Browsing by Title
Now showing items 1612-1631 of 3247
-
(2016)Atmospheric concentration of greenhouse gases has increased significantly since the pre-industrial era. Global warming is a major issue in the modern world and it has been predicted that climate will change dramatically in the next few decades due to the growing GHG concentrations. Agriculture is a major source of GHG emissions and the EU has set a target for the agricultural sector to reduce GHG emissions. The aim of this study was to calculate GHG emissions for the plant and animal production of studied Finnish farms for the year 2013. The aim was also to analyse the effects of reduced synthetic nitrogen fertilizer use to agricultural GHG emissions with help of two co-operation model for the farms. Another goal was to develop an Excel-based calculator to calculate GHG emissions from farms. Data for this study was collected from 9 actual Finnish farms. The farms were paired and simulated co-operation models were applied. GHG emissions were calculated with developed FarmCALC 2.1 – calculator for the farm pairs before and after co-operation. Co-operation models reduced the GHG emissions from plant production exiting the farms (11–23 %) and pig meat production (13–20 %). But there was no significant effects in milk and beef production. All effects of the co-operation models to the GHG emissions of animal production were based on the changes in feeding and in GHG emissions of feed production. Joint effect of these two were the reason that no changes in GHG emissions of milk and beef production were observed. There was also some uncertainties in calculation method and the method was sensitive to yield changes so there are some uncertainties in calculated GHG emissions. Despite of these uncertainties, results of this study correlate well with previous studies and results were encouraging. It is recommended to study more about the effects of co-operation and reduced synthetic nitrogen fertilizer use to agricultural GHG emission. This study was part of Sustainable Intensification –project, ”Kasvinviljely- ja kotieläintilojen yhteistyö – avain tuotannon kestävään tehostamiseen” (KESTE).
-
(2009)The paper industry environment is going through changes. Traditionally in the Western Europe and the North America the paper consumption has increased along with the economic and population growth. Despite the growth of these indicators, the newsprint consumption in North America has been declining since the late 1980's and the magazine paper consumptions have also started to decline. Also in the Western Europe signs of maturing can be seen. The paper consumption growth is assumed to be happening elsewhere. The purpose of this study is to estimate potential magazine paper consumption of three different socio-economic environments up to 2020. In this study the focus was on three country groups, clusters, which the assignment company had formed with grouping analysis. In the theoretical background of the study the previous studies of paper demand and the methods used were examined. Also the paper grades and their end-uses were studied. The empirical part of this study was conducted by using both quantitative and qualitative analysis. Trend-analysis was used in quantitative part and PESTE-analysis was used in qualitative part. Through these analysis the key drivers of each cluster where identified and the development trend of consumption was estimated with the help of the analysis and the lifecycle model used by the company. Based on the socio-economic factors, the consumption is on a positive growth track but the speed of the growth cannot be estimated due to the influence of media substitution among others.
-
(2018)Buckwheat yield vary greatly between years, and in some years the seed production fails completely. In general, low yield is a problem in buckwheat farming. Only 10-15 % of buckwheat flowers will develop into seeds, regardless of pollination. The reason for this is thought to be the sterilization of the pistils in the flowers, which could be caused by insufficient growth resources during flowering and seed maturing. In addition, the degree of seed filling in the nutlets can be so low that only half of the gross weight of nutlet yield is suitable for nutrition. Buckwheat has been found to be particularly susceptible to insufficient levels of magnesium during flowering, and it also contain more phosphorus than magnesium. However, buckwheat is considered an unambitious plant in terms of fertilization, and its need for micronutrient fertilization has not been studied intensively. However, magnesium fertilization has been shown to increase yield in some experiments. This study was conducted as a foliar fertilization trial in Tuusula. The goal was to determine the effects of magnesium foliar fertilization on the flowering and yield in buckwheat. The treatments included control, water spraying and two magnesium fertilizations treatments. Magnesium fertilization treatment was applied either at the first stages of flowering orat the first stages of flowering and also during full flowering. Magnesium was applied 1,2 kg per hectare. The effects of magnesium fertilization were not statistically significant to the development rate, height of stem, length of flowering, flower biomass, final nutlet yield, 1000 seed weight, number of hollow nutlets, the percentage of nutlet hull or hectolitre weight. There were indications that magnesium has potential to increase nutlet yield. Flowering lasted 12 weeks, which is a normal length for buckwheat in Finland. Nutlet yield was 878-1236 kg per hectare, which is an average yield for buckwheat in Finland. The nutlets had light weight. The amount of magnesium fertilization may have been too low to have an effect on the development and yield of the trial. The trial field suffered from excess moisture in particular during ripening, which has been found to have an adverse effect on the growth and yield of buckwheat. The study was conducted during one growth season and it is presumable that the heavy rains during the season and the excessive moisture in the trial field had an effect on the results of the study. A second year of field experiments in required to verify the effects of magnesium fertilization on the yield formation of buckwheat.
-
(2018)Listeria monocytogenes is a gram-positive, non-sporeforming, rod-shaped bacterium, a human and animal pathogen and a food-borne pathogen/agent. Listeriosis, caused by L. monocytogenes, can be a serious disease and even cause death. L. monocytogenes is a major risk factor for the microbiological quality of foodstuffs, and a pathogen especially for those in risk groups. The aim of this study was to investigate sporadic and persistent strains of L. monocytogenes, isolated in a milk-production environment, and their growth in acidic and alkaline environments, as well as in environments containing the detergents Basix and Cidmax, and to investigate eventual differences between these strains. The features and occurrence of L. monocytogenes, its capability to resist stress and listeriosis are discussed in the literature part of this thesis. In this study it was found that bacteria were able to grow in the environments tested, in the concentrations used. No statistically significant differences between the strains were discovered. All investigated L. monocytogenes strains grew in pH 5.6, pH 9.0 and in liquids containing the detergents Cidmax and Basix. In acidic conditions, the majority of the strains grew similarly to reference strain EGD-e. Strain E3 started its exponential growth faster than the other strains. In acidic conditions strain D3 had the highest growth rate (30.06). The strains that grew the most weakly in acidic conditions were B3 and reference strain ATCC 19115. In alkaline conditions and in Cidmax-BHI liquid, the most of L. monocytogenes strains grow similarly to reference strain EGD-e. Strains E3 and D3 grew faster than other strains in alkaline conditions and Cidmax-BHI liquid and strains B3 and ATCC 19115 grew slower than the other strains. In Basix-BHI liquid, the strains of L. monocytogenes grew mainly similarly to each other, and these strains grew a little faster than reference strain EGD-e. Compared to the other strains, strain E3 grew the fastest and strains B3 and ATCC 19115 grew slower than the other strains. In this study, differences in stress tolerance between L. monocytogenes strains were found. In future, the results of this study may be utilized in genomic association research where geno- and phenotypes are compared to each other. This could produce new information on the development of stress tolerance of L. monocytogenes strains with different genomes and phenotypes.
