Browsing by Title
Now showing items 3216-3235 of 3247
-
(2023)Ruoantuotanto ja sen kestävyys ovat yhä useammin esillä arkipäivän keskusteluissa, sekä politiikassa ja mediassa. Tutkimusten mukaan lasten ja nuorten tieto siitä mistä ruoka tulee, on vuosien mittaan huonontunut, sillä kaupungistuvassa yhteiskunnassa maatalous ei ole enää osa nykynuoren arkipäivää. Vuonna 2014 tuli kestävän ruoantuotannon opetuksesta ensimmäistä kertaa osa yläkoulun biologian opetussuunnitelmaa; aihetta tulisi näin ollen koulussa opettaa opetussuunnitelman mukaisesti. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten yläkoulun biologian opettajat kokevat kestävän ruoantuotannon opetuksen ja mitä haasteita se heille tuottaa. Opettajat saivat myös antaa ehdotuksia opetuksen kehittämiseen. Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena vuonna 2022 yläkoulun 7–9 luokkien biologian opettajille Suomessa. Kyselyyn vastasi 46 opettajaa. Kestävyys ruoantuotannossa miellettiin keskimäärin ensisijaisesti ekologiseksi kysymykseksi, vaikka kestävyyden määritelmä on paljon laajempi. Kyselyyn vastanneiden opettajien mukaan perehdytys aiheeseen omissa opinnoissa oli olematonta tai sitä ei ollut lainkaan. Kestävä ruoantuotanto koetaan kuitenkin tärkeäksi aiheeksi, jota tulisi opettaa peruskoulussa. Kysymys siitä, kuuluuko opintokokonaisuus osaksi biologian opintoja, jakoi mielipiteitä. Opettajat olivat avoimia ja kiinnostuneita maatila- ja asiantuntijavierailujen järjestämisestä paikan päällä tai etänä, sekä kokivat sen hyväksi tavaksi oppia uutta ruoantuotannosta. Kuitenkin niin opetuksessa kuin vierailuissa haasteeksi osoittautuivat vahvasti aikarajoitteet, kustannukset ja aiheen opetuksen hankaluus. Haastavina opetuksen aiheina esille nousivat kotieläintuotanto, kasvintuotanto ja eläinten hyvinvointi. Tutkimuksen mukaan opettajat kaipaavat opetuksen tueksi monenlaista materiaalia. Valmiit oppimiskokonaisuudet antaisivat mahdollisuuden käyttää aikaa opetukseen viisaasti ja myös saatavilla oleva tieto olisi ajankohtaisen tutkitun tiedon mukaista. Hankepohjaista toimintaa kaivataan, jotta hyväksi havaittuja toimintatapoja voitaisiin hyödyntää ympäri Suomen. Oppiainerajat ylittävä yhteistyö kestävän ruoantuotannon ympärillä voisi auttaa nuoria löytämään urapolkuja ruoan ja sen tuotannon parista. Saadaksemme kestävästä ruoantuotannosta kiinnostavan, sekä pysyvämmän osan biologian opintokokonaisuutta, tulee opettajia tukea opetuksessa, sekä luoda heille käyttöön kiinnostavaa materiaalia ja kokonaisuuksia, joista innostuvat niin oppilas kuin opettaja. Näin voimme vaikuttaa tulevaisuuden kuluttajien tietoisuuteen ruoasta ja sen tuotannosta, sekä kannustaa kestäviin valintoihin omassa arjessamme.
-
(2017)Mikrolevät ovat lähinnä vesistöissä eläviä yksisoluisia tai yksinkertaisia monisoluisia kasveja, syanobakteereja tai alkueliöitä. Kyseessä on uusiutuva luonnonvara, jota parhaillaan hyödynnetään muun muassa elintarvikkeina, rehuna ja arvokkaiden biomolekyylien sekä monenlaisten lipidien tuottamisessa. Ylikriittinen hiilidioksidiuutto on potentiaalinen lipidien eristysmenetelmä, jossa ei tarvita ihmisille ja ympäristölle myrkyllisiä liuottimia. Uuton tehoa ja selektiivisyyttä voidaan optimoida vaihtelemalla uuttolämpötilaa ja painetta sekä uuton kestoa ja hiilidioksidin virtausnopeutta. Tutkielman kirjallisuuskatsauksen tavoitteena oli tarkastella teoreettisesti lipidien uuttomenetelmiä, erityisesti ylikriittistä uuttoa, sekä käydä läpi kirjallisuudessa jo esiintyvää aineistoa mikrolevien lipidien laadusta, määrästä ja näihin vaikuttavista tekijöistä. Erityistä huomiota oli tarkoitus kiinnittää kirjallisuuteen koskien kokeellisessa osassa käytettäviä levälajeja. Lisäksi tavoitteena oli tarkastella mikrolevien lipidien mahdollisia käyttösovelluksia. Tutkimuksen kokeellisen osan tavoitteena oli selvittää ylikriittisen hiilidioksidiuuton (SFE) käyttökelpoisuutta mikrolevien lipidien uuttamisessa verrattuna aiemmin käytössä olleeseen ja mikroleviä varten optimoituun kiihdytettyyn liuotinuuttoon (ASE). Tarkoituksena oli myös selvittää ylikriittisen hiilidioksidiuuton uuttoparametrien ja näytekoon vaikutusta uuton tehokkuuteen ja selektiivisyyteen sekä tutkia mikrolevien lipidikoostumusta. Kaikkien tutkittujen lipidikomponenttien SFE-uutolla saavutettu suhteellinen saanto oli poikkeuksetta pienempi verrattuna ASE-uuton saantoon. Kuitenkin vaihtelua oli runsaasti käytettäessä erilaisia uutto-olosuhteita ja etenkin levälajien välillä. Suurin osa lipidisaannosta uuttui SFE:llä jo ensimmäisen 10 minuutin aikana, jonka jälkeen uuttuminen oli vähäistä. Eikosapentaeenihapon (EPA) saanto SFE-uutolla oli suhteellisesti jonkin verran pienempää ASE-uuttoon verrattuna, mikä viittaa siihen, että EPA on kiinnittyneenä lähinnä poolisiin lipideihin, kuten fosfolipideihin tai glykolipideihin. Tutkittavien mikrolevien lipidipitoisuudet olivat melko pieniä moniin kirjallisuudessa esitettyihin lukuihin verrattuna, joten poolisten lipidien osuus kokonaislipideistä on luultavasti kohtalaisen suuri. Toisaalta vertailussa tulee huomioida se, että monissa kirjallisuudessa esitetyissä tuloksissa levät on kasvatettu lipidien kertymistä suosivissa olosuhteissa ja/tai lipidipitoisuus on määritetty gravimetrisesti eikä rasvahappojen summana. SFE-uutto vaikuttaa tehoavan paremmin neutraalilipideihin ja sellaisiin mikroleviin, joiden soluseinä ei ole erityisen vahva.
