Browsing by Title

Packaging is a part of an integrated food system, where actors are linked through value chains. This research aimed to identify collaboration amongst the primary external stakeholders of the fiber based packaging value chain of CH-Polymers Oy, and to understand the decision making regarding supplier and material selection. This research was conducted as a qualitative case study that explored the experiences of 6 companies. Semi-structured interviews were conducted as the main data collection method. The data collected from the interviews was analyzed using thematic analysis method. The findings showed that stakeholders were dependent on each other, shared mutual goals and understood the benefits and necessity of collaboration. Succeeding in packaging development was found to be the main purpose of collaboration. Even though collaboration functioned well with closest stakeholders, the lack of resources and time limited collaboration with other stakeholders. Lack of supplier and customer involvement in the early stages of packaging development were found to cause challenges and uncertainties. Also, product development projects were often started with former partners. The value chain criteria guided the development of new packaging and the decisions regarding material and supplier selection. However, quality, price and available processing equipment created limitations in adopting new technology. This study raised the importance of integrating the entire value chain during packaging development, and the importance of engaging the suppliers and customers early in the packaging development process. However, the significance of internal collaboration during packaging development should be highlighted and studied further especially regarding sustainable new product development.

Lack of scientific knowledge of how marine ecosystems relate to each other, how they are producing services and how to quantify ecosystem flows at adequate accuracy, have led to a situation where marine ecosystems are undervalued or even completely ignored in decision-making process. More research is needed from the value of marine ecosystem services in order to better integrate them into decision-making. Seafood production is essential part of the marine provisioning services and the aim of this study is to estimate the potential value of the European Union’s seafood production in the Northeast Atlantic (FAO fishing area 27). Fish stocks are currently managed too short-sightedly in EU and for that reason, EU is unable to take full advantage of the true potential of the stocks. This study provides quantitative analysis of the potential benefits of the rebuilt fish stocks in the Northeast Atlantic for the EU. Growth potential of EU’s wild capture production in Northeast Atlantic were calculated by comparing current production and theoretical maximal production, where all fish stocks could provide Maximum Sustainable Yield (MSY) at the same time. Besides quantifying potential value of EU landings in Northeast Atlantic, this study also compares different rebuilding pathways to achieve collective MSY. According to the result of this study, EU fishing fleet would get €4.43 billion more annual profit if every stock in the Northeast Atlantic could produce MSY. In order fish stocks to produce MSY, the long-term effort level of EU fleet should be dropped by 38%. Total revenue of fishing is maximised when stocks are harvested to a level of Maximum Economic Yield (MEY), where annual profit would be €4.64 billion more than currently while long-term effort level should be dropped by 48%. In this study, several management strategies for rebuilding the Northeast Atlantic stocks were compared, and rebuilding time and net present value were calculated for each management strategy. The results address that it is preferable to decrease effort level as soon as possible to match the effort level of MSY or MEY. The sooner the optimum effort level is reached, the shorter is the rebuilding time and the higher is the net present value.

