Browsing by Title

The aim of this thesis was to study how different forest management regimes suits for forest recreation. The second aim was to study whether there is voluntary willingness to pay for forest structure transition from a even-aged structure to a uneven-aged structure in a municipality-owned forest. In addition, factors which affects the willingness-to-pay were under study. The preferred forest structure was examined by contingent valuation method. In the scenario of the survey, a case was presented where a mature forest stand could be transformed into a better suiting recreational environment. Different forest stands were illustrated by photographs and they were asked to be evaluated how they would suit for recreation. If the respondent preferred the uneven-aged structure over even-aged structure, then the willingness to pay for transformation from even-aged to uneven-aged forest structure was enquired. The survey was completed by 67 persons in Helsinki. Factors which affect the willingness-to-pay were studied with logistic regression models. In addition, a distribution of the willingness-to-pay among response alternatives was studied with the logistic regression models. The uneven-aged forest management was preferred as a recreational environment by 40 respondents. Results relating to recreational habits were in line with earlier studies. Earlier studies were compared to the findings in this study relating to landscape preferences and the obtained results matched well studies conducted before. The average willingness-to-pay, calculated from the data, was €19.75 and the median willingness-to-pay was €10. 40% of the respondents chose to answer zero for willingness-to-pay. Age and income were the only background variables which were significant at 10% significance level.

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, mitkä tekijät vaikuttavat suomalaisten kuntosaliharrastajien kulutusaikomukseen. Tarkoituksena oli myös saada selville, minkälaiset kuntosaliharrastajat käyttävät palautusjuomia, millaisia asenteita ja uskomuksia heillä voidaan tunnistaa ja onko ympäristöllä ja ulkoisilla tekijöillä vaikutusta. Tähän aiheeseen päädyttiin sen ajankohtaisuuden vuoksi: viime aikoina kuntosaliharrastus on ollut trendikästä ja palautusjuomat ovat suosittuja. Aikaisemmin monet tutkimukset ovat myös keskittyneet yleisesti urheilulisäravinteisiin, jolloin pelkästään palautusjuomien kulutukseen liittyvää tutkimustietoa ei ole ollut helposti löydettävissä. Tutkimuksen kulkua ohjasi teoreettinen viitekehys, joka pohjautui suunnitellun käyttäytymisen teoriaan ja johon oli lisätty tekijöitä ruoan valinnan teoriasta. Sosiodemografiset tekijät otettiin huomioon taustalla vaikuttavina tekijöinä. Tutkimusote oli kvantitatiivinen, ja empiirinen osa suoritettiin survey-kyselyn avulla. Kyseessä oli otantatutkimus, kun perusjoukkona olivat suomalaiset kuntosaliharrastajat. Vastauksia saatiin yhteensä 146. Tulosten perusteella palautusjuomien käyttö oli yleistä ja suurin osa kuntosaliharrastajista käytti ainakin joskus palautusjuomia. Tulosten perusteella todennäköinen palautusjuomien kuluttaja oli mies, joka kävi useita kertoja viikossa kuntosalilla ja joka keskittyi voimaharjoitteluun. Asenteet palautusjuomia ja palautumista kohtaan olivat hyvin positiivisia. Vastaajat eivät kokeneet ulkoisten tekijöiden, kuten ajan tai rahan, vaikuttavan heidän palautusjuomien käyttöönsä. Palautusjuomien kulutusaikomusta selitti voimakkaimmin vastaajan asenne. Tämän tutkimuksen perusteella, jos palautusjuomien valmistaja haluaa esimerkiksi lisätä palautusjuomien myyntiä, niin hänen tulisi keskittyä naispuolisten sekä harvoin kuntosalilla käyvien kuntosaliharrastajien asenteiden muuttamiseen. Palautusjuoman tärkeyden korostaminen joka kuntosaliharjoituksen jälkeen ja tästä tiedon levittäminen mahdollisimman monelle voisi toimia.

