Browsing by Subject "pakkaus"

The aim of the study was to investigate cornerstones of a communications strategy for a start-up specializing to wood-based packaging materials. These include packaging materials, which are produced in a sustainable way and decrease environmental load with their biodegradability. These cornerstones are basis for a globally profitable and competitive business. Literature review and qualitative interviews were used as a method. The circular economy business model enables a new way to operate and generate competitive advantage for a start-up. The plastics industry claims biodegradability of some forms; the communication challenge of the competitors is to prove these arguments false. Launching world-wide renewable wood-based packaging material to consumers and to packaging industry requires co-operation between all stakeholders. To be a true alternative to plastics, the product must be based on sustainability principles, recyclability and compostability. To avoid greenwashing, all communication must be based on reliable and verifiable information. The developed communications strategy addresses all the aforementioned challenges. The communications strategy focuses on younger generation consumers and rely on their ability to utilize social media in their communications. A circular economy start-up company must outperform plastics packaging manufacturers economically, environmentally and socially with sustainable packaging solutions. Nevertheless, based on this thesis, sustainability is a valid selling and communications argument. The interviews conducted by this thesis support this finding.

Kahvi tulee suojata hapelta, valolta ja kosteudelta, sekä säilytettävä oikeanlaisessa lämpötilassa sen vanhenemisen estämiseksi. Pakkausmateriaalin tulee olla riittävän kestävää, jotta pakkaus ja tuote säilyvät vaurioitumattomina kuljetuksen ja käsittelyn aikana. Kahvin vakuumipakkausten vuotojen vuoksi kahvihävikkiä syntyy vuosittain merkittäviä määriä, valmistajalle aiheutuu taloudellisia tappioita ja kuluttajan laatukäsitys voi heiketä. Tutkielman tavoitteena oli selvittää syyt kahvipaahtimon tuotannossa ja logistiikkaketjussa syntyviin vakuumipakkausten vuotoihin ja kehittää korjaavia toimenpiteitä vuotojen syntymisen ehkäisemiseksi. Pakkausten vuotokohtia kartoitettiin kaupoista palautetuista pakkauksista, analysoitiin vuosina 2008–2016 kerättyä aineistoa, ja tutkittiin vuotojen yhteyttä pakkauskoneisiin ja laminaattiin. Vuotojen syntymissyitä etsittiin pakkauslinjojen eri kohdista otetuista näytteistä ja testattiin pakkausten kovuuden varmistavien kovankoettajien toimintaa. Lisäksi määritettiin eri pakkauskoneilla ja eri laminaatteihin pakatuista tuotteista saumanlujuus vetotestillä. Kahvipakkausten kuljetusta seurattiin valmistajalta keskusvarastolle ja sieltä kauppaan. Lisäksi havainnoitiin kahvipakkausten käsittelyä kaupoissa ja haastateltiin kauppojen kahvihyllyistä vastuussa olevia henkilöitä. Tässä työssä tutkittujen pakkausten pääasialliset vuotosyyt olivat saumavuodot (41 %), pistemäinen reikä takana sauman vieressä (18 %) ja viillot (14 %), vuosina 2008–2016 kerätyssä aineistossa sen sijaan viillot ja laminaattimurtumat. Merkittävä osa vuodoista syntyy tuotannossa ja usein vuoto onkin monen tekijän summa, johon vaikuttaa niin pakkauskone kuin laminaattikin. Pakkauslinjoilta otetuista näytteistä vuosi 0,3 %. Lähes puolet oli saumavuotoja ja loput erilaisia reikiä ja repeämiä. Saumanlujuusmäärityksissä havaittiin alasaumojen lujuuksien olevan koneesta riippuen 7–21 % alhaisemmat kuin yläsaumojen lujuuksien. Eri valmistajien laminaateissa oli keskimäärin 15 %:n ero yläsauman lujuuksissa. Kuljetuksessa pakkaukset vaurioituivat lastin virheellisestä kiinnitystavasta johtuen. Vuotoja saadaan vähennettyä esimerkiksi saumausta parantamalla, pakkauslinjojen repeämiä ja reikiä aiheuttavia tekijöitä poistamalla, oikeilla materiaalivalinnoilla, kovankoittajien toiminnan varmistamisella, siirtymällä perforoidun kutistekalvon käyttöön sekä ohjeistamalla kuljettajia lastin oikeaoppisesta kiinnityksestä.

