Browsing by Subject "alueiden vuokraus kulkuneuvojen paikoitusta varten"

Kulkuneuvojen paikoituksen arvonlisäverotus on ollut vero-oikeuden alalla pitkään epäselvä aihealue, josta on annettu huomattavan paljon oikeuskäytäntöä. Epäselvyys on liittynyt pääasiassa arviointiin siitä, milloin verollisen pysäköintipaikkojen vuokrauksen katsotaan liittyvän niin läheisesti arvonlisäverottomaksi säädettyyn kiinteistön luovutukseen, että suoritukset jakavat yhteisen arvonlisäverokohtelun niin sanotun liittymisperiaatteen mukaisesti. Oikeustilan epäselvyyttä on korostanut sekä aiheesta annettu runsas oikeuskäytäntö, että arvonlisäverolain varhaisempi, direktiivistä poikkeava, sanamuoto, jonka mukaan veroa oli suoritettava ”pysäköintitoiminnassa” tapahtuvasta pysäköintipaikkojen luovutuksesta. Oikeustilan on sittemmin katsottu selkiintyneen, kun lain sanamuodon muutos sai vaikutusta myös lain soveltamisessa korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Muutoksen jälkeen muun muassa myös osakaspysäköinti on katsottu lähtökohtaisesti arvonlisäverolliseksi. Tutkielman tarkoitus on selvittää kulkuneuvojen paikoituksen arvonlisäverotuksen oikeustilaa kokonaisuutena. Oikeustilassa aikaisemmin vallinneet epäselvyydet eivät ole kokonaan poistuneet ja etenkin osakaspysäköinnin arvonlisäverokohtelu on ollut pinnalla viimeaikaisessa keskustelussa, Verohallinnon julkaistua päivitetyn ohjeensa kulkuneuvojen paikoituksen arvonlisäverotuksesta. Ohjeessa Verohallinnon on katsottu ottaneen aikaisempaa tiukemman tulkintalinjan etenkin osakaspysäköinnin arvonlisäverollisuuden osalta. Asiasta odotetaan vahvistavaa oikeuskäytäntöä lähitulevaisuudessa. Tutkielmassa tarkastellaan myös pysäköinnin arvonlisäverokohteluun läheisesti liittyvän liittymisperiaatteen soveltumisen kriteereitä. Säädöspohjan puuttuessa, periaate on muodostunut pitkälle oikeuskäytännössä. Liittymisperiaatteen soveltumisella voi tosiasiassa olla merkittäviä vaikutuksia verovelvollisen taloudelliseen asemaan. Periaatteen soveltumiselle onkin pyritty systematisoimaan ennustettavampia kriteeristöjä sekä oikeuskäytännössä, että oikeuskirjallisuudessa. Verovelvollisen näkökulmasta epäselvyydet oikeustilassa heikentävät mahdollisuuksia ennakoida erilaisten toimien verokohtelua. Verovelvolliset tekevät itsenäisesti ratkaisuja oma-aloitteiseen verotukseen liittyen ja verokohtelun epävarmuus on käytännön tasolla verovelvollista kuormittava tekijä. Esimerkiksi pysäköinti-investointien osalta verovelvolliselle tuotantopanosten kustannuksista maksettavaksi koituvat arvonlisäveron määrät saattavat nousta merkittäviksi ja intressi niiden vähentämiseksi on usein läsnä suunniteltaessa investointeja ja tulevaa toimintaa. Arvonlisävero on toisaalta julkisen vallan näkökulmasta merkittävä fiskaalinen tulonlähde. Veronsaajien ja verovelvollisen edut tuleekin ottaa huomioon tasapuolisesti verotukseen liittyvissä toimissa.