Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Title

Sort by: Order: Results:

  • Tulla, Taneli (2017)
    The aim of this thesis was to study how different forest management regimes suits for forest recreation. The second aim was to study whether there is voluntary willingness to pay for forest structure transition from a even-aged structure to a uneven-aged structure in a municipality-owned forest. In addition, factors which affects the willingness-to-pay were under study. The preferred forest structure was examined by contingent valuation method. In the scenario of the survey, a case was presented where a mature forest stand could be transformed into a better suiting recreational environment. Different forest stands were illustrated by photographs and they were asked to be evaluated how they would suit for recreation. If the respondent preferred the uneven-aged structure over even-aged structure, then the willingness to pay for transformation from even-aged to uneven-aged forest structure was enquired. The survey was completed by 67 persons in Helsinki. Factors which affect the willingness-to-pay were studied with logistic regression models. In addition, a distribution of the willingness-to-pay among response alternatives was studied with the logistic regression models. The uneven-aged forest management was preferred as a recreational environment by 40 respondents. Results relating to recreational habits were in line with earlier studies. Earlier studies were compared to the findings in this study relating to landscape preferences and the obtained results matched well studies conducted before. The average willingness-to-pay, calculated from the data, was €19.75 and the median willingness-to-pay was €10. 40% of the respondents chose to answer zero for willingness-to-pay. Age and income were the only background variables which were significant at 10% significance level.
  • Anttila, Tarja (2021)
    Urban forests have recreational values in daily life of people. Planning the use of urban forest is considered through social, ecological, economical and cultural sustainability goals. Besides a forest plan that focuses on concrete forest use, many Finnish municipalities also have a forest strategy. Forest strategy gives a longer perspective for the goals of the use of the forest. Public participation is used as part of the forest planning in municipalities in varying levels. This master’s thesis focuses on the use of different public participation methods in forest planning in Finnish municipalities. The main focus is to explore what kind of methods/ combinations of methods are used and how the municipalities’ forestry experts view the main benefits, problems and chances of improvement in the used practices. The study is carried out as a qualitative study, interviewing forestry experts from 14 Finnish municipalities and analyzing the interviews using qualitative content analysis. The interviews are targeted to municipalities, that have made a forest plan and used public participation in the planning process. The results show that the participatory processes varied a lot between municipalities and each municipality had made their own way of including participatory methods into the forest planning process. However, the methods used were mostly the same, the most used being different kinds of online surveys and surveys using spatial information, common meetings, and forest walks. Two of the municipalities used participatory planning, that involved stakeholders in the planning group. It’s more conventional to use lighter participatory methods, that don’t require as much involvement from the participants. According to the interviews, the main benefits brought by public participation are trust-building, informing residents and having an insight into the public opinion, along with reaching an approved plan. The main problems considering public participation are limited resources and time for the planning, single strong opinions that dominate the conversation, conflicting interests and skills for executing public participation.The ways to improve public participation process included more thorough planning of the process and sufficient amount of time for it, using participatory experts thorugh a consult firm or from municipality’s own workforce, explaining and visualizing effects of forest use for the public and more active ways to inform the public.
  • Rikkilä, Heini (2016)
    Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, mitkä tekijät vaikuttavat suomalaisten kuntosaliharrastajien kulutusaikomukseen. Tarkoituksena oli myös saada selville, minkälaiset kuntosaliharrastajat käyttävät palautusjuomia, millaisia asenteita ja uskomuksia heillä voidaan tunnistaa ja onko ympäristöllä ja ulkoisilla tekijöillä vaikutusta. Tähän aiheeseen päädyttiin sen ajankohtaisuuden vuoksi: viime aikoina kuntosaliharrastus on ollut trendikästä ja palautusjuomat ovat suosittuja. Aikaisemmin monet tutkimukset ovat myös keskittyneet yleisesti urheilulisäravinteisiin, jolloin pelkästään palautusjuomien kulutukseen liittyvää tutkimustietoa ei ole ollut helposti löydettävissä. Tutkimuksen kulkua ohjasi teoreettinen viitekehys, joka pohjautui suunnitellun käyttäytymisen teoriaan ja johon oli lisätty tekijöitä ruoan valinnan teoriasta. Sosiodemografiset tekijät otettiin huomioon taustalla vaikuttavina tekijöinä. Tutkimusote oli kvantitatiivinen, ja empiirinen osa suoritettiin survey-kyselyn avulla. Kyseessä oli otantatutkimus, kun perusjoukkona olivat suomalaiset kuntosaliharrastajat. Vastauksia saatiin yhteensä 146. Tulosten perusteella palautusjuomien käyttö oli yleistä ja suurin osa kuntosaliharrastajista käytti ainakin joskus palautusjuomia. Tulosten perusteella todennäköinen palautusjuomien kuluttaja oli mies, joka kävi useita kertoja viikossa kuntosalilla ja joka keskittyi voimaharjoitteluun. Asenteet palautusjuomia ja palautumista kohtaan olivat hyvin positiivisia. Vastaajat eivät kokeneet ulkoisten tekijöiden, kuten ajan tai rahan, vaikuttavan heidän palautusjuomien käyttöönsä. Palautusjuomien kulutusaikomusta selitti voimakkaimmin vastaajan asenne. Tämän tutkimuksen perusteella, jos palautusjuomien valmistaja haluaa esimerkiksi lisätä palautusjuomien myyntiä, niin hänen tulisi keskittyä naispuolisten sekä harvoin kuntosalilla käyvien kuntosaliharrastajien asenteiden muuttamiseen. Palautusjuoman tärkeyden korostaminen joka kuntosaliharjoituksen jälkeen ja tästä tiedon levittäminen mahdollisimman monelle voisi toimia.
