Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Title

Sort by: Order: Results:

  • Luukkainen, Jenni (2012)
    The interest, in using supercritical fluids as a replacement for conventional liquid solvents have increased because of the need to reduce the use of organic solvents. Supercritical fluid extraction has been studied as an alternative method for conventional extraction methods with organic solvents and carbon dioxide has been the choice for the fluid in most of the applications. The use of supercritical carbon dioxide has many advantages compared to organic solvents. The advantages are, for example that CO2 is environmentally friendly and non-toxic solvent. Modelling of supercritical fluid extraction processes is an important way to gain more valuable information of the extraction process. Using mathematical models, the extractions can be made more efficient and be better designed. In this thesis broken plus intact cells, and shrinking core models are being reviewed. Also combined broken and intact cells plus shrinking core model and some other kinetic models are reviewed. In the experimental part, the aim was to find out the best pre-treatment method for the microalgae Scenedesmus, to determine the total lipid content, and to tentatively estimate the ability to use this microalgae for biodiesel production . The extraction method used was supercritical carbon dioxide extraction. The best lipid yield achieved was 11.5 % of dry weight. This yield was achieved by using grinding in mortar combined with methanol as a pre-treatment technique. In the extraction methanol and water were used with CO2 as co-solvents. Based on this research, the microalgae Scenedesmus is not suitable for biodiesel production.
  • Pekkanen, Timo Theodor (2016)
    The oxygen reactions of hydrocarbon radicals are important both in combustion and atmospheric chemistry. In this thesis I have studied the oxygen reactions of propagyl-type radicals (propargyl, 1-methylpropargyl, 3-methylpropargyl and 3-ethylpropargyl). Propargyl radical (2-propyn-1-yl) is an alkyl radical with the structure H3C≡C–CH2● . Because these radicals are resonance stabilised, their oxygen reactions are relatively slow. This means that in a combustion environment they might reach an high enough concentration for their self-reactions to become important. The self-reactions of unsaturated radicals are the first step in the formation of polyaromatic hydrocarbons. I measured the rate coefficients and equilibrium constants for the oxygen reactions of 3-methylpropargly and 3-ethylpropargly at low pressures (0.2 – 3 Torr) using a tubular flow reactor coupled to a resonance-gas-discharge-lamp photoionisation mass spectrometer (PIMS). Laser photolysis was used to generate the radicals. I have compared my experimental results to previous studies done for the propargyl + O2 and 1-methylpropargyl + O2 reactions. I reanalysed the equilibrium data from these previous studies with an improved kinetic mechanism. At temperatures below 500 K the reactions were found to be dependent on bath gas pressure and they also had negative temperature dependence. The reactivity order was found to be 3-ethylpropargyl > 3-methylpropargyl ≈ 1-methylpropargyl > propargyl. Standard reaction enthalpies and entropies are reported for all four reactions. The experimental results were combined with quantum chemical computations.
  • Ojanen, Silja (2016)
    Matematiikan kielentämisellä tarkoitetaan matemaattisen ajattelun esittämistä sanallisesti tai symbolien ja kuvien avulla. Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, että opiskelijat kokevat kielentämisharjoittelun auttavan oman ajatteluprosessin jäsentämisessä sekä sen esittämisessä muille, ja pitävät sitä hyödyllisenä. Tässä tutkimuksessa käsitellään kielentämisharjoittelua matematiikan yliopisto-opintojen alkuvaiheessa erityisesti joukko-opin osalta. Tutkimuksessa pyrittiin selvittämään sitä, miten opiskelijat suhtautuvat kielentämiseen työtapana ja sitä, millaisia joukko-opin kielentämiseen liittyviä ongelmia opiskelijoilla voidaan havaita. Lisäksi tutkittiin kielentämistehtävissä menestymisen yhteyttä opiskelijoiden kurssi-menestykseen. Tutkimus toteutettiin Helsingin yliopiston Johdatus yliopistomatematiikkaan -kurssilla keväällä 2015. Kurssin osanottajista suurin osa oli matematiikan sivuaineopiskelijoita. Kurssin opiskelijat tekivät las-kuharjoitusten yhteydessä yhteensä neljä kielentämistehtävää, jotka pisteytettiin ja joiden avulla tutkit-tiin kielentämiseen liittyviä ongelmia. Opiskelijoiden mielipiteitä kielentämisestä ja matematiikasta kartoitettiin kyselylomakkeella. Aineiston kvantitatiivinen analyysi toteutettiin Excel-ohjelman tilasto-työkaluilla. Opiskelijat suhtautuivat luonnollisen kielen käyttöön matematiikassa pääosin positiivisesti ja kokivat siitä olevan hyötyä. Selkeimpiä ongelmia tutkittaville aiheuttivat joukko-opin merkinnät ja niiden kään-täminen luonnolliselle kielelle. Kielentämistehtävistä saatujen pisteiden ja koepisteiden välillä havaittiin selvä positiivinen korrelaatio, mutta tarvitaan lisätutkimusta selvittämään, miten kielentämisharjoittelu vaikuttaa osaamiseen. Kielentäminen vaikuttaa kuitenkin käyttökelpoiselta työkalulta matematiikan oppimisen tueksi.