-
(2017)Maidon tuottajahinnan vaihtelu on lisääntynyt viime vuosina myös Suomessa. Rakenneke-hityksen myötä suomalaisessa maidontuotannossa tilakoko kasvaa ja tilojen määrä vähenee koko ajan. Tästä syystä jatkavilta tiloilta odotetaan tulevaisuudessa mittavia investointeja. Lisääntyneet hintavaihtelut ja maailmanmarkkinoiden epävakaus aiheuttavat sen, että mai-dontuotannon hintariskit on syytä ottaa huomioon entistä tarkemmin erityisesti investoivilla tiloilla Tutkimuksessa selvitettiin, millä todennäköisyydellä investointi uuteen tuotantorakennuk-seen on kannattava investointituella ja ilman investointitukea. Tämän selvittämiseen käytet-tiin MARISKI-laskuria, joka ottaa huomioon investointiin liittyvän hintariskin. Tutkimuk-sessa selvitettiin myös, mikä on kannattavan investoinnin enimmäishinta investointituella ja ilman investointitukea. Tämän selvittämiseen käytettiin reaalioptiomenetelmää joka ottaa huomioon myös investointiin liittyvän epävarmuuden. Riskienhallintakeinoina tarkasteltiin tuottajan ja meijerin välistä hintasopimusta sekä katevakuutusta. Tämä tutkimus toteutettiin ”Hintavaihtelut riski maidontuotannon investointien kannattavuudelle – riskin arviointi ja hallinta uuteen tarkasteluun” -hanketta (MARISKI). Tutkimuksen perusteella tuotantorakennusinvestointien tekeminen ilman investointitukea ei kannata. Maidon hintariskin hallintaan tuottajan ja meijerin välinen hintasopimus on kate-vakuutusta hieman parempi ratkaisu. Investointia ei kuitenkaan saa nykyisillä investointi-kustannuksilla kannattavaksi, vaikka käytössä olisi erilaisia riskienhallintakeinoja.
-
(2012)The aim of this study was to find out what new characteristics are possible in Emmental with a novel pre-treatment routine of milk. Homogenization of the milk and its consequent impact on lipolysis affect cheese properties was examined. Cheeses (H0, H50 and H100) were produced from milks, which were homogenized at different pressures (0, 50 or 100 bar) and the control cheese was prepared from unhomogenized milk. Cheeses were ripened for three months. Homogenization of milk causes redistribution of milk fat globules into smaller ones. Physical changes to the milk fat globule membrane allow indogenous lipoprotein lipase to access and breakdown triglycerides of milk releasing free fatty acids, known as lipolysis. The sensory quality of the cheeses were studied with traditional descriptive analysis and the modern Temporal Dominance of Sensations (TDS) method. The chemical composition of cheeses were also determined (moisture, salt, fat and protein content). In addition the degree of lipolysis in the milk, from which cheese was made of, was measured by the acid degree value (ADV) and a fluorimetric lipase assay. Homogenization of milk at 50 and 100 bar modified cheese properties most and homogenization of milk with 0 bar pressure less, compared to the control cheese. According to sensory results, the changes in the texture of cheeses were most significant. As a results of homogenization of milk the texture of cheese changed from elastic to crumbly, greasy and sticky. The cheese flavor changed due to homogenization of milk and the consequent lipolysis to become stronger, saltier and more sour. There were no significant differences in intensity of odour attributes between the cheeses. Homogenization of milk (50 and 100 bar) increased the moisture and salt content and reduced protein content. The differences in fat content between the cheeses were small. Homogenization of milk at 50 and 100 bar pressures exposed milk fat to lipolysis, which was seen as an increase in acid degree values of milk. On the other hand, homogenization of milk (50 and 100 bar) decreased lipoprotein lipase activity in the milk according to the fluorimetric assay. However the residual activity of lipoprotein lipase in milk was strong enough to almost double the amount of free fatty acids in homogenized milk. It can be possible to change texture characteristics of cheese by using homogenization of milk as a part of cheese manufacture. Different texture attributes can be utilized in the development of new types of cheese.