  • Hiltunen, Jaakko (2016)
    Tämän tutkielman tavoitteena oli selvittää tekijöitä, jotka vaikuttavat kuntosaliharrastajien urheiluvalmisteiden valintaan ja käyttöön. Erityisen mielenkiinnon kohteena tutkielmassa oli sosiaalisen identiteetin vaikutus urheiluvalmisteiden käyttöön. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena ja tutkimusmenetelmänä oli survey-tutkimus. Tutkimuksen perusjoukoksi määriteltiin suomalaiset kuntosaliharrastajat. Vastaukset kerättiin kuntosaliharjoitteluun keskittyviltä keskustelupalstoilta e-lomakkeen avulla, ja vastauksia saatiin yhteensä 250 kappaletta. Tutkielman teoriaosa rakentui urheiluvalmisteiden, kuluttajakäyttäytymisen ja sosiaalisen identiteetin ympärille. Urheiluvalmisteista käytiin läpi niihin liittyvää lainsäädäntöä ja niiden luokittelua sekä esiteltiin tutkielmaan valitut urheiluvalmisteet. Kuluttajakäyttäytymisen osalta käytiin läpi kuluttajan valintaan vaikuttavia sisäisiä ja ulkoisia tekijöitä. Lisäksi esiteltiin Shepherdin (1990) ruoan valinnan malli ja aiempaa tutkimusta urheiluvalmisteiden ja ruoan valintaan liittyen. Luvussa 4 esiteltiin sosiaalisen identiteetin käsite ja sen mittaamiseen kehitettyjä mittaustapoja, sekä tutkimuksen viitekehys, joka rakentui Shepherdin (1990) ruoan valinnan mallista ja sosiaalisen identiteetin käsitteestä. Aineiston analysointi suoritettiin IBM SPSS Statistics 23 –ohjelmalla. Aineistoa kuvattiin frekvenssien, ristiintaulukoinnin ja khiin neliötestin avulla. Urheiluvalmisteiden valintaan ja käyttöön vaikuttavia tekijöitä tutkittaessa muodostettiin summamuuttujat faktorianalyysin tulosten perusteella. Summamuuttujien ja urheiluvalmisteiden käytön yhteyttä tutkittiin varianssianalyysin avulla. Myös sosiaalisen identiteetin merkitystä tutkittaessa muodostettiin summamuuttuja, jonka saamia arvoja sitten vertailtiin urheiluvalmisteiden käyttöön varianssianalyysin avulla. Varianssianalyysin tulokset vahvistettiin vielä ei-parametrisellä Kruskall-Wallisin testillä. Tutkimuksen tuloksista selvisi, että käytetyin urheiluvalmiste oli proteiinilisä, jota käytti 88,8 % vastaajista. Vastaajista 84 % käytti useampaa kuin yhtä urheiluvalmistetta. Päivittäin urheiluvalmisteita käytti 58,2 % vastaajista. Urheiluvalmisteiden käyttöön vaikutti sukupuoli, miehet käyttivät valmisteita enemmän kuin naiset, mutta iällä ei ollut vaikutusta. Urheiluvalmisteiden käyttöön vaikutti myös kuntosaliharjoittelun intensiteetti, tavoitteellisuus sekä harjoittelun tyyppi. Vastaajat perustelivat urheiluvalmisteiden käyttöään vahvimmin käytön helppouteen ja suorituskykyyn liittyvillä syillä. Myös ulkonäköön liittyvillä syillä oli vaikutusta urheiluvalmisteiden käyttöön. Tutkimuksen tulokset osoittivat myös, että kuntosaliharrastuksen kokeminen osana sosiaalista identiteettiä vaikutti urheiluvalmisteiden käyttöön. Vastaajat käyttivät sitä enemmän urheiluvalmisteita, mitä vahvemmin he kokivat kuntosaliharrastuksensa olevan osa heidän sosiaalista identiteettiään.
  • Salonen, Marianna (2020)
    Tässä tutkielmassa tarkastellaan viiniharrastajien näkemyksiä alumiinitölkistä viinin pakkauksena sekä kartoitetaan heidän suhtautumistaan alumiinitölkkiin pakattuihin viineihin. Tavoitteena on selvittää kyselytutkimuksen avulla, voisiko markkinoilla olla kysyntää alumiinitölkitetylle kuohuviinille. Tutkimuksessa tarkastellaan myös sitä, onko viiniharrastajan sosiodemografisilla tekijöillä tai muilla taustamuuttujilla vaikutusta tämän tapaan asennoitua alumiinitölkitettyyn viiniin ja halukkuuteen ostaa kuohuviiniä alumiinitölkissä. Tämän lisäksi tutkimuksessa analysoidaan, millaisiin käyttötilanteisiin alumiinitölkitetty kuohuviini voisi mahdollisesti sopia tai mitkä ovat suurimmat esteet alumiinitölkitetyn kuohuviinin ostolle. Tutkielmani teoreettinen viitekehys pohjautuu kuluttajien viinin valinnasta, viinin laadun arvioinnista sekä kuohuviinistä aiemmin tehtyyn tutkimukseen. Teoreettista viitekehystä on tuettu suomalaisen alkoholinkulutuksen trendeillä paneutuen eritoten suomalaisten tapaan kuluttaa kuohuviiniä. Tutkimusaineisto on kerätty anonyyminä Internet-kyselynä E-lomakkeella maalis-huhtikuussa 2020. Tarkasteltavia vastaajia on 387. Tutkielma on monimenetelmällinen ja sisältää sekä kvantitatiivista että kvalitatiivista analyysiä. Aineiston kvantitatiivisessa analyysissä on käytetty apuna SPSS-ohjelmistoa sekä ei-parametrisia testejä kuten ristiintaulukointia ja x²-riippumattomuustestiä sekä Kruskal-Wallisin ja Mann-Whitneyn U-testiä. Kyselylomakkeella kerätty kvalitatiivinen aineisto on analysoitu käyttämällä teemoittelua. Alumiinitölkitetty viini on uutuus Suomen alkoholimarkkinoilla, ja suurin osa tähän tutkimukseen osallistuneista kuuli tölkkiviineistä ensimmäistä kertaa, eikä käytännön kulutuskokemusta ollut kuin vain osalla. Tutkimuksen perusteella alumiinitölkin turvallisuus ja terveysvaikutukset huolettavat joitakuita. Tölkki nähdään helppokäyttöisenä, vaikkakin liian arkisena pakkauksena, josta puuttuu lasipulloon liitetty juhlavuus. Lisäksi tölkki nähdään helposti kierrätettävänä, vaikka sen todellisesta ekologisuudesta ei kaikilla ole vielä käsitystä. Tölkitettyyn viiniin (puna-, valko-, ja rosee-) suhtauduttiin suopeammin kuin tölkitettyyn kuohuviiniin. Aineistossa esiintyivät seuraavat mahdolliset käyttötilanteet alumiinitölkitetylle kuohuviinille: piknik, mökki, vene, ulkoilmafestivaalit, retkeily, grillaaminen, sauna, yritysjuhlat ja kotikäyttö – etenkin silloin kun helppous on keskiössä. Tämän tutkimuksen mukaan suurimmat esteet tölkkikuohuviinin ostolle liittyvät tölkin liialliseen arkisuuteen, kuohuviinin laatuun liittyviin seikkoihin kuten vääränlaiseen valmistustapaan sekä alumiinitölkin ominaisuuksiin kuten tölkin kykyyn säilyttää kuohuviinin kuplivuus ja alumiinin mahdollisiin terveysvaikutuksiin. Tutkimukseen osallistuneista vain 16 prosenttia ilmoitti voivansa ostaa kuohuviiniä tölkissä. Mahdollisesti ostohalukkaita oli 36 %, kieltäytyneitä 42 % ja kannastaan epävarmoja oli 6 % vastaajista. Tutkimuksen mukaan vastaajan sosiodemografiset tekijät tai muut taustamuuttujat eivät korreloineet tämän alumiinitölkkikuohuviinin ostohalukkuuden kanssa, mutta aineiston perusteella eläkeläiset ovat kaikista haluttomimpia tölkkikuohuviinin ostoon. Halukkaimpia ostajia olivat ne kuluttajat, joilla oli aiempaa kokemusta tölkkiviineistä.
