Browsing by Title

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten yritysbrändin tuen lisääminen tuotebrändiin vaikuttaa kuluttajan tuotebrändistä kokemiin mielleyhtymiin eli assosiaatioihin. Lisäksi tutkimuksessa haluttiin saada selville, miten yritysbrändin tuen vaikutus eroaa tutkittujen, eri juomakategorioita edustavien, tuotebrändien välillä sekä millaisia assosiaatioita yritysbrändi kuluttajissa herättää. Empiriassa keskitytään tarkastelemaan tilannetta, jossa yritysbrändi Sinebrychoffin tuki näkyisi voimakkaammin tiettyjen yrityksen valmistamien tuotteiden pakkauksissa. Tutkituista tuotebrändeissä yksi oli olutbrändi, yksi siideribrändi ja yksi lonkerobrändi. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostuu erilaisten brändistrategiamallien sekä brändiassosiaatioiden tarkastelusta. Viitekehyksen keskiössä on tuettujen brändien strategiamalli sekä tämän vaikutukset tuote ja –yritysassosiaatioihin. Valitun strategiamallin vaikutusten toimeenpanevana voimana toimivat sekundaariset assosiaatiot. Tutkimus on luonteeltaan kvalitatiivinen case-tutkimus ja se on suoritettu teemahaastatteluin. Aineisto on kerätty haastattelemalla kuuttatoista henkilöä Uudenmaan alueelta. Jokaisen haastateltavan kohdalla on käsitelty ainoastaan yhtä, haastateltavalle relevanttia juomakategoriaa. Tutkimuksessa voitiin havaita yritysbrändin tuen esiin nostamien assosiaatioiden liittyvän muun muassa tuotteen alkuperään, tuotelaatuun sekä valmistajaosaamiseen ja valmistusmääriin. Assosiaatiot olivat kuitenkin hyvin tuotebrändikohtaista. Tutkimuksessa kävi myös ilmi, että kuluttajan brändiorientoituneisuus sekä tuotebrändiin tai –kategoriaan sitoutumisen taso vaikuttivat valmistajayrityksen tuen merkityksellisyyden kokemiseen. Yritysbrändin tuotebrändille antaman tuen lisäksi tutkimuksessa nousi esille myös tuotebrändin antaman tuen vaikutus yritysbrändin suuntaan.

Tutkielman tarkoituksena on tutustua suomalaisten elintarvikealan pörssiyhtiöiden tekemiin yritysostoihin ja selvittää, millainen rooli yrityskaupoilla on ollut yhtiöiden liiketoiminnan kehittämisessä. Ensisijaisena tavoitteena on selvittää tehtyjen yritysostojen motiiveja, minkä jälkeen tarkoituksena on pohtia sitä, miten elintarvikealan ominaispiirteet näkyvät yrityskaupoissa, sekä tarkastella mahdollisia yhtiökohtaisia eroja. Tutkimuksen kirjallisuusosio muodostuu yrityskauppoja koskevasta kirjallisuudesta, koskien erityisesti yrityskauppateorioita, yritysostojen motiiveja sekä kansainvälisten yrityskauppojen erityispiirteitä. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jossa analyysimenetelmänä oli teorialähtöinen sisällönanalyysi. Tutkimuskohteeksi valittiin yritysostot, jotka Atria Oyj, HKScan Oyj, Lännen Tehtaat Oyj, Olvi Oyj ja Raisio Oyj ovat toteuttaneet vuosien 1997–2012 välisenä aikana. Tutkimusaineistona käytettiin yhtiöiden vuosikertomuksia, pörssitiedotteita, yritysten internetsivustoja ja median julkaisemia uutisia. Aluksi yhtiöiden tekemät yritysostot taulukoitiin, minkä jälkeen edellä mainituista lähteistä etsittiin yhtiöiden kertomia motiiveja yrityskaupoille. Tämän perusteella analysoitiin kunkin yhtiön yrityskauppatoimintaa yksitellen ja vertailtiin yhtiöiden yrityskauppatoimintaa keskenään motiivien samankaltaisuuksien ja eroavaisuuksien tunnistamiseksi. Saatuja tuloksia pyrittiin ymmärtämään nimenomaan elintarvikealan näkökulmasta. Tutkimus osoittaa, että suomalaiset elintarvikeyhtiöt tekevät yritysostoja enimmäkseen markkinaperusteisin motiivein. Merkittävimmäksi motiiviksi nousi markkina-aseman vahvistaminen. Muita keskeisiä motiiveja olivat synergiaedut sekä tuotevalikoiman laajentaminen. Makrotaloudessa keskeisimmät yrityskauppoihin vaikuttavat tekijät ovat globalisaatio ja globaalin talouden suhdanteet. Elintarvikealan erityispiirteistä yrityskauppoihin johtavina tekijöinä esille nousevat kotimarkkinoiden pienuus, alan vaatimaton kannattavuuskehitys ja jatkuvasti kohoavat tuotantokustannukset, kahden suuren vähittäiskauppaketjun dominanssi päivittäistavarakaupassa, yritysten orgaanisen kasvun hitaus sekä ruokatrendien muuttuminen.

