta moniin ajankohtaisiin maataloutta koskettaviin ongelmiin. Biohiilen maanparannuskäytöllä saattaa olla mahdollista esimerkiksi parantaa maan viljavuutta, lisätä viljelykasvien satoja ja hillitä ilmastonmuutosta. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tutkia kuusihakkeesta valmistetun biohiilen vaikutuksia nurmiin neljäntenä vuonna biohiilen maaperään levittämisen jälkeen. Biohiilen vaikutukset Suomen tärkeimmän viljelykasvin tuotantoon on aihe, jota ei ole tiettävästi koskaan aikaisemmin tutkittu kenttäkokeessa boreaalisissa olosuhteissa. Etelä-Suomeen perustetussa kenttäkokeessa havainnoitiin eri biohiilitasojen (0–30 t/ha) vaikutuksia maaperän kosteuspitoisuuteen, puna-apila-timoteinurmen lehtialaindeksiin, lehtivihreäpitoisuuteen, sadon määrään ja kasvustossa vallitseviin kasvilajisuhteisiin. Biohiilen ja erilaisten lannoitusmenetelmien yhdysvaikutusten selvittämiseksi kokeessa oli mukana epäorgaanisella ja orgaanisella lannoitteella käsiteltyjä sekä täysin lannoittamattomia koejäseniä. Biohiili ei vaikuttanut tilastollisesti merkitsevästi maaperän kosteuspitoisuuteen tai yhteenkään kokeessa havainnoiduista nurmikasvuston ominaisuuksista. Myöskään merkittävää yhdysvaikutusta biohiilen ja erilaisten lannoitusmenetelmien välillä ei tässä tutkimuksessa havaittu. Tulosten taustalla ovat todennäköisesti sekä kokeessa käytetyn biohiilen että koekentän maaperän ominaisuudet. Havupuupohjainen biohiili sisälsi melko niukasti ravinteita ja esimerkiksi hiilipitoisuuden ja happamuuden osalta maaperän viljavuusominaisuudet olivat kohtuullisen hyvät jo ennen biohiilen levitystä. Osa biohiilestä on myös saattanut poistua pintamaasta ajan kuluessa, mikä voi osaltaan laimentaa sen vaikutuksia. Tulokset osoittavat toisaalta sen, ettei biohiilen levittämisellä pH:ltaan neutraaliin ja runsaasti orgaanista ainesta sisältävään boreaaliseen maaperään ole todennäköisesti haitallisia seurauksia neljän ensimmäisen levityksestä kuluneen vuoden aikana. Biohiili voisi siten tarjota turvallisen keinon sitoa hiiltä pitkäaikaisesti maaperään Suomen olosuhteissa. Kasvukunnoltaan heikommassa maaperässä ja muita valmistusmateriaaleja hyödyntämällä myös biohiilen myönteiset vaikutukset maan viljavuuteen ja kasvien kasvuun saattaisivat tulla selkeämmin esille. Pitkäaikaisten vaikutusten ja sopivien käyttökohteiden kartoittamiseksi tutkimuksia aiheen parissa on siten tärkeää jatkaa edelleen.

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää hedelmät- ja vihannekset tuoteryhmän strategista merkitystä yksityisen sektorin ostavalle HoReCa-organisaatiolle, sekä selvittää tuoteryhmän toimitusketjun hallinnassa ja hankinnassa vaikuttavia tekijöitä. Tutkimuksen teoriaosuus rakentuu pitkälti toimitusketjun hallinnan, sekä sen alailmiönäkin nähtävän strategisen hankinnan teorioiden ympärille. Teoria käsittelee myös Suomen elintarvikeketjua, sekä pilaantuvien ja herkästi pilaantuvien elintarvikkeiden toimitusketjun hallintaa. Tutkimuksen empiirinen osuus koostui yhdeksästä tutkimushaastattelusta, jotka suoritettiin keväällä 2015. Tutkimukseen haastateltiin Uudenmaan yksityisen HoReCa-sektorin ruokaravintola- ja henkilöstöravintolayrityksiä, joilla oli merkittäviä hankintavolyymejä ja ammattimaista hankintatoimintaa. Tutkimusote oli kvalitatiivinen ja haastattelut toteutettiin teemahaastatteluina. Haastatteluista saatu aineisto analysoitiin teemoittelun ja sisällönanalyysin avulla. Tutkimuksen teorian mukaan strategisesti merkittävällä tuoteryhmällä on suuri vaikutus yrityksen kannattavuuteen, asiakastarpeiden täyttämiseen ja kilpailuetuun. Tällöin myös hankinta on kriittisempää ja sen toimittajamarkkinoihin saattaa liittyä epävarmuutta. Teorian mukaan tavarantoimittajasuhteet ovat yrityksen menestykselle olennaisia toimitusketjujen ja –verkostojen kilpaillessa keskenään modernissa toimintaympäristössä. Yhteistyö rajatun toimittajajoukon kanssa on nähty yhtenä keinona saavuttaa kilpailuetua, minkä vuoksi toimittajavalinnat ovat yritykselle tärkeitä päätöksiä. Tutkimuksen mukaan hedelmät ja vihannekset tuoteryhmä voidaan nähdä yksityiselle sektorille strategisesti merkittävänä tuoteryhmänä, sillä se on volyymiltaan suuri, sen rooli raaka-ainepohjassa on kasvava, ja sen hankintaan liittyy epävarmuustekijöitä. Pilaantuvien ja herkästi pilaantuvien maatalous- ja