Packaging is necessary in our society and the amount of packaging waste is expected to grow even more on Earth. Various packaging waste sorting symbols try to influence consumers’ waste sorting behavior positively. The aim of the study was to find out how the interviewees consider packaging waste sorting symbols as a way of communication. Also, the current packaging waste sorting symbols were compared with new Nordic recycling symbols. Consumer research was carried out with theme interviews, with a sample of 10 people from the circle of acquaintances. The research materials were analyzed by thematization. The interviewees felt that the new Nordic recycling symbols were more understandable and visually pleasing than the current packaging waste sorting symbols. Several interviewees understood the new Nordic recycling symbols in contrast to the current packaging waste sorting symbols. However, the Mobius loop symbol was recognized as a sign of recyclability in the following symbols: Green Dot, plastic recycling code (PET) and liquid packaging board. None of the interviewees actively looked at the waste sorting symbols on food packaging, but if they happened to look at them, the symbols could possibly help and promote the sorting of packaging waste. According to the interviewees, paying attention to packaging waste sorting symbols could be influenced by placing symbols on the packaging, with sufficiently large size and color. The packaging waste sorting symbols could be made more understandable by adding a short text to the symbol, by also using the same symbols in other context besides packaging and with educating people about their meaning. The most environmentally aware interviewees did not think that the new sorting symbols would increase their existing waste sorting activity.

Private label -tuotteet eli kauppojen omat tuotemerkit ovat yleistyneet vauhdilla viimeisten vuosien aikana. Tänä päivänä lähes jokaisesta kaupan tuotekategoriasta voidaan löytää kaupan omia tuotemerkkejä. Kuluttajat saavat runsaasti erilaisia ulkoisia vihjeitä tuotteista kun he käyvät kaupassa. Tuotteiden ulkoisilla vilhjeillä tarkoitetaan esimerkiksi tuotteen hintaa, pakkausta, tuotemerkin nimeä sekä erilaisia pakkausmerkintöjä. Näiden kaikkien ulkoisten vihjeiden perusteella kuluttajalle syntyy erilaisia mielikuvia tuotteista ja ne voivat olla sekä positiivisia-, että negatiivisia. Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää minkälaisia mielikuvia kuluttajat muodostavat private label -tuotteista niiden ulkoisten tekijöiden perusteella. Tutkielman teoriaosuus pohjautuu vihjeiden käyttöteorian soveltamiseen jonka avulla pyritään selvittämään, mitä kuluttajat oikeastaan ajattelevat kauppojen omista tuotemerkeistä tänä päivänä. Aikaisemmat tutkimukset osoittavat, että kuluttajilla on ollut ennakkoluuloja ja negatiivisia mielikuvia kaupan omia tuotemerkkejä kohtaan ja mielikuvat ovat liittyneet erityisesti tuotteiden alhaisempiin hintoihin sekä siihen, että kaupan omien tuotemerkkien alhaisempi hinta on usein korreloinut suoraan kuluttajien kokemaan alhaisempaan laatuun. Tämän tutkielman tulokset osoittavat, että kuluttajien mielikuvat ovat yleisesti suhteellisen positiivisella tasolla private label -tuotteita kohtaan. Kaupan omien tuotemerkkien alhaisempi hinta muihin brändeihin verrattuna ei esimerkiksi suoraan liittynyt siihen, että kuluttajat ajattelevat niiden olevan heikomman laatuisempia. Tuloksissa tuli ilmi, että suurin osa haastateltavista koki, että kaupan omien tuotemerkkien pakkaukset eivät ole visuaalisesti yhtä houkuttelevia kuin useiden muiden brändien. Haastateltavien mielipiteet kuitenkin erosivat siinä, että pitäisikö kaupan omien tuotemerkkien pakkaukset olla visuaalisesti houkuttelevia vai ei. Tutkimuksen tulokset osoittivat myös, että alkuperämaa -merkintä vaikutti joidenkin tuotekategorioiden kohdalla kaupan omien tuotemerkkien mielikuvaan. Haastateltavien välillä oli kuitenkin eroja siinä, missä tuotekategoriassa kaupan omien tuotemerkkien alkuperämaalla on merkitystä.