  • Lindholm, Roni (2022)
    Verkon avulla tarjottavien rajapintojen käyttö ja niiden tarjoaminen kolmannen osapuolen käyttäjille on lisääntynyt sovelluskehityksessä viimevuosina suuresti. Mikropalveluarkkitehtuurin yleistyminen on osaltaan lisännyt sovelluksien hyödyntämien rajapintojen määrää merkittävästi ja luonut tarpeen työkaluille ja toimintatavoille, joilla kasvanutta rajapintojen määrää voidaan hallita ja ylläpitää tehokkaasti. Tämä tutkimus koostuu kahdesta erillisestä osasta. Ensimmäisessä osassa kartoitetaan kirjallisuuskatsauksen avulla API-hallinnan tavoitteita. Toisessa osassa tutustutaan tapaustutkimuksen avulla, kuinka kirjallisuuskatsauksessa tunnistettuja tavoitteita on toteutettu ja kuinka ne koetaan käytännön sovelluskehityksessä. Tutkielman keskeisenä tuloksena on joukko API-hallinnan tavoitteita ja käsitys siitä, kuinka niistä merkittävimmät ovat toteutettu tapausorganisaatioissa. API-hallinnan käytäntöjen lisäksi haastattelujen avulla selvitettiin, kuinka nämä käytännöt koetaan sovelluskehittäjien keskuudessa. Tuloksien perusteella API-hallinta voi lisätä sovelluskehittäjien työmäärää, mutta samalla se koetaan suurien organisaatioiden tuotteiden parissa lähes välttämättömänä toimintatapojen yhtenäistäjänä. Yhteenvetona tutkielman perusteella API-hallinta tarjoaa tarpeellisia työkaluja ja toimintatapoja rajapintojen kanssa työskentelyyn, kun rajapintoja on suuri määrä tai kun niitä tarjotaan organisaation ulkopuolisille sovelluskehittäjille. Käytännössä tapausorganisaatioiden rajapintojen hallinta on toteutettu vaihtelevin käytännöin eikä sitä koeta aivan pienessä organisaatiossa lähtökohtaisesti mielekkääksi.
  • Lepistö, Tytti Eveliina (Helsingin yliopistoHelsingfors universitetUniversity of Helsinki, 2006)
    In Helsinki's evangelical lutheran congregations, the share of the people being members of that church compared with all the people living in their specific geographical areas varies from 62,4 per cent in Paavali to 80,7 per cent in Munkkiniemi. The boundaries of the congregations are about to be redrawn to level the differences in the congregations. In this thesis, the reasons of the differences in Helsinki s districts were studied closer. The data consisted of statistical information gathered from the Population Information System of Finland. It included information by age groups about the population register keeper, marital status, native tongue, level of education and gender in the end of 2005. Additional data was gathered from Helsinki Region Statistics web service. It included information about the dwelling, level of income and main activities of the inhabitants in the districts. The main method was stepwise linear regression. Minor methods were crosstabulation and correlation matrixes. The result of the study was a statistical model that explains 72,2 per cent of the variation of the shares in the congregations. The dependent variable was the share of the people being members of evangelical lutheran church in the districts. The independent variables were the share of the people having other than Finnish or Swedish as their native tongue, the share of rented apartments, the shares of apartments including four rooms and a kitchen, the share of detached houses in the districts and the shares of women and people with no income in the districts. The independent variables present in the model depict the amount of foreigners, dwellings, gender and the level of income of the population. The high share of foreigners, people with no income and rented apartments explain the low share of the people being members of evangelical lutheran church. On the contrary, the high share of the people being members of evangelical lutheran church in the district is explained by the large apartments, detached houses and amount of women living there.
  • Chen, Jiahao (2018)
    Tämän tutkielman tarkoituksena on analysoida matematiikan laitoksen kisälliohjaajien suhtautumisia palautteenantoon ohjaustyössään. Kisälliohjaajat ovat kokeneempia opiskelijoita, jotka ovat valittu ohjaamaan toisia opiskelijoita tehtävien teossa. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, minkälaista palautetta kisälliohjaajat pitävät hyvinä ja huonoina, mikä palautteenannossa oli vaikeaa, miten kisälliohjaajat yksilöllistävät palautteitaan eri palautteensaajille ja mistä lähteistä kisälliohjaajat kokivat saaneensa tukea työhönsä. Tutkimuksen tarkoituksena on myös verrata näitä kyseisiä tuloksia jo olemassa olevaan hyvän palautteen teoreettiseen taustaan. Tutkimus toteutettiin Helsingin yliopiston matematiikan ja tilastotieteen laitoksella. Tutkimusta varten kerättiin aineistoa henkilökohtaisilla haastatteluilla (n=5). Haastattelut kirjoitettiin puhtaaksi tietokoneella ja saatu aineisto analysoitiin laadullisen tutkimuksen sisällönanalyysin menetelmillä jakamalla tutkimuksen kannalta kiinnostavat asiat teema-alueisiin ja kategorisoimalla aineistosta löydetyt mielenkiintoiset kohteet teema-alueiden mukaan. Tutkimustulosten mukaan kisälliohjaajien mielestä hyvä palaute on positiivinen, kannustava, motivoiva, rohkaiseva, ohjaava/rakentava, ei paljasta ratkaisua ja keskittyy suoritukseen. Huono palaute on heidän mielestään sellaista, jota palautteensaaja ei pysty hyödyntämään suorituksensa parantamisessa tai kohdistuu palautteensaajaan henkilönä eikä hänen suoritukseen. Vaikeaa palautteenannossa on kisälliohjaajien mielestä palautettujen ratkaisujen pisteytykseen liittyvät tilanteet, tietyt vuorovaikutustilanteet opiskelijoiden kanssa sekä ajankäyttö. Kisälliohjaajat yksilöllistävät palautteitaan opiskelijan taitotason mukaan, jonka he tunnistavat palautetun tehtävän ratkaisusta. Mitä parempi suoritus on kyseessä, sitä enemmän tarkkuutta kisälliohjaaja vaatii suorituksesta. Sen sijaan jos suoritus on ollut kehno, niin kisälliohjaajat keskittyvät enemmän peruslaatuisiin ongelmiin, jotta opiskelija pääsisi parantamaan suoritustaan. Kisälliohjaajat kokivat saaneensa tukea muilta kisälliohjaajilta, kurssin vastuuopettajalta, viikoittaisista palavereista, sekä koulutuksesta. Kisälliohjaajien käsitykset palautteen käytöstä palautteensaajan suorituksen parantamiseen ovat linjassa teoreettisen taustan kanssa. Myös palautteen käyttö positiivisena motivaattorina ja paremman itsetunnon tuottajana on linjassa teoreettisen taustan kanssa. Palautteen yksilöllistämisessä kisälliohjaajat mainitsivat ottaneensa huomioon opiskelijan sen hetkisen taitotason. Muita tekijöitä kisälliohjaajat eivät maininneet haastatteluissa yksilöllistämisen pohjaksi, jolloin tämä on osittain linjassa teoreettisen taustan kanssa.
