Browsing by Subject "hyvinvointi"
Now showing items 1-13 of 13
-
(2020)Tämän tutkielman kirjallisuusosassa on selvitetty aiempien tutkimusten perusteella kaasutainnutuksen ja sähkötainnutuksen vaikutusta vertymien syntyyn, on myös tutkittu mm. aiheeseen liittyviä hyvinvointi asioita. Verenpurkauma syntyy verisuonten ylipaineen vuoksi lihakseen, ylipaineen tässä tapauksessa aiheuttaa tainnutus. Verenpurkaumat tainnutuksen yhteydessä aiheuttavat lihan laatuongelmia ja ovat eläimen kohtelukriteerinä ei toivottu ilmiö. Verenpurkaumia esiintyy enemmän sähkötainnutuksessa kuin kaasutainnutuksessa. Kaasutainnutus puolestaan on kyseenalaistettu useaan otteeseen tainnutusmenetelmänä eettisistä syistä, mutta teollisuus käyttää lähinnä CO2-tainnutusta sen nopeuden takia. Kokeellisessa osassa tutkittiin kahden erilaisen kaasutainnutusmenetelmän vaikutuksia vertymiin ja vertailtiin niitä. Samalla tutkittiin eri SEUROP-luokkien eroja sikojen vertymien esiintymiseen samalla aineistolla. Ruhon koostumuksella ja SEUROP-luokituksella on myös vaikutusta vertymiin aiemmin tehdyissä tutkimuksissa sähkötainnutuksessa, mutta kaasutainnutuksessa ei ole vastaavia tuloksia. Jalostustyön on arveltu olevan yhtenä selittävänä tekijänä, vähärasvaisuus ruhossa on korreloinut vertymiin. Verenpurkaumien esiintymiseen vaikuttavia tekijöitä joita kaasutainnutuksessa on mainittu aiemmissa tutkimuksissa mahdollisina syinä ovat stressi, väärä kohtelu, huono tilojen suunnittelu, jalostus, rotu, sukupuoli, pistoon kulunut aika ja tainnutus, joita ei voitu tässä tutkimuksessa sulkea pois. Kokeellisen tutkimuksen tulosten perusteella ei saatu tilastollisesti merkitsevää eroa hiilidioksidiryhmätainnutus- ja karusellitainnutussysteemin välille. Aikaisempien tutkimusten perusteella on huomattu, että on myös hankala kalibroida kaikki tekijät, jotka ovat mahdollisesti vaikuttavat vertymien syntymiseen.
-
(2018)This study investigates the effects of oil palm smallholding, wealth, and ecosystem services produced by oil palm dominated agroecosystem in the villages of Tanjung Bering and Betung in Sumatra, Indonesia in 2008. The cultivation of oil palm has many environmental and socio-economic impacts. In particular, indigenous peoples are vulnerable stakeholders between the expanding oil palm plantations. Oil palm industry has sought to find sustainable models for palm oil production: the inclusion of indigenous peoples to oil palm development is an essential part of this. The purpose of the study is to chart the situation and to investigate the impact of the oil palm smallholding for the well-being of local indigenous people, and to provide information for the sustainable decision-making. The study is based on household interviews in the area of the Petalangan ethnic group. The interviews were added to a relational database, which was used to provide variables on ecosystem services, economy and well-being for statistical analysis. Statistical analysis was carried out mainly by cross-tabulating the mentioned variables with wealth and the oil palm smallholding status, significance has been defined with the Pearson’s khii-test. Interpretation and analysis of the results has been made in the framework of ecosystem services by the Millennium Ecosystem Assessment. Oil palm smallholding highly significantly increased households’ income, and wealth increased highly significantly household’s well-being. The fragmented oil palm dominated agroecosystem was still providing ecosystem services to households. The wealth reduced households’ dependency on most ecosystem services as well as substituted many of them. It is concluded based on this study that in the oil palm dominated agroecosystem, oil palm smallholding and higher income affects very favourable to the households’ well-being, and vice versa non-oil-palm-smallholding and poverty predicts ill-being.