-
(2023)Alkoholin kulutuksen vähentyessä markkinoille on kasvavissa määrin ilmestynyt alkoholittomia vaihtoehtoja alkoholillisille juomille, joista yleiseen suosioon on noussut alkoholiton olut. Tämän tutkielman tavoite on tuottaa ymmärrystä siitä, millaisiin käyttötilanteisiin alkoholiton olut yliopisto-opiskelijoilla kuuluu ja mitkä arvot ja tekijät motivoivat kulutusta. Alkoholittomaan olueen liittyviä kulutusmotiiveja, käyttötilanteita ja näihin liittyviä kulutusarvoja lähestyttiin laadullisella tutkimuksella teoreettista viitekehystä apuna käyttäen. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä toimi kulutusarvojen teorian viisi kulutusarvoa toiminnallinen arvo, sosiaalinen arvo, emotionaalinen arvo, episteeminen arvo ja ehdollinen arvo, joita laajennettiin aikaisemmassa tutkimuskirjallisuudessa tunnistetuilla motiiveihin, kuluttajakuvaan ja kulutuskontekstiin liittyvillä havainnoilla. Tutkimuksen empiirinen osa toteutettiin puolistrukturoiduilla yksilöhaastatteluilla, joita varten haastateltiin seitsemää yliopisto-opiskelijaa loppuvuoden 2022 aikana. Haastattelut toteutettiin haastateltavien toiveiden mukaisesti kasvotusten tai etäyhteydellä. Haastateltavien hankkimiseksi toteutettiin lomakekysely, jota jaettiin yliopiston sähköpostilistalla sekä olemalla suoraan yhteydessä yliopisto-opiskelijoihin. Haastattelut litteroitiin ja aineisto analysoitiin teorialähtöisen sisällönanalyysin avulla. Sisällönanalyysissä aineisto luokiteltiin kulutusarvojen teorian mukaan viiteen yläluokkaan sekä aineiston perusteella muodostuneisiin alaluokkiin. Tutkimuksessa havaittiin yliopisto-opiskelijoiden alkoholittoman oluen kulutuksen olevan erityisesti toiminnallisten ja episteemisten arvojen motivoimaa erilaisissa kulutustilanteissa. Toiminnallisen arvon terveydelliset ja hyvinvointiin liittyvät tekijät ja toimintakykyyn vaikuttavat tekijät sekä episteemisen arvon oppimiseen, mielenkiintoon ja kokeilunhaluun vaikuttavat tekijät motivoivat alkoholittoman oluen valintaa etenkin kulutuskonteksteissa kotona, ruokailun yhteydessä sekä saunoessa. Näissä tilanteissa alkoholillisen oluen korvaaminen alkoholittomalla koettiin helppona ja hyvänä vaihtoehtona. Sosiaaliset, emotionaaliset ja ehdolliset arvot motivoivat voimakkaammin alkoholillisen oluen kulutusta, joka liitettiin etenkin tilanteisiin kuten opiskelijatapahtumat ja juhliminen. Alkoholillisen oluen korvaaminen näissä tilanteissa koettiin haasteellisena muun muassa subjektiivisten normien, kulttuurin ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden seurauksena. Tulevaisuuden kannalta tutkimuksen havainnot voivat antaa viitteitä sille, mihin alkoholittoman oluen kulutus suuntautuu sekä mitä asioita painottamalla alkoholittoman oluen kulutusta voidaan tulevaisuudessa motivoida.
-
(2013)Forests provide not just timber, but also a host of other benefits, such as carbon sequestration, biodiversity, recreational opportunities and beautiful scenery. From an economic perspective, such a multiplicity of utili-zation options of forests may be interpreted as joint production. However, these utilization options are often competing at least to some extent. In a changing society, the importance of non-timber benefits are increas-ing, and forest management is subject to more stringent environmental requirements. Studies have shown that targets for the use of forests have become more varied, and the interest in alternative methods of forest management has increased. The aim of this study was to create an overall picture of how environmental values are taken into account in forest economics at the stand level. Special attention was paid to uneven-aged forest management, since the method is often considered more appropriate for multi-objective forest management. Uneven-aged man-agement of forests may enable a more efficient joint production of many benefits. Nevertheless, to maintain e.g. forest biodiversity in uneven-aged stand, there is still need to ensure a robust amount of individual trees and dead wood by leaving sufficient number of retention trees. Hence, valuing environmental benefits may well have an impact on optimal stand management. In this study an optimization model is formulated to analyze uneven-aged forest management when stand-ing old trees have an environmental value. Optimization problem was solved without any time constraints or a predetermined steady state. The model was tested with both linear and nonlinear environmental valuation function. In addition, it was examined how relative value of environmental benefits and interest rate affect the structure of the stand and harvest revenues. As an alternative method, this study presented optimization of harvests while satisfying a constraint intended to meet an environmental management objective. This constraint was used to study the opportunity cost of retention trees. In conclusion, the results indicated that the valuation of environmental benefits affects the optimal harvest-ing and stand structure. When raising the interest rate, fewer retention trees should be left to the stand. The number of retention trees affects present value of harvest revenues, and the optimal solution between com-peting benefits depends on the preferences of the decision maker.
-
(2022)Tiedekunta: Maatalous- ja metsätieteellinen tiedekunta Koulutusohjelma: Elintarviketalouden ja kulutuksen maisteriohjelma Opintosuunta: Elintarviketalous Tekijä: Julia Kajas Työn nimi: Ympäristömerkkien kuluttajille tuoma arvo elintarviketuotteissa: Tapaustutkimus ympäristömerkillä varustettujen salaattien arvoketjun toimijoiden näkemyksistä Työn laji: Maisterin tutkielma Kuukausi ja vuosi: 09/2022 Sivumäärä: 89 Avainsanat: Ympäristömerkit, sertifikaatit, elintarvikkeet, kuluttaja, arvoketju Ohjaaja tai ohjaajat: Pasi Heikkurinen Säilytyspaikka: E-thesis Muita tietoja: - Tiivistelmä: Kasvava ympäristömerkintöjen määrä luo hämmennystä kuluttajalle, ja voi aiheuttaa skeptisyyttä ympäristövastuumarkkinointia kohtaan elintarvikealalla. Tiedon lisääminen ympäristömerkeistä, ja siitä miten ne tuovat tuotteeseen arvoa on oleellista kestävän kulutuksen edistämisen kannalta, sillä tiedon ja läpinäkyvyyden puute ruokavalintojen vaikutuksista ympäristöön haastaa kestävää kuluttamista. Ratkaisuksi on ehdotettu usein kolmannen osapuolen sertifiointia ympäristömerkintöjen selkeyttämiseksi, mutta niidenkin määrä kasvaa ja kuluttajat eivät välttämättä ymmärrä eroja niiden välillä tai sitä, mikä merkki on sertifioitu. Empiirinen tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tapaustutkimuksena, jossa tarkasteltiin kahden Suomessa toimivan sertifioidun ympäristömerkin arvoketjun toimijoita. Tutkimus rajattiin IP Sigill -sertifioidun salaatin, sekä luomusertifioidun salaatin arvoketjujen toimijoihin. Tutkimuksessa pyrittiin selvittämään, miten ympäristömerkin taustalla toimivassa arvoketjussa ymmärretään ympäristömerkin tuotteeseen tuoma arvo kuluttajalle. Analyysissa tarkasteltiin arvoketjun toimijoiden näkemyksiä suhteessa ympäristömerkin tuomaan arvoon, arvoketjun yhteistyöhön ja tiedon kulkuun kuluttajalle sekä ympäristömerkkiin arvoa tuovien osien taustalla oleviin prosesseihin; standardeihin, valvontaan sekä ympäristövaikutuksiin.Ympäristömerkin taustalla toimivassa arvoketjussa ympäristömerkin tuoma arvo kuluttajalle ymmärrettiin tulevan ensinäkin sillä, että ympäristömerkki vahvistaa tuotteen ympäristövastuullisuuden mielikuvaa. Ennen kaikkea arvoa nähtiin tulevan alkutuotannon ympäristöä huomioivilla toimilla, joita sertifikaatti edellyttää. Näitä olivat luonnon monimuotoisuuden tukeminen ja kemiallisten torjunta-aineiden rajoittaminen. Merkit edellyttävät myös viljelykiertoa, joka parantaa maaperän hyvinvointia ja torjuu tuholaisia luonnollisesti. Myös keinolannoitteiden käytön rajoituksilla ja energian kulutuksen seuraamisella nähtiin tulevan tuotteeseen arvoa. Sertifikaattien arvoa tuovat ympäristötoimet vaikuttavat enemmän avomaatuotannossa, kuin kasvihuoneella. Arvoketjun toimijat näkevät paljon haasteita merkkien arvon viestimisessä kuluttajalle, ja ympäristömerkkien arvon avaamisessa kuluttajalle arvoketjusta käsin on kehitettävää.