  • Kara, Tapio (2020)
    Pohjois-boreaalisessa metsässä puun lahoaminen on hidas prosessi, joka vaikuttaa merkittävästi metsän rakenteeseen, dynamiikkaan ja kasvuolosuhteisiin. Hajotessaan lahopuu tuottaa vettä ja hiilidioksidia ja tarjoaa ravinteikkaan kasvupaikan kasveille, pieneliöille ja mikrobeille. Metsikön rakenteen muutoksen ja hiilen kierron ymmärtämiseksi tulee lahopuudynamiikkaa tutkia luonnontilaisessa metsässä. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää kuolleen pysty- ja maalahopuun lahoamisnopeutta luonnontilaisessa metsässä. Lahopuut luokiteltiin viiteen laholuokkaan niiden lahoamisasteen perusteella ja laskettiin puiden viipymäaika kussakin laholuokassa. Lahoamisnopeus määritettiin lahopuun siirtymisellä näiden luokkien välillä iän funktiona. Lisäksi laskettiin pystyyn kuolleiden puiden kaatumistodennäköisyys vertaamalla pystyssä olevien lahopuiden määrää kaikkiin lahopuihin ja suhteuttamalla se viipymän pituuteen. Tulosten esittelyä varten laholuokista muodostettiin kolme eriasteisesti lahonnutta luokkaa: Tuore lahopuu, keskinkertaisesti lahonnut ja merkittävästi lahonnut. Lahopuuaineistoa kerättiin kolmesta paikasta; Värriön ja Maltion luonnonpuistoista sekä Venäjän Kazkimista. Koealoja oli yhteensä 48 kappaletta. Koealoilta mitattiin kaikki rinnankorkeusläpimitaltaan yli 10 cm kuolleet puut. Pystypuista kairattiin lustonäyte, maapuista sahattiin kiekkonäyte, joista puiden kuolinvuodet ajoitettiin dendrokronologisin menetelmin. Yhteensä 519 rungosta saatiin määritettyä kuolemisesta kulunut aika. Puulajeina oli mänty (Pinus sylvestris), kuusi (Picea abies) ja koivu (Betula spp.). Lahoamisnopeutta tarkasteltiin luomalla graafinen kuvaaja ajan funktiona, jonka avulla voitiin ennustaa kuinka kauan mittaustilanteessa löydetty lahopuusto lahoaa. Männyn lahoaminen näyttäytyi merkittävästi hitaampana kuin kuusen ja koivun. Männyn pystylaho-puista lahosi 95 % totaalisesti tai siirtyi kolmanteen, merkittävästi lahonneeseen laholuokkaan 210 vuodessa, kuusella vastaava lahoaminen kesti 85 ja koivulla 105 vuotta. Männyn maapuiden vastaa-va 95 % osuus vei 140 vuotta, kuusella 85 ja koivulla 105 vuotta. Tulosten perusteella pohjoisboreaa-lisessa metsässä pystyynkuolleiden puiden vuosittainen kaatumistodennäköisyys on pieni, vaihdellen 0 - 3 % välillä. Hidas, jopa 200 vuotta kestävä lahoamisprosessi on merkittävä tekijä pohjoisboreaalisessa metsässä ja vaikuttaa pitkällä aikavälillä kokonaisvaltaisesti ympäristönsä rakenteeseen ja dynamiikkaan.
  • Walkeajärvi, Anna (2017)
    Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää kuorittavuuteen vaikuttavia tekijöitä kuorettoman nakin valmistusprosessissa. Kirjallisuusosa käsitteli kuorittavuuteen vaikuttavia tekijöitä yleensä. Kokeellisen osan tavoitteena oli tutkia joidenkin massan ominaisuuksien vaikutusta kuorittavuuteen. Lisäksi työssä kehitettiin menetelmä kuorittavuuden mittaamiselle Instron-aineenkoestuslaitteella. Kuoreton nakki valmistetaan siten, että massa ruiskutetaan selluloosakuoreen, joka savustuksen, kypsennyksen ja jäähdytyksen jälkeen kuoritaan nakin päältä pois ennen pakkaamista. Erilaiset kuorintaongelmat, jotka hidastavat muuten tehokasta valmistusprosessia, ovat tavallisia. Kirjallisuuden mukaan kuorittavuutta helpottaa nakin sileä pinta. Sileän pinnan muodostumiseen on todettu vaikuttavan olosuhteet (lämpötila, suhteellinen kosteus, aika) savustamisen, kypsennyksen ja jäähdytyksen aikana. Myös joillakin raaka-aineilla, kuten sidekudoksella ja sokereilla, sekä raaka-aineiden ominaisuuksilla (lihan rasvan määrä ja laatu) on todettu olevan vaikutusta kuorittavuuteen. Tutkimuksessa kehitetty mittausmenetelmä selluloosakuoreen ruiskutetun nakin kuorittavuudelle perustui Instron-aineenkoestuslaitteella mitattavaan kuorintavastukseen. Kuorimaton nakki kiinnitettiin laitteen pidikkeeseen ja kuoren päät kiinnitettiin yläpuolella olleeseen toiseen pidikkeeseen. Laite veti pidikkeitä erilleen 10 cm matkan nopeudella 10 cm/min. Laite veti kuorta nakin päältä pois ja mittasi samalla vastustavan voiman (N). Mittauksen maksimiarvo kuvasi kuorimiseen tarvittavaa voimaa. Yhdestä näytteestä suoritettiin vähintään 5 rinnakkaista mittausta, joiden maksimiarvojen keskiarvoa käytettiin näytteen kuorittavuutta kuvaavana tunnuslukuna. Mittaustulokset olivat samansuuntaisia kuin havainnot tuotanto-olosuhteissa suoritetussa koekuorinnassa samoilla näytteillä. Vaikuttaa siltä, että kehitetyn mittausmenetelmän antamia tuloksia voidaan käyttää arvioitaessa kuorittavuutta tuotanto-olosuhteissa.