Johdanto: Ruoka-allergiat yleistyvät länsimaissa ja syyksi epäillään mm. hygienian paranemista ja mikrobialtistusten vähenemistä. Ruoka-allergiat ovat yleisiä leikki-ikäisillä ja niistä toivutaan yleensä muutaman vuoden kuluessa. Kasvisten, hedelmien ja marjojen välttämistä on tutkittu vain vähän. Kalaa saatetaan välttää varmuuden vuoksi, sillä vielä 10 vuotta sitten kalaa pidettiin yleisesti allergisoivana ruokana. Suomalaislapset syövät kasviksia, hedelmiä, marjoja ja kalaa suosituksiin nähden niukasti ja välttämisruokavaliota noudattavat ruoka-allergiset saattavat olla matalan kulutuksen riskiryhmä. Koska vanhemmat ovat vastuussa leikki-ikäisen lapsen ruokavaliosta, tulisi heidän allergiatietämystään ja sen vaikutusta lasten ruoankäyttöön kartoittaa. Tavoite: Tutkielman tavoitteena on selvittää, eroaako tavanomaista ruokavaliota ja allergiaruokavaliota noudattavien lasten ruokavalio kasvisten, hedelmien, marjojen ja kalan käyttökertojen tai valikoiman laajuuden osalta. Samalla kartoitetaan vanhempien ruoka-allergiatietämystä ja sen yhteyttä lasten kasvisten, hedelmien, marjojen ja kalan käyttöön. Aineisto ja menetelmät: Tutkielman aineisto on osa LILLA-tutkimusta (Leikki-ikäisten ravitsemuksen ja allergiaterveyden edistäminen), joka toteutettiin vuosina 2013 ja 2014 41:ssä päiväkodissa Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla. Ruoankäyttötutkimukseen osallistui yhteensä 78 lasta vanhempineen. Lasten ikä vaihteli 11 kuukauden ja 6 vuoden välillä. Lapsista 35 noudatti allergiaruokavaliota päiväkodissa ja verrokkeina toimivat 43 lasta noudattivat tavanomaista ruokavaliota. Työssä hyödynnettiin 3 päivän ruokapäiväkirjoja, taustatietolomaketta sekä vanhempien ruoka-allergiatietämyslomaketta. Ruokapäiväkirjojen avulla laskettiin, kuinka monta kertaa lapset söivät kasviksia, hedelmiä marjoja ja kalaa tutkimusjakson aikana. Taustamuuttujien yhteyttä kasvisten, hedelmien, marjojen ja kalan kulutukseen tutkittiin Mann-Whitneyn ja Kruskall-Wallis’in mediaanitesteillä. Ruoka-allergiatietämyslomakkeesta laskettiin oikeiden vastausten lukumäärä kaikille väittämille (12 kpl) ja erikseen 3:lle kasviksiin ja hedelmiin liittyville väittämille. Logistisella regressioanalyysilla tutkittiin lasten kasvisten, hedelmien, marjojen ja kalan käyttöä selittäviä tekijöitä. Tulokset: Ruoka-allergiset söivät verrokkeja enemmän kypsennettyjä hedelmiä niin käyttökertoina (p 0.030) kuin valikoiman monipuolisuutena (p 0.020) tarkasteltuna. Kalan osalta eroja ei havaittu. Vanhempien ruoka-allergiatietämys erosi kolmen kasviksia ja hedelmiä koskevan väittämän osalta, siten, että verrokkien vanhemmilla oli keskimäärin enemmän oikeita vastauksia (p 0.003). Verrokkien vanhemmat vastasivat myös harvemmin ”En osaa sanoa” (p 0.010) kasviksiin ja hedelmiin liittyviin kysymyksiin. Regressiomallin perusteella vanhempien heikko ruoka-allergiatietämys oli yhteydessä lasten pienempään todennäköisyyteen kuulua tuoreiden kasvisten, hedelmien ja marjojen ylimpään käyttökolmannekseen (OR: 0.06 [CI: 0,07-0,49], p 0.009). Tuoreita kasviksia, hedelmiä ja marjoja monipuolisimmin käyttävien kolmannekseen kuuluminen oli myös vähemmän todennäköistä (OR: 0.12 [CI: 0.02-0.81] p 0.029). Johtopäätökset: Tämän tutkimuksen perusteella ruoka-allergisten lasten ei voida sanoa olevan kasvisten, hedelmien, marjojen ja kalan riskiryhmä verrattuna tavanomaista ruokavaliota noudattaviin suomalaislapsiin. Aihetta olisi tosin syytä tutkia suuremmalla otoksella, jotta mahdolliset erot havaittaisiin paremmin. Vanhempien allergiatietämyksessä oli jonkin verran puutteita ja vanhempien parempi ruoka-allergiatietämys ennusti lasten runsaampaa tuoreiden kasvisten, hedelmien ja marjojen käyttöä ja valikoiman suurempaa monipuolisuutta. Koska vanhempien merkitys lapsen ruokavalion koostamisessa ja sen rakentumisessa on suuri, tulisi heidän tietämystään ruoka-allergian hoidosta lisätä.

In the past few decades, free time has increased considerably. And yet leisure has still an ever growing importance for Finnish consumers. Nonetheless, it is not an explicit matter. People experience leisure in different ways. The economic depression has brought forward the leisure practices of unemployed or temporarily laid-off and this is also the basis for my thesis. This thesis is a qualitative research using semi-structured theme-centered interviews to collect the data. Total of 10 consumers, who were or had been laid-off, were interviewed and this data was analyzed using thematic analysis. Temporarily laid-off consumers had three ways of reacting to their status. First group experienced a lot of stress and worry about coping and their future possibilities. Second group, on the other hand, thought of it as an extra holiday during which they could rest and pursue their hobbies. Thirdly, temporal lay-off was seen as a necessary evil: unenjoyable but nonetheless somewhat useful experience. Changes could be observed regarding leisure: daily routines disappeared or changed their importance and social relationships decreased whereas the time with the television increased. This passive leisure showed the importance of activities and being active as a way of coping. Hobbies were an important way to relax and forget. Many temporarily laid-off consumers had problems with their income. Some of them decreased their consumption and begun saving, reconsidering their consumption patterns. On the other hand some turned to impulsive consumption as a means to rebel. As a whole, the shorter the lay-off period, the less it affected consumption. Whichever the case, the changes in consumption during a temporal lay-off had an effect on the surrounding society as well. Leisure, consumption and the reaction to temporal lay-off are strongly linked. Good economical situation is followed by positive reactions and coping as well as active leisure. At the same time positive or negative attitude combined with consumption possibilities have a great effect on leisure activities.