Packaging has a pivotal role in stimulating interest in a product, as well as informing customers by providing insight to the product’s attributes and quality. The aim of this study was to investigate whether beer packaging affects customers’ expectations, and to determine what kind of impact these expectations have on the perceived quality, taste and hedonic liking. For this study we conducted a consumer test to measure the effects various packaging designs, cans, and bottles had on consumer satisfaction. Research reviewed for this study focuses on multisensory perception processes and how our sensory modalities are integrated for creating multimodal perception. Theoretical models of the interaction between expectation and perception show how clues of a product’s characteristics can affect perceived quality. The impact of external and internal cues on perceived quality is especially evident in the studies reviewed herein. External cues set expectations for a given product’s physical characteristics during consumption, such as taste. Lastly, we examine the difference in attributes and characteristics of packaging as an external cue. We collected research material for this study with a consumer test carried out in a public space. 105 subjects reviewed the quality and hedonic liking of a beer. Subjects were divided into two groups, with the first group reviewing canned beer and the second group reviewing bottled beer. Responses between the groups were investigated using tests for independent and unpaired samples, and correlations were calculated using Spearman’s rank correlation coefficient. The results suggest that packaging has an influence on both the expected and perceived hedonic liking. When packaged in a bottle, subjects perceived beer to be more pleasant in taste, visual and overall liking. Additionally, differences in individually perceived sensory qualities such as bitterness were more readily detected. The available evidence and results from our study substantiate claims that packaging affects consumer’s perception of product’s intrinsic characteristics such as taste. Inasmuch, brand owners should take into account the possible effect of the packaging when developing and bringing products to market.

Tutkimuksen tavoitteena pyrittiin selvittämään kuluttajien assosiaatioita Geisha-brändistä yleisesti ottaen sekä eri pakkausvariaatioiden merkitystä ja vaikutusta näihin brändiassosiaatioihin. Tarkoituksena oli vertailla eri pakkausten luomia assosiaatioita itse Geisha-brändin tuottamien assosiaatioiden kanssa. Näin pyrittiin selvittämään, voidaanko eri pakkausten avulla luoda erilaisia assosiaatioita samaan brändiin liittyen. Tutkimuksessa keskityttiin enemmän pakkausten eri muodon tuottamiin muutoksiin brändiassosiaatioissa, sillä tutkimukseen valittujen pakkausten väritys, tyyli ja kuvitus olivat samankaltaisia joka pakkauksessa. Kohderyhmäksi valittiin Fazer-konsernin Fazer Leipomot & Makeiset liiketoiminta-alueeseen kuuluvan Vantaan leipomon toimihenkilöitä. Vastaajiksi rajattiin näin henkilöt, jotka ovat Fazerin työntekijöitä, mutta eivät ole työnsä puolesta tekemisissä Geisha-brändin kanssa. Tutkimukseen otettiin mukaan vain Geisha Original -tuoteperheen eri pakkauksia. Näin tuote pysyi samana, vain pakkaus sekä tuotteen ilmentymä muuttuivat. Tutkimusmenetelmänä oli informoitu lomakekyselytutkimus, jossa oli pääosin avoimia kysymyksiä. Tutkimus on kvalitatiivinen mielikuvatutkimus. Vastaajia pyydettiin ensin kuvailemaan Geisha-brändiä, jotta saatiin selville, millaisia assosiaatioita kuluttajat yhdistävät brändiin yleisesti ottaen. Tämän jälkeen osallistujia pyydettiin tarkastelemaan erilaisia Geisha-pakkausten kuvia ja pyydettiin kuvailemaan niihin liittyviä assosiaatioita. Sitten vertailtiin vaikuttavatko pakkauksen muodon variaatiot brändiassosiaatioihin. Kohderyhmän mielipiteissä Geisha-brändin ydinassosiaatioista ja olemuksesta nousi esiin monia hyvin samankaltaisia piirteitä ja ominaisuuksia. Erityisesti brändin perinteisyys, tunnettuus, romanttisuus ja rauhallisuus esiintyivät monesti vastauksissa. Lisäksi kohderyhmä mainitsi usein brändin herkullisen maun ja vaaleanpunaisen värin. Brändin todettiin monesti olevan myös laadukas ja tyylikäs tuote. Lisäksi japanilaisuus, itämaisuus sekä “Geisha-tyttö” nousivat usein esille kohderyhmän vastauksista. Yleisesti ottaen kohderyhmän vastaukset olivat melko yhteneviä. Niiden perusteella voidaan päätellä, että Geisha-brändi on saavuttanut melko vahvan aseman makeismarkkinoilla kohderyhmän näkökulmasta katsoen. Brändillä näyttäisi olevan myös jokseenkin selkeä ja yhdenmukainen imago kohderyhmäläisten keskuudessa. Tutkimuksen tulosten perusteella eri pakkausvariaatioilla voidaan luoda erilaisia assosiaatioita samaan brändiin liittyen ainakin käyttötilanteiden osalta. Kohderyhmän mukaan eri pakkausvariaatioista toiset sopivat paremmin erilaisiin käyttötarkoituksiin ja -tilanteisiin kuin toiset. Kaikkien tutkimukseen mukaan otettujen pakkausten yleisilme oli samanlainen, joten näin ollen hyvin pienilläkin muutoksilla saadaan aikaan vaihtoehtoisia mielikuvia käyttötilanteista. Toisaalta kohderyhmän mukaan juuri pakkauksen värimaailma, kuvitus, tekstin muoto ja tyyli ovat olennaisimpia ja ominaisimpia piirteitä Geisha-brändin kannalta. Näin ollen tuote ei olisi kohderyhmän vastausten perusteella enää “Geisha”, jos nämä ominaisuudet puuttuisivat tai niitä lähdettäisiin muokkaamaan liikaa. Lisäksi kohderyhmän mukaan toiset pakkausvariaatioista edustivat enemmän aidointa Geisha-brändiä kuin toiset. Tämän perusteella Geisha-tuotteita ei voida laittaa ihan mihin tahansa pakkaukseen, sillä tulisi pohtia, millainen pakkaus brändin imagolle sopii. Tuotteen pakkaus ei saisi olla ristiriidassa brändin imagon kanssa, sillä se saattaa muutoin aiheuttaa hämmennystä kuluttajissa. Pakkausvariaatioiden kyky vaikuttaa brändiassosiaatioihin pohjautuu pakkauksen ulkomuotoon, mikä on vain yksi niistä monesta eri tekijästä, jotka muodostavat kuluttajan brändiassosiaatiot.