  • Niinistö, Tuomas (2020)
    Kuormainvaakamittauksessa puutavara mitataan puutavara-auton tai kuormatraktorin kuormaimeen asennetun, useimmiten hydrauliseen paineeseen perustuvan vaa’an avulla. Kuormainvaakamittaus on yksi puutavaran mittaukseen käytetyistä menetelmistä niin työ-, urakointi- kuin luovutusmittauksessa. Sen ongelmaksi on kuitenkin todettu aiempien tutkimusten perusteella vaakojen punnitustarkkuuden vaihtelut, joita aiheuttavat esimerkiksi lumi ja jää. Sen ohella menetelmän käytettävyydessä, kuten punnitustulosten tiedonsiirrossa, on todettu olevan kehitettävää. Tämän tutkimuksen tavoitteena on tarkastella kuormainvaakojen punnitustarkkuutta ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Lisäksi tavoitteena on selvittää kohteita, joita kehittämällä menetelmän käytettävyyttä voitaisiin parantaa tutkimuksen toimeksiantajana toimineessa yrityksessä. Punnitustarkkuutta tutkittiin analysoimalla kuormainvaa’an ja siltavaa’an punnitustulosten välisiä eroja. Analysoitu aineisto käsitti yhteensä 95 296 kuormaa kuuden eri tehtaan puutavaran vastaanotosta. Kuormista 42 448 oli yhden puutavaralajin kuormia, joista analysoitiin taustamuuttujien, kuten kuljetusmatkan, vaikutusta punnituseroon. Tämän ohella kuormainvaakamittauksen suorittamista tutkittiin haastattelututkimuksen avulla. Sen kohderyhmänä olivat punnituserojen perusteella valittujen kahdeksan eri kuljetusyrityksen toimihenkilöt sekä vaakavalmistaja Tamtron Oy. Kuormainvaakojen punnitustarkkuuden todettiin olevan keskiarvollisesti hyvä, mutta punnituserojen keskihajonta oli melko suuri. Siitä kertoo lasketut luottamusväliestimaatit suhteelliselle punnituserolle. Siltavaa’an ja kuormainvaa’an välisen punnituseron todettiin kasvavan huhtikuusta elokuulle. Tähän uskotaan haastatteluiden perusteella olevan syynä säätilavaihtelut sekä puutavaran alhainen ominaispaino ja sen vaikutus punnituseron kertaantumiseen nostettaessa useampia taakkoja. Kuormakoolla, puutavaralajilla, kuljetusmatkalla ja kauppatavalla havaittiin olevan vähäisiä vaikutuksia punnituseroon. Näiden vaikutusten varsinaiset syyt jäivät kuitenkin osin epäselviksi. Haastattelututkimuksen tulosten perusteella punnitustarkkuuteen vaikuttavat myös varastopaikka, säätila, kuljettajan toimintatavat sekä useat muut tekijät. Tutkimuksen tulosten perusteella kuormainvaakaa käytetään aina kuormaamisen yhteydessä kuormakoon hallitsemiseksi. Punnitustarkkuuden seurantaan käytettiin yrityksissä joko ainoastaan siltavaakaa tai sen ohella testipunnusta. Punnitustarkkuuden seurannan todettiin olevan aktiivista, mutta kalibrointi- ja viritystietojen kirjaamisessa havaittiin olevan puutteita. Haastateltavien mukaan kuormainvaakamittaus lisää toiminnan joustavuutta, koska mittaus ei ole paikka- tai aikasidonnaista. Menetelmän käytön edistämiseksi vaakalaitteita olisi kuitenkin tärkeää kehittää punnitustarkkuuden, toimintavarmuuden sekä käytettävyyden osalta. Esimerkiksi Tamtron Oy on tuonut alkuvuodesta 2020 markkinoille uuden sukupolven venymäliuska-anturitekniikkaan perustuvan vaa’an, jonka odotetaan ratkaisevan vanhojen hydraulisten vaakojen ongelmia.
  • Muhonen, Olli (2012)
    Forest energy harvesting has increased significantly in recent years. The extraction of forest energy is usually done with conventional forwarders. The productivity of extraction work is, however, quite poor due to a low material density, which results in a small load size. The objective of the study was to increase the productivity of forest energy extraction via solutions that increase the load size. The first method that was studied involved widening the load space hydraulically. The other solution was based on compressing the load with hydraulically tiltable stakes. The study was conducted as a development study. The field studies were carried out in the summer and autumn of 2011 on harvesting sites managed by Metsähallitus and Metsäliitto in the Jyväskylä region. The study material comprises a total of 139 loads. There was a significant difference in raw density between the logging residues and stump pieces for the widening and compressing load space solutions. For this reason, it does not make sense to compare the two load space solutions to each other. The analyses were based on the reported load scale tonnes. Both load space alternatives increased the load size by 20-30 per cent depending on the assortment. For logging residues, the increase in efficient hour productivity for extraction was 13 per cent and for stump pieces it was 30 per cent. With the compressing load space, the efficient hour productivity for full trees increased by 17 per cent. For logging residues, the increase was 5 per cent and for stump pieces it was 12 per cent. Compression was not a successful method for stump pieces and even for logging residues the benefits were mainly based on the increased load space. Compressing the load is mainly beneficial when extracting full trees. The project was carried out together with Osuuskunta Metsäliitto (now Metsä Group), Metsä-Multia Oy and Ponsse Oyj. The modelling work was done by Metsäteho Oy. This study shows results of Metsähallitus project “Maastokuljetuksen kehittäminen”. The project is part of the EffFibre (Value through Intensive and Efficient Fibre Supply) research and development programme coordinated by Forestcluster Ltd.