-
(2021)Lehmänmaidon luonnollisuuden, ravintoainepitoisuuksien ja toiminnallisten ominaisuuksien ansiosta maitoa ja maitotuotteita käytetään laajasti elintarviketeollisuudessa raaka-aineina. Eläinperäisten tuotteiden korvaaminen kasviperäisillä tuotteilla on lisääntynyt, minkä takia myös maidolle pyritään löytämään korvaavia vaihtoehtoja niin sellaisenaan käytettäviksi kuin raaka-aineina erilaisissa elintarvikkeissa, kuten leipomotuotteissa. Yksi kasvipohjaisista vaihtoehdoista maidolle on kaurajuoma, joka on ulkonäöltään ja toiminnallisilta ominaisuuksiltaan lähes maidon kaltainen, mutta eroaa maidosta ravintoainekoostumukseltaan. Maitovalmisteiden ja kaurajuoman vaikutusta leivontatuotteiden, etenkin pullan ominaisuuksiin ei ole juuri tutkittu. Tutkimuksen tavoitteena oli analysoida kaurajuoman ja viiden eri maitovalmisteen sisältämien komponenttien, kuten proteiinin, sokerin, rasvan ja veden vaikutusta pullan ravintoainepitoisuuksiin, teknologisiin ominaisuuksiin ja makuun. Tutkimuksen tavoitteen saavuttamiseksi jokaisesta maitovalmisteesta ja kaurajuomasta valmistettiin omat pullaerät Leipurin Oyj:n koeleipomossa samaa koeleivontareseptiä ja valmistusprosessia käyttäen. Pullaerien ominaisuuksien analysointiin sovellettiin samoja analysointimenetelmiä kuin mitä käytetään leivän ominaisuuksien määrittämiseen: visuaalinen värinmittaus, rapsinsyrjäyttämismenetelmä, tilavuuden ja kosteuspitoisuuden laskeminen, kuva-analyysi (IA) ja American Association of Cereal Chemists (AACC) -yhdistyksen menetelmät ja ohjeistukset. Pullaerien maku ja teknologiset ominaisuudet analysoitiin Leipurin Oyj:n koeleipomossa ja ravintosisältömääritys teetettiin Eurofins Scientific Finland Oy:llä. Pullaerien ominaisuuksien välillä esiintyi ainoastaan pieniä eroja. Selkeimmät erot esiintyivät pullaerien kuorien värissä, mururakenteen huokoisuudessa, kosteuspitoisuudessa ja ravintoaineominaisuuksissa, kuten sokerin tyypissä ja pitoisuudessa. Tutkimuksen ja siitä saatujen tuloksien perusteella maitovalmisteiden ja kaurajuoman komponentit vaikuttivat pullien ominaisuuksiin, mutta komponenttien pienen määrän takia niiden aikaansaamat erot pullien ominaisuuksissa olivat pienet. Näin ollen muilla pullaerien valmistukseen käytetyillä raaka-aineilla, kuten jauholla, sokerilla, voilla ja hiivalla sekä valmistusprosessin vaiheilla, etenkin paistolla oli suurempi vaikutus pullien ominaisuuksien muodostumiseen.
-
(2020)Tämän tutkielman tavoitteena oli selvittää, mitkä eri tekijät vaikuttavat kuluttajan ostopäätökseen, kun ostetaan maitoa kaupasta. Tutkimuksen lähestymistavaksi valittiin kvalitatiivinen tutkimus ja tutkimusmenetelmänä käytettiin yksilöhaastattelua. Haastatteluiden avulla haluttiin selvittää, että mitä eri tekijöitä kuluttajat pitivät tärkeinä maidon ostopäätökseen liittyen. Tutkimuksessa haastateltiin kahtakymmentä eri-ikäistä ja eri sosiaalisen aseman omaavaa henkilöä. Rajauksena tutkimuksessa oli ainoastaan, että haastateltavan henkilön oli ostettava säännöllisesti maitoa kaupasta. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostettiin kirjallisuuskatsauksen ja aikaisempien tutkimuksien perusteella. Tutkielmassa keskityttiin seuraaviin tärkeisiin tekijöihin: brändi ja imago, hinta, kotimaisuus ja ostopäätösprosessi. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että maidon brändillä ja imagolla oli suuri merkitys kuluttajan ostopäätösprosessiin. Myös maidon kotimaisuus oli tärkeä tekijä kuluttajille. Haastatteluissa selvisi myös muita tekijöitä, jotka vaikuttivat maidon ostopäätösprosessiin, kuten maidon hinta tai maitopurkin koko. Nykyään kuluttajat keskittyvät paljon ruoan tuotantotapojen eettisyyteen, mistä seurauksena monet yritykset tuovat tulevaisuudessa markkinoille yhä enemmän luomutuotteita ja lähiruokaa. Tulevaisuudessa kuluttajat suosivat kestävän kehityksen mukaan tuotettuja elintarvikkeita ja yritysten on pystyttävä vastaamaan tuotevalikoimalla tähän trendiin.
-
(2016)Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää kiinalaisten kuluttajien mielikuvia ja uskomuksia maitoa kohtaan sekä selvittää, mitkä tekijät maitotuotteessa ovat tärkeitä kiinalaisten kuluttajien hyväksynnän kannalta Kiinan markkinoilla. Tutkimus tehtiin kvalitatiivisena tutkimuksena ja tutkimusmenetelmänä käytettiin teemahaastattelua, jonka avulla pystyttiin selvittämään kiinalaisten kuluttajien tarpeita ja mielikuvia maitoon liittyen sekä ymmärtämään kiinalaisten kuluttajien maidon kulutuskäyttäytymisen taustalla olevia syitä. Tutkimuksessa haastateltiin seitsemää kiinalaista yliopisto-opiskelijaa, jotka suorittavat tutkintoaan Suomessa. Tutkimuksen teemahaastattelurunko rakentui tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen pohjalle, joka muodostui ostopäätösprosessin tarpeen tunnistamisen, tiedon etsinnän ja vaihtoehtojen vertailun vaiheisiin. Kuluttajien uskomuksia ja asenteita sekä Kiinan tilannetekijöitä ja 4P-markkinointimix -teorian (tuote, hinta, informaatio ja ostopaikka) osa-alueita tarkasteltiin ostopäätösprosessin eri vaiheissa. Tutkimuksen perusteella kiinalaiset kuluttajat pitävät maitoa terveellisenä tuotteena, jolla on paljon terveyttä ja hyvinvointia edistäviä vaikutuksia. Maidon laatu on kiinalaisille kuluttajille tärkeätä. Laadulla tarkoitetaan maidon tuoreutta, terveellisyyttä ja turvallisuutta sekä luonnollisia ja hyviä valmistustapoja. Tuoreudella tarkoitetaan noin viikon säilymisaikaa ja maidon proteiinia pidettiin erityisen tärkeänä maidon terveellisyyden kannalta. Tutkimuksen mukaan kiinalaiset kuluttajat suhtautuvat negatiivisesti pitkään säilyviin maitotuotteisiin, kuten UHT-maitoon. Se on myös merkittävä syy tuontimaidon ostamatta jättämiselle, vaikka tuontimaitoa pidetään yleisesti laadukkaampana. Kiinalaiset kuluttajat kärsivät informaatioon liittyvästä luottamuspulasta Kiinan markkinoilla. Viralliset uutiset lisäävät luottamusta kuluttajien päätöksiin ja brändien mainontaan. Pakkauksen graafiset tekijät ja pakkausmerkinnät ovat tärkeitä informaatiotekijöitä kuluttajien päätöksenteon kannalta ja hinta viestii kuluttajille tuotteen laadusta. Supermarketit ovat merkittäviä maidon ostopaikkoja ja brändin merkitys on suuri kuluttajien tekemän valinnan kannalta. Tämä näkyy isojen brändien ja pienten paikallisten tuottajien suosimisena. Tutkimukseni mukaan kiinalaiset kuluttajat haluavat enemmän luotettavaa informaatiota maidon valmistusmenetelmistä, turvallisuudesta ja laadusta.