-
(2010)This thesis examines the media debate on pensions. The case analysed in the thesis is the debate that sharpened after the Finnish government made the decision to raise the retirement age. The analysed data consists of articles published in the printed media during one month after the decision was made on 24th of February in 2009. The aim of the study is to describe how the decision is argued about by different positions of speakers and how retirement is justified from the perspective of the individual. Furthermore, the purpose is to discover different ways of discussing the pensioner. The theoretical frame for this study is social constructivism, which understands reality as socially constructed with language. From this perspective, media texts can be seen as one form of shaping reality. The data is analysed by using different methods. Thematisation is used to discover the key topics, and quantification is used to examine the prevalence of different arguments. The method in which the speaker’s ways of speaking is analysed in different participant categories I call “a speaker position analysis”. The debate around the decision to raise the retirement age highlight the power struggle both between the government and the opposition as well as the government and employee unions. One thing all discussants agree is the need to raise the retirement age. From the individual's perspective, retirement is justified mostly with hard working conditions and inadequacy of health. The pensioner's image is appearing gloomy in most discourses. Prevailing discourses are seeing a pensioner either sick and tired or someone who is not good for work and has lost his dignity. The debate around the decision is intertwined around the concepts of welfare state and individual's well-being. In the postmodern society, human preferences are individualised. Welfare state means different things to different people, as well as the individual's subjective perception of well-being is unique. These two aspects are the ones which raise the tension in the analysed media debate.
-
(2020)Väestön ikääntyessä myös muistisairaiden määrä kasvaa tulevina vuosina. Hyvinvointia tukevat lähiympäristöt voivat vaikuttaa positiivisesti iäkkään elämänlaatuun ja terveyteen edistäen pidempää kotona asumista. Muistisairaiden arjen sujuvuutta ja elämäntapojen jatkuvuutta voidaan tukea selkeällä ja helposti hahmotettavalla ympäristöllä. Tässä tutkimuksessa haluttiin selvittää, miten iäkkäiden asumisen suunnitteluun osallistuvat tahot käsittävät lähiviheralueiden yhteyden asukkaiden hyvinvointiin ja miten hyvinvointia edistävät tekijät tulisivat nykyistä paremmin huomioiduiksi suunnitteluprosessissa. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena teemahaastatteluilla ja aineistolähtöisen sisällönanalyysin menetelmällä. Haastatteluja tehtiin yhdeksän ja ne toteutettiin yksilö- tai ryhmähaastatteluina. Tutkimuksen tulosten perusteella ihanteellinen lähiviheralue on monipuolinen ja siellä on mahdollisuus kokoontua sekä tavata muita ihmisiä. Pihalla on mahdollista sekä fyysisesti aktiivinen että passiivinen toiminta, ja jokainen voi osallistua haluamallaan tavalla. Esteettömyys on tärkeää niin hoitotyön kuin asukkaiden itsenäisen toiminnan kannalta. Pihan tulisi tarjota erilaisia aistikokemuksia ympärivuotisesti. Suunnitteluprosessin aikana on tärkeää viestiä säännöllisesti sidosryhmille sekä antaa ihmisille mahdollisuus vaikuttaa suunnitteluun. Hyvinvointia tukeva viherympäristö on käyttäjälleen mieluisa ja monipuolisesti hyödynnettävissä. Pihan ei tarvitse välttämättä olla iso, kunhan se on suunniteltu toimivaksi. Onnistuneessa suunnitteluprosessissa hyödynnetään monialaista yhteistyötä ja osaamista.
