Browsing by Subject "Bloomin taksonomia"
Now showing items 1-5 of 5
-
(2020)Maantieteellä on tärkeä rooli kestävän kehityksen opetuksessa. Ympäristö- ja kehityskysymysten opetuksen tulisi perustua yksilön vaikutusmahdollisuuksiin ja ajattelun taitojen kehittämiseen monimutkaisten ilmiöiden ymmärtämisessä, minkä vuoksi lukion maantieteen opetussuunnitelma ohjaa opetusta maantieteellisen kriittisen ajattelun syventämiseen sekä tiedon soveltamiseen. Osaamisen ja oppimisen arviointi on osa opetusta, jossa mitataan opiskelijoiden tasoa suhteessa lukion opetussuunnitelman asettamiin tavoitteisiin. Lukiossa suurin summatiivisen arvioinnin muoto ovat ylioppilaskokeet, joiden sähköistyessä mahdollisuudet korkeampia ajattelun taitoja mittaaviin koekysymyksiin ovat monipuolistuneet. Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena on selvittää, minkälaisia ajattelun taidon tasoja maantieteen sähköisen ylioppilaskokeen kestävän kehityksen koekysymykset edellyttävät ja millaisia ajattelun taitoja koekysymyksien vastaukset edustavat. Tämän lisäksi tutkielmassa verrataan koekysymysten ja vastausten ajattelun taitoja ja niiden yhtenevyyttä sekä tarkastellaan sisällönanalyysin keinoin kokelaiden osaamista kestävän kehityksen teemoissa, jotka tässä tutkielmassa käsittelevät kahvia globaalina rahakasvina sekä hiekkaa ehtyvänä luonnonvarana. Tutkielmassa tutkitaan kahta koekysymystä ja niiden vastauksia syksyn 2018 ja kevään 2019 maantieteen sähköisistä ylioppilaskirjoituksista. Koekysymysten ajattelun taidot luokiteltiin Bloomin taksonomian avulla ja vastaukset (N=241) SOLO-taksonomiaa hyödyntäen. Vastausten luokittelussa painotettiin niiden johdonmukaisuutta, syy-seuraussuhteiden tarkastelua sekä maantieteellisen tiedon hallintaa. Lisäksi molempien koekysymysten vastauksista analysoitiin (N=140) sisällönanalyysin keinoin mitä kestävän kehityksen sisältöjä kokelaat osasivat. Koekysymykset edellyttivät laajasti erilaisia ajattelun taitoja ja korkeimmillaan osaamista soveltamisessa, analysoimisessa ja arvioinnissa. Koekysymykset edustivat kestävän kehityksen teemoja, joita opetussuunnitelmassa edellytetään. Kokelaan tuli osoittaa kykynsä johdonmukaisten ja eriteltyjen vastausten tuottamisessa maantieteellistä kieltä käyttäen. Vastausten ajattelun taidon tasot sijoittuivat molemmissa koekysymyksissä pääosin yksinkertaisiin ja monirakenteisiin SOLO-luokkiin. Vain harva vastauksista ylsi korkeimpia ajattelun taidon tasoja edustavaan luokkaan. Vastaukset olivat usein pinnallisesti tarkasteltuja, eikä käsiteltyihin teemoihin osattu syventyä, kun taas ansioituneimmat vastaukset etenivät loogisesti ja olivat helppolukuisia. Kestävän kehityksen osaaminen oli vastauksissa usein yksipuolista ja opiskelijat olivat pääosin tiedostaneet raaka-aineiden kestämättömän käytön olemassaolon, mutta tarkempaa analyysiä syistä ja ratkaisuista ei usein osattu antaa, Pääosin koekysymykset edellyttivät korkeampia ajattelun taitoja mitä vastaukset lopulta edustivat.