-
(2022)Tutkimuksen tavoitteena oli rakentaa asiantuntijayritys Envitecpolis Oy:n asiakkaista benchmarking-taulukko. Muodostettua aineistoa analysoitiin erilaisin menetelmin. Tässä tutkimuksessa keskityttiin maidontuotantoon ja sen kannattavuuteen. Keskimäärin suomalaisen maatalouden kannattavuus on heikolla tasolla. Kannattavuuskerroin tarkastelee maatalousyrityksen palkka- ja oman pääoman korkotavoitteen täyttymistä samanaikaisesti painottaen yhtä paljon molempia. Luvun ollessa alle yhden, ei yrittäjän palkkavaatimus ja oman pääoman korkotavoite täyty. Suomalaisilla maatiloilla kannattavuuskerroin on jo pitkään ollut keskimäärin alle yhden. Tässä tutkimuksessa kannattavuutta tarkasteltiin nettotulokseen asti. Maitotilayritysten tunnuslukuja tarkasteltiin kolmessa eri ryhmässä: lypsytavan, liikevaihdon ja lehmien keskituotoksen mukaan. Lypsytavan mukaan tarkasteltuna automaattilypsyä käyttävät tilat osoittautuivat tehokkuudeltaan ja kannattavuudeltaan parhaiksi. Yleisesti suurempi yrityskoko tarkoitti parempaa kannattavuutta sekä tehokkuutta samoin korkeampi keskituotos. Huomioitavaa on, ettei automaattisesti tietty lypsytapa, keskimääräistä korkeampi liikevaihto tai lehmien keskituotos tarkoita parempaa kannattavuutta tai tuotannon tehokkuutta. Maitotilayritysten tuotantoa tutkittiin lisäksi Cobb-Douglas tuotantofunktion avulla sekä DEA-menetelmällä. Cobb-Douglas tuotantofunktiosta muodostettiin korjatun pienimmän neliösumman (COLS) menetelmällä maitotilayritysten tekninen tehokkuusluku. Tekninen tehokkuus määritettiin myös DEA:n muuttuvien skaalatuottojen (VRS) menetelmällä. DEA-mallin tuotosorientoitunut tekninen tehokkuus korreloi tilastollisesti merkitsevästi muun muassa nettotuloksen, maidon litrakohtaisen tuotantokustannuksen ja liikevaihdon kanssa. COLS-tehokkuusluku korreloi tilastollisesti merkitsevästi maidon litrakohtaisen tuotantokustannuksen, nettotuloksen sekä ostorehukustannuksen kanssa. COLS-mallissa yksi yritys on teknisesti tehokas muihin nähden, mutta DEA-mallissa tehokkaita yrityksiä voi olla useita. Toisaalta pienessä aineistossa DEA erottelee tehokkaimpia yrityksiä heikosti toisistaan. Aineiston maitotilayritykset olivat sekä taloudellisesti että peltopinta-alaltaan isompia ja nettotulosta verrattaessa kannattavampia kuin Luonnonvarakeskuksen aineiston yritykset. Tutkimuksen aineisto oli pieni (36 maitotilaa), joten luotettavuus jää alhaiseksi, jolloin tuloksista ei voi tehdä yleistyksiä Suomen tasolla. Benchmarking-taulukko helpottaa yritysten tuotannon sekä kannattavuuden analysointia. Tuotannon vertaaminen ja oppiminen esikuvayrityksiltä voi auttaa tuotannon kehittämisessä. Jatkossa tekninen tehokkuusluku voisi olla osa yritysten analysointia perinteisten osatuottavuusmittareiden yhteydessä.
-
(2021)It is necessary actively seek effective ways to reduce agricultural emissions so that the proportion of agricultural greenhouse gas emissions in total national emissions does not increase. The aim of this study was to evaluate with carbon footprint calculators different options for reducing greenhouse gas emissions of dairy production and the carbon footprint of energy-corrected milk. The scenarios included the changes in the dietary concentrate proportion, the proportion of grass in cultivation, the digestibility of roughage and the level of milk production. In addition, the effect of temperature on methane emissions from manure was examined. Data of a dairy farm located in Central Ostrobothnia from year 2020 were utilized in the study. The assessment was carried out by using the carbon footprint calculator developed by the European Commission and the Valio Carbo® environmental calculator. According to the results of both calculators, the effect of the changes in the concentrate proportion in the diet on the carbon footprint of milk was very small. Reducing the proportion of concentrate in the diet reduced total emissions. Reducing the proportion of rapeseed meal in feeding reduced total emissions more than reducing the proportion of barley. Increasing the proportion of grass in cultivation reduced the carbon footprint of milk and the total amount of greenhouse gas emissions with both calculators. According to the European Commission carbon calculator, increasing grass yield and also increasing the proportion of grain in cultivation reduced the carbon footprint of milk and the total amount of greenhouse gas emissions. With Valio Carbo® environmental calculator, increasing the proportion of grain in cultivation increased the carbon footprint of milk and the total emissions. According to European Commission calculator, the total emissions and the carbon footprint of milk decreased when the digestibility of roughage decreased. The increase of milk production level also clearly reduced the carbon footprint of milk with both calculators. However, the change in the milk production level had only a small effect on the amount of emissions produced. Reducing the conversion factor describing the effect of temperature on methane formation from slurry reduced the carbon footprint of milk. The decrease in the conversion factor reduced the emissions from the manure system by 51.3 percentage and reduced the milk carbon footprint from 1.21 to 1.15 kg CO2e/kg ECM. In conclusion, there are many feasible opportunities to reduce the carbon footprint. The most effective ways to reduce total emissions at farm level are to increase the proportion of grass in cultivation and to increase the yield of grass. Raising the milk production level effectively reduces the carbon footprint, but in the future the calculations must take into account that the dry matter intake is higher as the milk yield increases. The main differences between the calculators are currently in the coefficients they use. When comparing the results given by the calculators, it is important to note that the calculation principles cannot fully take into account the possible opposite effects of different factors. The results should be looked critically with a caution that the results given by different calculators are not directly comparable.