-
(2013)The aim of this study was to describe where dog owners are looking for information from when pet becomes ill or shows symptoms and what factors affect clinic of choice. In addition to explaining how the pet's medical care is realized, as well as how consumers see veterinarian status and professionalism. The main data consists interviews of 17 dog owners, as well as interviews of the three veterinarian. Secondary data was collected by observing the work, facilities and atmosphere of three veterinary clinic, as well as social media by reading a dog-themed discussion forums. The research data analysis has been used thematic analysis. The main subjects are the pet health-related information search, a veterinary check, the owner's commitment to pet care and veterinary medicine expert status. Dog owners tell about their pets' health and care for them to be important. When pet shows symptoms or illness, dog owners are looking for information and guidelines on social media, acquaintances, breeders and veterinarians.Veterinary clinic is usually chosen for their location and the recommendations of the (WOM) basis. Good service offering and veterinary expertise get a dog owner to remain a user of services. Dog owners and veterinarians have different point of views when it comes to commitment to drug therapy. Dog owners say they are committed to the pet medication, but veterinarians feel that the owners tend to forget or do not get fed drugs to pets successfully. Dog owners are seen to rely veterinarians even more than the people of the treating physician, as a pet treated as a small child, who can not speak. In this case, the layman is a reliable professional. Vets feel pride in themselves and their own profession. Vets feel that they are in professional expert position.
-
(2010)One of the biggest challenges in Finland in the future will be the growing number of elderly people. It means that more and more people will be dependent on care and medication. According to research elderly people consider physical working order and an option for social interaction with other people to be the most important things for their well-being. As one ages the activity of living decreases. As a result other matters relating to the quality of life suffer as well. Older people are entitled to life worthy of a human being. To underpin this objective we have to maintain their independence and activity. This requires a certain level of health, well-being and working order which can all be influenced by other people. All activities are surrounded by some sort of an environment, so it is an important part of well-being. Green environment in particular is believed to have a positive effect to the well being and health. This is emphasized in hospitals and institutions. The first aim of this study was to map out the factors in green environment that motivate and encourage to use more time outdoors. The second aim was to study the impacts of the increased activity for the elderly people in the assisted living building Palta in Paimio, Finland. The research was carried out during summer 2009. Method was to observe the use of green environment and to interview nine habitants and their relatives and the staff of Paltanpuisto. The habitants were interviewed twice, spring and autumn. Other participants were interviewed once late summer. The object was to find out what were the reasons that got the habitants to go out and how did they feel it had affected their well-being The results were organized into three categories that were considered to activate habitants to go out: Safety, operationality and experientiality. The categories are interactive and in part overlapping. Experiences of well-being were considered as one category, which once again interacts with the three mentioned above. Main reasons to go out were the feeling of independence, other people and the affect going out has on general mood. In general this study confirms that green environment has a positive affect for the habitants of assisted living buildings. Most habitants saw the opportunity to go out as a vitally important factor behind good quality of life.
-
(2023)The importance of equine welfare has become more important in the last years. There is a need for welfare parameters, which help to define and measure the welfare of domestic horses. The importance of sleep on health and wellbeing is well-known in humans but has not yet been extensively studied in horses. It is known that horses sleep either non-REM-sleep or REM-sleep. Also, horses are able to partially sleep in a standing position. For REM-sleep they need to have muscle atony and lie down. Horses are easily disturbed while sleeping and many factors affect how much and how long horses spend sleeping. Horses are also able to postpone their REM-sleep for extensive periods of time, which directly effects their health and welfare. The aim of our study was to measure and analyze how the softness of the bedding in the lying areas affect the sleeping and resting behavior of horses. This thesis was part of the UNIHEPO initiative, which consisted of multiple studies around equine sleep. For our study we conducted a cross over study with sixteen (16) clinically healthy horses in the equine school Ylä-Savon ammattiopisto during fall 2022. The study included three treatments: the normal amount of bedding as the baseline, then thin (5 cm) bedding and thick (15 cm) of bedding. We recorded three periods: the baseline, and then two consecutive periods with half of the stalls having thick bedding and the other half thin. The duration of each treatment period was 21 days, respectively. We switched the treatments after the first period so that that each horse had both treatments. We recorded and analyzed the first two (2) and last two (2) nights of each period. The results were reported as seconds calculated from the median of the daily mean values. Only the data from the two treatments was analyzed for this thesis. The horses exhibited more resting behaviors and supported their necks longer in a sleeping position, when the bedding was thicker (p=0,002). There was no statistically significant difference between the treatments when lateral recumbency bout amounts or lying durations were analyzed, but the lying duration was longer. With thicker bedding the horses had a higher number of sternal recumbency bouts (p=0,013) and the bout duration was longer (p=0,001). Also, the total duration spent in sternal recumbency was higher on thicker bedding (p=0,002). Surprisingly we noticed rolling behavior after lying bouts almost solely on thicker bedding (p=0,004). There were also some tendencies for correlation between the height of the horses, lying bouts and bedding thickness. Our research provided us with valuable information on the factors affecting the sleeping and resting behavior of horses. At the same time the need for further research was highlighted. Still, our results reinforce the scientific knowledge, which is crucial in developing and promoting equine welfare.