-
(2017)Työssä tutkittiin ympäristön hyvinvointiin tähtääviä ruokapolitiikkoja henkilöstöravintoloissa. Tarkastelun kohteena olivat luomu-, lähi- ja ilmastoruoan lisäksi kestävä kalapolitiikka, sertifioitu palmuöljy ja ruokahävikin välttäminen. Näitä ruokapolitiikoiksi nimettyjä, tuotevalikoiman hallintaan ja ravintolan toimintatapaan liittyviä ratkaisuja tarkasteltiin sekä ympäristönäkökulmasta että asiakkaiden kokemina. Tutkimuksella haluttiin tuottaa tietoa siitä, mitä ruokapoliittisia valintoja henkilöstöravintoloiden asiakkaat pitivät tärkeinä. Samalla pyrittiin myös keräämään tietoa siitä, millaisia konkreettisia ympäristötekoja ruokapolitiikan avulla voidaan tehdä. Tutkielmaan kerättiin eri lähteistä tietoa siitä, mitkä olivat yleisimpien ruokapoliittisten linjausten keskeiset vaikutukset ympäristössä. Kerätyn tiedon pohjalta laadittiin kyselylomake. Empiirisessä osassa kartoitettiin sitä, miten henkilöstöravintoloiden asiakkaat asennoituivat yritysten tekemiin ympäristömyönteisiin ratkaisuihin? Millaiseen tietoon asiakkaiden asenteet perustuivat? Samalla tutkittiin myös sitä, millaiset taustamuuttujat vaikuttivat asiakkaiden asenteiden taustalla. Työ oli luonteeltaan deskriptiivinen tutkimus, jonka suorittamisen strategiaksi valittiin Survey-tutkimus. Tutkimus oli osin luonteeltaan myös selittävä, koska sen avulla pyrittiin löytämään asioiden taustalla mahdollisesti vaikuttavia tekijöitä. Empiirisessä osassa suoritettiin lomakekysely, johon saatiin vastaajiksi 385 helsinkiläisissä henkilöstöravintoloissa marraskuussa 2016 ruokaillutta asiakasta. Kerätty tutkimusaineisto analysointiin tilastollisin menetelmin IBM SPSS Statistics 24 -tilasto-ohjelmaa apuna käyttäen. Yhteensä 85 prosenttia vastaajista uskoi siihen, että ruokavalinnat vaikuttavat ympäristön hyvinvointiin. Asiakkaat pitivät ympäristönäkökulmasta tarkastellen tärkeimpänä sitä, että ravintola pyrkii välttämään ruokahävikkiä. Asiakkaille oli tärkeää myös vastuullisesti pyydetyn kalan ja lähiruoan tarjoaminen. Asenteiden ja subjektiivisen tiedon määrän välillä havaittiin selkeä positiivinen yhteys. Mitä paremmin asiakas koki tuntevansa tutkitun ruokapolitiikan käsitteenä, sitä myönteisempi oli hänen asenteensa kyseistä ruokapolitiikkaa kohtaan. Vastaajien objektiivisen tiedon määrällä ei tässä tutkimusjoukossa havaittu olevan yhteyttä ruoka-asenteeseen. Tutkimuksessa todettiin myös, että naiset asennoituivat hieman miehiä positiivisemmin kaikkiin tarkasteltuihin ruokapolitiikkoihin. Vastaajien sukupuoli, ikä ja koulutustausta vaikuttivat asiakkaiden vastauksiin myös joissakin muissa yksittäisissä tapauksissa. Henkilöstöravintolat voivat hyödyntää asiakkaiden ympäristömyönteistä asennetta muun muassa asiakasviestinnässään.
-
(2014)Hirvieläinonnettomuudet ovat merkittävä riskitekijä Suomen tieliikenteessä. Hirvieläinonnettomuuksissa on 2000-luvulla kuollut vuosittain kesimäärin 6 ja loukkaantunut 218 ihmistä. Merkittävistä taloudellista ja yhteiskunnallisista kustannuksista huolimatta Suomessa on tehty vain vähän tutkimusta hirvikolareihin vaikuttavista tekijöistä. Maisematekijöiden vaikutusta hirvikolariskiin ei ole toistaiseksi tutkittu lainkaan. Jotta hirvikolareita pystyttäisiin ennaltaehkäisemään nykyistä tehokkaammin, tarvitaan aiempaa parempia ja tarkempia keinoja tunnistaa riskialteimmat tieosuudet ja jopa yksittäiset paikat, joissa kolarit ovat todennäköisimpiä. Tutkielman tavoitteena oli selvittää miten eri ympäristömuuttujat vaikuttavat hirvikolareiden tapahtumisen todennäköisyyteen. Lisäksi pohdittiin, voidaanko ympäristömuuttujien tunnistamisen perusteella kehittää kolareiden ennaltaehkäisymenetelmiä. Tutkimusta varten kerättiin suurriistavirka-apu -henkilöiltä 218 kolaripaikkaa Keski-Suomen, Pohjois- ja Etelä-Savon Riistakeskuksen aluetoimistojen alueilta. SRVA-henkilöt käyvät jokaisella kolaripaikalla. He ovat paikallisia metsästäjiä, joten heidän paikallistuntemuksensa on erinomainen ja kolaripaikat ovat tarkasti tiedossa. Tutkielmassa tarkasteltiin kolari- ja kontrollipaikkojen (ei kolaria) eroja kahdessa eri mittakaavassa, makro- ja mikrotasolla. Makrotason tarkastelussa ympäristöä tutkittiin 1 000 metriä halkaisijaltaan olevan ympyrän sisältä, mikrotasolla ympyrän halkaisija oli 200 metriä. Ympäristömuuttujien vaikutusta hirvikolarin tapahtumisen todennäköisyyteen selvitettiin logistisella regressioanalyysillä. Logistisesta regressiosta käytettiin muunnosta ”matched logistic regression -analysis”, jossa jokaiselle kolaripaikalle valitaan yksilöllinen kontrollipaikka. Hirvikolaririskiin vaikuttavien muuttujien merkitystä tutkittiin menetelmällä, jossa muuttujajoukosta valittiin kerrallaan yksi muuttuja, jonka vetosuhteen (OR) muutosta tulkittiin vakioimalla muita muuttujia. Makrotason tarkastelussa kolarit keskittyivät tien metsäisille osuuksille ja puulaji oli useimmiten kuusi tai koivu kuin mänty. Kolaripaikoilla oli enemmän varttunutta ja nuorta metsää kuin kontrollipaikoilla. Kolaripaikkojen maisema sisälsi vähemmän maataloutta, vesistöjä ja rakennettua aluetta kuin kontrollipaikkojen. Mikrotasolla tutkittiin metsänrakenteen lisäksi kolari- ja kontrollipaikkojen sijaintien välisiä eroja ja maastonmuotoja. Kolaripaikat sijaitsivat lähempänä metsänreunaa ja kauempana asutusta kuin kontrollipaikat. Kolaritpaikat olivat hieman keskimääräistä maastoa korkeammalla kuin kontrollipaikat. Kolaripaikoilla oli enemmän varttunutta tai nuorta kasvatusmetsää ja puulaji oli useammin kuusi tai koivu kuin mänty. Tulosten perusteella voidaan päätellä, että kolaririski vaihtelee suuresti tien eri osuuksilla. Erityisesti metsän reunalla oli muista muuttujista riippumaton vaikutus kolaririskiin, joten ne ovat potentiaalisia ns. ”hot spotteja”. Jos riskialttiit paikat voitaisiin tunnistaa nykyistä tarkemmin, jopa 100–200 metrin tarkkuudella, hirvivaarasta varoittavia liikennemerkkejä voitaisiin kehittää, esimerkiksi lyhentämällä varoitusaluetta ja lisäämällä nopeusrajoituksia kohdennetusti. Tehokkain ja halvin keino vähentää hirvikolareita on alentaa kulkuneuvon nopeutta riskialteimmissa paikoissa.
-