-
(2008)Suomen maatalous on elänyt voimakasta murrosta EUjäsenyyden ajan. Maidontuotantoon rakennekehitys on heijastunut erityisen voimakkaasti. Lähes kolme maitotilaa viidestä on lopettanut maidontuotannon ja tilalukumäärän laskeva kehitys on selviö koko Suomessa. Vastaavasti jatkavien maitotilojen karjakoko kasvaa kaikilla tukialueilla, mutta kehityksen nopeudessa on havaittavissa tukialueiden välistä hajontaa. Maidontuotanto on Suomessa edelleenkin kiistatta merkittävin tuotantomuoto, ja merkittävyyttä alleviivaa maitotuottajien sijoittuminen läpi maan Hangosta Nuorgamiin. Maitotilojen panos on edelleen erittäin merkittävä niin paikallistalouksille, maaseudulle kuin koko maatalouselinkeinollekin. Maan jakautuminen kahden päätukialueen kesken etelään ja pohjoiseen on EUajan suuri paradoksi. Tutkimuksessa pyritään selvittämään, kuinka kansallisen tukijärjestelmän tavoitteet maatalouden toimintaedellytyksien turvaamisesta eri tuotantosuunnissa ja alueilla toteutuvat maidontuotannossa. Onko alueiden välisten tukitasojen määrittelyssä poliittisten reunaehtojen puristuksessa päästy tasapainoiseen ratkaisuun, joka ottaa huomioon alueiden luontaiset tuotantomahdollisuudet? Pohjoisen tuen järjestelmässä tuenalaisen tuotannon määrä on tiukasti sidottu ennen jäsenyyttä vallinneeseen tilanteeseen. Vastaavasti artiklan 141 perusteella saatu maksuvaltuutus on eriyttänyt maidon tukitasot Eteläja PohjoisSuomen välillä. Maidon tuotantotuella ei tämän tutkimuksen perusteella ollut suoraa vaikutusta maidontuotannon kehittymiseen vuosien 1997 ja 2006 välillä, vaikka tukiero ABja C1alueiden välillä on kasvanut vuoden 2002 2,8 sentistä 4,4 senttiin per litra vuonna 2006. Tulevina vuosina tukien erilaistumiskehitys tulee edelleen jatkumaan, ja tulokset saattaisivatkin olla muutaman vuoden kuluttua erilaiset. Tulosten mukaan Aalueen maidontuotannon kehitys näyttää olleen muita tukialueita heikompaa vuodesta 2004 alkaen. Myös Balueen kehitys näyttäytyy heikompana. Muita alueita vahvempaa maidontuotannon kehitys oli erityisesti C2alueella. Tilastollisen tarkastelun huomioita vahvistaa tuettujen navettainvestointien sijoittuminen: 81 prosenttia investoinneista kohdistui Ctukialueen hankkeisiin. Lypsylehmien lukumäärän kasvu on ollut keskimäärin nopeinta C2alueella vuodesta 2004 alkaen. Muuta maata hitaampaa lehmien vähentyminen on ollut alueilla C2 pohjoinen ja C3. Tulosten valossa maitotilojen suhteellisella osuudella kaikista maatiloista on lisäksi positiivinen vaikutus lehmien lukumäärän kehitykseen. Tämä tukee hypoteesia maitotalouden keskittymisestä jo ennestään maitotalousvaltaisiin kuntiin. Tulos työttömyysasteen negatiivisesta vaikutuksesta lypsylehmien lukumäärän muutokseen on myös odotusten mukainen: mikäli vaihtoehtoisia elinkeinoja maitotilan pitämiselle on vähän tai riski työttömyydestä on suuri, on todennäköisempää, että tilaa jatketaan ja ehkä myös kehitetään investoimalla ja kasvattamalla lypsylehmien lukumäärää. Maitokiintiöiden kaupassa on havaittavissa selvä siirtymä Calueelle. ABalueella kiintiöiden tarjonta on ylittänyt kysynnän jo useiden vuosien ajan. Vastaavasti kiintiöiden vahvasta kysynnästä on seurannut Ctukialueella pohjoisen tuen pääomittuminen kiintiöiden hintaan tuottajien välisissä kiintiökaupoissa.