-
(2013)The main objective of this Master’s thesis is to create an overview of the thematic entity of forest, health and economics based on earlier literature. The other objective is to demonstrate how to value these benefits with a computional estimation. There is lot of research made on the health benefits of forests or green space to human and strong evidence of those benefits. In this study the aspect of physical activity was chosen because the independent recreational use of forests can usually be classified as health enhancing physical activity, and in addition there are similarities between the health benefits of natural environment and physical activity. Health benefits can be valued by various methods. Commonly used methods are based on the value of statistical life or cost of illness and lost productivity from time off work. The Health Economic Assessment Tool (HEAT) created by World Health Organization was used for the computional estimation in this study. The mechanism of HEAT is based on the value of statistical life. Furhermore a rough estimate of the value of health benefits based on cost of illness is presented. The computional estimation is based on a fictional 100 hectare forest situated nearby a city. The population living half a kilometer radius from the forest was estimated with the population density data of Helsinki. The value of health benefits for the population of 5000 working aged is remarkable: depending on the method the value can be over two million euros yearly. The value of health benefits is greater than the potential average annual earning of the forest used for wood production, yet smaller than the value of that area used for building. The economic value of health benefits of forests is considerable, especially in cities with high population density or nearby them. This study gives a scratch of the economic value of the health benefits of recreational use of forests and there is strong demand for further study on the subject. However, by taking the advantage of existing knowledge of the subject it is possible to make estimations of the value of health benefits, and those estimations should be used more often in policy making.
-
(2018)Tutkielman kohteena olivat minkin taloudellisesti tärkeimmät ominaisuudet: paino, eläimen koko, turkin laatu ja massakkuus sekä pentuekoko. Aineisto saatiin Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liitto ry:ltä ja se sisälsi tietoja vuosilta 2013-2017. Koska tarhojen välillä ei ole eläinten sukulaisuuksia, aineistosta poimittiin tarha, jolla oli laadullisesti ja määrällisesti eniten havaintoja. Yhteensä fenotyyppi- ja sukupuutietoja oli 12 521 minkiltä. Aineistosta laskettiin viiden ominaisuuden eläinmallilla ominaisuuksien perinnöllinen vaihtelu, geneettiset korrelaatiot ja geneettinen edistyminen. Laskennassa käytettiin REML-menetelmään perustuvaa DMU-ohjelmaa. Tutkituista ominaisuuksista eniten havaintoja oli eläimen koosta. Eläimen koko on yksi tärkeimmistä nahan hintaan vaikuttavista tekijöistä. Suurin periytymisaste saatiin eläimen koolle (0,34) ja painolle (0,30). Korkeimmat geneettiset korrelaatiot todettiin koon ja painon (0,99) sekä turkin laadun ja massakkuuden välille (0,89). Minkin paino ja koko ovat viime vuosina nousseet tasaisesti. Sen sijaan pentuekoko on laskenut viime vuosina. Kaikissa ominaisuuksissa havaittiin vaihtelua, joten