  • Lankinen, Petra (2021)
    Vahinkovakuutusyhtiöiden on Suomen lainsäädännön nojalla kyettävä arvioimaan vakavaraisuuttaan. Jotta arvion voi tehdä, tulee yhtiöiden tunnistaa ja pyrkiä hallitsemaan liiketoiminta-alueeseensa liittyviä riskejä. Taloudelliset riskit ovat eri vakuutuslajeilla erilaisia, sillä tulokseen liittyvät todennäköisyysjakaumat voivat olla keskenään hyvin erilaisia — toisilla vakuutuslajeilla vahingot ovat tyypillisesti pieniä ja niitä tulee yhtiön korvattavaksi vuosittain paljon, kun taas joidenkin vakuutusten riskit realisoituvat harvoin, mutta myös korvaussummat voivat olla todella suuria. Tutkielman tavoitteena on tarkastella, kuinka vahinkovakuutusyhtiön vakavaraisuuslaskentaa voidaan käsitellä teoreettisessa viitekehyksessä. Tutkielmassa tarkastellaan vuosittaista kokonaistappiota, eli korvausvaateiden yhteissumman ja asiakkailta saatavan maksutulon välistä erotusta silloin, kun korvaukset ovat keskenään samoin jakautuneita ja riippumattomia. Kun yhden vuoden tappion jakauma on tiedossa, on tietyissä tapauksissa mahdollista arvioida vararikon todennäköisyyttä pitkällä aikavälillä. Tutkielmassa todistetaan Cramérin lause ja Cramér-Lundbergin approksimaatio, joiden avulla kevythäntäistä todennäköisyysjakaumaa noudattavalle satunnaismuuttujalle voidaan löytää vararikon todennäköisyyden paras mahdollinen yläraja tiettyjen oletusten vallitessa. Paksuhäntäisten jakaumien osalta tutustutaan vararikkotodennäköisyyden arviointiin simuloinnin kautta. Jotta tässä tutkielmassa esitettyjä tuloksia voidaan soveltaa, on hyödyllistä tuntea erilaisia menetelmiä tunnistaa jakauman kevyt- tai paksuhäntäisyysominaisuus havaintoaineistosta. Tätä varten tutkielmassa esitellään kolme visuaalista menetelmää jakauman tunnistamiseen sekä niiden teoreettiset perustat. Lisäksi näitä keinoja testataan aineistolla, joka on otos Pohjola Vakuutuksen korvausdataa vuodelta 2015. Menetelmien perusteella voidaan ajatella, että molemmissa aineistoissa korvaukset vaikuttavat noudattavan jotakin paksuhäntäistä jakaumaa, mutta aineistojen välillä oli merkittäviä eroja.
  • Ukkonen, Johannes (Helsingin yliopistoUniversity of HelsinkiHelsingfors universitet, 2003)
  • Balaz, Melanie (2023)
    Gene editing holds tremendous potential for treating a variety of diseases, but concerns about safety, particularly the risk of edited cells becoming cancerous, must be addressed. This thesis explores a safety mechanism to prevent unwanted cell proliferation and tumor formation in induced pluripotent stem cells that have been edited for use in gene therapy. The mechanism bases on the genetic disruption (knockout) of the thymidylate synthase gene (TYMS), the only enzyme in charge of synthesizing deoxythymidine monophosphate (dTMP), an essential building block of DNA. Without dTMP, cells cannot successfully proliferate, while RNA synthesis remains unaffected. Through RNA sequencing analysis, we investigate the early response of TYMS knockout cells to dTMP withdrawal and find evidence of the activation of apoptosis and stress pathways, as well as differentiation and changes in the cell cycle. In addition, we demonstrate the effectiveness of the TYMS knockout mechanism in preventing proliferation of cancerous cells in a laboratory setting.
  • Wichmann, Nic (2022)
    Building a Neural Language Model from scratch involves a big number of different design decisions. You need to decide, among other things, the network structure, input and output encodings, regularization methods and optimization algorithm. In addition, the number of options for each decision is constantly increasing due to new ones being invented. The trend when it comes to Neural Language Models is also to simply increase the number of parameters in the model in order to increase the performance of inference. With more and more parameters to learn, a growing amount of expensive hardware is needed to teach the models. A method called Knowledge Distillation can be used to start from an existing, already trained, Neural Language Model instead. The existing model is used as a teacher in a way that aligns the knowledge of the student model with it. We build a student Neural Language Model that uses multiple teacher models. In this scenario each teacher model is seen as an expert in a specific language. The student model is taught all the languages of the teacher models. In our experiment we use four existing language models, each specialized in a different language. We train the student model using Knowledge Distillations with some additional techniques which enable using multiple teachers. We use the XNLI benchmark to show that the student model is able to successfully learn all of the languages.