Diacetyl and acetoin are typical butter flavours, which are also present in other fermented dairy products such as sour milk. Diacetyl and acetoin are mainly produced from their precursor ?-acetolactate (ALA) by lactic acid bacteria as a product of their metabolism. In the literature review the formation of diacetyl and acetoin were examined along with the typical techniques to analyse diacetyl. The aim of the experimental work was to develop and validate a method for the determination of diacetyl and acetoin in sour milk by gas-chromatographic technique coupled with flame ionisation detector (GC-FID). In this study a suitable column and gas-chromatographic parameters to analyse diacetyl and acetoin were obtained and two sample preparation techniques were tested. In addition, the reactivity of diacetyl and acetoin and their interactions with the sample matrix were examined. Finally the method was validated. In the complete method, the proteins of the sample were precipitated with acetone and the sample was centrifuged. ALA along with protein-bound diacetyl and acetoin were extracted from the supernatant by solid-phase extraction (SPE), followed by the GC-FID-analysis of free diacetyl and acetoin in the SPE-permeate. GC-FID-analysis was performed using a polar ZB-FFAP-column, split-ratio 30:1 and inlet and detector temperatures 200 ?C and 250 ?C, respectively. Diacetyl and acetoin are reactive and easily evaporated, which complicated their analysis. ALA was mainly decomposed to acetoin in the hot injector. This finding resulted in extraction of ALA from the sample by SPE. In the sour milk matrix, diacetyl and acetoin were believed to appear in three different forms: free and strongly or weakly bound to proteins. The compounds were easily transformed from one form to another. Possibly, also cyclopentanone, the internal standard, was partly bound to the sample matrix. The reactivity of the compounds prevented the determination of total diacetyl and acetoin. Therefore, the method was suitable only for the determination of free diacetyl and acetoin, which, in fact, constitute the buttery aroma in sour milk. Sour milk contained more free acetoin than diacetyl. The method was found to be selective and sensitive for the determination of diacetyl and acetoin. However, the reactivity of the compounds impaired the repeatability of the results. Further research is needed to discover factors affecting the binding of diacetyl and acetoin to the sample matrix. Furthermore, different internal standards and solvents ought to be tested in place of cyclopentanone and acetoin.

Den globala uppvärmningen är ett problem som påverkar oss alla och det har det fastställts mål för att minimera den. Parisavtalet, vars huvudsakliga mål är att hålla temperaturökningen under 2°C jämfört med före industrialiseringen, är en av de mest betydande överenskommelserna för att hålla den globala uppvärmningen begränsad. Eftersom lantbruk ofta ses som en miljöbov finns det incitament att minska utsläppen inom den sektorn. Ett sätt är ibruktagandet av kolbindande odlingsmetoder. Med ökad kolbindning kan lantbrukssektorn omvandlas från en utsläppskälla till en kolsänka. Kolbindning inom lantbruk syftar på växternas förmåga att binda koldioxid från atmosfären som lagrat kol i marken. Eftersom koldioxid är den mest betydelsefulla växthusgasen är detta speciellt intressant. Kolbindning gynnas av metoder som minskad bearbetning, odling av fånggrödor, odling av fleråriga växter och odling av höstgrödor. För att metoderna ska tas i bruk i större utsträckning behövs incitament, och där kunde ekonomiskt stöd per ton bunden koldioxid utgöra ett alternativ. Ersättning kan fås i form av stöd, eller som betalning från privata företag. Finland följer EUs gemensamma lantbrukspolitik och det finns inga stöd specifikt för kolbindning, men ett flertal av de kolbindande metoderna ingår i miljöstödet och berättigar till ett förhöjt stöd. Däremot kan privata företag erbjuda direkt ersättning åt lantbrukaren ifall hen binder sig att följa ett flerårigt program som prioriterar kolbindning. Arbetets mål är att undersöka hur en ersättning för kolbindning påverkar lantbrukarens täckningsbidrag, samt vad som skulle kunna klassas som en skälig storlek på ersättningen. Undersökningen görs med täckningsbidrag för en 4-årig växtföljd där gröngödslingsvall, vår- och höstvete, samt sockerbeta ingår. Jag skapar två scenarion för att jämföra konventionell odling med kolbindande odling. Som kolbindande metoder använder jag lätt bearbetning, fånggrödor, och odling av flerårig växt. Priset valde jag enligt EU ETS marknadspriser för koldioxid och mängden för bunden koldioxid grundar sig på schablonvärden. Undersökningen visar att oberoende vilken gröda i växtföljden och oberoende av priset för den bundna koldioxiden, så är täckningsbidraget åtminstone lika stort i det kolbindande scenariot som i det konventionella scenariot. För höstvete och sockerbeta är täckningsbidragen med kolbindning högre även då ingen ersättning för den bundna koldioxiden erbjöds på grund av ökat stöd för fånggrödor och minskat gödselbehov efter odling av dem. Alltså ger kalkylerna alltid en högre lönsamhet i det kolbindande scenariot än i det konventionella. I min undersökning har jag inte tagit i beaktande någon effekt på skörden, eftersom resultaten från tidigare studier gett olika resultat, men förutom en möjlig påverkan på skörden uppvisar de kolbindande odlingsmetoder minska erosion och avrinning, och förbättra markstrukturen. Att basera ersättningens storlek på koldioxidens marknadspriser skulle vara skäligt för lantbrukaren, men i sådana fall måste ett företag som fungerar som mellanhand räkna med en marginal för att själv skapa vinst. Eftersom mitt arbete endast tar i beaktande två scenarion för växtföljden behövs det vidare forskning med fler scenarion och kolbindande metoder för att skapa en bättre helhetsbild. På grund av varierande resultat om kolbindningens effekt på skörden behövs det vidare forskning om sambandet mellan dem.