elintarviketuotteiden toimitusketjuille tyypilliset haasteet liittyen pitkälti satokausivaihteluihin, nousivat esiin tässäkin tutkimuksessa. Saatavuuden, kustannustason ja raaka-aineiden laadun takaaminen korostuivat yritysten hankinnan tavoitteina. Nämä tekijät lisäsivät tuoteryhmän hankinnan haastavuutta ja hallittavuutta muihin tuoteryhmiin verrattuna. Toimittajasuhteet olivat tutkimuksen mukaan yhteistyökeskeisiä ja kumppanuusmaisia, mikä tukee näkemystä hankinnan strategisuudesta. Lisäksi avaintoimittajien määrä oli rajattu. Nämä tekijät olivat linjassa aiemman teorian kanssa. Kumppanitoimittajilta odotettiin yhteistyökykyä, win-win asennetta ja tahtoa toiminnan kehittämiseen.

Finland is the world's seventh largest producer of softwood timber and the fourth largest exporter. Three-quarters of the approximately 12 million cubic meters of sawn timber produced annually are exported to more than 60 countries. The total annual value of exports in 2021 was approximately EUR 2.8 billion. Finnish sawmills are the backbone of the Finnish economy, but at the same time they are part of a global operating environment whose movements, directly or indirectly, affect product demand and prices, industry profitability, operating conditions, forest raw material prices, Finnish employment, Finland's GDP and society's well-being. This study was conducted as a collective case study. The aim of was to identify global weak signals that could be interpreted to anticipate short-term movements in the global sawn timber market. Also, the aim was to retrospectively identify potential events that have previously triggered or have been a driving force behind market developments and to provide sawmill operators a tool to anticipate these movements, prepare for possible events and support strategic planning. The research question of the thesis was the following: Are there identifiable similar signals or series of events that have had congruent effects on the development of the global sawn timber market in the 21st century? The purpose of the auxiliary research question was to deepen the understanding of the operating environment and the impact mechanisms of change. The auxiliary research question sought to establish whether the effects have been direct or indirect. The methods of future studies and business environment research are used in this research. The key elements in the study are PESTEL framework, scenario method and the future table. The study builds on previous future studies and the use of scenario methods, providing a perspective on a relatively little-studied industry. The study was conducted as an explanatory extensive case study. The research material consisted of industry and customs statistics for selected periods and semi-structured qualitative thematic interviews. Finnish long-term professionals in the export and trade of sawn timber, influencers from the domestic and foreign policy scene in the 21st century, and professionals in the economic and social sciences were selected for interviews. The interview material was themed and a future table describing the industry was built on the basis of it. Three different scenarios utilizing the narrative were formed from the future table. The research question was approached with the help of the PESTEL tool. It was used to map the phenomena shaping the global sawn timber market. Several different factors affecting the market were found. The study also showed that weak signals can be found in the context of the global timber trade. With regard to the auxiliary research question, all the weak signals observed in the research have had indirect effects on the operations of Finnish sawmills in a global context. The study showed that weak signals could be found in the operating environment of the global sawn timber market and that their effects on Finnish companies have been indirect. Since weak signals have occurred in the past, it is entirely expected that they are found now and, in the future, too. In order to succeed in a fast-paced and complex operating environment, it would be advisable for sawmills to build internal processes for a more diverse observation of the operating environment. The results of this study and the future table can be used in companies' strategy work and as a basis for their own scenarios.