niihin voidaan jalostamalla vaikuttaa. Minkin nahan koolle saatiin suurin geneettisen vaihtelun vaihtelukerroin (23 %) eli valinnalla pystyttäisiin siihen vaikuttamaan eniten. Pentuekoko on tärkeä ominaisuus, sillä se määrää pitkälti kuinka paljon nahkottavia eläimiä saadaan tarhassa pidetyistä emoista. Liian suuren koon ja elopainon tuomat hyvinvointiongelmat ovat nähtävissä turkisketuilla. Sen takia koko ja paino eivät saisi olla minkin ainoita jalostuksella tavoiteltavia ominaisuuksia. Tuottaakseen laadukkaan turkin minkin on voitava kokonaisvaltaisesti hyvin: se ei saa olla sairas tai stressaantunut eikä kärsiä stereotyyppisestä käyttämisestä. Vain hyvinvoiva minkki voi olla tuottoisa turkiseläin. Minkkien valtakunnallinen identifiointijärjestelmä helpottaisi siitoseläinten vaihtoa tarhojen välillä ja lisäisi geneettistä monimuotoisuutta ja jalostusmahdollisuuksia. Keinosiemennys nopeuttaisi perinnöllistä edistymistä minkkien tuotanto- ja hyvinvointiominaisuuksissa. Minkkien keinosiemennyksen kehittämiselle ei ole fysiologista estettä.
-
(2019)Eläinten hyvinvointia on enenevässä määrin tutkittu viime vuosikymmenten aikana ja hyvinvoinnin edistämiseksi esitetyt toimenpiteet perustuvat tutkimustietoon. Myös kuluttajat ovat aiempaa kiinnostuneempia eläinten hyvinvoinnista ja -elinolosuhteista. Eläinten hyvinvointikorvauksella rahoitetaan peruslainsäädännön ylittäviä eläinten hyvinvointia edistäviä toimenpiteitä. Hyvinvointikorvausta- tai tukea on maksettu vuodesta 2008 alkaen. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää Eläinten hyvinvointikorvaukseen sitoutuneiden tilojen eroja niihin, jotka eivät sitoumusta tehneet. Samalla selvitettiin, millaisiin toimenpiteisiin tukea hakeneet sitoutuivat ja noudatettiinko tiloilla, jotka eivät sitoumusta tehneet, hyvinvointikorvauksen ehtojen mukaisia toimenpiteitä. Tutkimus toteutettiin lähettämällä viljelijöille sähköpostista avautuva kysely. Vastauksien perusteella aineisto rajattiin maidontuotantotiloihin (N = 502). Tulokset analysoitiin käyttäen varianssianalyysiä ja ristiintaulukointia. Vastaajista 53,4 % haki Eläinten hyvinvointikorvausta ja valituista toimenpiteistä suosituimpia olivat nautojen ruokinta ja hoito, nautojen pitkäaikainen laidunnus laidunkaudella sekä vasikoiden pito-olosuhteiden parantaminen pinta-alavaatimuksella. Tilat valitsivat toimenpiteitä, joita oli helppo noudattaa tilalla. Eläinten hyvinvoinnin ei koettu parantuvan tilalla sitoutumisen myötä, koska vaaditut olosuhteet olivat vastaajien mukaan hyvät jo ennen sitoutumista. Eläinmäärä vaikutti toimenpiteiden valintaan. Vasikoiden määrä oli suurempi tiloilla, jotka valitsivat toimenpiteen pito-olosuhteiden parantaminen pinta-alavaatimuksella (p<0.001). Pitkäaikainen laidunnus laidunkaudella valittiin useammin tiloille, joilla oli vähemmän lehmiä (p<0.001). Näillä tiloilla oli myös vähemmän peltopinta-alaa. Tiloilla, jotka eivät tehneet sitoumusta, suurin syy sitoutumattomuuteen oli, ettei siitä koettu saavan hyötyä, vaikka tiloilla noudatettiinkin Eläinten hyvinvointikorvauksen mukaisia toimenpiteitä. Tulokset perustuvat tuottajien omiin näkemyksiin. Lisäksi vastaaminen kyselyyn oli vapaaehtoista, joten kyselyn perusteella ei voida tehdä päätelmiä eläinten hyvinvoinnin tasosta. Jatkotutkimuksiin olisi hyvä liittää mukaan viljelijän asenteen ja oman hyvinvoinnin vaikutuksen selvittäminen.