  • Tikkanen, Emmi (2020)
    Röntgenabsorptiospektroskopia (X-ray absorption spectroscopy, XAS) kuvaa röntgensäteilyn absorboitumistodennäköisyyttä tutkittavaan materiaaliin röntgenfotonien energian funktiona. XAS-spektroskopiaa hyödynnetään monilla tieteenaloilla kuten fysiikassa, materiaalitutkimuksessa, kemiassa ja biologiassa. Menetelmällä saadaan yksityiskohtaista tietoa valitun alkuaineen ympäristöstä ja materiaalin rakenteesta atomitasolla. Kun röntgenfotonin energia vastaa tutkittavan atomin sidosenergiaa, absorptio kasvaa jyrkästi. Tämän nousun eli absorptioreunan paikkaa ei ole yksiselitteisesti määritelty, vaan kirjallisuudessa esiintyy yhä toisistaan poikkeavia menetelmiä absorptioreunan paikan määritykseen XAS-spektristä. Tutkielmassa hyödynnetään XANES-spektroskopiaa (X-ray Absorption Near Edge Structure), joka kuvaa absorptioreunan läheistä aluetta XAS-spektrissä, ja keskitytään koboltin K-kuoren XANES-spektroskopiaan. Työssä tutkitaan absorptioreunan paikan eri määritysmenetelmiä kobolttioksidien CoO, Co2O3, Co3O4 ja LiCoO2 XANES-spektreistä. Käytetyt reunan määritysmenetelmät ovat 1) absorptioreunan puolivälikorkeutta vastaavan energian etsiminen, 2) keskiarvon laskeminen niistä energioista, joilla reunan korkeus saavuttaa 20% ja 80% maksimiabsorptiosta, 3) reunan ensimmäisen käännepisteen etsiminen ja 4) reunan jyrkimmän käännepisteen etsiminen. Tutkielman kirjallisuuskatsauksessa käsitellään röntgenabsorptiospektroskopiaa keskittyen XANES-spektroskopiaan. Kirjallisuuskatsauksessa esitellään eri menetelmiä absorptioreunan määritykseen. Kokeellisessa osiossa mitataan kobolttioksidien spektrit ja verrataan eri menetelmillä määritettyjä absorptioreunojen paikkoja tunnettuihin hapetustiloihin ja pyritään etsimään lineaarista riippuvuutta reunan paikan ja hapetustilan välille. Pienin epätarkkuus, noin 10%, suoran sovituksessa saatiin hapetustilojen ja jyrkimmän käännepisteen menetelmällä määritettyjen reunan paikkojen välille. Tällä menetelmällä sovitussuoran kulmakerroin oli myös suurin, joten voidaan todeta tämän menetelmän herkkyyden olevan suurin. Toisaalta kulmakerroin poikkeaa myös selvästi muilla menetelmillä määritetyistä kulmakertoimista.
  • Hämäläinen, Raakel (2023)
    As people form and experience their daily travel patterns differently, it is important to consider perceived accessibility in public transportation planning. Perceived accessibility affects the way people feel about their abilities to attend desired social activities. Therefore, it is an effective indicator to measure social inclusion, for example. Recently, Western Metro in southern Espoo has expanded from Matinkylä to Kivenlahti and changed the overall bus system within the subdivisions. The target subdivisions have been Matinkylä, Finnoo, Kaitaa, Soukka, Espoonlahti, Kivenlahti, and Saunalahti. Thus, this study aimed to find out if residents’ travel behaviors within these areas have changed and if they feel like public transport supports their travel needs. Ultimately, I wanted to see if the changed routes in public transportation in southern Espoo alter residents’ feelings about the transportation networks, and what is the overall level of perceived accessibility among them. The target group of my research were university students, who live across Matinkylä-Saunalahti scale. As many students do not own a car and their assets may be limited, public transport is considered vital for their every-day trips. As public transportation is seen as a sustainable travel option compared to private car, it is important to assess perceived accessibility especially in terms of young people. The movements of youth are interesting to study, because their perceived accessibility can affect public transportation usage in a long-term scale. PPGIS-based survey has been created for the target subdivisions in southern Espoo. The surveys contain map-based questions with both qualitative and quantitative aspects. According to the survey results, the level of students’ perceived accessibility within the context of public transportation was assessed in a mixed-methods analysis. It is also interesting to compare results (statistically and qualitatively) among the chosen groups to see, if there are similarities or differences regarding to perceived accessibility. Although almost every respondent said that they use public transport in their daily life, most of them were upset with the changes within their every-day routines. Ticket prices, travel options, and travel comfort rose as the most significant issues determining perceived accessibility of a university student. According to this data, public transportation services could be enhanced and the imago of it could be positively increased. Thus, both customers and service providers could benefit from my study.
  • Saarinen, Eemi (2022)
    This Master’s thesis addresses perceived insecurity in socio-economically segregated districts in Helsinki surrounding metro stations. Helsinki has long been in a cycle of segregation, and news of street violence and youth gangs have caused concern. This thesis focuses on perceived insecurity, which can be caused by many factors, including physical environment and presence of other people. Segregation is a phenomenon with several causes and consequences. Segregation has often thought to be a delayed, regional consequence of economic inequality in society. Segregation can also be driven by the negative spiral in neighborhoods and the associated relocations of affluent population. In Helsinki, segregation is moderate compared to the global scale, but several studies have shown that disadvantage is localized in the eastern parts of Helsinki. Perceived insecurity is a holistic experience involving cognitive functions and risk theories. Insecurity can be experienced, for example, in terms of the characteristics of the physical environment: open spaces without social control or crowded spaces which obstruct escape routes can cause insecurity. In addition, individual factors, other people’s behavior in the space, and surveillance can affect perceived insecurity. The thesis has two research questions. In the first research question, the issues causing perceived insecurity in Lauttasaari, Herttoniemi and Mellunkylä are investigated. The reason for the selection of these districts as target areas is socio-economic diversity and proximity of metro stations, which may have an impact on perceived insecurity. The results of a security survey conducted in Helsinki serve as data related to insecurity. The second research question examines how urban planning and the characteristics of the built environment affect insecurity in the target areas. The data used for this research question are planning documents and photographs taken in the target areas. The results show large regional differences in perceived insecurity. Lauttasaari is perceived as the safest area and Mellunkylä as the least safe area, with Herttoniemi in between. In Lauttasaari, the main concerns are reduction of green areas and traffic behavior. In Herttoniemi, social problems are significantly more of a concern than in Lauttasaari. In Mellunkylä, many are concerned about, for example, intercultural conflicts, street violence and youth gangs. The different responses of the target areas may be explained by the socio-economic differences between the areas. Based on the planning documents, the aim is to improve especially the status of Mellunkylä: The aim is to create a new center in the area surrounding Mellunmäki metro station. Mellunkylä is also involved in the urban renewal project within the housing & land use implementation program concucted by the city of Helsinki. Actions targeting socio-economically weaker regions may reduce segregation and the associated regional disparities in perceived insecurity. According to the results of the photography tour, elements of the physical environment causing insecurity were found in almost all the metro station surroundings. Such elements include, for example, narrow underpasses, blocks without round-the-clock use and signs of vandalism. Helsinki is perceived as a fairly safe city, but regional differences are considerable. Measures to prevent segregation and the resulting insecurity must be aimed at preventing socio-economic disparities at the macro level by closing income disparities and raising the profile of deprived neighborhoods. At the micro level, insecurity can be prevented by improving the quality of the built environment where it is weak. However, the causes and consequences of segregation and insecurity are complex and actions need to be tailored to the local context.
