Browsing by Subject "laatu"

Opinnäytetyö on tehty osana Suomen metsäkeskuksen esiselvityshanketta Keski-Suomen ensiharvennuksien laadusta. Työssä tarkastellaan Metsäkeskuksen tekemän korjuujäljen laadun seurannan perusteella ensiharvennusmetsiköiden jäävän puuston tunnuksia, pääasiassa runkolukuja. Aineiston avulla simuloitiin OpeMotti-ohjelmistolla puuston kehitys koko kiertoajalle. Mitattuja ensiharvennuskuvioita oli 85, joista simulaatioissa mukana oli 83. Mäntyvaltaisia metsiköitä oli 42, kuusivaltaisia 32 ja koivuvaltaisia 9 kappaletta. Simulaatioiden tuloksista selvitettiin koko kiertoajan muutoksia ensiharvennettujen metsiköiden puuston runkoluvuissa, tilavuudessa, biomassassa ja hiilen sekä hiilidioksidin sidonnassa. Maastomittausten perusteella ensiharvennusten laatu oli heikko. Kaikki kuviot oli harvennettu liian harvoiksi, ja ajouran osuus pinta-alasta oli keskimäärin 28 %. Hakkuuvaurioita tai ajourapainaumia oli alle 3 %. Suositusten mukaisen maastodatan puuttuessa kiertoaikasimuloinnit tehtiin sekä maastodatan että laskettujen suositusarvojen perusteella. Simulaatioita tehtiin yhteensä 166 eri kuviotiedoilla; mitattu data ja suositusdata jokaisesta 83 kuviosta. Simulointien mukaan tarkastettujen ensiharvennettujen kuvioiden runkotilavuus vähenisi kiertoajan aikana 15 % ja biomassan tuotto 14 % verrattuna suositusten mukaisesti ensiharvennettuihin. Vaikka voimakas harvennus hieman nopeutti puuston kasvua, nopeampi kasvu ei korvannut menetettyä puumäärää normaalin kiertoajan aikana. Tulos ei juurikaan muuttunut valtapuulajeittain tarkasteltuna, vaikka puulajien kasvutavat ja -nopeudet erosivat toisistaan. Liian voimakkaat ensiharvennukset saattavat aiheuttaa metsänomistajille tulonmenetyksiä tulevaisuudessa. Simulaatioiden mukaan suositusten mukaan ensiharvennetuista kuvioista voisi saada päätehakkuussa 800–2000 euroa enemmän tuloa hehtaarilta. Suositusten mukaiset kuviot sitoivat hiilidioksidia 15 % ja hiiltä 14 % enemmän kiertoajan aikana. Vaikka esiselvitys oli alueellinen ja verrokkina olleet suositusarvot olivat mallien mukaisia keskiarvoja, tulokset kertovat ensiharvennuksen laadun heikkenemisestä. Ensiharvennuksen voimakkuudella on pitkäaikaiset vaikutukset metsän puuston tilavuuteen ja metsien hiilensidontaan. Koska ensiharvennuksia tehdään liian vähän tarpeeseen nähden, ensiharvennusten oikea-aikainen ja suositusten mukainen tekeminen on hyvin tärkeää. Ongelman korjaamiseen tarvitaan koko metsäalan toimijoiden yhteistyötä, koska syitä ensiharvennusten laadun heikentymiseen on monia.