Tässä tutkielmassa tarkastellaan viiniharrastajien näkemyksiä alumiinitölkistä viinin pakkauksena sekä kartoitetaan heidän suhtautumistaan alumiinitölkkiin pakattuihin viineihin. Tavoitteena on selvittää kyselytutkimuksen avulla, voisiko markkinoilla olla kysyntää alumiinitölkitetylle kuohuviinille. Tutkimuksessa tarkastellaan myös sitä, onko viiniharrastajan sosiodemografisilla tekijöillä tai muilla taustamuuttujilla vaikutusta tämän tapaan asennoitua alumiinitölkitettyyn viiniin ja halukkuuteen ostaa kuohuviiniä alumiinitölkissä. Tämän lisäksi tutkimuksessa analysoidaan, millaisiin käyttötilanteisiin alumiinitölkitetty kuohuviini voisi mahdollisesti sopia tai mitkä ovat suurimmat esteet alumiinitölkitetyn kuohuviinin ostolle. Tutkielmani teoreettinen viitekehys pohjautuu kuluttajien viinin valinnasta, viinin laadun arvioinnista sekä kuohuviinistä aiemmin tehtyyn tutkimukseen. Teoreettista viitekehystä on tuettu suomalaisen alkoholinkulutuksen trendeillä paneutuen eritoten suomalaisten tapaan kuluttaa kuohuviiniä. Tutkimusaineisto on kerätty anonyyminä Internet-kyselynä E-lomakkeella maalis-huhtikuussa 2020. Tarkasteltavia vastaajia on 387. Tutkielma on monimenetelmällinen ja sisältää sekä kvantitatiivista että kvalitatiivista analyysiä. Aineiston kvantitatiivisessa analyysissä on käytetty apuna SPSS-ohjelmistoa sekä ei-parametrisia testejä kuten ristiintaulukointia ja x²-riippumattomuustestiä sekä Kruskal-Wallisin ja Mann-Whitneyn U-testiä. Kyselylomakkeella kerätty kvalitatiivinen aineisto on analysoitu käyttämällä teemoittelua. Alumiinitölkitetty viini on uutuus Suomen alkoholimarkkinoilla, ja suurin osa tähän tutkimukseen osallistuneista kuuli tölkkiviineistä ensimmäistä kertaa, eikä käytännön kulutuskokemusta ollut kuin vain osalla. Tutkimuksen perusteella alumiinitölkin turvallisuus ja terveysvaikutukset huolettavat joitakuita. Tölkki nähdään helppokäyttöisenä, vaikkakin liian arkisena pakkauksena, josta puuttuu lasipulloon liitetty juhlavuus. Lisäksi tölkki nähdään helposti kierrätettävänä, vaikka sen todellisesta ekologisuudesta ei kaikilla ole vielä käsitystä. Tölkitettyyn viiniin (puna-, valko-, ja rosee-) suhtauduttiin suopeammin kuin tölkitettyyn kuohuviiniin. Aineistossa esiintyivät seuraavat mahdolliset käyttötilanteet alumiinitölkitetylle kuohuviinille: piknik, mökki, vene, ulkoilmafestivaalit, retkeily, grillaaminen, sauna, yritysjuhlat ja kotikäyttö – etenkin silloin kun helppous on keskiössä. Tämän tutkimuksen mukaan suurimmat esteet tölkkikuohuviinin ostolle liittyvät tölkin liialliseen arkisuuteen, kuohuviinin laatuun liittyviin seikkoihin kuten vääränlaiseen valmistustapaan sekä alumiinitölkin ominaisuuksiin kuten tölkin kykyyn säilyttää kuohuviinin kuplivuus ja alumiinin mahdollisiin terveysvaikutuksiin. Tutkimukseen osallistuneista vain 16 prosenttia ilmoitti voivansa ostaa kuohuviiniä tölkissä. Mahdollisesti ostohalukkaita oli 36 %, kieltäytyneitä 42 % ja kannastaan epävarmoja oli 6 % vastaajista. Tutkimuksen mukaan vastaajan sosiodemografiset tekijät tai muut taustamuuttujat eivät korreloineet tämän alumiinitölkkikuohuviinin ostohalukkuuden kanssa, mutta aineiston perusteella eläkeläiset ovat kaikista haluttomimpia tölkkikuohuviinin ostoon. Halukkaimpia ostajia olivat ne kuluttajat, joilla oli aiempaa kokemusta tölkkiviineistä.