  • Salo, Inkeri (2021)
    Recognizing and evaluating the benefits of trees is important for creating sustainable, safe and recreational urban spaces. i-Tree Eco software is developed by USDA for evaluation and valuation of ecosystem services of urban trees and forests. The objective of this research was to find out how does the quality of collected data affect i-Tree Eco modelling. Two different types of data and modelling results were compared in this research. All trees of the park Kupittaanpuisto in Turku were measured and evaluated according to the i-Tree guidance in late summer 2018 (later inventory). The contrasting data was selected from the tree register maintained by the city of Turku (later tree register). i-Tree Eco models several ecosystem services, of which carbon storage, carbon sequestration, avoided surface water runoff and pollution removal were analyzed in this research. The software estimates the structural value of the trees considering the land use and tree condition as well. The results show that the quality of data affects modelling results. Based on the total inventory data, the amounts of carbon sequestration, avoided surface water runoff and pollution removal were higher than the amounts modelled according to the tree register data. On the other hand, the structural value and carbon storage were bigger based on the register data than on the total inventory measurements. Lack of canopy dimensions and estimates of canopy condition had an impact on the modelling results. According to the total inventory, there were 1315 trees in the Kupittaanpuisto (ca. 34 ha), the structural value was approx. 2 430 000 €, carbon storage was 563 t, annual carbon sequestration 12 t, annual avoided surface water runoff 811 m3 and annual pollution removal 307 kg. On grounds of this research it can be stated that canopy measurements and canopy condition estimates are needed to make more accurate estimates of ecosystem services when using i-Tree Eco. This research showed that trees in the Kupittaanpuisto produce many ecosystem services and the trees are valuable. In the future, the results can be used as a reference for other research projects on ecosystem services of urban trees in the Nordic countries.
  • Salminen, Annukka (2016)
    Kurtturuusun perusmuoto (Rosa rugosa L.) on ollut vuosikymmenten ajan suosittu koristekasvi pitkän kukintakautensa, kestävyytensä ja helppohoitoisuutensa takia. Kuitenkin nykyisin kurtturuusu luokitellaan Suomessa erittäin haitalliseksi vieraslajiksi. Kurtturuusua pidetään haitallisena vieraslajina myös Luoteis- ja Keski-Euroopassa sekä Pohjois-Amerikassa. Risteymätaustansa takia kurtturuusulajikkeiden ja –risteymien lisääntymiskyvyn on oletettu olevan heikompi kuin kurtturuusulla. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tutkia kurtturuusun puutarhamuotojen lisääntymiskykyä ja arvioida niiden leviämisalttiutta luontoon. Tutkimuksen päätavoitteena oli selvittää, mitä lajikkeita tai risteymiä voitaisiin suositella käytettäväksi kurtturuusun sijaan. Leviämisalttiutta arvioitiin vesomisen, kukinnan ja kiulukoiden tuoton runsauden, kiulukkakohtaisen siemenmäärän, siementen elinkyvyn ja siementen itävyyden avulla. Aineistoa kerättiin sekä Etelä- että Pohjois-Suomesta ja mukana oli kurtturuusun perusmuodon lisäksi 12 ruusulajiketta tai –risteymää, joiden vanhempiin kurtturuusu kuuluu. Tutkimuksessa näiden puutarhamuotojen lisääntymiskykyä verrattiin kurtturuusun perusmuodon lisääntymiskykyyn. Kukinta- ja vesomishavainnot tehtiin kesällä 2011 ja kiulukat kerättiin syyskuussa 2011. Siementen elinkyky testattiin tetrazoliumtestin avulla ja kaksivuotinen idätyskoe Helsingin yliopiston Viikin kampuksella kesti syyskuusta 2011 lokakuuhun 2013. Tutkimuksen mukaan puutarhamuotojen lisääntymiskyvyssä on paljon vaihtelua niin taksonien kuin kasvupaikkojen välillä. Osalla puutarhamuodoista oli yhtä hyvä lisääntymiskyky kuin perusmuodolla. Kurtturuusun puutarhamuodot tuottivat kiulukkakohtaisesti vähemmän siemeniä kuin perusmuoto. Niiden siemenet olivat yhtä elinkykyisiä kuin kurtturuusun perusmuodon, mutta keskimääräinen itävyys oli heikompi kuin kurtturuusun perusmuodon siementen. Puutarhamuotojen välillä oli eroja niin siemenmäärissä kuin siementen elävyydessä ja itävyydessä. Tämän tutkimuksen perusteella ei suositella käytettäväksi sellaisia puutarhamuotoja, jotka tekevät paljon siemeniä tai joiden siemenet hyvän elinkyvyn lisäksi itävät keskivertaisesti. Pitkäkestoiselle jatkotutkimukselle on tarvetta, jotta lisääntymiskykyyn liittyvien ominaisuuksien vuotuisesta vaihtelusta voitaisiin varmistua.
  • Karvonen, Juha K (2022)
    Invasive non-native species create an increasing threat to diversity in nature and economics. Invasive species are expected to spread even wider due to climate chance. The Japanese rose (Rosa rugosa L.) is a species widely spread by humans for its decorative value. The japanese rose replaces native plant species and creates problems on seashores, where it thrives. It creates a threat to many endangered biotopes and their plantation. Chondrostereum purpureum (Pers. ex Fr.) has been studied for a biological method for brushwood maintenance. The method has yielded good results on several species of the Rosaceae family , for instance on Black cherry (Prunus serotina Ehrh.) and Pin cherry (Prunus pensylvaica L.f.) This study aims to declare, whether C. purpureum can be viewed as a potential method for controlling the Japanese rose. The effect of C. purpureum on the Japanese rose was studied for one growing season in Lauttasaari, Helsinki. In the study, the roses were cut and the freshly cut surfaces were treated with a C. purpureum solution in June 2021. The data were collected in June-September 2021. Despite the shortness of the study period, the results were promising. The fungal treatment decreased the number of live sprouts and increased the number of dead sprouts. Living sprouts were shorter and the amount of rosehip berries was lower in roses treated using C. purpureum than in roses that were cut only. It seems that the C. purpureum treatment provides a potential method for controlling the Japanese rose.
