Browsing by Subject "yhteentoimivuus"
Now showing items 1-2 of 2
-
(Helsingin yliopistoHelsingfors universitetUniversity of Helsinki, 2004)Tämän opinnäytetyön tarkoitus on selvittää niitä periaatteita ja tekniikoita, joiden avulla voidaan tarkistaa ohjelmistokomponenttien välinen yhteentoimivuus. Yhteentoimivuuden tarkistamista tarvitaan komponenttien uudelleenkäytön mahdollistamiseksi sekä ohjelmistoarkkitehtuurien suunnittelun yhteydessä. Ohjelmistokomponentin yhteentoimivuus muiden komponenttien kanssa riippuu sen syntaktisista ja semanttisista ominaisuuksista sekä ulkoisesta käyttäytymisestä. Nämä ominaisuudet määritellään formaalisti tyyppiteoriaa, ontologioita ja prosessialgebroja käyttäen. Komponenttien syntaktinen korvautuvuus määritellään niin kutsuttujen termiautomaattien ja niiden välisten suhteiden avulla. Komponentin semanttiset ominaisuudet määrittelevät yleistä käsitteistöä käyttäen, mitä komponentti tekee. Semantiikan kuvaukseen käytetään pääasiassa ontologisia käsitteitä ja semanttisissa vertailuissa käytetään avuksi logiikkaa. Komponentin ulkoinen käyttäytymiskuvaus ilmaisee sen käyttäytymismallin, jota kyseinen komponentti tukee. Käyttäytymiskuvaus on sekä ohje että rajoitus, joka toisaalta antaa mallin oikeelliselle vuorovaikutukselle ja toisaalta toimii komponenttien välisen korvautuvuuden tarkistusehtona. Komponentin ulkoinen käyttäytyminen, niin kutsuttu rajapintaprotokolla, kuvataan käyttäen prosessialgebraa. Tässä opinnäytetyössä on prosessialgebraksi valittu π-kalkyyli. Kun komponenttien ominaisuudet on mallinnettu formaalisti, voidaan komponenttien välinen yhteensopivuus ja korvautuvuus tarkistaa ohjelmallisesti. Tällaista ohjelmistoa voidaan hyödyntää esimerkiksi ohjelmiston suunnitteluprosessissa.
-
(2021)Johtamisjärjestelmät ovat johtamisen tueksi luotuja työkaluja, joilla pystytään arvioimaan tilannekuvaa, suunnittelemaan operaatioita ja toimintalinjoja sekä vastaanottamaan ja lähettämään tietoa toimintaympäristöön. Puolustusorganisaatioissa erilaisia simulaattoreita käytetään kouluttamaan henkilöstöä tositilanteita varten oikeassa tai virtuaalisessa ympäristössä. Virtuaaliympäristössä kalliiden ja vaikeasti luotavien tilanteiden harjoittelu pystytään toteuttamaan kustannustehokkaasti ja mielekkäästi. Tutkielman tarkastelukohteena on se, miten ja millä tekniikoilla on kannattavinta mahdollistaa simulaattoreiden ja johtamisjärjestelmien yhteentoimivuus. Samalla selvitetään konkreettiset hyödyt, jotka muodostuvat simulaattoreiden ja johtamisjärjestelmien yhteistoiminnan tuloksena saavutettavien kyvykkyyksien muodossa. Osana tutkielmaa on toteutettu kokeellinen järjestelmä hyödyntäen uutta johtamisjärjestelmien ja simulaattorien yhteentoimivuuden standardia C2SIM:iä. Järjestelmän tarkoituksena on tukea standardin tuotantokelpoisuuden analyysia ja kyvykkyyksien havainnollistamista. Kokeellisen järjestelmän toteutuksen ja sen analyysin perusteella C2SIM todettiin kykenemättömäksi tuotantokäyttöön erityisesti puutteellisen tuen vuoksi. Ainakaan kokeellisessa järjestelmässä mukana olleet simulaattorijärjestelmät eivät tue standardia täydellisesti sen nykymuodossa, eikä käyttämämme johtamisjärjestelmä tarjonnut liitännäistä ollenkaan. Johtamisjärjestelmien ja simulaattoreiden yhteentoimivuuden tukemiseksi on täten suositeltava joko eri järjestelmille erikseen räätälöityjä ratkaisuja niiden ohjelmistokehitystyökaluja hyödyntäen tai yhdistelmäratkaisuja, jotka hyödyntävät useampaa olemassa olevaa standardia.
Now showing items 1-2 of 2