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää kuorittavuuteen vaikuttavia tekijöitä kuorettoman nakin valmistusprosessissa. Kirjallisuusosa käsitteli kuorittavuuteen vaikuttavia tekijöitä yleensä. Kokeellisen osan tavoitteena oli tutkia joidenkin massan ominaisuuksien vaikutusta kuorittavuuteen. Lisäksi työssä kehitettiin menetelmä kuorittavuuden mittaamiselle Instron-aineenkoestuslaitteella. Kuoreton nakki valmistetaan siten, että massa ruiskutetaan selluloosakuoreen, joka savustuksen, kypsennyksen ja jäähdytyksen jälkeen kuoritaan nakin päältä pois ennen pakkaamista. Erilaiset kuorintaongelmat, jotka hidastavat muuten tehokasta valmistusprosessia, ovat tavallisia. Kirjallisuuden mukaan kuorittavuutta helpottaa nakin sileä pinta. Sileän pinnan muodostumiseen on todettu vaikuttavan olosuhteet (lämpötila, suhteellinen kosteus, aika) savustamisen, kypsennyksen ja jäähdytyksen aikana. Myös joillakin raaka-aineilla, kuten sidekudoksella ja sokereilla, sekä raaka-aineiden ominaisuuksilla (lihan rasvan määrä ja laatu) on todettu olevan vaikutusta kuorittavuuteen. Tutkimuksessa kehitetty mittausmenetelmä selluloosakuoreen ruiskutetun nakin kuorittavuudelle perustui Instron-aineenkoestuslaitteella mitattavaan kuorintavastukseen. Kuorimaton nakki kiinnitettiin laitteen pidikkeeseen ja kuoren päät kiinnitettiin yläpuolella olleeseen toiseen pidikkeeseen. Laite veti pidikkeitä erilleen 10 cm matkan nopeudella 10 cm/min. Laite veti kuorta nakin päältä pois ja mittasi samalla vastustavan voiman (N). Mittauksen maksimiarvo kuvasi kuorimiseen tarvittavaa voimaa. Yhdestä näytteestä suoritettiin vähintään 5 rinnakkaista mittausta, joiden maksimiarvojen keskiarvoa käytettiin näytteen kuorittavuutta kuvaavana tunnuslukuna. Mittaustulokset olivat samansuuntaisia kuin havainnot tuotanto-olosuhteissa suoritetussa koekuorinnassa samoilla näytteillä. Vaikuttaa siltä, että kehitetyn mittausmenetelmän antamia tuloksia voidaan käyttää arvioitaessa kuorittavuutta tuotanto-olosuhteissa.

Forest energy harvesting has increased significantly in recent years. The extraction of forest energy is usually done with conventional forwarders. The productivity of extraction work is, however, quite poor due to a low material density, which results in a small load size. The objective of the study was to increase the productivity of forest energy extraction via solutions that increase the load size. The first method that was studied involved widening the load space hydraulically. The other solution was based on compressing the load with hydraulically tiltable stakes. The study was conducted as a development study. The field studies were carried out in the summer and autumn of 2011 on harvesting sites managed by Metsähallitus and Metsäliitto in the Jyväskylä region. The study material comprises a total of 139 loads. There was a significant difference in raw density between the logging residues and stump pieces for the widening and compressing load space solutions. For this reason, it does not make sense to compare the two load space solutions to each other. The analyses were based on the reported load scale tonnes. Both load space alternatives increased the load size by 20-30 per cent depending on the assortment. For logging residues, the increase in efficient hour productivity for extraction was 13 per cent and for stump pieces it was 30 per cent. With the compressing load space, the efficient hour productivity for full trees increased by 17 per cent. For logging residues, the increase was 5 per cent and for stump pieces it was 12 per cent. Compression was not a successful method for stump pieces and even for logging residues the benefits were mainly based on the increased load space. Compressing the load is mainly beneficial when extracting full trees. The project was carried out together with Osuuskunta Metsäliitto (now Metsä Group), Metsä-Multia Oy and Ponsse Oyj. The modelling work was done by Metsäteho Oy. This study shows results of Metsähallitus project “Maastokuljetuksen kehittäminen”. The project is part of the EffFibre (Value through Intensive and Efficient Fibre Supply) research and development programme coordinated by Forestcluster Ltd.