(2018)Environmental crime has grown into people's awareness in the 21st century through the reporting of major environmental cases. Environmental crime is often the subject of economic savings and environmental crime in Finland is categorized as part of economic crime. The aim of this thesis is to examine how profitable environmental crime is in Finland, how much environmental crime causes social loss to society and how to tackle environmental crime effectively. This thesis explores environmental crime from an economic point of view based on eight environmental case reports. The assessment is mainly made by using economist Gary S. Becker's theoretical framework. Becker has examined crime and the importance of punishment for crime in his article "Crime and Punishment". Gary Becker's article of an optimal punishment for a crime has been seen as the starting point of an economic approach to crime and punishment. It has been estimated that there is far more environmental crime in Finland than what the authorities are aware of. In 2011-2015, the number of environmental crime reported to the police is over 600 per annum. A certain amount of these cases lead to prosecution and only a few are condemned. Preventing environmental crime causes significant costs for society. Social loss of society can be affected by raising the risk of being caught or the punishment from an offense. The prevailing crime prevention system with low risk of capture and minor penalties does not create enough deterrent effect on environmental crime offenders. There is a need for societal consideration of the way in which environmental crime can be tackled more effectively. Increasing the rate for apprehension could be a costly solution to society, since the costs added to the authorities and supervision will increase. Harsher penalties may be more cost-effective for society, but on the other hand, the fear of punishment could increase.
-
Ympäristötaloudellinen kaupunkikoko ja ilmastonmuutoksen sopeutumiskyvyn vahvistaminen kaupungeissa (2016)This Master’s thesis is a literature review of how urban economics and urban ecology view an equilibrium city size and land use. The theses presents a synthesis from the two discourses together with combined approach how the topic of equilibrium city size could be approached in a manner which takes account the urban adaptation to climate change. The role of cities in climate change adaptation and mitigation is increasingly important as the world’s urbanization continues. Therefore the discourse on effective and sustainable city size carries not only local, but also global relevance. The effects of weather extremes and the warming climate are amplified in urban areas and adaptation to climate change should become increasingly central in urban planning. Urban ecology literature sees the role of ecosystem services pivotal in strengthening urban resilience to climate change. Diverse ecosystem services contribute to the human well-being and long-run sustainability of a city. Therefore, the economic significance of ecosystem services should not be underestimated. Urban economics holds unequivocally that a denser urban structure leads to greater agglomeration benefits whereas urban ecology has a more divided perspective on land use. Urban ecology sees that more dense urban structure is necessary in striving towards more ecological life style, but the research shows that this happens often at the expense of ecosystem services. The usage of the concept green infrastructure is common in scientific and EU level of political discourses, as it allows multidisciplinary approach to urban planning and land use. The thesis argues that by merging the concept of green infrastructure to urban economy literature, an environmental economic perspective to urban planning can be created.
-
(2018)This work was carried out to find out, in what manner exposure to or the avoidance of sun's ultraviolet radiation (UV) affects the reproduction of water fleas (Daphnia magna) at different copper (Cu) concentrations. A 21-day long reproduction test containing two stress factors was performed adapting the OECD chemical testing standard number 211 ”Daphnia magna Reproduction Test” from the year 1998. Using an element contents analysis (ICP MS) that was done of the water fleas which have participated in the reproduction test, it was studied whether the UV affects Cu accumulation in Daphnia magna. UVB radiation has been reported being harmful to many aquatic organisms directly by harmful biological effects as well as indirectly due to the radiation interacting with chemicals occurring in the environment so that the toxicity of chemicals will increase. Thus UV is an environmental factor that may cause effects to be taken into account when assessing the effects of emissions of chemicals. Copper levels were 3, 9, 30, 90 and 300 µg Cu increment per liter of Elendt M7 growth medium, which contains 1.6 µg Cu / l as a nutrient. UV exposure was carried out using solar radiation so that half of the test units (+UV) was placed under UV-permeable polyethylene film and the other half (−UV) under UV-protection foil (Wipa-foil clear SR). At the beginning of the test, there were ten parallel individual water fleas in each UV and Cu treatment combination and 14 parallel Cu blanks at both UV levels. To test run the experimental apparatus, that had been built in Viikki Helsinki under a plexiglas canopy absorbing 40 % of UV, a shorter pre-test was made in the midsummer. The actual reproduction test was performed in July–August. One important element of the experimental part of this study was to examine the test apparatus according to the demands of the testing standard. Because of methodological problems, amount of the feeding (0.027 ± 0.006 mg C / Daphnia / day) was only 13–27 % of the requirements of the standard. Reproduction of the control water fleas remained at only about a third of the minimum requirement of the standard, so the test wasn't valid. The response variable was the average cumulative number of living offspring produced per surviving parent animal at the end of the test. The NOEC and LOEC values for reproduction were 30 µg Cu / l and 90 µg Cu / l expressed in the Cu spiking levels (Tukey, p < 0.001). They were inaccurate, because they were based on too few concentrations chosen from too large a range. Already the Cu spiking 90 µg / l was extremely high on the grounds of survival, because among the −UV test units the mortality was 70 % and in the +UV test units 60 %. In the lower spikings than 90 µg / l there was no mortality caused by the test factors. Copper bioaccumulation assay suffered from contamination. The UV exposure without Cu spikings did not affect statistically significantly cumulative offspring production (t-test, p = 0.87, df = 26). On the average, the UV factor had a significant increasing effect (ANOVA, p < 0.01) on the production over all the Cu levels: the average cumulative number of offspring produced (± SD) was in the −UV level 22.8 ± 6.3 (n = 45) and in the +UV level 24.4 ± 5.2 (n = 48). Interaction was perceived between UV and Cu spiking at extended risk level (ANOVA, 0.05 < p < 0.1) so that the UV exposure trend-wise dampened the decrease of production in the spiking level of 90 µg / l. Statistically significant (p < 0.01) interaction effect of UV and spiking to offspring production was found after fitting a non-linear model for the data set using a second degree polynome for the Cu spiking and performing a regression analysis. This unexpected interaction requires further examination using the same flow-through growth medium for both of the UV levels. In such flow-through test design the changes in growth media possibly caused by the UV do not affect the results. In order to avoid exposing the −UV water fleas to radiation pulses during the daily examination, they must be only handled in UV protected space, unlike was done in this work.