Tutkielmassa tarkastellaan kuluttajien suhtautumista elintarvikkeiden hintoihin ja laatuun. Tutkielmassa käsitellään myös sitä, miten kuluttajat kokevat elintarvikkeiden hinnat, laadun elintarvikkeissa sekä miten kuluttajat puhuvat hinnoista. Tutkimusaineisto koostuu kymmenestä teemahaastattelusta, jotka toteutettiin eri kauppaympäristöissä. Teemahaastatteluja on analysoitu laadullisin analysointimenetelmin. Lisäksi haastattelujen yhteydessä on havainnoitu haastateltavien puhetta, kaupasta ostettuja elintarvikkeita ja haastateltavien käyttäytymistä siinä ympäristössä, jossa kuluttajat ostavat elintarvikkeita. Tutkimuksen mukaan hinta on tärkeä ruuan valintakriteeri kuluttajille. Erityisesti nykyisen talouden taantuman aikana hinnan merkitys ruokaostoksissa korostuu. Kuluttajien epävarmuus omasta taloudellisesta tilanteesta heijastuu myös ruokaostoksiin. Säästöt ja hinnat korostuvat ruokaostoksissa. Erityisesti arkisin ruuan hinnalla on merkitystä. Elintarvikkeiden ostaminen ei ole kuitenkaan vain alhaisimman etsimistä. Tutkimuksessa korostuu myös laadun ja kotimaisuuden yleinen arvostaminen. Kuluttajat ovat valmiita panostamaan elintarvikkeisiin rahallisesti jopa merkittävästikin joidenkin elämäntilanteiden aikana, kuten esimerkiksi viikonloppuisin. Kuluttajat halusivat tutkimuksessa hyvää laatua sopivaan hintaan: ajattelua kuvataan tutkimuksessa haastatteluista esiin nousseella termillä ”semihyvää”. Hinnat ohjaavat kulutuskäyttäytymistä. Kuluttajat vertailevat hintoja ja muodostavat sen pohjalta omia hintakäsityksiään. Hinnoilla ja laadulla on myös useita erilaisia merkityksiä kuluttajille. Kuluttajat suhtautuivat tutkimuksessa pääasiassa kielteisesti kalliisiin hintoihin, vaikka kalliit hinnat koettiin myös osana laatua. Edullisiin hintoihin suhtauduttiin sen sijaan myönteisemmin. Edullinen hinta saatettiin kokea hyväksi hinta-laatusuhteeksi. Kaupan korkeat hinnat ja katteet koettiin usein osana kalliita hintoja. Koko elintarvikeketjulta toivotaan yhä reilumpaa ja läpinäkyvämpää toimintaa hinnoittelun osalta tulevaisuudessa. Tältä pohjalta nykyinen ”halpuutuskampanja” ja hintakilpailu luovat kiinnostavan ja ajankohtaisen aiheen elintarvikkeiden hintatutkimukselle. Edullisempi ruoka itsessään ei riitä, vaan kuluttajat haluavat myös monipuolista tuotevalikoimaa sekä laadukasta ruokaa sopivaan hintaan. Tutkimuksessa myös esitetään, että hinta- ja laatumielikuvien tutkiminen kauppaympäristöissä lisää kuluttajien toiminnan ja käyttäytymisen syvällistä ymmärtämistä elintarvikemarkkinoilla. Kuluttajien syvempää ymmärtämistä voidaan hyödyntää elintarvikeketjussa tutkittaessa tulevaisuuden ruuan kulutusta.

Tausta Suomessa tuotettiin vuonna 2016 noin 5,9 milj. m³ kuusisahatavaraa. Kuusta (Picea abies) käytetään pääosin rakentamiseen. Siitä valmistettavia tuotteita ovat liimapuu, sisä- ja ulkoverhouslaudat, rakennusten rungot ja koolaukset. Sahatavaran laatu vaikuttaa siitä valmistettavan tuotteen ominaisuuksiin. Sahatavaralle on määritelty laatuluokat, jotka ovat US, V, VI ja VII. Laatuun eniten vaikuttavat ominaisuudet ovat oksaisuus, halkeamat, muotoviat ja lyly. Sahatavaran ominaisuuksille on määritelty enimmäismäärät ja -koot eri laatuluokissa. Tuottajien vaatimukset raaka-aineelle ovat erilaisia, koska sahatavaraa käytetään hyvin erilaisissa tuotteissa. Kuusisahatavaraa käyttävien yritysten laatuvaatimuksia ei ole tähän mennessä kattavasti selvitetty. Tavoite ja menetelmät Tutkielman tavoite oli selvittää kuusisahatavaran jatkojalostajien asettamat mitta- ja laatuvaatimukset. Tutkimuksessa haastateltiin 20:ta yritystä, jotka sijaitsevat Pirkanmaalla ja sen lähialueilla. Yritykset jaettiin heidän valmistamansa tuotteen mukaan viiteen luokkaan, jotka ovat liimapuu, runkorakenteet, ulkoverhouslaudat, sisäverhous- ja lattialaudat sekä listat ja puusepäntuotteet. Yrityksiltä kerättiin taustatiedot sekä heidän asettamansa vaatimukset raaka-aineelleen. Kysymyksillä selvitettiin jatkojalostajien käyttämät sahatavaran laatuluokat, heidän käyttämänsä mitat, sahatavaran eri ominaisuuksien merkitsevyydet, terveoksaisuuden tärkeyttä, sydäntavaran käyttöä, lujuusvaatimuksia, raaka-aineen kosteussuhdetta ja kuusisahatavaran käyttöä tulevaisuudessa. Aineistosta laskettiin tilastollisia lukuja ja vastauksia mallinnettiin järjestysasteikkomallilla. Tulokset ja johtopäätökset Aiempaa kirjallisuutta mukaillen sahatavaran laatu- ja mittavaatimukset vaihtelivat eri jatkojalostajaluokkien välillä. Korkein laatuvaatimus oli listojen ja puusepäntuotteiden valmistajilla. Seuraavaksi korkein vaatimustaso oli muiden höylätuotteiden tuottajilla. Pienimmät laatuvaatimukset olivat rakennusten runkojen valmistajilla ja liimapuun tuottajilla. Lähes puolet yrityksistä ilmoitti tilaavansa sahatuottoista (ST) sahatavaraa. Merkittävimmät ominaisuudet sahatavarassa keskimäärin olivat oksien koko ja laatu sekä halkeamat, muotoviat ja oksien määrä. Yritykset halusivat pääosin terveoksaista sahatavaraa ja yli puolet vastasi tarvitsevansa sydäntavaraa. Sahatavaran mittojen osalta yritykset tilasivat pitkää sahatavaraa. Yritykset katkovat pitkän sahatavaran ja hyödyntävät raaka-aineen mahdollisimman tehokkaasti. Kuusisahatavaran tilatut paksuudet ja leveydet määräytyvät jatkojalosteen vaadituista mitoista. Höylätuotteiden valmistajat tilaavat myös lopputuotteita paksumpia ja leveämpiä mittoja, mikä johtuu sahatavaran halkaisusta. Tutkimuksen tulokset antavat tietoa sahatavaran tuottajille. Huomioimalla sahatavaran tilaajan vaatimukset, sahatavaran tuottajat pystyvät parantamaan kilpailukykyään.