Tutkielman tavoitteena oli ymmärtää yritysten ajatuksia koskien kunnostettujen puhelinten käyttämistä työpuhelimena. Puhelinten vaihtuvuus on nopeaa ja ympäristöhaittojen vähentämiseksi olisi olennaista noudattaa kiertotalouden periaatteita kunnostamisesta ja kierrättämisestä myös puhelinten osalta. Tutkielmassa haluttiin tämän vuoksi selvittää, kokevatko yritykset ekologisen kestävyyden olevan olennainen ominaisuus työpuhelimille. Tutkielma on toteutettu toimeksiantona Resetelle, joka myy yrityksille kunnostettuja puhelimia leasingsopimuksella. Tutkielman teoreettinen viitekehys koostuu teknologian hyväksymismallista (Technology Acceptance Model), sekä sen pohjalta kehitetystä teknologian hyväksymisen ja käytön yhdistetystä teoriasta (the Unified Theory of Acceptance and Use of Technology). Teoreettisen viitekehyksen perusteella tarkasteltiin erityisesti kunnostettujen työpuhelinten havaittua hyödyllisyyttä, havaittua helppokäyttöisyyttä, sosiaalista merkitystä sekä yhteensopivuutta organisaatiossa käytössä olevan infrastruktuurin kanssa. Kirjallisuuskatsauksessa aiemmasta tutkimuksesta koskien mielipiteitä kunnostettujen puhelinten käyttämisestä huomattiin, että aiempi tutkimus kohdistuu pitkälti yksilöiden kontekstiin. Tämä tutkielma laajentaa ymmärrystä kunnostettujen puhelinten käyttämisestä tuomalla tutkimuskentälle yritysten näkökulman aiheesta. Tutkimus toteutettiin laadullisena haastattelututkimuksena, joka oli aiheelle luonteva lähestymistapa, sillä tarkoituksena oli ymmärtää haastateltavien yritysten mielipiteitä ja ajatuksia aiheesta. Tutkimuksen aineisto kerättiin puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla. Analyysimenetelmänä toimi teemoittelu, jonka pohjalta nousseita teemoja tarkasteltiin teoreettiseen viitekehykseen ja aiempaan tutkimukseen peilaten. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että yritykset yhdistävät kunnostettuihin työpuhelimiin viisi teemaa: laitteiden ominaisuudet, hinnan, työntekijöiden mielipiteet, laitteen kunnon ja ekologisen kestävyyden. Tulosten perusteella voidaan todeta, että uutta puhelinta edullisempi hinta on yritysten mielestä oleellinen hyöty kunnostetuissa työpuhelimissa. Näkemykset kunnostetun puhelimen laadusta vaihtelevat eri yritysten välillä, ja ovat niin myönteisiä, kuin varauksellisiakin. Myös työpuhelimen eliniän pidentämiseen suhtaudutaan sekä myönteisesti, johtuen ympäristösyistä, että varauksellisesti, johtuen huolesta teknologian vanhenemisesta. Tulosten perusteella työpuhelimen ekologisella kestävyydellä voisi olla yrityksille merkitystä heidän imagonsa kannalta, tai ekologisuus voi olla heille arvona tärkeä, mutta on tulkittavissa, ettei se kuitenkaan ole työpuhelimille kovinkaan olennainen ominaisuus. Jatkossa tulisi tutkia käytetyn ja kunnostetun teknologian hyväksymistä tilastollisesti, jotta saadaan yleistettävissä olevia tuloksia.