Purpose of this study was to examine the residents' survey, what kind of relationship with residents and their urban forest might have and what attitude they may have when facing the urban forest management. The study serves the Helsinki department of public works, who can thus be valuable information for the above-mentioned lack of knowledge in the data. The study was conducted as a quantitative survey. The sample was selected on the Helsinki Urban Facts and the register of the population consisted of 1000 persons selected the elders of the economy. The response rate was 42, which can be regarded as a good result in comparison with earlier similar studies in the Helsinki area. In order the complete this study in were used in statistical analysis cross tabulation, x2-and t-test. Results of this research was that the majority of the Laajasalo´s population is clearly positive on the Helsinki City Public Works carried out by the forest management. In addition, the results can be concluded that a clear majority of residents felt positive the changes that took place in nearby forests after forest management. A clear majority of respondents considered treatment works and the implementation of the outcome of good or excellent. On the other hand the results shows that there is a problem in the design process, the nature management works planning and implementation of the information. However significant number of residents were not know the area planning, which are based on forest management, and in addition a significant proportion of residents felt that the treatment works began suddenly and without any information. That it may draw the conclusion that the area planning process, information is not sufficient, and people do not, it may well affect the very moment when the decisions of their local forest conditions to be made. In addition, based on the results is also noticeable that a significant number of respondents felt that local forest management activities being too open, noisy or impoverished nature value. In addition, a significant number of respondents did not know how to respond to biodiversity and important information. This can draw a clear conclusion that the general principles of Public Works, in the care and respect for nature may not have sufficiently clear for the general public, and the average inhabitants. This study confirms previous similar studies, the results of the residents has been seen in grouping in relation to the urban woodlands and their management. The conclusion here is that these groups should be taken into account in the future more clearly throughout the design process, from regional planning information until the off-road information.

Ruokaturvan katsotaan toteutuvan silloin, kun ihmisellä on niin fyysiset, sosiaaliset kuin taloudelliset edellytykset saada riittävästi, riittävän turvallista sekä ravitsevaa ruokaa, joka vastaa myös tämän tarpeita sekä mieltymyksiä ja mahdollistaa näin terveellisen ja aktiivisen elämän. Kun tämän määritelmät ehdot eivät täyty, puhutaan ruokaturvattomuudesta. Kehittyneissä maissa ruokaturvattomuuteen on liitetty erityisesti taloudellisten vaikeuksien kokeminen. Opiskelijoiden ruokaturvan tutkiminen Suomessa on vasta alkutekijöissään, vaikka ilmiö onkin paljon tutkittu esimerkiksi Yhdysvalloissa. Opiskelijoilla ruokaturvattomuus ja toimeentulon haasteet on yhdistetty hankittavissa olevan ruoan määrän ja laadun alenemisen lisäksi myös opintotahdin hidastumiseen, opintomenestyksen ja terveydentilan heikkenemiseen sekä epäterveellisiin ruoka- ja ruokailutottumuksiin. Tässä tutkielmassa tutkittiin Helsingin yliopiston suomenkielisten perustutkinto-opiskelijoiden kokemaa ruokaturvan tilannetta sekä siihen yhteydessä olevia tekijöitä. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisin menetelmin. Aineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella toukokuussa 2022 (vastausprosentti 4,7 %, N=348). Aineistosta 18,7 % opiskelijaa koki ruokaturvattomuutta. Ruokaturvattomuus oli yhteydessä heikompaan toimeentulon kokemiseen, taloudellisten tukien saamiseen, ei-kokoaikaiseen työskentelyyn ja työttömyyteen, asumisen muotoon, opintojen keskiarvoon, koettuun opintomenestykseen, heikompaan terveydentilan kokemiseen, tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttämiseen sekä heikompiin ruokailutottumuksiin, näkyen ruokailujen väliin jättämisenä sekä vähäisempänä hedelmien, kasvisten ja marjojen kulutuksena. Myös Covid 19 -pandemian seurauksena opiskelijoiden kokemat muutokset työ- ja taloudellisessa tilanteessaan olivat yhteydessä ruokaturvattomuuteen.