-
(2015)Tällä hetkellä luomusektorilla on ongelmana epäsuhta peltoviljelyn ja kuluttajalle tarjolla olevan luomuvalikoiman kesken. Nykyisin luomutiloilla on yleistä se, että kasvintuotantoa harjoitetaan luonnonmukaisesti ja kotieläintuotantoa ei. Näin ollen valtaosa luomurehusta käytetään tavanomaisen kotieläintuotannon rehuna. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, onko erilaisten maitotilojen kannattavuudessa eroa. Vertailtavina ovat luomumaitotilat, tavanomaiset maitotilat sekä tilat, joilla lypsykarja on tavanomaisessa tuotannossa ja pellot ovat luomutuotannossa. Viimeisenä esitetystä ryhmästä käytetään tutkimuksessa nimitystä välitilat. Kannattavuutta tarkastellaan käyttäen eri kannattavuustunnuslukuja. Tutkimuksen tavoitteena on lisäksi selvittää, mitkä tekijät vaikuttavat näiden ryhmien eroihin, jos eroja löytyy. Tutkimuksen aineistona käytetään kvantitatiivista MTT:n kannattavuuskirjanpitotilojen aineistoja vuosilta 2008–2012. Tuotantoryhmistä etsitään samankaltaisia tiloja käyttäen propensity score matching -menetelmää (PSM). Tutkimuskysymyksiin etsitään vastausta käyttämällä kuvailevaa tilastotiedettä sekä tilastollisia analyysejä. Syitä mahdollisille kannattavuuseroille etsitään käyttämällä tuotantofunktioita ja regressioanalyysiä sekä tarkastelemalla tuotto- ja kulurakenteita. Kannattavuuden tunnuslukuja tarkasteltaessa luomutilat ovat ainoita, jotka eroavat muista tarkasteluryhmistä. Luomutilojen kannattavuuskertoimet sekä työtuntiansiot ovat korkeampia, kuin tavanomaisten tai välitilojen vastaavat arvot. Väli- ja tavanomaiset tilat ovat kannattavuutta tarkasteltaessa samankaltaisia. Luomutilat ovat suurempia ja töitä tehdään vähemmän, joten luomutiloilla tuotto työtuntia kohden on paremmalla tasolla kuin muissa ryhmissä. Luomutilat saivat keskimäärin eniten tukia ja näin ollen tuotot olivat keskimäärin suurimmat tässä ryhmässä. Luomu- ja välitilojen kustannusrakenne oli hyvin samankaltainen. Tavanomaisilla tiloilla tarvikekustannukset olivat muita ryhmiä suuremmat. Luomu- ja välitilojen konekustannukset olivat tavanomaisten vastaavia suuremmat. Maitotilojen lehmämäärä vaikuttaa tavanomaisilla ja välitiloilla tuotokseen enemmän verrattuna luomutiloihin. Lehmämäärän vaikutus väli- ja tavanomaisten tilojen välillä vaihteli riippuen siitä, mitä mallia estimoinnissa käytettiin. Tavanomaisilla ja välitiloilla ostorehujen kustannusten vaikutus tuotokseen on suurempaa kuin luomutiloilla.
-
(2015)Jotta maapallon lämpötilan nousu pysyisi tavoitearviossa, maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen alentamistarve on vuoteen 2050 mennessä 42–49% vuoden 1990 päästöistä. Karjatalouden osuus päästöistä on huomattava. Ihmisen toiminta on voimistanut esimerkiksi maaperän luontaisia päästöjä entisestään. Päästötavoitteeseen pääsemiseksi tarvitaan antropogeenisten päästölähteiden kartoittamista, mikä on entistä laajemmin alkanut koskea myös maatalouden toimintoja. Apuna päästöjen kartoittamisessa toimivat esimerkiksi erilaiset elinkaarianalyysiin pohjautuvat kasvihuonekaasulaskurit, jollaisen tuloksiin muun muassa tämän tutkimuksen tulokset perustuvat. Tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella lypsykarjatilojen kasvihuonekaasupäästöjä, päästölähteitä ja mahdollisia eroja maiden välillä. Päästöt laskettiin tuotettua maitotonnia kohden. Aineisto muodostui 32 maitotilasta Suomesta, Ranskasta, Alankomaista ja Iso-Britanniasta. Selvisi, että otoksen suomalaisilla ja ranskalaisilla lypsykarjatiloilla kokonaispäästöt olivat liki kaksinkertaiset Alankomaiden ja Iso-Britannian tiloihin nähden. Kaikissa tapauksissa suurin päästölähde oli nautojen pötsikäyminen, mutta suomalaisilla tiloilla pötsikäymisen rinnalla toinen merkittävä lähde oli suorat typpioksiduulipäästöt maaperästä. Suomalaisten tilojen suorat N2O - päästöjen keskiarvot olivat moninkertaiset muihin maihin verrattuna. Maaperätekijät eivät selittäneet N2O päästöjen suuruutta, vaan päästöt korreloivat käytettyjen lannoitemäärien kanssa. Suomessa lannoitteita käytettiin eniten t EKM kohden. Karkearehun osuudella ei havaittu olevan vaikutusta päästöjä vähentävästi tai suurentavasti. Mitä suurempi oli keskituotos, sitä pienemmät olivat pötsikäymisen päästöt maitotonnia kohden. Ranskalaisten tilojen vain noin 5600 kg:n keskituotos heikensi niiden tuotannon päästötehokkuutta merkittävästi. Muissa valtioissa keskituotokset olivat 8000–9000 kg EKM. Voitiin todeta, että suomalaisten tilojen päästöt olivat muihin maihin verrattuna suuremmat. Keski-eurooppalaisten tilojen päästötekijöiden ja päästömäärien välillä havaittiin eroja jotka johtuivat mahdollisesti maatalouskulttuurisista seikoista. Maiden maidontuotannon päästöprofiilia yleistäviin arvioihin tarvitaan lisätutkimusta. Tilatasolla hiililaskuri täyttää sille määritellyt tavoitteet apuvälineenä.
-
(2011)In this thesis, we construct a model capable of analyzing the management of a dairy farm with relation to nutrient run-off. Overall goal is to include main characteristics of a dairy farm management, while keeping the model simple enough to allow analytical approach. Especially, animal nutrition, and its effect on milk production and manure composition, is included. The difference between private and social optima is analyzed, followed by derivation of optimal policy instruments. Also, the efficiency of certain simplified policies is examined. All decision variables gain different values in private and social optima. However, the magnitude and sign of these differences is dependent on the functional forms and parameter values. Optimal policy instruments should be implemented on manure and commercial fertilizer applications, concentrate feeding and silage production. No instrument is needed to control herd size. The optimal instruments are, however, exceedingly complex. The efficiency of the simplified policies cannot be analyzed generally; They are also dependent on functional forms and parameter values. Numerical results suggest a smaller herd size, lesser concentrate feeding, more silage acreage and lesser fertilization in the social optimum. Manure application pattern over distance differs. Both optima display a rising application rate when approaching the farm centre. In the private optimum, all left-over manure is dumped on the closest parcel, while, in the social optimum, manure is applied in a more linearly declining fashion. The difference in social welfare is relatively small, but can be magnified if the optimal herd size rises significantly, due to an increased need to dump manure on the closest parcel. Fertilization constraint and fertilizer taxes can be used successfully to improve social welfare and to mitigate run-off damages. Herd size restrictions and manure transport subsidies, on the other hand, proved to be less successfull.