  • Ahlfors, Roy (2016)
    Large sums of money are to invest annually to control secondary sprouting. In 2014 the cost of selective clearing operations in recently planted forests in Finland were 424 euros/hectare, amounting to a combined sum of ca. 67,5 million. Euros on ca. 165 000 hectares. Therefore it is crucial to select the right timing for clearing operations to minimize sprouting and costs mixed time expended. My study involves the Moon phases and the proper timing of clearing saplings and secondary sprouts of silver birch. Some centuries ago it was quite common in Finland to take phases of the Moon phases into account when planning for a suitable time to begin clearing birch stands. This subject has not been extensively studied in Finland and never using this method. The research studies the relation and impact of the Moon phases as well as hydrometeorological factors to the harvesting time of seedlings and compares the results to Finnish folklore. The harvesting of the seedlings was timed to correlate with the Moon phases, from June to August 2015. The aim of this project is to study, describe, analyze and interpret the changes in sprouting (growth and death) of silver birch which are cleared/cut on certain dates corresponding to the different Moon phases, studied in scientific methods on sampling sites situated in western Vantaa on Königsted hill in 66° 95` 66,7´´ N 37° 97´ 50,9´´ E. All round of plots is located on Finnish MT-type growth sites. In this project were conducted during the summer and autumn 2015 on 99 pieces of round to plots and each of a surface area of square meters of 4,9 m²,circular test-sites established in the study area by measuring the changes in sprouting of silver birch. According to the results of the study the average number of silver birch sprouts was 39 % bigger during the waxing moon than the waning moon, and sprouting was generally lesser on waning moon than on any different phase. The results seem to be fairly well in line with the perception of old Finnish folklore about the impact of Moon phases in relation to secondary sprouting.
  • Teräslahti, Suvi (2015)
    The oxidation of polyunsaturated fatty acids is one of the most important chemical reactions degrading the nutritional quality, taste and safety of food products. The characteristics of emulsions, the mechanisms of unravelling of the emulsion structure along with the behavior of commercial emulsion stabilization agents were presented in the literary review part. Also the potential of polysaccharides as emulsion stabilizers was evaluated and a summary of characteristics of lipid oxidation in emulsions was presented. The aim of this study was to evaluate the chemical stability of oil-in-water emulsions stabilized with four polysaccharides by monitoring the oxidation of their lipid phases. In the experimental part, the ability of spruce galactoglucomannan (GGM) to stabilize the lipids in an emulsion was compared with the stabilizing capacity of carboxymethylated galactoglucomannan (CM-GGM) and two commercially available polysaccharides, corn fiber gun (CFG) and gum arabic (GA). Normal and antioxidant-free rapeseed oils were used in the emulsions and the emulsions were protected from light and stored at 4 and 40 °C. The lipid particle sizes of the emulsions were measured with optical microscope and peroxide values were determined from the lipid phases of emulsions. The formation of volatile oxidation products in the emulsions was determined with SPME-GC-MS and the amounts of lipid-derived polymers were determined with size exclusion chromatography (SEC-RI). The structure of the polysaccharides and a part of their phenolic compounds slowed down the oxidation of emulsions. Less hydroperoxides, volatile oxidation products and polymers was formed in the emulsion stabilized with GGM. The lipid phases of emulsions stabilized with native and carboxymethylated GGM oxidized equally slowly. The emulsion stabilized with GA oxidized faster than other emulsions. The lipid particles in emulsion stabilized with both native and carboxymethylated GGM were observed to form flocs. Also the natural antioxidants of the rapeseed oil and a lower storage temperature improved the chemical stability of the emulsions. The physical location of spruce GGM in the emulsion structure and detailed identification (MS) of GGM’s phenolic compounds would be interesting research topics in the future.
  • Saikkonen, Otto (2021)
    Suomessa metsien tutkimus painottuu talousmetsiin, vaikka 13 % Suomen metsistä on suojeltuja. Luonnontilaisten metsien kasvun ymmärtäminen on tärkeää metsien hiilensidonnan ja biomassan tuotannon ymmärtämisen kannalta verrattuna talousmetsiin. Tämän tutkimuksen tavoite on tutkia kuusen (Picea abies) kasvun ajallista muutosta luonnontilaisissa kuusivaltaisissa metsissä ja selvittää syitä mahdolliselle kasvun muutokselle. Tutkimus pyrkii vastaamaan kysymyksiin luonnontilaisten metsien kuusen kasvuun vaikuttavista tekijöistä ja vertaamaan kasvun muutosta talousmetsien kasvun muutokseen. Kuusen kasvua luonnontilaisissa metsissä tarkasteltiin 25:llä koealalla vuosien 1991–2019 välillä mittaamalla koealat kolmena eri ajankohtana. Mittausten välille saatiin kaksi erillistä kasvun tarkastelujaksoa. Tutkimuksessa tarkasteltiin kuusten nettoperustuotantoa (NPP = net primary productivity) ja tilavuutta metsikkötasolla ja niiden muutosta eri tarkastelujaksojen välillä. Puiden tilavuus ja NPP:n laskemiseen käytetty puiden biomassan muutos saatiin käyttämällä kuusen tilavuusmallia sekä biomassamalleja. NPP:n ja tilavuuden muutoksen syitä tarkasteltiin koealojen maantieteellisen sijainnin ja kasvuolosuhteiden, metsän kuolleisuuden ja latvuspeittävyyden kannalta. Luonnontilaisten metsien kuusen NPP kasvoi keskimäärin 0,02 kg C/m2/v tämän tutkimuksen mittausten aikana, joka tarkoittaa ~11 % NPP:n kasvua 1991–2019. Kuusten tilavuus kasvoi tarkastelujaksolla 1 (1991–2007) 2,3 m3/ha/v ja tarkastelujaksolla 2 (2007–2019) 3,0 m3/ha/v. Metsän latvuspeittävyydellä tai puiden vuosittaisella kuolleisuudella ei havaittu olevan korrelaatiota kuusten NPP:n tai tilavuuden muutokseen. Kuusten tilavuus kasvoi molemmilla tarkastelujaksoilla voimakkaammin eteläisemmillä koealoilla verrattuna pohjoisempiin. Kuusten NPP ja tilavuus on tutkimuksen perusteella kasvanut luonnontilaisissa metsissä viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana. Kuusten NPP ja tilavuuden kasvun muutos on ollut suurempaa pohjoisemmissa luonnontilaisissa metsissä verrattuna eteläisempiin. Tilavuuden kasvu on keskimäärin yhtä suurta kuin vanhoissa talousmetsissä. NPP:n ja tilavuuden muutoksen voimakkuuteen vaikuttaa ainakin metsän maantieteellinen sijainti. Metsien rakenteellinen muutos ei tämän tutkimuksen perusteella vaikuta puuston kasvun muutoksen. Luonnontilaisten metsien monimuotoinen rakenne tuo haasteita puuston muutoksen tarkasteluun ja puiden kasvun muutoksen ymmärtämiseksi vaadittaisiin mahdollisesti tarkempaa tarkastelua metsän rakenteesta.