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten yritysten suoriutuminen yritysvastuun eri osa-alueilla on yhteydessä niiden taloudelliseen menestymiseen. Yritysvastuun yhteyttä yritysten taloudelliseen menestymiseen on aiemmin tutkittu yritysvastuuta kokonaisuudessaan tai yhtä osa-aluetta kuvaavien indikaattoreiden kautta, eikä kaikkia yritysvastuun käytännön työn osa-alueita ole tutkittu yhdessä. Näin ollen tutkimusaukko on perusteltu. Teoriaosassa yritysvastuun osa-alueita tarkasteltiin Aminin ja Bienstockin (2014) yritysvastuun viitekehyksen avulla. Viitekehys valittiin, koska se yhdistää yritysvastuun keskeisimmät teoriat ja viitekehykset käytännön yritysvastuutyöhön yrityksissä, ja sitä voidaan käyttää yritysten suoriutumistason arviointiin. Teoriaosassa läpi käyty yritysvastuun ja yritysten taloudellisen menestymisen välistä yhteyttä tutkiva aiempi kirjallisuus jaoteltiin myös Aminin ja Bienstockin (2014) viitekehyksen mukaan. Tutkimuksen aineistona toimi TE500-listaan perustava PwC:n vuoden 2015 yritysvastuubarometria varten kerätty aineisto. Lopullinen tutkimuksen otos muodostuu 108 yrityksestä. Tutkimusaineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin. Selitettävänä muuttujana oli liike-, netto- ja kokonaistulos, sijoitetun pääoman tuotto ja liikevaihto. Selittävänä muuttujana oli viisi Aminin ja Bienstockin (2014) yritysvastuun osa-alueita kuvastavaa aineiston indikaattoreista koottua summamuuttujaa. Muuttujien välisiä yhteyksiä tarkasteltiin ristiintaulukoinnin, Pearsonin korrelaation ja lineaarisen monimuuttujaregression avulla. Tutkimustulokset osoittavat, että Aminin & Bienstockin (2014) yritysvastuun viitekehys ei selitä yritysten taloudellista menestymistä, eikä yhteyttä Aminin & Bienstockin (2014) yritysvastuun dimensioiden ja taloudellisen menestymisen välillä löytynyt. Tämän ajateltiin johtuvan muun muassa siitä, että suomalaiset yritykset ovat harjoittaneet yritysvastuutyötä jo pitkään, eikä se enää ole yhteydessä taloudelliseen menestymiseen. Jatkotutkimuksissa tulisi paneutua tähän ajatukseen tarkemmin. Toiminnan laajuuden (liikevaihto) osalta löytyi positiivinen yhteys, jonka nähtiin johtuvan siitä, että isommilla yrityksillä on enemmän velvoitteita yritysvastuun suhteen ja enemmän resursseja käytössään.