Within the context of recent concerns over environmental problems of food production, animal welfare, and producer’s low status in the food chain, food quality is of increasing importance among Finnish consumers. As a solution alternative food networks including direct selling aim to reform the relationship between producers and consumers. The main focus of pasture meat is the grazing of semi-natural grasslands. Grazing increases biodiversity, animal welfare, and meat quality. Most of the pasture meat is sold at the farm. The aim of this study is to explore how the quality of pasture meat is constructed in direct selling at farms in consumers’ point of view. A qualitative focus group method was used since it allows interactive discussions focused on a single topic. The data were collected from three focus group meetings held in Southern and Central Finland during spring and summer 2015. Altogether 16 consumers and 5 producers participated in the focus group discussions. All farms sell pasture meat through direct selling. The material was recorded and transcribed. Data-driven analysis was used. Data were classified and theme maps, synthesis and interpretation were formed. According to the results, the quality of pasture meat in direct selling consisted of willingness to support the producer, grazing, taste, and story. The most essential quality aspects were the willingness to support the producer and having and maintaining a direct contact with the production. Perceiving quality was a complex, sensual process and based on mutual trust. All the quality aspects are linked together and socially constructed. The quality was constructed in direct contact by seeing, experiencing, tasting and discussing with the producer. Price was not an important factor. Consumers expressed their values through political consumption. Reforming Finnish food culture, quality was constructed differently in alternative food networks compared to conventional food networks.

In forest inventories, more and more detailed information about the constantly growing stock is intended to obtain both at national and at private forests level. At present, in forest planning the features describing wood quality are rarely estimated from standing trees since there are limited resources for the precise measurements of the trees due to high expenses. The principal aim of this study was to determine the precision whereby the externally reviewed predictive features of the internal quality of a log-size pine wood can be estimated manually using Terrestrial Laser Scanning (TLS). The examined features were tree height, diameter at breast height, upper diameter as well as the heights of the lowest dead and living branch. The second main objective was to determine the precision whereby the tree class can be predicted based on measured and derived tree attributes. The derived attributes were the volume of the wood, crown ratio, the relation of dead branched and branch free part of the tree to the tree height, and form factor. For forecasting the nearest neighbor method was used where the search for the nearest neighbors was performed using the Random Forest -method. The relative accuracy (RMSE %) of TLS data in relation to the reference field data was found to be 7.54% (bias -6.16%) for the tree height, 6.39% ( -2.46%) for the breast height diameter, 10.01% (0.40%) for the upper diameter, 9.21% ( -5.99%) for the height of the lowest living branch and 34.95% ( -1.47%) for the height of the lowest dead branch. On the prediction of the tree class indicating the stem quality, the TLS data reached 78 % classification accuracy (5 tree classes). With harsher three tree class categorization 87% classification accuracy was reached. Based on the results can be said that quality factors, such as the lowest branches can be measured from the TLS data with reasonably adequate accuracy. Also the prediction of the tree class turns out decently (5 classes) and with harsher categorization (3 classes) well. The forecasting method described in this study can still be improved for example by the automatic interpretation of the laser scanning data, as well as combining several laser scanning points from the examined target. The most potential near future application is that TLS data can work as reference for airborne laser scanning because for this purpose the harsher categorization accuracy seems to be already very promising.