  • Jantunen, Hanna (2014)
    The experienced everyday life, importance of feeling comfortable in one's own neighbourhood and attachment to place have been popular research topics in recent years. One important reason for this is that feeling of belonging is important for everyday wellbeing. Taking care of the neighbourhood is also beneficial for the society. Active moving especially in the metropolitan area rises questions are residential areas filling the demands of a good neighbourhood. The aim of the study is to find out which factors make residential area a good place to live from resident's point of view and how residents experience their everyday life in the area. The aim is also to consider the importance of experiential knowledge can be exploited in regional planning. The research area in this study is Matinkylä neighbourhood in the city of Espoo. This is a qualitative study and the research material consists of five interviews made in Matinkylä including observation in the research area. All the interviewees live in the area. The interviews were made using the Go along-method that means walking with the participant in the research area while interviewing. Walking route consists of places that are important in the everyday life. The research material was categorized and analysed by using discourse analysis. One of the main results in this study is finding three criteria that are needed to feel comfortable in one's own neighborhood. The found criteria are the importance of the social relations in the area, functioning public transport and good accessibility to local services and the closeness of green spaces in the area. The places of everyday life contains in addition to home, local services and recreational areas. Analysis also tells that residents divide the neighbourhood in smaller areas on the basis of the areas appearance and how the resident experiences the area. Dividing the areas leads in a situation where some of the areas start to feel distant or even unsafe for the residents and it effects the ways of using the whole neighbourhood. According to interviews Matinkylä is a good place to live, but when observing the ranges of attachment the attachment is strongest in the area close to home. Including for example home street, and other places situated near home. This study verifies the importance of neighbourhood attachment to the residents. The importance of neighborhood areas motivate planners to develop high quality residential areas to improve the quality of life. Experiential knowledge collected from the residents brings added value to residential planning by giving planners information they could not have from anywhere else. Exploiting this kind of information is important especially in the beginning of the planning project. Exploring the neighborhood especially by walking creates a possibility to use the area more diverse and diminish the possible feelings of insecurity in the area. The results suggest that feeling comfortable in the area and attachment to place have strong influence for using the area. Without attachment to place the area may lose its users and its importance.
  • Kettunen, Lilja (2019)
    Pro gradu -tutkielman tavoitteena oli selvittää kognitiivisten vinoumien eli systemaattisten ajatusvirheiden ilmenemistä ja vaikutusta ohjelmistotuotannossa. Kognitiiviset vinoumat ovat sisäsyntyinen ilmiö, jotka voivat heikentää ohjelmistokehittäjien päätöksentekokykyä ja siten vaikuttaa toteutettavan ohjelmiston laatuun. Toisaalta kognitiivisista vinoumista voi olla myös hyötyä; niiden ansiosta kehittäjät kykenevät tekemään nopeita ja intuitiivisia päätöksiä. Tutkielma toteutettiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena. Tutkielmassa selvitettiin, millä tavoin kognitiiviset vinoumat voivat esiintyä ohjelmistotuotannon eri vaiheissa; vaatimusmäärittelyssä, suunnittelussa, toteutuksessa ja testauksessa. Tutkielmassa kartoitettiin myös keinoja, joilla kognitiivisten vinoumien oletettuja haitallisia vaikutuksia voitaisiin vähentää. Kognitiivisilla vinoumilla havaittiin olevan tulosten perusteella useita eri vaikutuksia ohjelmistokehityksessä. Vinoumat voivat esimerkiksi vääristää työmääräarvioita, aiheuttaa ohjelmointivirheitä tai johtaa puutteelliseen testaamiseen. Keinoja vinoumien vähentämiseksi olivat tulosten mukaan koulutus, tekniset menetelmät sekä tehtävän tai ympäristön muokkaaminen niin, että päätöksentekijä käyttää tehtävään sopivia luontaisia ongelmanratkaisustrategioita. Monet vinoumien vähentämiskeinot olivat vain ehdotuksia eikä niitä ollut tutkittu kokeellisesti, joten keinojen kehittämisen ja niiden tehokkuuden selvittämisen havaittiin vaativan lisää tutkimusta.