Tavoitteet: Tämän Pro gradu-tutkielman tavoitteena oli selvittää, millä tavoin ”Y-Sukupolven” luonteenpiirteet ja työelämän odotukset huomioidaan yrityksen strategisessa henkilöstöjohtamisessa sitoutumisen näkökulmasta. Tarkoituksena oli selvittää, tiedostetaanko yrityksissä ”Y-Sukupolven” erityispiirteistä, minkälainen yhteys rekrytoinnilla ja henkilöstöjohtamisella on henkilöstön sitoutumiseen tässä kontekstissa sekä millä tavoin nämä linkittyvät strategiaan. Tutkimuksen toteutus: Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja tutkimusmenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Empiirinen aineisto kerättiin neljästä eri teemahaastattelusta kevään 2016 aikana. Haastateltavat kohdeyritykset olivat kaupan- ja elintarvikealan yrityksiä. Tutkielman teoreettinen viitekehys rakentuu ”Y-Sukupolvea”, rekrytointia, henkilöstöjohtamista ja sitoutumista käsittelevästä kirjallisuudesta. Haastatteluista syntynyt empiirinen aineisto analysointiin teemoittelun avulla. Tulokset:Tutkimusaineiston perusteella kohdeyritysten rekrytoinnin ja henkilöstöjohtamisen toiminnot ovat suurelta osin linjassa ”Y-Sukupolven” odotuksien kanssa. Aikaisemman tutkimustiedon valossa ”Y-Sukupolven” sitoutumisen näkökulmasta tärkeitä painopistealueita ovat lähiesimiehen rooli, työyhteisö, joustavuuteen liitettävät tekijät, kouluttaminen ja kehittäminen sekä urapolkumahdollisuudet. Kyseiset painopisteet näkyivät myös kohdeyritysten henkilöstöjohtamisen tavoitteissa vahvasti, joista erityishuomion sai esimieskulttuurin kehittäminen osaksi yrityskulttuuria, johon liittyi myös henkilöstön kehittäminen. Haastateltavien käsitykset vastasivat niitä ”Y-Sukupolven” erityispiirteitä, jotka ovat merkityksellisiä sitoutumisen kannalta aikaisemman tutkimustiedon perusteella. Strategisesta näkökulmasta ilmeni, että henkilöstöjohtamisen ja rekrytoinnin toiminnot johdettiin liiketoimintastrategiasta, jolloin henkilöstöpolitiikka tukee osaltaan yritystä onnistumaan kokonaisstrategiassa määritellyissä tavoitteissaan. Tavoitteiden kulminaatiopisteinä ovat sitoutunut, osaava ja motivoitunut henkilöstö. Tästä huolimatta on epäselvää, kuinka suuri merkitys nimenomaan ”Y-Sukupolvella” on HR-toimintojen määrittelyssä, huomioiden yleiset muutokset myös ajankuvassa ja työelämänkuvassa.

The physical stability of plant-based beverages is often weak and is used to be improved by food additives. β-glucan and dextran are hydrocolloids that have been found to increase fluid viscosity and therefore may have the potential to replace E-coded hydrocolloids. The aim of this master's thesis was to investigate the effects of oat β-glucan and microbiologically produced dextran on the physical stability of a drinkable oat snack. In addition, the aim was to determine the importance of the molecular size and concentration of β-glucan for its stabilizing ability. The oat base without any added hydrocolloids served as a control. β-glucan and dextran were added to the oat base as extracts so that they replaced a certain volume of oat base water. To determine the concentration effect of β-glucan, an oat beverage containing a high molecular weight β-glucan extract extracted from oat bran was prepared in three different extract concentrations. To determine the effect of the molecular weight, an oat beverage containing an enzymatically hydrolyzed low molecular weight β-glucan extract was prepared. The effects of dextran were studied by preparing oat beverages containing exopolysaccharide extract (EPS) (dextran positive and negative sample). Samples were stored in a refrigerator for 14 days, during which time their stability was characterized by observing phase separation and measuring viscosity, particle size and turbidity. The stability of the beverage samples decreased because of sedimentation, leading to the visual phase separation at the top of the samples. The high molecular weight β-glucan extracted from the oat bran reduced sedimentation and phase separation, and stability and viscosity increased as the extract concentration increased from 5% to 7.5%, with almost invisible phase separation in the latter. Thereafter, increasing the extract concentration to 10% no longer reduced the phase separation, but resulted in a decrease in viscosity during storage. Low molecular weight β-glucan (extract content 10%) did not increase the stability of the oat base, and the viscosity of the sample decreased by about 60% during storage. The decrease in viscosity in these samples may be due to the aggregation of proteins and / or β-glucan due to the higher β-glucan content. The effects of dextran on the stability of the oat beverage remained unclear, as the dextran-positive and negative samples did not differ significantly in viscosity or phase separation, so further studies are needed. Based on this thesis, high molecular weight β-glucan appeared to be a potential substitute for food additives in oat-based beverage applications.