Browsing by Subject "kysely"

The changing environment causes new needs and objectives for which new plans and strategies have to be created. The importance of the residents increases during these planning processes, and therefore utilizing different participatory methods comes more and more important. There are two parts in this research; the first part examines how the resident survey, from participatory methods, can be used in the strategical planning of the city’s forests’ use and management, and in the second part, the resident survey has been implemented to find out the opinions, wishes, and proposals of the residents concerning the city’s forests’ use and management in Vantaa. The first part of the research examines how the resident survey can be used in the achieving the objectives, what is the content that the resident survey is able to bring into the planning process, and to find out how and in which phase, or in which way, the resident survey can be used in the planning process. In this part, the qualitative methods were used, and the results are mainly based on the existing literature together with the implemented survey in the certain aspects. From the results, it is possible to find out that the resident survey may achieve very well the objectives of the municipality and the objectives relating residents’ local knowledge and possibilities to influence by certain criteria. The objectives related to the residents’ spiritual or psychological characteristics, like building the trust, are more difficult to achieve. On the other hand, the implemented resident survey cannot be used to achieve all the objectives of the international or institutional parts, like the objectives related to the Forest Act. It is possible to use the resident survey in every phase of the planning process, but according to the results of this research, it will not be able to bring all the objectives in every phase. The second part of the research was to implement the resident survey to find out the residents’ opinions, wishes, and proposals concerning the forests of Vantaa city. It enabled to gather the knowledge and the information about the meaning and the use of the forests, the acceptable forest management methods, the participatory in the forest management and planning, and the local information about the forests. Vantaa city was divided into the seven areas. The sample size was 2 100 – so 300 residents of the age 15 to 75 from each area. In total 950 answers were received with the respond rate 45 %. The results were created by using the quantitative methods. They show that the meaning of the forests for recreation and outdoor activities is remarkable; the most important characteristics are naturalness and feeling of the forest, calmness and silence, and the opportunities to outdoor activities and sport; the residents mostly use forests nearby home; and the most acceptable forest management methods cause less changes in the environment, like thinning, uneven-aged forest management, and harvesting. The participatory is quite unknown for most of the respondents, and the most of the residents think that this resident survey will not influence to the final decisions. Further studies about how the criteria, used in this research, could work with different resident surveys is needed, and if they can be used in the other phases of the planning process that have been found out in this research.

Tehostuneet viljelykäytänteet sekä maankäytön muutokset ovat ajaneet pölyttäjät ahtaalle. Pölyttäjämäärän muutoksen takia on syytä selvittää, kuinka suomalaiset viljelijät näkevät pölyttäjien tilanteen. Tämän tutkielman tavoitteena oli selvittää kyselytutkimuksen avulla, mitä suomalaiset viljelijät tietävät pölyttäjistä sekä mitä he ovat tehneet tai valmiita tekemään tiloillaan pölyttäjäystävällisyyden puolesta. Pölyttäjäystävällisyydellä tarkoitan sitä, kuinka viljelijä ottaa pölyttäjiä hyödyttävät toimenpiteet huomioon tilallaan. Tavoitteena oli selvittää myös millaista tietoa viljelijät haluavat hankkia ja mistä, sekä millaisia eroja eri tuotantosuuntien välillä on. Tutkimus suoritettiin maaliskuussa 2021 verkossa jaettavana avoimena kyselytutkimuksena. Kysely lähetettiin eri organisaatioiden kautta useille suomalaisille pää- tai sivutoimisille viljelijöille. Levitystavan takia tarkkaa otantakokoa ei tiedetä, mutta kyselyyn vastasi 261 viljelijää. Näistä tavanomaisen tuotannon valinneita oli 62 %, luomutuotannon 35 % ja muita 3 %. Vastauksia tuli lähes kaikista Suomen maakunnista. Tilastollisesti merkittävästi eniten pölyttäjäasioista tiesivät luomutuottajat, ja tavanomaiset viljelijät taas vähemmän. Tuotantotyyppien välillä ei havaittu merkittävää eroa. Lähes kaikki vastaajat kokevat maatalousluonnon hoitamisen tärkeänä, ja osaltaan siihen liittyen viljelijöillä on erilaisia motiiveja pölyttäjien suojeluun, kuten taloudellinen maataloustuotantonsa tukeminen tai arvoihin perustuva monimuotoisen maatalousluonnon välittäminen jälkipolville. Vastaajat ovat tehneet erilaisia pölyttäjiä hyödyntäviä toimia tiloillaan, kuten lisänneet peltojen talviaikaista kasvipeitteisyyttä, sekä vähentäneet kasvinsuojeluruiskutuksia. Myös peltojen reuna-alueita on hoidettu pölyttäjäystävällisesti. Tuloksista kävi selvästi ilmi, että nykypäivän viljelijä hankki tietämyksensä useista eri tietolähteistä. Suurin osa viljelijöistä luotti erilaisiin ammattilehtiin ja -julkaisuihin. Noin puolet taas kertoi etsivänsä uutta tietoa itse esimerkiksi internetistä, tai osallistumalla maatalousalan koulutuksiin ja webinaareihin. Tutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että suomalaiset viljelijät olivat kiinnostuneita pölyttäjien tilasta. On erittäin oletettavaa, että kyselyyn vastasi vain pölyttäjistä kiinnostuneet viljelijät ja kyselyn lopputulos on hieman kaunistellumpi kuin tilanne todellisuudessa voisi olla.