In the literature review of this study, the focus was on biofilms that certain microbes produce, and their potential use in food industry. Biofilms consist of microbial cells and extracellular products, e.g., polysaccharides. Pullulan as an exopolysaccharide has many industrial applications and the aim of this study was to explore a new potential alpha-glucan, dextran, and especially its ability to form a stand-alone film. Pullulan and dextran were separately mixed in de-ionized water. The dynamic viscosities of dextran and pullulan solutions were determined. Film formation of dextran was not successful, not even with sorbitol as a plasticizer. The optical properties, water vapor and oxygen permeabilities and tensile strengths of pullulan films were studied. Additionally, Whatman42-filter material was coated with or immersed in dextran solution. Hence the changes in tensile strength and permeability values between a well-known material and dextran treated material could be detected. Pullulan films had low haze values (2.1–3.9%) and they were transparent to UVA-, UVB- and visible light. The tensile strength values of pullulan films were 47–53 MPa. For filter paper, the corresponding values were 10 MPa and application of dextran coating increased it to 15–19 MPa. All polysaccharide solutions exhibited Newtonian behavior and their relative viscosities were <10 mPa, 5% pullulan with viscosity around 20 mPa as an exception. Pullulan solutions had higher viscosities than dextran solutions. The air permeabilities were 10–50 ml/min for pullulan films, 10 ml/min for dextran-sorbitol film, 200 ml/min for dextran film and 200–500 ml/min for Whatman42 material. The oxygen permeability values for pullulan films were <0,1 cm3·μm m-2·d-1·kPa-1. Based on results in this study, pullulan films are impermeable to oxygen. As the films tolerated water vapor poorly, pullulan might be a potential component in packages made of composite materials, as individual packaging material in dry environment or possibly chemically modified to obtain better resistance to water vapor. Our results show that without additional modifications dextran does not form a continuous self-supporting films in these conditions.