  • Kuitunen, Juha (2013)
    Työn tavoitteena oli perehtyä kohdistetun ionisuihkun (Focused ion beam, FIB) toimintaan ja käyttömahdollisuuksiin laboratoriossamme, koska työn alkaessa kohdistetun ionisuihkun ja elektronimikroskoopin yhdistelmälaite (FIB/SEM) oli laboratoriomme uusin hankinta. Kirjallisessa osassa perehdytään kohdistetun ionisuihkun perusteisiin. Laitteiston rakenteen esittelyn jälkeen tutustutaan erilaisiin kontrastimekanismeihin, eli selvitetään mitä asioita voidaan nähdä ohjaustietokoneen näytöllä työstämisen aikana ja näytteen analysoinnissa sen jälkeen. Tämän jälkeen perehdytään näytteiden työstämiseen, jossa ionien avulla voidaan poistaa materiaalia sputteroimalla tai etsaamalla, sekä uuden materiaalin kasvattamiseen näytteen pinnalle tiettyjen prosessikaasujen avulla. Melko monipuolisena esimerkkinä esitellään yksi tyypillinen kohdistetun ionisuihkun käyttötarkoitus läpivalaisuelektronimikroskopianäytteiden valmistamisessa. Kokeellisessa osassa keskityttiin yksinkertaisten mikro- ja nanorakenteiden valmistamiseen piikiekolle. Kohdistetulla ionisuihkulla voidaan kaivertaa substraattiin suoraan erilaisia uria, mutta suurten tilavuuksien poistaminen ionisuihkun avulla on melko hidasta. Sen vuoksi ionisuihkua käytettiin rakenteiden tekemisessä seostamiseen, jotta halutun muotoisia rakenteita saisi valmistettua nopeasti piin anisotroopisen etsauksen avulla tetrametyyliammoniumhydroksidilla (TMAH). Laitetta käytettiin myös lift off -maskien tekemiseen polymetyylimetakrylaatista (PMMA) sekä ioni- että elektronisuihkun avulla. PMMA-kalvo kasvatettiin piisubstraatille spin coating -menetelmällä PMMA:n tolueeniliuoksesta. PMMA-kalvolle vaihtoehtoisena maskina kokeiltiin myös itsejärjestäytynyttä monokerrosta (SAM). Maskin päälle kasvatettiin elektronisuihkuhöyrystimellä alumiinia, josta ylimääräiset, polymeerin päälle jääneet kohdat kuorittiin pois asetonilla ultraäänisekoituksen aikana. SAM:n tapauksessa FIB:llä tehdyn maskin aukkokohtiin kasvatettiin selektiivisesti iridiumia ALD-menetelmällä. Valmistettujen viivojen leveydet olivat parhaimmillaan höyrystetyllä alumiinilla 500 nm, iridiumilla 400 nm ja PMMA-maskilla 100 nm (jota ei kuitenkaan käytetty kasvattamisissa). PMMA-maskien osalta kannattaa jatkossa panostaa riittävän elektroniannoksen etsimiseen kyseisellä kalvon paksuudella ja etsausliuoksella, jotta pienimmätkin kuviot saa toistettua kokonaan maskin läpi. Työssä kokeiltiin pikaisesti myös FIB-ohjattua anodisointia, mutta laihoin tuloksin.
  • Luhtaniemi, Sandra (2016)
    Opinnäytetyössä tarkastellaan ihmisen papilloomavirus- eli HPV-infektion (Human Papillomavirus) kehittymistä simuloiduilla aineistoilla. Infektion kulkua mallinnetaan Markovilaisella mallilla, jonka tilajoukko koostuu infektion eri terveystiloista. Mallista simuloidaan eri simulointiskenaarioilla aineistot, joista estimoidaan infektion paranemisen hasardi. Simulointiskenaarioissa eri HPV-tyyppien aiheuttamat infektiot jaotellaan nopeasti, keskinopeasti ja hitaasti parantuviin infektioihin. Aineistolle muodostetaan eksponenttifunktioon perustuva uskottavuusfunktio, jonka maksimoiva parametri estimoidaan käyttäen Metropolis-Hastings -algoritmia. Työn tavoitteena on tutkia, kuinka paranemisen hasardiin vaikuttaa, että syövän esiasteeksi edenneet infektiot on havaitsemisen jälkeen hoidettu. Työn muita keskeisiä teemoja on Metropolis-Hastings -algoritmin teoriaan ja toimintaperiaatteisiin perehtyminen. Metropolis-Hastings -algoritmi on Markovin ketjun Monte Carlo eli MCMC-algoritmi, jolla voidaan tuottaa näytteitä jostakin halutusta todennäköisyysjakaumasta. Algoritmia käytetään myös erityisesti, kuten tässä opinnäytetyössä tehdään, uskottavuusfunktion maksimin antavien parametrien estimoimiseen silloin, kun uskottavuusfunktion maksimi on analyyttisesti hankalaa ratkaista. Papillomavirusinfektio on yleisin sukupuoliteitse tarttuva tauti. HPV-tyyppejä tunnetaan yli 100 erilaista, joista 14 pidetään korkean riskin tyyppejä, joiden aiheuttama tulehdus pitkittyessään voi aiheuttaa kohdunkaulansyöpään johtavia solumuutoksia. Infektiolta suojaava rokote on nykyisin useissa maissa osa kansallista rokotusohjelmaa. Suomessa käytössä olevan rokotteen tehoa tutkittiin laajalla kansainvälisellä PATRICIA-rokotetutkimuksella. Tutkimusprotokollan mukaan ne henkilöt, joilla seurannassa havaittiin syövän esiaste, lähetettiin jatkotutkimuksiin tai hoitoon. PATRICIA-tutkimuksessa kerätyn havaintoaineiston pohjalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella on lähivuosina tehty HPV-infektion kulun väestötason mallinnus, missä esiasteiden hoitoja ei kuitenkaan huomioitu, sillä niiden vaikutus oletettiin pieneksi. Tämän tutkielman keskeisin tehtävää on PATRICIA-aineistoa jäljittelevää simuloitua aineistoa käyttäen arvioida, että oliko oletus perusteltu, vai onko esiasteiden hoidolla merkittävää vaikutusta infektion paranemisen hasardiin.