-
(2021)Meat is an important source of protein, but the negative environmental impact of meat production is significant. Discussion around meat consumption is often heated, and plant-based protein products are primarily seen as an option to lower the environmental impact of a diet. The production processes for different kinds of meats vary notable. The differences in environmental impacts of diverse production animal species can be explained by three factors: feed conversion ratio, the differences in monogastric and ruminant digestive systems and differences in reproduction traits. Choosing broiler instead of red meat can mitigate the environmental impact of a diet. Environmental impacts of the different meat production processes have been analysed using Life Cycle Assessment. Life Cycle Assessment investigates the use of resources and the green house gas emissions of a livestock production process to evaluate its climate-friendliness. Corporate Social Responsibility is also used as a pivotal theory in this research. The results of Life Cycle Assessment can be used to include sustainability in a company’s strategy, or in communication about Corporate Social Responsibility. The goal of the thesis was to investigate how aware and interested Nordic 24-30-year-old young adults are about the environmental impacts of meat production. Nordic young adults were chosen as the target group, because the Nordic countries are generally seen as the forerunners of sustainability. Young adults were selected because they represent the future way of consuming. The goal of the thesis was to answer following questions: 1. Do the Nordic young consumers feel the need to reduce meat consumption for climate reasons? 2. Do the Nordic young consumers find broiler an appealing source of protein? Four young consumers were interviewed from three different countries: Finland, Sweden, and Denmark. Although the participants of the study showed awareness and knowledge of the negative environmental impacts of meat production, only three of them had made changes to their diet for environmental reasons. Nine of the 12 interviewees supposed that broiler is more environmentally friendly than red meat. Animal welfare issues in broiler production processes lowered the interest towards broiler as a protein source. All four Danish interviewees avoided conventional broiler because of the welfare issues. The upsides of broiler as a source of protein are low fat content, affordable price, and good taste. The living conditions and slaughter process of broilers have great deficiencies, which decreased its appeal amongst the young consumers.
-
(2019)Tämän tutkielman tavoitteena on muodostaa jäsentynyt näkemys siitä, mitä seikkoja tulee ottaa huomioon ympäristövastuullisia pakkaushankintoja kartoittaessa. Tutkielmassa tarkastellaan pakkaushankinnoista ja niiden käytöstä aiheutuvia ympäristökuormituksia hyvin laaja-alaisesti. Tutkielman teoreettisena lähtökohtana on ekologinen modernisaatioteoria. Teorian mukaan yrityksen hankintatoimen muuttuminen ympäristövastuulliseksi on tulkittavissa ekologiseksi innovaatioksi, joka tuottaa ympäristöhyötyjen lisäksi taloudellista hyötyä. Tässä tutkielmassa taloudellinen hyöty perusteltiin kuluttajien ympäristöystävällisempien mielikuvien, imagon, muotoutumisella yhtiöstä. Pakkaushankinnoista ja niiden käytöstä aiheutuvia ympäristökuormituksia voi arvioida sekä vähentää monin keinoin. Tieteellisin keino vaikutusten arviointiin on elinkaariarviointi. Tutkielmassa esitellään tämä menetelmä sekä muita elinkaariarvioinnin kevennettyjä sovelluksia. Tutkielman teoriaosuudessa tehdään katsaus biopohjaisiin pakkausmateriaaleihin, sillä perinteisten öljypohjaisten muovien käyttö on ollut julkisen keskustelun ja kriittisen tarkastelun keskipisteessä. Tutkielman empiirinen osa toteutettiin laadullisena toimintatutkimuksena kohdeorganisaatiossa X. Empiirinen aineisto muodostuu haastatteluista. Haastateltavia oli yhteensä kolme. Haastattelujen tavoite oli lisätä tietämystäni siitä, kuinka pakkaushankintojen eri ympäristöulottuvuudet on otettu huomioon sekä kuinka elinkaariajattelun toteutuminen on näkynyt kohdeorganisaation pakkaushankinnoissa. Haastattelut toimivat tutkijalle hankintatoimen lähtötilanteen kartoituksena. Tutkielmassa kehitetään pelkistetty ja helppokäyttöinen päätöspuu kohdeorganisaation hankintahenkilökunnan päätöksenteon tueksi ja kartoittamaan ympäristövastuullisia pakkausvaihtoehtoja. Päätöspuu tukee elinkaari- sekä kiertotalousajattelun omaksumista. Kehittämäni päätöspuu ei ole aukoton, mutta käyttämällä sitä yhdessä tutkielmassa esitellyn 5- ulotteisen hämähäkkidiagrammin kanssa, voidaan kartoittaa ja pisteyttää eri pakkausvaihtoehdot.