-
(2012)Tutkimuksen tarkoitus on selvittää, miten tarjoilumuodot vaikuttavat henkistä kuormitusta aiheuttavien tekijöiden esiintymiseen vuokratyössa. Lisäksi tarkastellaan, miten tarjoilijat reagoivat kuormitustekijöihin. Tarjoilutyötä tutkitaan viiden eri tarjoilumuodon näkökulmasta ja näiden muodostamasta kokonaisuudesta. Tutkittavat tarjoilumuodot ovat banketti-, buffet-, a la carte- ja baaritarjoilu ja kokouskahvitusten hoito. Tutkimuskohteena ovat työvuoron aikana esiintyvät kuormitustekijät, eivät esimerkiksi organisaatioihin tai työsopimuksiin liittyvät tekijät. Tutkimuskohteiksi valitut kuormitustekijät ryhmitetään kolmeksi kokonaisuudeksi: työn yleiset vaatimukset, palkitsevuus ja emotionaaliset vaatimukset. Tutkimus suoritetaan kyselylomake-tutkimuksena yhden henkilöstönvuokrausyrityksen tarjoiluhenkilökunnalle. Näin kohdistettu tutkimus tuo esiin, millaisia kuormitustekijöitä tarjoilijat työssään kokevat ja miten tarjoilumuodot eroavat toisistaan kuormitustekijöiden esiintymisessä. Tutkimuksessa tulee esiin, että tarjoilutyössa esiintyy sekä henkistä hyvinvointia parantavia että hyvinvointia heikentäviä kuormitustekijöitä. Tarjoilumuotojen välillä on myos havaittavissa eroja. Kaikissa tarjoilumuodoissa henkistä hyvinvointia heikentavästi esiintyviä tekijöitä ovat esimerkiksi kiire, valvonta, herkkyysvaatimus ja emotionaalinen dissonanssi. Hyvinvointia parantavasti esiintyviä tekijöitä kaikissa tarjoilumuodoissa ovat puolestaan esimerkiksi tehtävien vaativuus, työn merkittävyys, asiakkailta saatava kiitos ja työntekijöiden käyttäytyminen toisiaan kohtaan. Tekijöitä, jotka joissakin tarjoilumuodoissa esiintyvät hyvinvointia heikentävästi ja joissakin taas parantavasti ovat esimerkiksi työn sisältämä odottelu, työntekijän päätäntävalta, ohjeistus, asiakkaiden asiallinen käyttäytyminen ja yksintyöskentely. Tilastollisesti merkitseviä yhteydet ovat mittareiden kiire, valvonta, ohjeistus, päätantävalta, asiakkaiden käytös ja yksintyöskentely kohdalla.