  • Vuorio, Emmi (2020)
    Hiilineutraalisuus on yksi kestävän tulevaisuuden keskeisimpiä tavoitteita. Tulevaisuuden kemianalan ammattilaiset ovat merkittävässä asemassa uusien teknologioiden käyttöönottamisessa ja ratkaisujen kehittämisessä, jotka johtavat kasvihuonekaasupäästöjen vähenemiseen. Yliopistokoulutuksen on vastattava haasteeseen kehittämällä tarvittavia taitoja, jotta he saavat parhaat mahdolliset työkalut tarvittavan muutoksen toteuttamiseen. Kestävän kehityksen avainkompetenssit luovat yhden varteenotettavan kehyksen työelämän edellyttämien taitojen määrittelemiseen. Ne koostuvat tiedoista, taidoista ja kestävään tulevaisuuteen pyrkivästä asenteista. Tämän tutkimuksen tarkoitus on kartoittaa tämän hetken tilannetta avainkompetenssien eri osa-alueiden osalta Suomen kemianalan yliopisto-opetuksessa, sekä luoda näkemystä siitä, mihin suuntaan opetusta tulisi tulosten valossa kehittää. Tutkimuksen kohteina ovat kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen liittyvät sisällöt, käytetyt opetusmenetelmät, yliopisto-opettajien suhtautuminen taitojen oppimisen edistämiseen opetuksessaan ja opiskelijoiden asenteisiin vaikuttamiseen sekä heidän näkemyksensä siitä, miten kemianalan yliopisto-opetusta tulisi kehittää kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen liittyvän opetuksen osalta. Aineisto kerättiin kyselytutkimuksella, joka koostui sekä suljetuista että avoimista kysymyksistä. Kysely lähetettiin Suomen 9:n kemianalan opinto-ohjelmia tarjoavan yliopiston opetushenkilökunnalle, joko opetuksesta vastaavien varadekaanien tai -johtajien välityksellä tai suoraan. Kyselyn saatetekstissä vastauksia pyydettiin vain kurssien vastuuopettajilta. Vastauksia saatiin kaikista 9:stä yliopistosta yhteensä 43. Kemianalan yliopisto-opetuksen kehittämisen osalta peilattiin kyselyyn vastanneiden näkemyksiä alan kirjallisuuteen. Tutkimusmetodi on monimenetelmällinen tapaustutkimus. Avointen kysymysten vastaukset analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin menetelmällä ja suljetut kysymykset on esitetty kuvailevan tilastollisen analyysin keinoin. Kokonaisuudessaan kasvihuonekaasupäästöihin liittyvää osaamista tuetaan Suomen kemianalan koulutusohjelmissa melko hyvin. Tutkimuksessa havaittiin, että kiertotaloutta ja biotaloutta opetetaan huomattavasti enemmän kuin vetytalouteen liittyviä sisältöjä. Kemianalan opetushenkilökunnan edustajat käyttävät ja pyrkivät käyttämään monipuolisia opetusmenetelmiä mahdollisuuksien mukaan. Taitojen oppimista pidetään tärkeänä, mutta ne eivät ole opetuksen keskiössä. Opiskelijoiden asenteisiin vaikuttamista pidetään moraalisesti hyväksyttävänä ja suuri osa yliopisto-opettajista myös pyrkii vaikuttamaan opiskelijoiden asenteisiin ilmastonmuutoksen kaltaisten aiheiden suhteen. Vastaajien mukaan kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen opetus on hyvällä tasolla, mutta parantamisen varaa on. Kemianala nähdään myös opettajakunnassa olevan avainasemassa kasvihuonekaasupäästöjen hillitsemisessä. Kestävän kehityksen avainkompetenssien ottamista huomioon kemianalan koulutusohjelmien suunnittelussa ja opetuksen laadun arvioinnissa tulisi harkita. Tämä voisi edistää taitojen nousemista opetuksessa keskeisempään asemaan. Vedyn ja hiilidioksidin käyttöä raaka-aineina tulisi nostaa vahvemmin esiin opetussisältönä. Myös kansallisia, kaikkien toimijoiden käytettävissä olevia verkkokursseja tulisi kehittää ja toteuttaa yhteistyössä yliopistojen ja teollisuuden edustajien kanssa.
  • Pitkänen, Kaisa (Helsingin yliopistoHelsingfors universitetUniversity of Helsinki, 2010)
    Tutkimuksen lähtökohtana on tilastojen luku- ja käyttötaitojen kehittäminen verkko-oppimisympäristöissä. Tutkimus käynnistyi Tilastokeskuksen Verkkokoulun kehittämisen tarpeesta. Päätavoitteena on muodostaa toimenpide-ehdotuksia Verkkokoulun kehittämiselle käyttäjälähtöisestä näkökulmasta. Tutkimuksessa selvitetään, miten matematiikan aineenopettajat käyttävät Tilastokeskuksen Verkkokoulua opetuksessaan ja opetuksensa suunnittelussa, ja millaisia toiveita heillä ja Verkkokoulun parissa työskentelevillä tilastokeskuslaisilla on Verkkokoulun kehittämiseksi. Tämän lisäksi selvitetään Verkkokoulun käyttöä kävijäseurantapalvelun avulla. Tutkimuksella etsitään vastauksia siihen, miten Verkkokoulua voidaan kehittää käyttäjän kannalta paremmaksi palveluksi. Tutkimusongelmiin vastataan verkkokyselyllä, sähköpostihaastattelulla, teemahaastatteluilla ja kävijäseurantapalvelulla kerättyjen aineistojen kvalitatiivisella analyysillä. Matematiikan aineenopettajille tehty kyselylomake toteutettiin maaliskuussa 2009 ja haastattelut syksyn 2009 aikana. Kävijäseurantapalvelun tarkasteluajankohta on 1.9.2008–31.8.2009. Tutkimuksen tulosten mukaan Verkkokoulu tunnetaan huonosti matematiikan aineenopettajien keskuudessa. Verkkokoulun oppimateriaaleja käytetään enemmän opetuksen suunnitteluun kuin opetukseen. Opettajat toivovat etenkin arkielämälähtöisiä ja helposti käytettäviä opetuksen suunnitteluun soveltuvia palveluja, jotka soveltuvat myös perinteiseen luokkahuoneopetukseen. Tilastokeskuslaiset näkevät Verkkokoulun kehittämisen tarpeelliseksi, vaikkakin haastavaksi kehittämiseen tarvittavien resurssien vähyyden vuoksi. Heidän mukaansa Verkkokoulua tulisi päivittää ja laajentaa monipuolisilla oppimateriaalikokonaisuuksilla. Myös teknisen toteutuksen toivotaan uudistuvan. Kävijäseurantapalvelun aineiston mukaan Verkkokoulu on keskimääräistä käytetympi kuin Tilastokeskuksen verkkosivut kokonaisuudessaan. Verkkokoulua käytetään enemmän yksittäisten asioiden tietojen tarkistamiseen kuin kokonaisuuksien opiskeluun. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että Tilastokeskuksen Verkkokoulu on palvelu, joka käyttäjälähtöisen kehittämisen ja markkinoinnin myötä voi nousta merkittävään rooliin tilastoalan kouluttajana. Jotta tähän päästään, kehittämiseen on löydettävä riittävästi resursseja.