-
(2024)The 2000s have seen major changes to the upper secondary school curricula and matriculation examinations, with subjects like sustainable development becoming increasingly topical. In addition to the changes in content, required thinking skills have changed over the years. There is now an increased emphasis on the application of knowledge rather than on memorising it. This master’s thesis investigates what kind of thinking skills are required in upper secondary school in relation to sustainability, particularly the food crisis, and what thinking skills students use. The different thinking skills and levels of knowledge required can be analysed according to Bloom's revised taxonomy. This is a classification system that can be used to determine the levels of thinking skills and knowledge required in test questions, for example. In contrast, the maturity of the answers and the thinking skills students convey can be classified using the SOLO taxonomy. The study analysed the thinking skills and knowledge levels required for the spring 2020 Finnish matriculation examination (geography examination food-crisis related task 6) according to Bloom's revised taxonomy. In turn, students' answers (n=130) to the task were analysed according to the SOLO taxonomy. The answers were classified according to their maturity into the SOLO categories that were best represented by the answers. The classification was based on factors such as the consistency of the responses and the number of perspectives addressed. The thinking skills required for the test question were comprehension and analysis. The answers mainly reached the level of the multi-structural and pre-transitional phase, i.e. only a small number of answers reached the level required by the task. The results suggest that a large proportion of students are not able to demonstrate in their responses the use of the required thinking skills, and many do not have the required level of knowledge of the content of sustainable development.
-
(2022)Tähän Pro graduun on koottu Pythagoraan lauseen, kosinilauseen ja Stewartin lauseen todistuksia ja niihin liittyviä lukiotasoiselle opiskelijalle haastavia tehtäviä. Tavoitteena on antaa opettajalle opetusmateriaalia erityisesti matematiikassa korkean taitotason omaavien opiskelijoiden haastamiseksi. Esimerkkitehtäviä ja niiden ratkaisuja on työhön poimittu erityisesti matematiikkakilpailuista, mutta myös ylioppilaskokeista ja niiden haastavuus on vaihteleva. Kuitenkin tehtävien vaikeusaste on yleisesti lukion tason tehtäviksi sieltä haastavimmasta päästä. Mahdollisuuksia tehtävien asteittaiseen helpottamiseen on monien tehtävien kohdalla kuitenkin mainittu. Tehtävien vaativuutta tarkastellaan myös Bloomin taksonomian näkökulmasta. Bloomin taksonomia on hyvin tunnettu mittari opettajien keskuudessa. Se jaottelee osaamisen tasot kuuteen luokkaan: tietää, ymmärtää, soveltaa, analysoida, syntetisoida ja arvioida. Luokittelun mukaan siirryttäessä kohti jälkimmäisenä mainittuja tarvitaan hyödyntämiseen tehtävänratkaisussa aina korkeamman ajattelun tasoja.
-
(2023)Tässä työssä vertaillaan kolmea oppikirjaa (SanomaPron Moodi, Otavan Juuri sekä Editan Kaari) MAA11 moduulille (LOPS 2019). Työssä esitellään lukion opetussuunnitelman mukaiset tärkeät sisällöt moduulille ja tutkitaan voiko opiskelija oppia moduulin aiheet oppikirjojen avulla. Oppikirjojen teoriaosuuksia ja tehtäviä sekä digikirjojen erilaisia ominaisuuksia vertaillaan. Teoriaosuuksien tarkastelussa kiinnitetään huomiota siihen, että millaisia eroja esimerkkien välillä on ja kuinka paljon oppikirjat käyvät läpi opetussuunnitelmaan kuulumattomia aiheita, mutta jotka kuuluvat samoihin aihepiireihin kuten esimerkiksi Diofantoksen yhtälö. Näiden lisäksi tutkitaan, kuinka paljon todistamista kirjoissa on erilaisille lauseille ja määritelmille, sekä oppikirjojen tekijöiden laatimia aikatauluehdotuksia. Tehtävien tarkasteluun ja vertailuun on hyödynnetty Bloomin taksonomiaa, jonka teoriaosuus esitellään työssä. Ohjelmointitehtävissä Kaaren ja Juuren digikirjoihin on upotettu tehtäviin Python-ohjelmointiympäristö, jota ei Moodista löydy ollenkaan. Työssä ei huomattu suuria eroja oppikirjojen välillä. Tehtävät, aiheet ja esimerkit muistuttivat kovasti toisiaan tai olivat suoraan samoja, mutta vain eri kirjoitusasulla. Suurin ero kirjojen välillä oli aikatauluehdotuksissa ja siinä, kuinka monta kappaletta eri aihealueisiin on varattu. Moodi painotti kolmesta oppikirjasta eniten algoritmeja ja ohjelmointia ja Juuri painotti eniten lukuteoriaa. Lukion opetussuunnitelmaa ajatellen Kaari oli ainoa kirjoista, joka sisälsi tehtäviä, joissa aritmetiikan peruslausetta täytyi käyttää. Kahdessa muussa tällaista tehtävää ei ollut.