-
(2019)Elintarvikkeiden ympäristövaikutukset ovat nousseet esille keskustelussa kestävämmästä kulutuksesta ja ympäristövastuullisuudesta. Ympäristötietoisuuden kasvun myötä on tärkeää selvittää mitä mahdollisuuksia elintarviketeollisuudella on vastata ympäristövastuullisen kulutuksen kysyntään. Elintarvikepakkausten ympäristövastuullisuudella on vaikutusta elintarvikekulutuksen aiheuttamaan ympäristökuormitukseen. Tutkielma selvitti, miten elintarvikepakkaukset vaikuttavat niitä koskeviin ympäristövastuullisiin kulutusvalintoihin sekä millaisia asenteita pakkauksiin liitetään. Tutkielmassa muodostettiin käsitys siitä, millaisia asenteita ympäristövastuulliseen kulutukseen liittyy. Lisäksi tutkielmassa tarkasteltiin elintarvikepakkauksen eri tehtäviä, jotta ymmärretään, millaisia rajoituksia tai mahdollisuuksia elintarvikepakkauksiin liittyy. Tämän jälkeen selvitettiin, millainen on ympäristövastuullinen kuluttaja ja millaisista tekijöistä ympäristövastuullinen kuluttajuus rakentuu. Lopuksi määriteltiin ympäristövastuullisia kuluttajatyyppejä. Tutkielma toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Tutkielmassa hyödynnettiin sekä lomakepohjaista tutkimusta että teemahaastattelua. Aineiston analyysi perustui teoriapohjaiseen sisällönanalyysiin, ja analyysitapana hyödynnettiin teemoittelua. Ympäristövastuullisen elintarvikepakkauksen tekijöiksi tunnistettiin elintarvikepakkauksen kierrätettävyys, uusiutuvat energiamuodot tuotannossa, pakkauksesta syntyvän jätteen hallinta, sekä pakkauksen mahdollisuus hallita ruokahävikkiä. Asenteet ympäristövastuullisia elintarvikepakkauksia kohtaan ovat myönteiset ja ympäristövastuullisuus koetaan osana jokapäiväistä kulutusta. Kuitenkin hinta ja omat mieltymykset ohjaavat kulutuspäätöstä, jolloin ympäristövastuullisuus on kulutusta tukeva tekijä. Kuluttajien ympäristöhuoli ja ympäristötietoisuus ovat taustalla ohjaamassa kulutusvalintaa. Ympäristövastuullista kuluttajan valintaa ohjaavat tekijät ovat ympäristötietoisuus sekä kuluttajan arvot ja asenteet. Kuluttajat kokevat monenlaisia haasteita ympäristövastuullisten elintarvikepakkausten hankinnan, säilyttämisen ja hävittämisen saralla
-
(2014)Pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan yrittäjän roolia lähiruoan kysynnän ja tarjonnan kohtaamisen edistämisessä. Lähiruoan kysyntä on kasvussa ja erilaisia lähiruoan tarjontamuotoja ilmestyy markkinoille jatkuvasti. Myös erilaiset julkishallinnon ohjauskeinot tukevat lähiruoka-alan kasvua. Lähiruoka-alan kasvusta huolimatta kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa. Syitä tähän ovat muun muassa tarjontaa suurempi kysyntä tiettyä tuotetta tai palvelua kohtaan tai lähiruokatuotteiden haasteellinen tunnistaminen tavanomaisten tuotteiden joukosta. Aiempiin tutkimuksiin perustuen lähiruokayrittäjän tulisi toimia markkinalähtöisemmin ja kiinnittää huomiota tuotteista ja palveluistaan viestimiseen, jotta asiakkaat löytäisivät ne helpommin. Tässä viestimisessä arvolupaus nousee keskeiseksi elementiksi. Tutkielman viitekehys rakentuu yrittäjyyden ympärille. Lähiruokayrittäjä johtaa lähiruokayritystä, jonka liiketoiminnan taustatekijöihin vaikuttavista tekijöistä tässä tutkimuksessa tarkastellaan lähiruokamarkkinoita, lähiruoan julkisohjausta, sekä niiden aikaansaamia liiketoimintamahdollisuuksia. Lähiruoka-alan kilpailuvoimien seurauksena liiketoimintamahdollisuuden jäsentäminen erilaistamisstrategian avulla voi mahdollistaa lähiruokayrityksen menestymisen ja aseman vahvistamisen lähiruoka- ja elintarvikemarkkinoilla. Erilaistamisstrategian täytäntöönpanossa tärkeää on lisäarvon tunnistaminen ja arvolupauksen määritteleminen. Lähiruokayrityksen hyödyntämän liiketoimintamahdollisuuden, liiketoiminnan strategian ja liiketoimintamallin tarkastelu toteutettiin tapaustutkimuksena yksilöteemahaastattelua menetelmänä käyttäen. Haastateltuja lähiruokayrityksiä oli yhteensä 17 kappaletta ja ne toimivat Uudenmaan, Etelä-Savon ja Varsinais-Suomen alueilla. Haastatteluaineisto kerättiin osana Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT) koordinoimaa ja Maa- ja metsätalousministeriön (MMM) lähiruokaohjelman rahoittamaa Lähiruoan kysynnän ja tarjonnan kohtaamista edistävät toimenpiteet FOREFOOD -hanketta keväällä 2013. Tutkimuksessa selvisi, että osa lähiruokayrityksistä oli perustettu lähiruoka-alan tarjoamia liiketoimintamahdollisuuksia hyödyntäen ja moni yritys oli kiinnostunut kehittämään liiketoimintaansa kannattavammaksi, mutta vain muutama yrityksistä oli halukas laajentamaan liiketoimintaansa. Muun muassa epävarmana nähty tulevaisuus politiikan osalta voitiin nähdä vaikuttavan joidenkin lähiruokayritysten liiketoiminnan kehittämisen tavoitteisiin. Tutkimuksessa selvisi myös, että lähiruokayrityksen liiketoimintamalli ja arvolupaus oli määritelty yrityksen resurssien, ei asiakkaan näkökulmasta ja arvolupauksen viestimisen systemaattisuudessa oli yritysten kesken suuriakin eroavaisuuksia. Voitiin kuitenkin huomata, että mitä selkeämmät liiketoiminnan kehittämisen tavoitteet yrityksellä oli, sitä tarkemmin myös liiketoimintamalli ja arvolupaus oli yrityksen osalta määritelty. Muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta lähiruokayrityksillä oli jonkin verran haasteita omien asiakkaiden ja asemoitumisen tunnistamisessa. Keskeisten tutkimustulosten perusteella voidaan sanoa, että lähiruokayrittäjän rooli kysynnän ja tarjonnan kohtaamisen edistämisessä perustuu lähiruokamarkkinoiden muokkaamiseen, muuttuviin markkinoihin sopeutumiseen sekä lähiruoan tarjonnan saavutettavuuden edistämiseen. Lähiruoan saatavuutta yrittäjän on mahdollista parantaa omaa liiketoimintaa kehittämällä muun muassa asemoitumisen ja viestinnän osalta. Tutkielman tulokset eivät ole yleistettävissä koskemaan koko lähiruoka-alaa, mutta voivat antaa yhdenlaisen näkökulman lähiruoan kysynnän ja tarjonnan kohtaamisen edistämiseksi. Tutkielma voi toimia myös apuna pohdittaessa oman yrityksen markkinalähtöisyyden edistämistä.