Kurtturuusun perusmuoto (Rosa rugosa L.) on ollut vuosikymmenten ajan suosittu koristekasvi pitkän kukintakautensa, kestävyytensä ja helppohoitoisuutensa takia. Kuitenkin nykyisin kurtturuusu luokitellaan Suomessa erittäin haitalliseksi vieraslajiksi. Kurtturuusua pidetään haitallisena vieraslajina myös Luoteis- ja Keski-Euroopassa sekä Pohjois-Amerikassa. Risteymätaustansa takia kurtturuusulajikkeiden ja –risteymien lisääntymiskyvyn on oletettu olevan heikompi kuin kurtturuusulla. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tutkia kurtturuusun puutarhamuotojen lisääntymiskykyä ja arvioida niiden leviämisalttiutta luontoon. Tutkimuksen päätavoitteena oli selvittää, mitä lajikkeita tai risteymiä voitaisiin suositella käytettäväksi kurtturuusun sijaan. Leviämisalttiutta arvioitiin vesomisen, kukinnan ja kiulukoiden tuoton runsauden, kiulukkakohtaisen siemenmäärän, siementen elinkyvyn ja siementen itävyyden avulla. Aineistoa kerättiin sekä Etelä- että Pohjois-Suomesta ja mukana oli kurtturuusun perusmuodon lisäksi 12 ruusulajiketta tai –risteymää, joiden vanhempiin kurtturuusu kuuluu. Tutkimuksessa näiden puutarhamuotojen lisääntymiskykyä verrattiin kurtturuusun perusmuodon lisääntymiskykyyn. Kukinta- ja vesomishavainnot tehtiin kesällä 2011 ja kiulukat kerättiin syyskuussa 2011. Siementen elinkyky testattiin tetrazoliumtestin avulla ja kaksivuotinen idätyskoe Helsingin yliopiston Viikin kampuksella kesti syyskuusta 2011 lokakuuhun 2013. Tutkimuksen mukaan puutarhamuotojen lisääntymiskyvyssä on paljon vaihtelua niin taksonien kuin kasvupaikkojen välillä. Osalla puutarhamuodoista oli yhtä hyvä lisääntymiskyky kuin perusmuodolla. Kurtturuusun puutarhamuodot tuottivat kiulukkakohtaisesti vähemmän siemeniä kuin perusmuoto. Niiden siemenet olivat yhtä elinkykyisiä kuin kurtturuusun perusmuodon, mutta keskimääräinen itävyys oli heikompi kuin kurtturuusun perusmuodon siementen. Puutarhamuotojen välillä oli eroja niin siemenmäärissä kuin siementen elävyydessä ja itävyydessä. Tämän tutkimuksen perusteella ei suositella käytettäväksi sellaisia puutarhamuotoja, jotka tekevät paljon siemeniä tai joiden siemenet hyvän elinkyvyn lisäksi itävät keskivertaisesti. Pitkäkestoiselle jatkotutkimukselle on tarvetta, jotta lisääntymiskykyyn liittyvien ominaisuuksien vuotuisesta vaihtelusta voitaisiin varmistua.

Large sums of money are to invest annually to control secondary sprouting. In 2014 the cost of selective clearing operations in recently planted forests in Finland were 424 euros/hectare, amounting to a combined sum of ca. 67,5 million. Euros on ca. 165 000 hectares. Therefore it is crucial to select the right timing for clearing operations to minimize sprouting and costs mixed time expended. My study involves the Moon phases and the proper timing of clearing saplings and secondary sprouts of silver birch. Some centuries ago it was quite common in Finland to take phases of the Moon phases into account when planning for a suitable time to begin clearing birch stands. This subject has not been extensively studied in Finland and never using this method. The research studies the relation and impact of the Moon phases as well as hydrometeorological factors to the harvesting time of seedlings and compares the results to Finnish folklore. The harvesting of the seedlings was timed to correlate with the Moon phases, from June to August 2015. The aim of this project is to study, describe, analyze and interpret the changes in sprouting (growth and death) of silver birch which are cleared/cut on certain dates corresponding to the different Moon phases, studied in scientific methods on sampling sites situated in western Vantaa on Königsted hill in 66° 95` 66,7´´ N 37° 97´ 50,9´´ E. All round of plots is located on Finnish MT-type growth sites. In this project were conducted during the summer and autumn 2015 on 99 pieces of round to plots and each of a surface area of square meters of 4,9 m²,circular test-sites established in the study area by measuring the changes in sprouting of silver birch. According to the results of the study the average number of silver birch sprouts was 39 % bigger during the waxing moon than the waning moon, and sprouting was generally lesser on waning moon than on any different phase. The results seem to be fairly well in line with the perception of old Finnish folklore about the impact of Moon phases in relation to secondary sprouting.