  • Siivonen, Juhani (2019)
    Spruce shoots are the young, light green, annual growth of branches that burst from buds during May - July. It is forbidden to gather spruce shoots without the permission of the land owner. The Finnish natural resource department studied, that one-time gathering of spruce shoots does not damage the growth and health of the tree, if the upper canopy is left untouched. Spruce shoots are known to contain a rich amount of C-vitamin and minerals. Spruce shoots were widely used as a folk medicine for several centuries to prevent symptoms of cold. Spruce shoots also have a unique taste, and during the last years there has been an increasing interest to use spruce shoots in food and drink applications in the restaurant and food industry. There is a large potential to gather spruce shoots from Finnish forests, and it might be a new potential source of income for the forest owners. Although, more study is required to investigate the demand as well as ways to use the spruce shoots. The objective of this study was to examine how common the use of spruce shoots is in the Helsinki area restaurants and how the restaurants use it. 22 restaurants were chosen for the study and a survey was done by e-form and interviews. Questions consisted about the ways of using spruce shoots, purchasing channels, future prospects, amounts of yearly use, and pricing. Another objective was to study the time consumed to gather the spruce shoots. Time consumption was compared by gathering different size of shoots during the growth period. Time consumption of the gathering was measured in two plots in the Ruotsinkylä research forest during summer 2017 and 2018. 18 Restaurants answered the survey and the conclusion was that spruce shoots are commonly used. 88 % of the restaurants used spruce shoots as an ingredient and all of the restaurants were interested in using spruce shoots in the future. There was variation between the demand with different restaurants. The average yearly use was 9 kg and most of the restaurants used spruce shoots in length of 15-30 mm. There was also a demand for the longer ( > 30 mm) spruce shoots but they prefer smaller (15-30 mm) spruce shoots, because with this length the taste and variability in the use is considered better. In field measurements, it was found that the length of the spruce shoots greatly affect to the time consumed while gathering. Smaller spruce shoots were gathered on average 820 g/h and longer spruce shoots 1440 g/h. Restaurants are interested in using spruce shoots and as an ingredient it has a wide variability of uses. Restaurants prefer smaller spruce shoots and there should be more study about the potential use of larger shoots, for example in the food industry. It is easy to gather spruce shoots but the challenges are a short and yearly changing growing period as well as insufficient knowledge about the preservation of spruce shoots.
  • Ahola, Susanna (2014)
    Kryopreservaatio on tekniikka, jossa elävää materiaalia säilötään nestetyppeen. Oikeilla suoja-ainepitoisuuksilla saadaan materiaali selviämään äärimmäisestä lämpötilasta ja kasvamaan myös sulatuksen jälkeen. Tässä tutkimuksessa etsittiin parempaa menetelmää kuusen alkiontuottokykyisen solukon kryopreservointiin. Kuusen alkiontuottokykyisen solukon säilömisellä pyritään suojaamaan arvokasta geenimateriaalia menetelmällä, joka ei vaadi toimenpiteitä säilytyksen aikana eikä aiheuta solukossa geneettisiä muutoksia. Kuusen jalostussykli vaatii useita vuosia, jonka aikana solukkoviljelmät hävittäisivät vähitellen elinkykynsä. Kryopreservaation aikana yksilöitä pystytään testaamaan kenttäolosuhteissa ja parhaimmista yksilöistä saadaan materiaalia jatkojalostukseen tai massamonistukseen. Tässä tutkielmassa tutkittiin neljää eri menetelmää, joiden avulla pyrittiin löytämään paras esikäsittely- ja esijäähdytysmenetelmä. Esikäsittelyinä olivat maljaviljely nousevassa sokeripitoisuudessa ja liemiviljely. Esijäähdytysmenetelmät edustivat kryopreservaation hitaan jäähdytyksen menetelmiä. Toiseen menetelmistä tarvittiin jäähdytykseen nestetyppeä, kun taas toinen vaati säilytystä -80°C pakastimessa. Näiden menetelmien ohella tutkittiin menetelmää, jossa esikäsittelyalustalle lisättiin myös kasvihormoni ABA:a. Lisäksi parhaaksi osoittautuneesta menetelmästä näytteiden DNA:sta tutkittiin mikrosatelliittien avulla ettei siinä tapahtunut somaklonaalista muuntelua. Näytteistä tutkittiin myös kryopreservaation mahdollista vaikutusta telomeereihin. Tutkimuksessa löytyi selvästi paras menetelmä, joka koostui maljalla esikasvatuksesta ja nestetypellä tapahtuneesta esijäähdytyksestä. Tällä menetelmällä saatiin 89 % linjoista kasvamaan uudelleen sulatuksen jälkeen. Menetelmä ei aiheuttanut somaklonaalisia muutoksia, eivätkä näytteiden telomeerit lyhentyneet kryopreservaation seurauksena.