-
(2009)Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää maatalousyrittäjyyden profiilit OP–Pohjola–ryhmän suurilla maito–, nauta– ja sikatiloilla sekä onko yrittäjäprofiilin ja taloudellisen menestyksen välillä yhteyttä. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat OP–Pohjola–ryhmän suurimmat asiakasmaatilat, joiden velka oli yli 200 000 euroa vuosina 2004–2006. Aineisto hankittiin postikyselyllä ja vastauksia saatiin kaikkiaan 214 tilalta. Aineiston analysoinnissa käytettiin faktorianalyysia ja tilastollisessa testaamisessa t–testiä. Maatalousyrittäjää, maatalousyrittäjyyden ominaispiirteitä ja maatalousyrittäjän yrittäjäidentiteettiä on tärkeä tutkia, koska jo pelkästään maaseudun elinvoimaisuuden kannalta maatalousyrittäjyys ja sen kehitys ovat keskeisessä asemassa. Maatalousyrittäjäprofiililla tarkoitetaan yrittäjän persoonallisuuden piirteiden, arvojen, asenteiden, yrittäjätekijöiden ja toiminnan perusteella muodostettuja kategorioita. Tutkimuksen teoriaosassa käsitellään yrittäjyyden– ja yrityksen teoriaa sekä yrityksen taloudellisten tunnuslukujen laskentaa. Tutkimuksen tuloksena päädyttiin neljän faktorin ratkaisuun. Ensimmäisen profiilin viljelijät nimettiin sukutilan jatkajiksi. Näille viljelijöille oli tärkeää suvun perinteiden ja vanhempien työn jatkuminen. Viljelijöiden mukaan ulkoinen toimintaympäristö vaikuttaa paljon maatalousyrittäjänä menestymiseen. Profiilin 1 viljelijät olivat halukkaita lisäämään peltoalaa mutta ei kotieläinten määrää. Profiilin 2 viljelijät nimettiin laajentaviksi viljelijöiksi. Heille tyypillistä olivat muita yrittäjiä korkeampi halukkuus tuotannon laajentamiseen ja uuden työvoiman palkkaamiseen. Laajentavat viljelijät suosivat uutta modernia ja tehokasta teknologiaa ja heillä oli profiileista suurin peltoala, lehmien lukumäärä ja ulkopuolisen työvoiman käyttö. Laajentavat viljelijät olivat eniten tuotannon kehittämisvaiheessa ja he olivat halukkaita lisäämään sekä kotieläinpaikkojen määrää että peltoalaa. Profiilin 3 viljelijät nimettiin korkeaa teknologiaa ja työtä korostaviksi viljelijöiksi. Profiilille oli tyypillistä pyrkiä suosimaan maatilan tuotannossa teknologiaa, joka on modernia, uutta ja tehokasta. Maatalousyrittäjänä menestyminen riippuu profiilin 3 mukaan sekä tehdystä työn määrästä että yhteistyöstä muiden ihmisten kanssa. Käyttökateprosentti ja nettotulosprosentti olivat profiililla 3 kaikista paras. Profiilin 4 viljelijät nimettiin ulkopuolista tunnustusta hakeviksi viljelijöiksi. Heille oli tärkeää saada tunnustusta työstä ja mahdollisuus vaikuttaa yhteiskunnallisiin asioihin. Profiilin 4 viljelijät käyttivät urakointipalveluja kaikista profiileista eniten ja lisäksi heillä oli myös eniten aikomusta sukupolvenvaihdokseen. Tulevaisuuden suhteen profiilin 4 viljelijät olivat kaikista luottavaisimpia.
-
(2016)Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, vaikuttaako yrittäjämäinen ja oppimista painottava strategia pienten suomalaisten elintarvikeyritysten menestykseen. Aiheesta ei ole suomalaisella elintarvikealalla tehty aikaisemmin tutkimuksia, joten tutkimusaukko on perusteltu. Teoriaosassa tarkasteltiin yrittäjyyden ja oppivan organisaation teorioita ja niistä johdettuja yrittäjäsuuntautuneisuuden ja oppimisorientaation käsitteitä. Esille tuotiin myös aikaisempia aiheesta tehtyjä tutkimuksia siitä, miten yrittäjäsuuntautuneisuus ja oppiminen parantavat yrityksen menestystä. Tutkimuksen aineisto kerättiin pienyritysten omistajille/johtajille lähetettynä verkkokyselynä syksyllä 2015. Lopullinen tutkimuksen otos muodostuu 58 vastaajayrityksestä. Kohdeyritysten yrittäjäsuuntautuneisuutta, oppimisorientaatiota ja menestystä mitattiin aiemmissa tutkimuksissa käytetyillä mittareilla, joissa yritysten taipumusta yrittäjäsuuntautuneisuuteen ja oppimisorientaatioon mitattiin viisiportaisella Likert-asteikolla. Tutkimusaineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin. Tutkimuksen keskeisistä muuttujista muodostettiin summamuuttujat ja muuttujien välisiä yhteyksiä tarkasteltiin tilastollisista menetelmistä ristiintaulukoinnin, Pearsonin korrelaation ja lineaarisen regressioanalyysin avulla. Yritykset jaoteltiin iän perusteella nuorempiin ja vanhempiin yrityksiin, ja ryhmien eroja vertailtiin keskenään. Tutkimustulokset osoittavat, että yrittäjäsuuntautuneisuus vaikuttaa positiivisesti pienten yritysten myynnin ja liikevaihdon kasvuun. Toisaalta havaittiin, että yrittäjäsuuntautuneisuus ja oppiminen vaikuttavat positiivisesti pienten elintarvikeyritysten menestykseen vain vanhemmissa, yli 10 vuotta toimineissa yrityksissä. Tulokset viittaavat siihen, että yrittäjäsuuntautuneisuus ja oppimisorientaatio tuovat yritykselle etuja, mutta vasta pitkällä aikavälillä. Yrittäjäsuuntautuneisuudesta ja oppimisorientaatiosta saatavat hyödyt yrityksen menestykselle ovat siis nähtävissä suomalaisella elintarvikealalla, mutta jatkotutkimuksissa tässä tutkimuksessa havaittuihin riippuvuussuhteisiin tulisi paneutua tarkemmin.