-
(2022)Tavoitteet. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää millä tavalla pitkän matematiikan syventävät kurssit esiintyvät ylioppilaskokeen B1-osiossa ja kuinka hyvin kokelaat ovat niihin liittyviin tehtäviin vastanneet. Tutkielmassa tarkastellaan mitkä syventävät kurssit ja niiden aiheet esiintyvät ylioppilaskokeen B1-osiossa sekä minkälaista osaamisen tasoa niihin liittyvissä tehtävissä edellytetään. Lisäksi tarkastellaan kuinka hyvin ylioppilaskokelaat ovat tehtäviin vastanneet. Työn tausta Työssä tarkastellaan pitkän matematiikan syventäviä kursseja MAA11 – Lukuteoria ja todistaminen, MAA12 – Algoritmit matematiikassa ja MAA13 – Differentiaali- ja integraalilaskennan jatkokurssi. Tehtävissä vaadittavan osaamisen tason mittarina käytetään Bloomin taksonomian uudistettua versiota. Tarkasteltavat tehtävät ovat kevään 2016 tutkintokerrasta kevään 2022 tutkintokertaan. Menetelmät Tutkimuksessa on käytetty kvantitatiivisia menetelmiä. Ylioppilastutkintolautakunnalta saatua dataa on käsitelty ja tulkittu määrällisin menetelmin. Tehtäväanalyysin tuloksia on tarkasteltu määrällisin menetelmin. Tulokset ja johtopäätökset Pitkän matematiikan syventävät kurssit esiintyvät ylioppilaskokeessa varsin tasapuolisesti. Aiheista voimakkaimmin painottuvat lukuteoria (MAA11) sekä derivoituvuus ja käänteisfunktio (MAA13). Tehtäväanalyysissa MAA11-kurssin tehtävät arvioitiin Bloomin taksonomian (BT) tasoille 3-5. MAA12-kurssin tehtävät arvioitiin tasoille BT3-4 ja MAA13-kursin tehtävät tasoille BT3-5. Kaikkien syventävien kurssien Bloomin taksonomian keskiarvoksi saatiin 3,7, joka on hieman matalampi kuin geometrian (keskiarvo 4,1) ja todennäköisyyslaskennan (keskiarvo 4,3) B1-osion tehtävillä. Pitkän matematiikan ylioppilaskokeen B1-osion MAA12-kurssiin liittyvien tehtävien pistekeskiarvo oli 6,7. MAA13-kurssin tehtävien pistekeskiarvo oli 4,7 ja MAA11-kurssin tehtävien pistekeskiarvo oli 4,1. MAA12-kurssiin liittyvien tehtävien pistekeskiarvo oli vertailun korkein ja selvästi korkeampi kuin geometrian (pistekeskiarvo 5,7) ja todennäköisyyslaskennan (pistekeskiarvo 4,9) B1-osion tehtävillä. Tarkastellut MAA12-kurssin tehtävät näyttäytyvät helpoimpina sekä tehtäväanalyysin että kokelaiden pisteiden tarkastelun pohjalta.
Now showing items 1-5 of 5