Suomessa metsien tutkimus painottuu talousmetsiin, vaikka 13 % Suomen metsistä on suojeltuja. Luonnontilaisten metsien kasvun ymmärtäminen on tärkeää metsien hiilensidonnan ja biomassan tuotannon ymmärtämisen kannalta verrattuna talousmetsiin. Tämän tutkimuksen tavoite on tutkia kuusen (Picea abies) kasvun ajallista muutosta luonnontilaisissa kuusivaltaisissa metsissä ja selvittää syitä mahdolliselle kasvun muutokselle. Tutkimus pyrkii vastaamaan kysymyksiin luonnontilaisten metsien kuusen kasvuun vaikuttavista tekijöistä ja vertaamaan kasvun muutosta talousmetsien kasvun muutokseen. Kuusen kasvua luonnontilaisissa metsissä tarkasteltiin 25:llä koealalla vuosien 1991–2019 välillä mittaamalla koealat kolmena eri ajankohtana. Mittausten välille saatiin kaksi erillistä kasvun tarkastelujaksoa. Tutkimuksessa tarkasteltiin kuusten nettoperustuotantoa (NPP = net primary productivity) ja tilavuutta metsikkötasolla ja niiden muutosta eri tarkastelujaksojen välillä. Puiden tilavuus ja NPP:n laskemiseen käytetty puiden biomassan muutos saatiin käyttämällä kuusen tilavuusmallia sekä biomassamalleja. NPP:n ja tilavuuden muutoksen syitä tarkasteltiin koealojen maantieteellisen sijainnin ja kasvuolosuhteiden, metsän kuolleisuuden ja latvuspeittävyyden kannalta. Luonnontilaisten metsien kuusen NPP kasvoi keskimäärin 0,02 kg C/m2/v tämän tutkimuksen mittausten aikana, joka tarkoittaa ~11 % NPP:n kasvua 1991–2019. Kuusten tilavuus kasvoi tarkastelujaksolla 1 (1991–2007) 2,3 m3/ha/v ja tarkastelujaksolla 2 (2007–2019) 3,0 m3/ha/v. Metsän latvuspeittävyydellä tai puiden vuosittaisella kuolleisuudella ei havaittu olevan korrelaatiota kuusten NPP:n tai tilavuuden muutokseen. Kuusten tilavuus kasvoi molemmilla tarkastelujaksoilla voimakkaammin eteläisemmillä koealoilla verrattuna pohjoisempiin. Kuusten NPP ja tilavuus on tutkimuksen perusteella kasvanut luonnontilaisissa metsissä viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana. Kuusten NPP ja tilavuuden kasvun muutos on ollut suurempaa pohjoisemmissa luonnontilaisissa metsissä verrattuna eteläisempiin. Tilavuuden kasvu on keskimäärin yhtä suurta kuin vanhoissa talousmetsissä. NPP:n ja tilavuuden muutoksen voimakkuuteen vaikuttaa ainakin metsän maantieteellinen sijainti. Metsien rakenteellinen muutos ei tämän tutkimuksen perusteella vaikuta puuston kasvun muutoksen. Luonnontilaisten metsien monimuotoinen rakenne tuo haasteita puuston muutoksen tarkasteluun ja puiden kasvun muutoksen ymmärtämiseksi vaadittaisiin mahdollisesti tarkempaa tarkastelua metsän rakenteesta.