Tutkielman kirjallisuusosiossa käsiteltiin lihan jäätymisen ja sulatuksen teoreettisia taustoja ja niiden vaikutusta lihan ominaisuuksiin, kuten rasvojen ja proteiinien hapettumiseen. Lisäksi esiteltiin erilaisia jäädytys- ja sulatusmenetelmiä. Jäädytyksen ja sulatuksen osalta esiteltiin myös aikaisempi tutkimuksia. Kokeellisen osion tavoitteena oli selvittää, kuinka paljon pakastettua lihaa voidaan keitto-kinkkuleikkeeseen lisätä ilman, että tuotelaatu heikkenee merkitsevästi. Muuttujana oli pa-kastetun lihan käyttömäärä (15, 30, 45 ja 60 %) ja verrokkina käytettiin pakastamattomasta lihasta valmistettua tuotetta. Laatutekijöitä olivat rasiaan muodostuva valuma kylmäsäily-tyksen jälkeen (purge loss), kiinteys, leikkausvoima (shear force), väri, proteiinien hapettu-misaste ja viipaloinnin yhteydessä syntyvä hävikki. Koesarjojen eroavuutta tutkittiin myös aistinvaraisesti (kolmitesti). Tuloksista tehtiin tilastolliset analyysit. Tuloksissa värin L*-arvossa 30 ja 60 %:in pakastelihaosuuksia käytettäessä oli merkitsevästi korkeimmat L*-arvot kuin alemmilla käyttöosuuksilla, ja siten nämä tuotteet olivat vaaleim-mat. a*-arvossa ainoastaan tuote, johon oli käytetty 60 % pakastelihaa, poikkesi merkitseväs-ti muista koesarjan tuotteista korkeimmalla a*-arvollaan eli oli punaisin koesarjan tuotteista. b*-arvossa 45 ja 60 %:in pakastelihaosuudelliset tuotteet poikkesivat kaikista koesarjan tuot-teista. Tuotteella, johon oli käytetty 60 % pakastettua lihaa, oli korkein b*-arvo eli tuote oli keltaisin. Kolmitestissä löydettiin merkitsevä ero testatuiden näytteiden välillä. Valumassa tuotteeseen, johon oli käytetty 45 % pakastelihaa, oli merkitsevästi alhaisin valuman määrä ja erosi merkitsevästi kaikista koesarjan tuotteista. Tuotteissa, joihin oli käytetty 0 tai 30 % pakastettua lihaa, oli merkitsevästi korkein valuman määrä ja ne erosivat merkitsevästi kaikis-ta koesarjan tuotteista. Tuote, joka oli valmistettu pakastamattomasta lihasta, oli merkitse-västi kiinteämpi kuin tuotteet, joihin oli käytetty 30 tai 60 % pakastettua lihaa. Proteiinien hapettumisen määrityksessä tuotteilla, joihin oli käytetty 0 tai 60 % pakastettua lihaa, oli merkitsevästi alhaisempi karbonyylien yhteismäärä kuin tuotteella, johon oli käytetty 15 % pakastettua lihaa.

There is little information about timber quality in pine forest before they are sawn. Easy method to evaluate the timber quality before it is in sawmill would be an useful tool in forest business. Many studies have shown that pines outer quality correlates quite well with inner quality. It's possible that easy method for this is coming. This studies purpose is to evaluate Trestima –applications measurement accuracy and if it's possible to evaluate the timber quality. Trestima is used as mobile application and uses the phones camera. You just have to take pictures of forest and it calculates all basic information from them, like forest basal-area, height, number of stems, diameter at breast height and diameter at breast height distribution. There were two materials collected for this study. Teaching materials and test materials. The teaching material was used to teach timber quality for the Trestima. On test material was tested how well the Trestima-application estimated the timber quality. For testing Trestimas' overall accuracy the applications measurements were compared with the harvesters' data. In the study, the evaluation of the entire tree stock was achieved with the same accuracy as the traditional relascope evaluation. The relative RMSE was 23% in the hectare-specific state as in the bottom surface in the test material. In the middle diameter of the pine, at the bottom of the pine, the weighted average diameter was 11% relative RMSE and 13% in the arithmetic mean diameter. Based on the results of this study, the qualification and dbh-height distribution forecast do not work at a sufficient level for practical tools.