-
(2010)Tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella maidontuottajien yrittäjyyttä ja resurssien käyttöä sekä näissä tapahtuneita muutoksia vuosien 2003 ja 2009 välillä. Lisäksi tavoitteena oli tarkastella millaisia yrittäjäryhmiä löytyy resurssien ja yrittäjyyden suhteen. Tutkimus jakautui rakenteellisesti teoreettiseen ja empiiriseen osaan. Teoriaosassa esiteltiin tutkimuksen kohteena oleva alue, Etelä-Pohjanmaa ja tutkimuksen keskeiset käsitteet sekä käsiteltiin yrittäjyyden teoriaa. Lisäksi teoriaosassa käytiin läpi maitotilayrittäjien toimintaympäristöä ja resursseja. Empiirisen osan kohderyhmänä olivat Etelä-Pohjanmaan sekä Pohjanmaan alueeseen kuuluva Kyrönmaan seutukunnan maidontuotantotilat. Tutkimuksen empiirisessä osassa käytettiin vuonna 2003 ja vuonna 2009 hankittuja aineistoja. Molemmat aineistot hankittiin postikyselyllä. Vuoden 2009 kyselyn saaneista yrittäjistä osa oli vuoden 2003 kyselyn saaneita yrittäjiä, minkä lisäksi otosta täydennettiin satunnaisotannalla. Lopullisessa aineistossa vuonna 2003 oli 191 tilaa ja 258 tilaa vuonna 2009. Tutkimusote oli kvantitatiivinen ja aineiston analysoinnissa käytettiin ensi sijassa faktori- ja ryhmittelyanalyysiä. Tutkimuksessa yrittäjyyttä tarkasteltiin maitotilayrittäjien työhön liittyvien arvojen, maatilaa kos-kevan tavoitteellisuuden ja yrittäjyysmotivaation avulla. Tarkastelu tehtiin faktorianalyysin avulla. Merkittävimmiksi faktoreiksi osoittautuivat Kasvu, Osaaminen, Vapaa-aika, Tuotannon jatkuvuus, Sosiaalinen arvostus, Karjan kehittäminen ja Haasteellisuus. Suuria muutoksia yrittäjyydessä vuo-sien 2003 ja 2009 välillä ei kuitenkaan löytynyt. Resurssien osalta tutkimuksen tulokset osoittavat keskimääräisen viljelmä- ja karjakoon kasva-neen tarkastelujaksolla. Lisäksi lehmien keskituotos oli noussut. Suurissa karjakokoluokissa maidon keskituotos oli pieniä karjakokoluokkia suurempi. Myös nuorten yrittäjien osuus viljelijöistä oli hie-man kasvanut ja sen mukana yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen taso. Maitotiloilla oli investoitu aktiivisesti, sillä 95 % kyselyyn vuonna 2009 vastanneista tiloista oli investoinut viimeisen viiden vuoden aikana. Tiloilla oli investoitu erityisesti koneisiin, rakennuksiin ja peltoon. Näihin investointikohteisiin aiotaan myös lähitulevaisuudessa panostaa eniten. Laajenta-mista eniten rajoittaviksi tekijöiksi yrittäjät nimesivät pellon saatavuuden, vallitsevan maatalouspoli-tiikan, ajan riittävyyden ja riskin suuruuden. Yrittäjätoimintaa tutkittiin ryhmittelyanalyysillä. Ryhmittelyanalyysin muuttujina käytettiin yrittä-jyyden kuvaamisessa faktorianalyysissä saatuja faktoripisteitä sekä yrittäjiä että resurssia kuvaavia muuttujia. Vuoden 2009 aineistosta saatu ryhmittelyanalyysin tulos poikkeaa vuoden 2003 tulokses-ta, koska vuoden 2009 ryhmissä resurssit ja yrittäjyys kuvasivat yrittäjätoimintaa selkeämmin kuin aikaisempana tarkasteluajankohtana. Lisäksi vuoden 2009 ryhmissä kävi ilmi yrittäjien elinkaaren vaikutus tuloksiin siten, että yrittäjät voitiin nimetä Jatkajiin, Kehittäjiin, Nykytuotannolla jatkaviin ja Jäähdyttelijöihin.
-
(2012)Tämä tutkimus sukeltaa ravintolayrittäjän maailmaan. Ravintolatarjonta on. monipuolistunut Helsingissä viimeisen kymmenen vuoden aikana nopeassa tahdissa. Ala on kustannusrakenteeltaan haasteellinen ja kilpailu on suhteellisen kovaa. Kuka lähtee yrittäjäksi ravintola-alalle? Löytyykö heistä jotain yhteistä? Jotain, mikä kenties eroaisi tavallisesti yrittäjiin liitetyistä muuttujista? Yrittäjyyden tutkimus on nuorta eikä toimialakohtaisia tutkimuksia juuri ole tehty. Tällä tutkimuksella pyritään ottamaan kantaa siihen, onko yrittäjissä eroa eri toimialoilla. Teorian pohjana on Scott Shanen General Theory of Entrepreneurship (2003), joka korostaa yrittäjyysmahdollisuuden subjektiivisuutta ja yksilöllisiä eroja siinä, kuka mahdollisuuden havaitsee ja toteutetaanko se vai ei. Tutkimus tehtiin kvalitatiivisin menetelmin. Aineistoon valittiin yksitoista yrittäjää ja heille tehtiin strukturoitu haastattelu, jossa oli myös avoimia kysymyksiä. Yrittäjät edustavat niin sanottua casual fine dining-genreä ja heillä on monilla useita ravintoloita eli Helsingin tämän hetkinen ravintolatarjonta tulee tällä tutkimuksella omassa genressään peitettyä melko hyvin. Aineiston perusteella voi vetää varovaisia johtopäätöksiä, että yrittäjät ovat erilaisia eri toimialoilla ja niistä on hyvä olla tietoisia. Yleisen yrittäjyyden tutkimuksella pystytään yleismaailmallisesti kuvailemaan yrittäjiä ja muuttujia, jotka vaikuttavat siihen, että he toteuttavat yrittäjyysmahdollisuuden, mutta alakohtaisia erityispiirteitä näyttäisi olevan. Ketjuuntumisen vastarinta tuli tutkimuksessa vahvasti esille.
-
(2018)Tutkimus käsittelee maaseutumatkailu- ja hevosyrityksissä toimivien yrittäjien persoonia ja yrittäjyysmahdollisuuksien tunnistamista maaseudun toimintaympäristössä. Tutkimus toteutettiin Päijät-Hämeen ja Kanta-Hämeen maakunnissa ELY-keskuksen kautta rahoitusta saaneista yrityksistä tehdystä otoksesta. Maaseutumatkailu ja hevostalous työllistävät, tukevat maaseudun asuttuna pitämistä ja tarjoavat vapaa-ajanmahdollisuuksia. Tutkimuksessa mukana olevat yritykset tuottivat monipuolisesti erilaisia palveluja. Päätökseen ryhtyä yrittäjäksi oli monenlaisia taustoja. Tutkimuksessa selvitettiin, millaisia yrittäjiä alueella toimii ja kuinka he ovat tehneet päätöksen ryhtyä yrittäjiksi. Tutkimuksessa tutkittiin myös, onko hevos- ja matkailuyrittäjien tuloksissa eroja. Yrittäjyyden teorioihin verraten tutkimustulokset tukivat niitä. Yrittäjät olivat koulutettuja, toimineet työelämässä ja he olivat motivoituneet toiminnastaan. Yrittäjyysmahdollisuuden havaitseminen ja päätöksenteko yrittäjyydestä vaihteli yrittäjäkohtaisesti. Osalle yritys oli siirtynyt sukupolvenvaihdoksen tai tilakaupan myötä, osa oli nähnyt mahdollisuuksia ostamassaan kohteessa. Tutkittavien ryhmien tulokset erosivat osin, mutta eivät olleet ristiriidassa keskenään.
-
(2020)The aim of this master's thesis was to identify the different customer relationships of an after sales department of a Finnish health technology company and classify them in order to prior- itize the customer relationships. In addition, the aim was to design and implement a customer satisfaction survey for customers, to allow developing and directing the after sales department to better meet customers' wishes and expectations. The study was divided into two parts. In the theoretical part, tools were sought to identify key customers and key networks, which could be used to classify different customers so that they serve the department's operations. The underlying purpose of this classification was to be able to prioritize contacts from customers when customer service was congested. Research for the qualities of a good change agent was made to provide management with the tools to make and manage necessary changes. In the practical part of the study, a customer satisfac- tion survey was conducted for the department's customers. From the results of the customer satisfaction survey, the aim was to locate key factors affect- ing the customer satisfaction. The aim was also to be able to make the necessary changes to the department's operations without increasing the resources. The key customer division of the study was divided into three: country organizations, distrib- utors part of the group and other distributors. The division was largely based on effectiveness and financial ties. The company’s country organizations support other distributors in the coun- try or region and their prioritization has a broader impact. Prioritizing distributors part of the group over other distributors supports the group. The results of the customer satisfaction survey showed that the customers of the after sales department are for the most part very satisfied with the department's operations, and no direct areas for development could be found on the basis of the survey.
Now showing items 3216-3235 of 3247