Tämän tutkimuksen aiheena ovat elintarvikepakkaukset ja niiden ympäristövaikutukset. Elintarvikepakkauksilla on paljon tärkeitä tehtäviä, mutta niillä on myös varjopuolensa: niistä syntyy paljon jätettä, jolla on negatiivisia vaikutuksia ympäristölle, varsinkin luontoon päätyessään. Aihe on ajankohtainen, sillä ihmiset ovat alkaneet tajuta omien kulutustottumustensa seuraukset ja haittavaikutukset maapallolle ja sen ekosysteemeille. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää pakkausten tarpeellisuus elintarviketuotteissa. Päätutkimuskysymys on, onko elintarvikepakkaus uhka vai mahdollisuus, eli onko elintarvikkeen pakkauksesta enemmän haittaa vai hyötyä? Tutkimuksen teoriaosassa käydään monipuolisesti läpi elintarvikepakkausten tehtäviä, hyötyjä, heikkouksia ja ympäristökuormitusta sekä eri pakkausmateriaaleja ja niiden ominaisuuksia. Tutkimus on laadullinen, ja siihen haastateltiin kahdeksaa nollahukkaelämäntyyliä harjoittavaa henkilöä, joiden tavoitteena on välttää turhaa kuluttamista, minimoida aiheuttamansa jätteen määrä sekä maksimoida kierrätys ja kompostointi. Teoriaosuuden sekä tutkimuksen tulosten perusteella voidaan todeta, että elintarvikepakkaus on tarpeellinen, kunhan se on suunniteltu hyvin, ja toteuttaa tärkeimmät tehtävänsä, sen materiaalit ovat helposti kierrätettävissä, eikä pakkaus päädy roskana luontoon. ”Pakkaus on hyvä olla, kunhan siitä ei aiheudu hukkaa, oli se sitten ruokahukkaa, pakkaus- tai materiaalihukkaa, resurssihukkaa tai logistista hukkaa, koko linjassa mikä siihen liittyy” – Haastateltava 2. Päätutkimuskysymykseen, onko elintarvikepakkaus uhka vai mahdollisuus, voidaan tutkimuksen tulosten varjolla todeta, että huolellisesti suunniteltu pakkaus, joka ei päädy roskana luontoon, on mahdollisuus, ja elintarviketuotteissa pakkauksista on enemmän hyötyä kuin haittaa.

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää pakkauksen eri elementtien merkitys kuluttajan ostopäätöksessä Arla Ingmanin uuden Yoggi Squeeze -pakkauskonseptin avulla. Lisäksi tutkimuksen tavoitteena oli löytää uuden tuotteen kohderyhmä. Tuotteen kohderyhmää etsittiin erilaisten elämäntyylien kautta. Elämäntyyliä puolestaan käsiteltiin Grunertin ym. (1993) kehittämän Food related lifestyle -mallin avulla. Muodostettujen elämäntyyliryhmien kautta tarkasteltiin kuluttajien käyttökokemuksia sekä ostokiinnostusta tutkimuksen kohteena olevaan tuotteeseen. Tutkimuksen teoriaosassa käsiteltiin uuden tuotteen lanseerausta ja erityisesti pakkausta osana yrityksen lanseerauspäätöksiä. Tämän lisäksi käsiteltiin elintarvikkeiden valintaa sekä elämäntyyliin perustuvaa segmentointia. Lisäksi esiteltiin Food related lifestyle -mallin avulla tehtyjä aikaisempia tutkimuksia. Tutkimus toteutettiin kahdessa osassa. Esitutkimuksena suoritettiin fokusryhmähaastatteluja, joiden kautta tutkimuksen kohdetta pyrittiin ymmärtämään paremmin. Esitutkimuksesta saadun tiedon pohjalta muodostettiin kyselylomake ja suoritettiin kyselytutkimus kahdessa ostopaikassa pääkaupunkiseudulla. Pakkausta käsiteltiin sen eri elementtien kautta, joita ovat pakkauksen koko, muoto, siinä käytettävät väri ja kuvat, pakkauksen tarjoama tieto, käytännöllisyys sekä pakkauksen materiaali ja ympäristöystävällisyys. Tutkimuksessa selvisi, että vastaajat arvostavat pakkauksen helppoa avattavuutta, käytännöllisyyttä ja monipuolisia pakkauskokoja. Elämäntyylejä tarkasteltiin elämäntyyliulottuvuuksien kautta, joita ovat ostomotiivit, käyttötilanteet, tuotteen ominaisuudet, ostotavat sekä ruuan valmistaminen. Ryhmittelyanalyysin kautta vastaajista muodostettiin viisi elämäntyyliryhmää, joita olivat 'Konservatiiviset', 'Sitoutumattomat', 'Tunnolliset', 'Herkuttelijat' ja 'Tuoteuskolliset'. 'Konservatiiviset' arvostivat suunnitelmallisuutta ja säännöllisyyttä. 'Sitoutumattomat' eivät olleet oikeastaan kiinnostuneita elintarvikkeista lainkaan. 'Tunnolliset' puolestaan arvostivat tuotteen ravinnollista arvoa ja luonnonmukaisuutta. 'Herkuttelijat' arvostivat tuotteen helppoutta ja makua. 'Tuoteuskolliset' ostivat usein vain saman valmistajan tuotteita, mutta olivat kuitenkin myös kiinnostuneita uusista tuotteista. He olivat myös kaikista ryhmistä kiinnostuneimpia ostamaan tutkimuskohteena olevan Yoggi Squeeze -tuotteen.