  • Kukkola, Henna (2022)
    Suomalaiset lähiöt sijoittuvat kaupunkien keskustojen laidoille. Ne ovat keskenään erinäköisiä, eri ikäisiä ja keskenään hyvin erilaista kaupunkiympäristöä. Siitä huolimatta termi ”lähiö” tuo meille jokaiselle mielikuvan juuri tietyntyyppisestä alueesta erityispiirteineen. Tämän tutkielman tarkoituksena oli tarkastella sitä, millaisista elementeistä lähiömäinen kaupunkiympäristö mielikuvissa muodostuu sekä sitä, miten se poikkeaa erityisesti kantakaupunkimaisesta ympäristöstä. Lähiöitä on tutkittu Suomessa vuosikymmeniä. Lähiöt ovat kiinnostaneet ja herättäneet keskustelua ensimmäisten lähiöiden valmistumisesta saakka. Tämä keskustelu on vaikuttanut mielikuviimme lähiöstä sekä siihen, miten itse niistä puhumme. Lähiöiden suunnittelussa aikanaan tapahtuneet virheet johtivat paikoittain rakenteellisiin ja sosiaalisiin ongelmiin, joiden takia esimerkiksi sanomalehdissä uutisoitiin pitkään lähiöiden ongelmista niiden asukkaiden todellisia kokemuksia sen enempää kuulematta. Asukkaat itse viihtyivät alueillaan ja yrittivät vaikuttaa lähiöiden negatiivisiin imagoihin muun muassa yleisöpalstojen kirjoitusten kautta. Yhdessä nämä puhetavat ovat antaneet lähiöille maineen, joka kaikuu jo lähiö-termissä itsessään. 2000-luvulla alueellinen eriytyminen on paikoittain syventänyt lähiöiden ongelmia. Samalla lähiöiden määrän kasvu on tuonut ne kaupungin laidoilta lähemmäs arkikokemuksiamme. Kaikki tämä näkyy siinä, miten ihmiset lähiöitä mielikuvissaan rakentavat. Mielikuvia päätettiin lähteä tutkimaan laadullisia tutkimusmenetelmiä hyödyntäen. Huomio haluttiin kiinnittää mielikuvien muodostumiseen, jota tutkimukseen vastaajien toivottiin kuvailevan mahdollisimman vapaasti, mutta kattavasti. Mielikuvien tarkastelua varten laadittiin kyselylomake, joka jaettiin huhtikuussa 2022 sosiaalisen median kautta kaikkien aiheesta kiinnostuneiden vastattavaksi. Lomakkeella selvitettiin vastaajien mielikuvia sekä lähiömäisestä kaupunkiympäristöstä että kantakaupunkimaisesta ympäristöstä. Vastauksia kerättiin sekä vastaajien omin sanoin, että luokittelemalla ympäristöä eri kategorioihin ja pyytämällä vastaajia ottamaan kantaa juuri niiden luonteeseen. Lisäksi haluttiin selvittää vastaajien henkilökohtaista suhdetta lähiöön. Kyselyn aineisto käsiteltiin sisällönanalyysiä hyödyntäen. Tutkimuksessa tunnistettiin tärkeimpiä lähiöön liitettäviä mielikuvia. Vastaajat mielsivät muun muassa ilmeeltään yhtenäisten asuinkerrostalojen, ostoskeskusten, lähiluonnon, ulkoilumaastojen, henkilöautopainotteisen liikenteen sekä ystävällisten, kylämäisessä yhteisössä asuvien ihmisten muodostavan lähiöihin kuuluvia ympäristön kulmakiviä. Vastauksista on tunnistettavissa selvä ero kantakaupunkimaisen ympäristön ja lähiömäisen kaupunkiympäristön herättämien mielikuvien välillä. Samalla vastauksista kävi ilmi, että vastaajat käsittävät lähiön identiteettiä sen suhteen kautta, joka lähiöllä on kantakaupunkiin. Vastaajat ymmärsivät lähiön riippuvuuden kaupungista ja vertasivat lähiömäisen kaupunkiympäristön yksityiskohtia kantakaupunkimaiseen. Piirteet, joissa näiden välinen ero oli suurin, olivat vastaajien mielikuvissa lähiöille kaikkien tunnusmaisimpia. Vastaajat eivät pitäneet lähiötä urbaanina, kaupunkimaisena ympäristönä, mutta eivät myöskään maalaismaisena. Lähiö sijoittuu kyselyyn vastanneiden mielikuvissa näiden maailmojen välimaastoon alueeksi, jolla on näistä molemmista irrallinen, oma identiteettinsä.