-
(2021)The research question of this thesis focuses on what the main constraints in the agricultural technological innovation in China are. The primary aim is to identity the most serious constraints/predicaments in Chinese agricultural technological innovation, and the most possible/main reasons behind those constraints. Based on the research findings, recommendations for some viable countermeasures and a way out of this bind could be provided for relevant policymakers in the Chinese agricultural sector. This thesis adopted a qualitative analysis based on grounded theory. The objects of analysis/data were 20 articles in Chinese academia selected according to these criteria: high relevance of titles and keywords to the thesis’ purposes; high representativeness of contents that relate to the thesis’ research questions; highly informative articles; high citation rates and influences of the articles. According to the study's findings, there are four major constraints to the advancement of agricultural science and technology innovation: 1) severe lack of financial investment in agricultural research; 2) low rate of conversion of agricultural science and technology achievements; 3) sluggish agricultural technology promotion and diffusion system; and 4) insufficient innovation capacity of scientific research actors, as well as a lack of collaborative innovation among them. This study fills a gap in the literature by conducting a systematic and comprehensive analysis of the barriers to agricultural science and technology innovation in China. The Chinese Ministry of Agriculture should implement deliberate policies and initiatives to promote agricultural innovation in China. Quantitative analysis could be used in future studies to obtain more accurate analysis results.
-
(2018)Luonnonlaitumet ja niityt ovat olleet tärkeä osa Suomalaista maataloutta ja ruoantuotantoa aina 1900-luvun alulle asti, jolloin maatalouden tehostuminen alkoi kehittää maaseutuympäristöä nykyaikaisempaan suuntaan. Perinteiset luonnonniityt ovat vähentyneet roimasti peltoviljelyn yleistyessä ja karjatalouden vähentyessä ja muuttuessa tehokkaammaksi. Osa viljelijöistä on kuitenkin jatkanut luonnonniittyjen hyödyntämistä osana maataloustoimintaa ja karjankasvattamista. Luonnonlaidunten ja muiden pellon ulkopuolisten alueiden hoitoa kutsutaan maisemanhoidoksi ja sitä tuetaan EU:n yhteisen maatalouspolitiikan kautta. Maisemanhoitoa tuetaan, koska hoidetun maaseutumaiseman on ymmärretty tuottavan monia hyviä ulkoisvaikutuksia yhteiskunnalle. Avointa ja hoidettua maaseutumaisemaa on ilo katsoa ja se on osa kulttuuriperintöämme. Maisemanhoidolla on myös suuri vaikutus luonnon monimuotoisuuden ylläpitämiselle sekä parantamiselle. Maisemanhoito on osa ihmisen olemassaololle tärkeiden ekosysteemipalveluiden tuottamista ja tukemista. Avoin ja hoidettu maalaismaisema on itsessään arvokas ja parantaa ihmisen viihtyvyyden lisäksi myös monien eliölajien elinoloja. Vanhat niityt ovat monesti varsin lajirikkaita alueita ja niillä on suuri vaikutus luonnon monimuotoisuuteen. Monet niittylajit ovat kuitenkin herkkiä ympäristön muutoksille ja aktiivinen maisemanhoito on siksi valtavan suuressa asemassa näiden lajien säilymiselle Suomen luonnossa. Perinnebiotoopit kuuluvat myös osaksi suomalaista kulttuuriperinnettä ja –maisemaa ja ovat siksi arvokkaita ja suojelemisen arvoisia. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää maisemanhoidon motiiveja ja taloudellisia vaikutuksia tilan näkökulmasta. Tarkoituksena on selvittää mitkä kaikki osatekijät vaikuttavat maisemanhoitotyöhön kokonaisuutena ja toiminnan taloudelliseen kannattavuuteen. Tutkimuksella halutaan myös tutkia maisemanhoitotyön tukiriippuvuutta sekä tukien vaikutusta maisemanhoidon ja ekosysteemipalveluiden tuottamisen jatkuvuuteen. Tutkimus tehtiin laadullisia tutkimusmenetelmiä hyödyntäen haastattelututkimuksena. Tutkimukseen osallistui viisi maisemanhoitoa harjoittavaa nauta- ja lammastilaa eripuolilta Uuttamaata. Haastattelut on nauhoitettu ja litteroitu, jonka jälkeen vastausten perusteella on tehty analyysejä ja tulkintoja. Tutkimuksen mukaan, maisemanhoito on joillakin tiloilla erittäin merkittävä toiminnanhaara ja tulonlähde. Maisemanhoito nähdään tärkeänä osana tilan kokonaisvaltaista hoitoa mutta sillä on myös selvä itseisarvo avoimen maaseutumaiseman ylläpitäjänä. Maisemanhoidon tuilla on erittäin suuri merkitys toiminnan kannattavuudelle ja kiinnostavuudelle.