  • Puputti, Tuomas (2023)
    Suomessa metsäteollisuus on merkittävä osa vientiä, ja metsät ovat Suomen tärkein luonnonvara. Jotta metsiä voidaan hyödyntää mahdollisimman kestävästi ja tehokkaasti, kannattaa tutkia menetelmiä, joilla voidaan parantaa metsäteollisuuden jalostusketjun arvoa. Metsäteollisuuden puunhankintaa suunnitellaan tällä hetkellä etukäteen puuraaka-aineen tarpeen, ja puuston järeyden mukaan. Metsäteollisuuden jalostusketjun arvoa voitaisiin parantaa tiedolla saatavilla olevan puuraaka-aineen laadusta, sillä sen avulla on mahdollista ohjata raaka-aineen kuljetusta eri tehtaille tarkemmin. Tässä tutkielmassa oli tarkoitus tutkia kuusen (Picea abies (L.) H. Karst.) laadun mittaamista maastolaserkeilauksella (terrestrial laser scanning, TLS), sekä kuusen laatua kuvaavien piirteiden yleistettävyyttä laajemmille alueille kirjallisuudessa esitettyjen tunnusten perusteella. Tutkielmassa selvitettiin kuusen laatua kuvaavien TLS-piirteiden korrelaatio TLS-menetelmillä mitttuun puun pituuteen, tilavuuteen, tukkitilavuuteen, latvussuhteeseen, ja latvuspinta-alaan. Tavoitteena oli myös lisätä ymmärrystä tekijöistä, jotka vaikuttavat laatua kuvaaviin piirteisiin ja niiden mittaamiseen. Tutkielman aineistossa oli 343 puuta, joista 257 kappaletta oli kuusia. Leimikot, joita oli 20 kappaletta, sijaitsivat Örebron läänissä Keski-Ruotsissa. TLS-keilaukset tehtiin 7.5 m säteisiltä ympyräkoealoilta neljällä keilauksella. Kaikille kuusen laatua kuvaaville TLS-piirteille löytyi tilastollisesti merkitseviä selittäjiä (P<0,05). Erot leimikoiden puiden laatua kuvaavien TLS-piirteiden välillä olivat pääasiassa vähäisiä, mutta kapenemisluvun kohdalla merkittäviä. Tuloksista voidaan päätellä, että joitain laatua kuvaavia TLS-piirteitä voi olla yleistettävissä laajemmalle alueelle estimoimalla selittävät tunnukset ilmalaserkeilaus (aerial laser scanning, ALS) -menetelmillä. Monella laatua kuvaavalla TLS-piirteellä korrelaation vahvuus puutunnuksiin vaihteli eri korkeuksilla rungossa, mikä kertoo sekä eri kokoisten puiden välisistä eroista, että oksien ja latvuksen rakenteen vaihtelusta eri korkeuksilla rungossa. Kuusen pitkä elävä latvus aiheuttaa peitteisyyttä ja sen myötä epävarmuutta mittauksiin. Yhdistämällä tutkielmassa mitatut ulkoiset piirteet tukkiröntgenin sisäistä laatua mittaavaan dataan, voitaisiin mallintaa puun sisäistä oksaisuutta ja tiheyttä suhteessa TLS-piirteisiin. Suuremmalla mallinnusdatalla, oikeiden ALS-piirteiden ja kasvupaikkatiedon avulla puuston laadun yleistämisessä laajemmille alueille on tämän tutkielman perusteella potentiaalia, mikä tukee aiempien tutkimusten tuloksia.
  • Järvenpää, Jani (2016)
    Norway spruce (Picea abies) is nowadays generally planted on mounted sites in Finland. When compared to other cultivation methods, it has been noticed that mounding has significantly improved seedlings development and growth. However, inverting is still one of the mounding methods, which has been little examined nor height development models created in Finland. In this study the aim was to generate height development models for Norway spruce in 5-17-years old inverted sites. Two models were created both stand and tree levels. The effect of the model’s predictor variables to the height development was analyzed. Height model at stand level was also compared with the other Norway spruce height models in Finland. The study material consisted of 49 inverted Norway spruce plantations in southern Finland. Total number of sample plots were 853. With the sample plot data, available GIS-data (National Land Survey of Finland and Meteorological Institute) was also used to improve height models accuracy. GIS-data was utilized specially in the tree level model. Whole data was analyzed in SPSS-software where height models were fitted by using Generalized linear models -procedure. Both of the final height models included only significant height predictors. In the both models seedlings age, site type (Cajander 1949) and growing season’s precipitation sum were correlated positively with Norway spruce height. Broad-leaved trees height competition was also noticed to reduce height development in the both models. At the stand level model (RMSE 17 %) seedlings height development was also increased in coarse-grained soils. At the tree level model (RMSE 32,2 %) digital elevation model (DEM) derived topographic variables were correlated well with Norway spruce height. Hillside aspect decreased height development in Southwest, West and Northwest sides of the hill, where afternoon sun typically occur. Seedlings height was also poorer on topographic lowlands like lower slopes and depressions. In the tree level, height development was also decreased according to amount of competitive trees, frost damages, paludification and elevation. The inverting done a year preceding planting increased height development in the tree level model, when compared to the inverting done at the same year with planting. Model comparison at stand level demonstrate that seedlings height development was significantly better on inverted sites than on harrowed or scalpered sites. Interesting found was also that height development on inverted sites was almost identical to the mounted sites height development in the Motti-stand level simulator (Natural Resources Institute Finland). Stand level comparison indicated that Norway spruce growth and development is promising in the inverted sites and it stands comparison to the other mounding methods also. This study also proved that it is possible to utilize GIS-data (National Land Survey of Finland and Meteorological Institute) in trees height modeling.
  • Parviainen, Tuure (2013)
    Biochar is currently being intensively studied as a soil conditioner in agriculture and as a potential carbon sink to mitigate climate change. The knowledge of the effects of biochar field application on soil fauna remains very limited. This is underlined by the absence of field experiments on the effects of biochar on earthworms, a globally common and important faunal group in arable soils. The purpose of our study was to determine the effects of biochar on arable soil earthworms under both laboratory and field conditions in a Boreal loamy sand soil. An earthworm avoidance test with Aporrectodea caliginosa was conducted for periods of 2 and 14 days with 1.6% w:w spruce chips biochar application (produced at 550-600 ° C, application rate corresponding to 30 t/ha biochar). The effect of field application of the same biochar on earthworm density and biomass was studied over one growing season in experiment growing wheat. In the avoidance test, application did not affect the habitat choice of earthworms when incubation lasted for two days, but after two weeks, a significant (P = 0.033) avoidance of biochar was observed. We suggest that the avoidance under the two-week incubation occurred due to soil desiccation caused by high water retention of biochar. In the field trial, after BC application there were no statistically significant differences in the total density and biomass of earthworms between biochar or fertilizer treatments. Due to the short duration of the field trial, our results do not allow conclusive evaluation of the treatment effects on earthworms. The time scale of the study can only be considered sufficient for unraveling immediate avoidance reactions caused by biochar application, for which we found no evidence. In order to thoroughly investigate matter further, the follow-up of the experiment should be continued.