-
(2015)In Finland approximately 80 000 kg of beef is produced annually. Most of the beef originates from the dairy industry, and only a small portion comes from farms specialised in beef production. It is therefore important that in addition to beef cattle and cross-bred animals also the dairy breeds have good carcass qualities. Only then will it be profitable for the farmer to improve animal welfare. In this master’s thesis I studied the heritability of carcass qualities in Finnish Ayrshire bulls. The effect of on-farm welfare on carcass qualities was also evaluated. The studied carcass traits were muscularity (fleshiness), carcass weight and fatness. Animal welfare was measured with A-index, which evaluates on-farm welfare. The A-index has been developed to suit the needs of the Finnish beef production, and by measuring the envinroment of cows of a certain age it brings forward the differences in animal welfare between farms. The effect of genetics was evaluated by heritability and genetic variance. The statistical analysis was done using generalised linear models and the REML-method. According to the results muscularity, fatness and carcass weight have average heritability. The heritability for muscularity, depending on the model used, was 0,26–0,27. For fatness the heritability was 0,28–0,30 and for carcass weight 0,25–0,27. The traits were both genetically and phenotypically correlated; the strongest genetic correlation (0,57) was between muscularity and carcass weight. On-farm welfare seems to be connected to carcass qualities. Different versions were statistically significant to every carcass trait. Individual categories of the A-index had mainly a positive regression towards carcass qualities, which indicates that while welfare improves, muscularity and carcass weight increase as well. The only negative connection was found between fatness and locomotion abilities. Increased possibilities for locomotion thus decrease fatness. Based on the results we can deduce that by improving welfare carcass quality can be changed. This could have an impact on the income received from slaughtered animals.
-
(2019)Tässä tutkimuksessa selvitettiin työn ja vapaa-ajan vuorovaikutusta nyky-yhteiskunnan muutosten näkökulmasta. Aihe on tärkeä, koska työnantajakuva vaikuttaa yritysten näkökulmasta esimerkiksi työntekijöiden rekrytointiin, ja koska osaavasta henkilöstöstä saattaa muodostua kriittinen resurssi palvelualan yrityksille. Tutkimuksessa selvitettiin työn ja vapaa-ajan vuorovaikutukseen vaikuttavien resurssi- tai vaatimustekijöiden merkitystä työnantajakuvaan palvelualalla .Tutkimuksen tarkoituksena olilöytää suomalaisen palvelualan resurssitai vaatimustekijöitä, jotka mahdollisesti vaikuttavat työn ja vapaa-ajan välisen tasapainon tunteen kautta palvelualan yritysten työnantajakuvaan. Työn ja vapaa-ajan vuorovaikutus on henkilöstön hyvinvointiin liitoksissa oleva tekijä. Hyvinvoinnin nähdään heijastuvan palvelualan organisaatioiden työnantajakuvaan. Tämän tutkimuksen haastatteluissa ilmeni monia yksilöille merkityksellisiä vaatimus- sekä resurssitekijöitä, jotka vaikuttavat työn ja vapaa-ajan tasapainoon. Tutkimuksen tulosten perusteella yritykset voivat vaikuttaa työntekijöiden kohtelun, avoimen vuorovaikutuksen sekä vastuullisen toim innan kautta positiivisesti työnantajakuvaansa. Tutkimuksessa haastateltiin 24-59-vuotiaita pääkaupunkiseudulla asuvia suomalaisia palvelualoilla työskenteleviä henkilöitä. Henkilöt edustivat eri ammatteja. Aineiston analysointi tehtiin ensin teemoittain, jonka jälkeen tyypittelemällä esiteltiin tyypillinen tai epätyypillinen vastaus aineistosta. Haastattelujen perusteella etenkin työajat vaikuttavat työpaikan valintaan. Haastattelussa ilmeni myös, että teknologian kehittyminen voi aiheuttaa haasteita rajojen vetämiselle työn sekä vapaa-ajan välille. Toisaalta tämän tutkimuksen haastatteluissa ilmeni myös arvostusta työn jousta vuutta ja autonomian tunnetta kohtaan. Joustavuudella voidaa vaikuttaa työajan säätelyn kautta työn ja vapaa-ajan tasapainon tunteeseen. Autonomiaa taas arvostetaan työaikoihin vaikuttamisen kautta. Yritysten asettamien odotuksien täyttäminen koettiin myös tärkeäksi tekijäksi tehtyjen haastattelun perusteella .
Now showing items 1-13 of 13