Kryopreservaatio on tekniikka, jossa elävää materiaalia säilötään nestetyppeen. Oikeilla suoja-ainepitoisuuksilla saadaan materiaali selviämään äärimmäisestä lämpötilasta ja kasvamaan myös sulatuksen jälkeen. Tässä tutkimuksessa etsittiin parempaa menetelmää kuusen alkiontuottokykyisen solukon kryopreservointiin. Kuusen alkiontuottokykyisen solukon säilömisellä pyritään suojaamaan arvokasta geenimateriaalia menetelmällä, joka ei vaadi toimenpiteitä säilytyksen aikana eikä aiheuta solukossa geneettisiä muutoksia. Kuusen jalostussykli vaatii useita vuosia, jonka aikana solukkoviljelmät hävittäisivät vähitellen elinkykynsä. Kryopreservaation aikana yksilöitä pystytään testaamaan kenttäolosuhteissa ja parhaimmista yksilöistä saadaan materiaalia jatkojalostukseen tai massamonistukseen. Tässä tutkielmassa tutkittiin neljää eri menetelmää, joiden avulla pyrittiin löytämään paras esikäsittely- ja esijäähdytysmenetelmä. Esikäsittelyinä olivat maljaviljely nousevassa sokeripitoisuudessa ja liemiviljely. Esijäähdytysmenetelmät edustivat kryopreservaation hitaan jäähdytyksen menetelmiä. Toiseen menetelmistä tarvittiin jäähdytykseen nestetyppeä, kun taas toinen vaati säilytystä -80°C pakastimessa. Näiden menetelmien ohella tutkittiin menetelmää, jossa esikäsittelyalustalle lisättiin myös kasvihormoni ABA:a. Lisäksi parhaaksi osoittautuneesta menetelmästä näytteiden DNA:sta tutkittiin mikrosatelliittien avulla ettei siinä tapahtunut somaklonaalista muuntelua. Näytteistä tutkittiin myös kryopreservaation mahdollista vaikutusta telomeereihin. Tutkimuksessa löytyi selvästi paras menetelmä, joka koostui maljalla esikasvatuksesta ja nestetypellä tapahtuneesta esijäähdytyksestä. Tällä menetelmällä saatiin 89 % linjoista kasvamaan uudelleen sulatuksen jälkeen. Menetelmä ei aiheuttanut somaklonaalisia muutoksia, eivätkä näytteiden telomeerit lyhentyneet kryopreservaation seurauksena.

Norway spruce (Picea abies) is nowadays generally planted on mounted sites in Finland. When compared to other cultivation methods, it has been noticed that mounding has significantly improved seedlings development and growth. However, inverting is still one of the mounding methods, which has been little examined nor height development models created in Finland. In this study the aim was to generate height development models for Norway spruce in 5-17-years old inverted sites. Two models were created both stand and tree levels. The effect of the model’s predictor variables to the height development was analyzed. Height model at stand level was also compared with the other Norway spruce height models in Finland. The study material consisted of 49 inverted Norway spruce plantations in southern Finland. Total number of sample plots were 853. With the sample plot data, available GIS-data (National Land Survey of Finland and Meteorological Institute) was also used to improve height models accuracy. GIS-data was utilized specially in the tree level model. Whole data was analyzed in SPSS-software where height models were fitted by using Generalized linear models -procedure. Both of the final height models included only significant height predictors. In the both models seedlings age, site type (Cajander 1949) and growing season’s precipitation sum were correlated positively with Norway spruce height. Broad-leaved trees height competition was also noticed to reduce height development in the both models. At the stand level model (RMSE 17 %) seedlings height development was also increased in coarse-grained soils. At the tree level model (RMSE 32,2 %) digital elevation model (DEM) derived topographic variables were correlated well with Norway spruce height. Hillside aspect decreased height development in Southwest, West and Northwest sides of the hill, where afternoon sun typically occur. Seedlings height was also poorer on topographic lowlands like lower slopes and depressions. In the tree level, height development was also decreased according to amount of competitive trees, frost damages, paludification and elevation. The inverting done a year preceding planting increased height development in the tree level model, when compared to the inverting done at the same year with planting. Model comparison at stand level demonstrate that seedlings height development was significantly better on inverted sites than on harrowed or scalpered sites. Interesting found was also that height development on inverted sites was almost identical to the mounted sites height development in the Motti-stand level simulator (Natural Resources Institute Finland). Stand level comparison indicated that Norway spruce growth and development is promising in the inverted sites and it stands comparison to the other mounding methods also. This study also proved that it is possible to utilize GIS-data (National Land Survey of Finland and Meteorological Institute) in trees height modeling.