-
(1999)Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen teoreettinen osa esittelee yhteiskunnallisten hankkeiden arvottamiseen liittyvää koti- ja ulkomaista kirjallisuutta. Empiirinen osa tutkii Savonlinnasta poimitun metsätilaotoksen avulla maiseman- ja luonnonhoidon aiheuttamia taloudellisia vaikutuksia tilojen metsänomistajille sekä vertaa näitä tuloksia haastattelututkimuksesta saatuihin vastauksiin maksuhalukkuudesta monimuotoisuuden hyväksi. Lähdeaineisto Metsämaiseman- ja luonnonhoidon aiheuttamia taloudellisia vaikutuksia tutkittaessa case-aineistona käytettiin keskeisen Saimaan Pihlajaveden saaristoalueen 24 tilaa, joiden omistajat olivat tilanneet Etelä-Savon metsäkeskukselta uudentyyppisen maiseman- ja luonnonhoidon arvot huomioivan metsäsuunnitelman. Samalla aineistolla suoritettiin myös metsänomistajien haastattelu, jonka avulla selvitettiin metsänomistajien maksuhalukkuutta monimuotoisuudesta ja maisemamansuojelusta. Lisäksi kysyttiin mielipiteitä nykyisistä metsänhoitosuosituksista ja alueelle kaavailluista luonnonsuojeluhankkeista. Aineiston käsittely Taloudellisia vaikutuksia tutkittaessa maisema- ja luontoarvoja korostavaa metsäsuunnitelmalaskelmaa verrattiin maksimaaliseen puuntuotantoon tähtäävään metsäsuunnitelmaan. Näiden kahden vaihtoehtoisten laskelman välinen erotus tulkittiin monimuotoisuuden turvaamisen metsälötason puuntuotannolliseksi vaikutukseksi. Vastaavasti haastatteluosuudessa metsänomistajilta kysyttiin, kuinka paljon he olisivat valmiita luopumaan metsätuloistaan monimuotoisuuden edistämiseksi. Maksuhalukkuutta tutkittaessa käytettiin contingent valuation -menetelmää. Tulokset Siirtyminen ns. perinteisestä metsänkäsittelystä maiseman- ja luonnonhoidon huomioivaan metsänkäsittelyyn pienentää metsästä saatavia nettotuloja ensimmäisen kymmenvuotiskauden aikana 36 % eli 289 mk/ha vuosittain. Vastaavasti metsänomistajien maksuhalukkuus monimutoisuuden edistämisestä oli 5,3 % metsätuloista, joka on rahassa 18 mk/ha vuosittain. Nettotulojen merkittävä pieneneminen selittyy kohteen arvokkailla maisema-arvoilla ja ekologisten elinympäristöjen runsaalla lukumäärällä. Tulosten tilastollista luotettavuutta ei otoksen pienuuden vuoksi voitu tarkastella.
-
(2011)Tutkimus käsittelee maissin tuotantoon ja markkinoihin vaikuttavia tekijöitä Yhdysvalloissa 2000-luvulla. Yhdysvallat on maailman merkittävin maissin tuottaja. Aikaisemmin maissia on tuotettu suoraan tai välillisesti eläinten rehuna ihmisten ruuantuotannon tarpeisiin. 2000-luvulla maissin käyttö liikenteen polttoaineena käytettävän etanolin raaka-aineena on merkittävästi lisääntynyt. Samaan aikaan maissin hinta on noussut ennätyskorkeaksi. Tässä tutkimuksessa maissimarkkinoihin vaikuttavia tekijöitä tutkittiin ajankohtaisen viranomaistiedon, aiheeseen liittyvän aikaisemman tutkimuksen ja empiirisen ekonometrisen estimoinnin perusteella. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys perustuu kysyntä- ja tarjontateoriaan. Lisäksi tässä tutkimuksessa on kerrottu Yhdysvaltojen maatalouspolitiikan lähihistoriasta ja tarkemmin tällä hetkellä rehuviljan tuotantoon vaikuttavasta maatalouspolitiikasta. Tutkimuksessa estimoitiin maissin tuottajien viljelypäätöksiin vaikuttavia tekijöitä käyttäen pienimmän neliösumman menetelmää. Viljelypäätöstä kuvaavaksi selitettäväksi muuttujaksi valittiin maissin viljelypinta-ala. Aineiston saatavuus rajasi tutkimuksen vuosiin 1987 – 2010. Viljelypinta-alaa selittäviä muuttujia valittiin 12. Muuttujien valinta perustui maissin tuotantoon liittyviin tekijöihin, joita on käytetty muissa alan tutkimuksissa ja joiden käyttöä voidaan perustella talousteorialla. Vähitellen kokeilemalla mallista karsittiin turhat muuttujat pois ja viljelypinta-alaa selittämään jäi maissin ja soijan viivästetty hintasuhde, viivästetty typpilannoitteen hinta, maissifutuurien ostomäärät sekä viivästetty etanolin tuotanto ja maissin muu teollinen käyttö. Paras ja luotettavin lineaarisella mallilla saatu tulos sai selitysasteeksi 0,85. Tässä mallissa molemmat kysyntää kuvaavat muuttujat olivat alle 1 % virhetasolla tilastollisesti merkitseviä. Alle 10 % virhetasolla tilastollisesti merkitseviä olivat myös maissin ja soijan hintasuhde samoin kuin futuuriostot. Samoilla muuttujilla testattu log-lineaarinen malli antoi tutkimuksen korkeimman selitysasteen 0,87. Selittävistä muuttujista etanolin tuotanto oli edelleen alle 1 % virhetasolla tilastollisesti merkitsevä. Sen sijaan maissin muun teollisen käytön merkitsevyys heikkeni, ollen kuitenkin alle 10 % virhetasolla tilastollisesti merkitsevä. Lannoitteen hinnan p-arvo laski, joten lannoitteen hinta oli nyt alle 5 % virhetasolla tilastollisesti merkitsevä samoin kuin futuuriostot. Log-lineaarinen malli paransi myös maissin ja soijan hintasuhteen merkitsevyyttä. Tutkimustulokset ovat loogisia ja vastaavat teoriaa ja muita tutkimuksia siltä osin, että maissin korkeampi hinta, maissin lisääntynyt kysyntä ja futuuriostot lisäävät maissin viljelypinta-alaa. Tulosten perusteella voi todeta maissin tuotantokustannusten nousun ja soijan hinnan nousun laskevan maissin viljelypinta-alaa. Tutkimuksen tuloksena saadut joustokertoimet ovat pieniä, mikä kertoo maissin viljelypinta-alan vaihtelujen olevan melko joustamattomia markkinoilla tapahtuviin muutoksiin nähden. Tästä voisi päätellä viljelijöiden tuotantopäätösten olevan melko riippumattomia markkinoiden muutoksista. Tämä voi selittyä maatalouspolitiikan luomalla vahvalla turvaverkolla, rajoitteilla ja kannustimilla.
Now showing items 1612-1631 of 3247