Elintarvikemyymälät ovat saaneet viime vuosina runsaasti negatiivista julkisuutta elintarvikkeiden laatuun ja turvallisuuteen liittyen. Tämä on osaltaan herättänyt elintarvikealan toimijat ja viranomaiset kiinnittämään enemmän huomiota elintarvikekauppojen toimintaan. Koska elintarviketyöntekijöiden toiminnalla on selkeä merkitys elintarvikkeiden turvallisuuteen ja laatuun, on olennaisen tärkeää tietää, mitkä tekijät vaikuttavat työntekijöiden hygieniakäytäntöihin. Tämän Pro gradu -tutkielman tavoitteena oli selvittää, mitkä tekijät vaikuttavat myyjien hygieniakäytäntöihin vähittäiskaupan alalla, ja mihin esimiesten kannattaa keskittyä, jotta työntekijöiden hygieniakäytännöt olisivat mahdollisimman hyvät. Tutkimus suoritettiin Stockmannin Helsingin keskustan tavaratalon elintarvikeosastolla. Tutkielman teoriaosan tarkoituksena oli antaa kattava kuva tutkittavista ilmiöistä. Teoriaosassa käsiteltiin hygieniakäyttäytymisen periaatteita ja käytännön sovelluksia. Lisäksi esiteltiin suunnitellun käyttäytymisen teoria, johon tutkimuksen viitekehys pitkälti perustui. Teoriaosan lopuksi otettiin esille aiempia tutkimuksia hygieniakäyttäytymiseen liittyen. Lopuksi luotiin tutkimuksen teoreettinen viitekehys, johon empiirinen osa perustui. Tutkielman empiirinen osa suoritettiin kyselylomakkeen avulla. Tutkimukseen osallistuivat ne elintarvikeosaston tiimit, joissa myyjät työskentelevät palvelutiskillä ja käsittelevät pakkaamattomia elintarvikkeita. Kyselylomakkeen avulla selvitettiin suunnitellun käyttäytymisen teorian mukaisesti myyjien asenteita, koettua sosiaalista painetta ja kokemuksia toimintaa rajoittavista tekijöistä. Tämän lisäksi selvitettiin myyjien aikomuksia noudattaa hygieenisiä toimintatapoja ja itse hygieenistä käyttäytymistä. Tuloksia tarkasteltiin deskriptiivisellä tasolla, ja tämän lisäksi eri tekijöiden välisiä yhteyksiä selvitettiin korrelaatio- ja regressioanalyysien avulla. Tulosten perusteella voidaan todeta, että asenteilla on suurin yhteys myyjien aikomuksiin noudattaa hyviä hygieniakäytäntöjä. Toisaalta asenteiden merkitys ei korostunut merkittävästi muiden tekijöiden joukosta, joten mitä todennäköisimmin esimiesten kannattaa kiinnittää huomiota asenteiden lisäksi myös myyjien kokemaan sosiaaliseen paineeseen ja myyjien kokemuksiin rajoittavista tekijöistä. Suurin yhteys myyjien hygieeniseen käyttäytymiseen oli aikomuksilla. Empiirisen osan lopussa annettiin suosituksia esimiehille, mitä heidän kannattaa tehdä, jotta myyjien hygieniakäytännöt olisivat mahdollisimman hyvät. Tulokset eivät ole laajasti yleistettävissä, mutta ne tarjoavat lisätietoa vähittäiskauppojen hygieeniseen toimintaan liittyen, jota on aikaisemmin tutkittu melko vähän.

Content of the greenhouse gas (GHG) emissions in our climate has been rising especially in the 2000s and the amount of GHGs are already at the level that was expected to be reached earliest after 800 000 years later. Food’s contribution to this climate burden is huge as already a single meal can be responsible for 14 % of the average daily amount of GHG emissions caused by a human being. A good way to reduce the climate burden is to shift one’s diet towards more plant based food because often the highest GHG emissions are caused by the food of animal origin. By changing a mixed food diet to a more plant based diet a consumer can reduce the GHG emissions even to one quarter of the original amount and during that the overall nutritional quality of the diet can be improved as well. The Finnish Nutrition Recommendations from 2014 among other literature urges people to decrease the use of meat and increase the use of vegetarian food. The objective of this study is to gather new information about the relation of the nutritional quality and the climate effect produced by lunch portions served in staff restaurant. The lunch portions with either high climate effect or poor nutritional quality were tuned by changing food ingredients with the aim to get better nutritional and climate results. Additionally, a comparison was made between different side dishes, between mixed and vegetarian portions and between similar type of portions. This study gives guidance when the aim is to improve the nutritional quality and the climate effect in lunch time dining. A staff restaurant from Helsinki was involved in this study by granting access to their lunch list incorporated with recipes from a period of two weeks. Among the lunch list portions, 20 different portions were chosen to be studied further. The nutritional quality was measured by using NRF9.3 food index and the climate effect estimations were based on life-cycle assessment (LCA) calculations made for each individual food ingredient. The results revealed that lunch portions comprised from plant based ingredients or naturally grown fish had both high nutritional quality and low climate effect. Thus, the lunch portions that contained plenty of ingredients of animal origin had lower nutritional quality and higher climate effect. Boiled potato had best nutritional and climate results among the side dishes. It was evident that the entirety of the ingredients affected the total result as it was seen in variable results when comparing the similar type of lunch portions. Biggest improvements for climate effect were obtained by reducing the use of ingredients of animal origin which also improved the nutritional quality. In addition, the choice of vegetables played an important role as the greenhouse grown vegetables had much higher climate effect than the open-air grown root vegetables. Therefore, it is essential to use vegetables according to their season.