Increasing human impact has radically changed the forest structure and depleted the area of natural forests in many regions. In spite of active natural forest research during the last decades, the current knowledge on the southern boreal region, deciduous and mixed forests fall short. The knowledge on natural forests can be utilized for planning sustainable forestry, conservation measures or in environmental impact assessments regarding human influence on forests. The natural disturbance dynamics can be used as a model in silviculture, for example in the planning of restoration activities or commercial forest cuttings. The underlying presumption is that emulating natural forest dynamics can help to preserve such values as the forest biodiversity or resilience. In this study we, investigated the historical variability of disturbances in four different sites in southern boreal forests of Russian Karelia. The target was to determine the disturbance frequency, intensity and range in different spatial scales (plot, site/stand, regional). Also the connection between disturbance quality and forest characteristics was explored. To gather field data and extract increment cores from canopy trees, we established altogether 14 sample plots in four different sites (3-5 per site). We used standard dendroecological methods to record growth releases and gap recruitment from individual trees, indicating past disturbance. With this information, we reconstructed the disturbance chronologies for all plots and sites from the past two or three centuries. From the studied forest sites, two were spruce-dominated stands and one pine-dominated stand. One stand represented mixed-forests with quite an even mix of pine, larch, spruce, and birch trees. The age structure of the forests was uneven-aged in three of the sites. As an exception was the pine-dominated site with relatively even-aged trees (80-100 years). The disturbance chronologies showed significant variation in spatial and temporal scales between sites and sample plots. During the last three centuries (22-26 decades of observation), all the sites had low (0-20%) to moderate (20-40%) or low to high severity (>40%) disturbances. All the sites had gone through a stand-scale disturbance, but no evidence on regional scale disturbance was found. There was no clear connection between forest characteristics and disturbance quality, albeit the data was too small to detect any strong interdependence. The disturbance dynamics showed remarkable variability in disturbance frequency, intensity, and range. The results emphasize the natural heterogeneity and variance related to forest structure, composition and disturbance history. These results back up the prior understanding of the disturbance regime in the Karelian region.

I choose to study Pääjärvi catchment area in South Finland, since different researches made at Lammi Bilogical Station are connected to my topic. I studied scientific papers from the area, especiall PRO-DOC project, collected basic data about the area and made my own research with my own approach. I used measured and online data as well meanwhile I created my own GIS maps connected to landscape ecological approach. I picked the most important landscape factors (elevation, slope, aspect, bedrock, soil, site type) and tested their correlation to each other and forest biomass and soil carbon stocks. As results I got that forest ecosystems are very complicated, each factor has impact on others, but only site type had stronger relations to every factor, especiall to both carbon stocks. But the topic requires more research.

Organic agriculture is growing steadily in Europe. Demand for organic products and pressure from policy changes in the EU have created a need for organic seed material. One of the limiting factors is the lack of organic variety testing. Currently no official organic Value of Cultivation and Use (VCU) trials or standards for organic variety testing excist in the EU. Plant breeding companies like Boreal Plant Breeding want to offer varieties for organic farmers but they lack information on the performance of their varieties in organic conditions. The main objective of this experiment was to determine the most important variety traits in organic agriculture in Finland and which of the Boreal Plant Breeding oat varieties exhibit the most favourable traits for organic growing conditions. Relationships between observed traits were also examined. A wide range of observations and measurements were performed from the trial throughout the growing season. Quality analysis of the yield were performed after harvest. The objects of examination during growing season included growth development, leaf area index (LAI), nutrient status with SPAD (Soil and Plant Analysis Development) measurements, plant height and yield components. Plant height and LAI appeared to be the best indicators for evaluation of performance potential of oat in organic conditions. SPAD value wasn’t found to have a connection to oat yield nor was it an indicator for oat LAI. High LAI increased oat height, yield and yield component shoots/m2 but effected negatively on the yield component panicles/m2 during the end of stem elongation. Plant height was a good indicator of yield level. The number of weeds and LAI value didn’t have a connection in this experiment and neither did weed number and yield. The early and late varieties varied in their reaction to the low-input growing conditions. Early varieties had generally lower yield but better yield quality than the late varieties. ‘Nella’ showed potential to be a variety with good yield quality and high yield in low-input conditions in Southern Finland. Area of cultivation and the end use of the oat are important factors in variety selection.

Uusiutuvan energian kaukolämpötuotteet ovat vielä varsin uusi ilmiö Suomessa. Toimintaperiaatteeltaan ne vastaavat monilta osin uusiutuvan sähkön tuotteita. Aikaisemmin ei kuitenkaan ole tutkittu tarkemmin sitä, miten kaukolämpöasiakkaat suhtautuvat uusiutuvan kaukolämmön tuotteisiin. Kuka näitä tuotteita haluaa ostaa ja mitä niistä ollaan valmiita maksamaan? Tässä Pro Gradu –tutkielmassa selvitettiin varsinaissuomalaisten yritysten kiinnostusta ja maksuhalukkuutta uusiutuvalla energialla tuotetusta kaukolämpötuotteesta. Tarkoituksena oli myös selvittää miten EKOenergia-sertifiointi vaikuttaisi asiakkaiden kiinnostukseen ja maksuhalukkuuteen uusiutuvasta kaukolämmöstä. Tutkimus toteutettiin internet-kyselynä. Kutsu kyselyyn lähetettiin 284 kaukolämmön yritysasiakkaalle Varsinais-Suomen alueelta. Kyselyyn vastasi 30 yritystä, vastausprosentin ollessa noin 10 %. Kyselyn tuloksia analysoitiin tilastollisin menetelmin maksuhalukkuutta selittävien ja ennustavien taustamuuttujien tunnistamiseksi. Tulosten perusteella kiinnostus uusiutuvaa kaukolämpöä kohtaan oli varsin suurta vastaajien keskuudessa. Vastaajista 80 % arvioi, että heidän edustamansa yritys olisi valmis maksamaan lisähintaa uusiutuvasta kaukolämmöstä. Vastaajien arvioimat maksuhalukkuudet olivat varsin korkeita. Vastaajista 70 % arvioi yrityksensä olevan valmis ostamaan uusiutuvaa tuotetta 1 % preemiohinnalla verrattuna nykyisiin kaukolämpöhintoihin, 50 % vastaajista arvioi yrityksen olevan valmis maksamaan ainakin 3 % preemiota ja 23 % vastaajista arvioi yrityksen lähtevän mukaan vielä 5 % preemiohintaan. Merkittävin korkeaa maksuhalukkuutta ennakoiva taustamuuttuja oli yrityksen korkea liikevaihto. Myös yrityksen ympäristöstrategia nosti maksuhalukkuutta. Tulosten perusteella alle 2 miljoonan euron liikevaihdon yritykset voivat olla haastava saada uusiutuvan kaukolämmön asiakkaiksi, maksuhalukkuus oli tässä ryhmässä joko nolla tai hyvin matala. EKOenergia-sertifioidun uusiutuvan sekä sertifioimattoman uusiutuvan kaukolämmön maksuhalukkuudet olivat lähes identtiset. EKOenergia-sertifikaatista ei näytä siis irtoavan ylimääräistä preemiota verrattuna sertifioimattomaan uusiutuvaan kaukolämpöön. Sertifikaatti kuitenkin koettiin myönteisenä asiana. Sertifikaatin tuomia ominaisuuksia arvostettiin sekä sertifioinnin koettiin tuovan lisäarvoa uusiutuvaan kaukolämpötuotteeseen