Browsing by study line "Religionspedagogik och fostran"
Now showing items 21-40 of 49
-
(2023)Suomalaisten koulujen kulttuuri-, katsomus- ja kielikentät moninaistuvat vauhdilla, ja kulttuuri-, katsomus- ja kielitietoisuuden (kukaki-tietoisuus) tutkimus on lisääntynyt peruskoulujen kontekstissa nopeasti. Tässä maisterintutkielmassa tutkin sitä, miten lukiokoulutuksen kontekstissa katsomusaineiden oppikirjat ilmentävät kukaki-tietoisuutta ja miten ne ohjaavat kukaki-tietoiseen opetukseen ja oppimiseen. Tutkimuksen teoreettisen katsauksen pohjalta olen luonut kukaki-tietoisuudesta kolme synteesikehikkoa, joita peilaan oppikirja-analyysistä nouseviin empiirisiin havaintoihin. Tutkimuksen metodi on siis teoriaohjaava sisällönanalyysi. Tutkimuksen lähdeaineisto koostuu viidestä lukiokoulutuksen katsomusaineiden oppikirjasta: kolmesta evankelisluterilaisen uskonnon ja kahdesta elämänkatsomustiedon oppikirjasta. Tutkimustulokset osoittavat, että kulttuuri-, katsomus- ja kielitietoisuuteen ohjaavat ja niihin liittyvien tietojen ja taitojen oppimista haittaavat tekijät ilmenevät oppikirjoissa neljän yhtenevän pääteeman kautta. Nämä neljä teemaa ovat (1) käsitteiden määrittely, (2) monikulttuurinen osaaminen ja katsomuslukutaito, (3) oppikirjan oletettu lukija ja (4) esitystavat ja representaatiot. Tämä tutkimus valottaa laajasti ja syväluotaavasti tutkittujen katsomusaineiden oppikirjojen vahvuuksia ja kehityksen kohteita kukaki-tietoisuuden saralla. Tutkimuksen yhtenä vahvuutena onkin sen anti oppikirjojen kehitystyölle. Tämän tutkimuksen tuloksista ei voi kuitenkaan tehdä päätelmiä oppikirjoja käyttävien lukioiden tai opettajien opetuksen kukaki-tietoisuudesta. Jatkotutkimukselle onkin tarvetta ja tärkeää olisi tutkia esimerkiksi lukion opettajien ja opiskelijoiden näkemyksiä oppikirjojen koetusta kukaki-tietoisuudesta.
-
(2024)Tutkielman tarkoituksena oli analysoida Johanneksen evankeliumin kirkastamisteemaa ja sitä, miten tuo kirkastamisteema tulisi ymmärtää jaksossa Joh. 13:31–38 ja miten sanaa δοξάζω siinä käytetään. Tutkimuksen hypoteesina oli, että Johannes hyödyntää kirkastamisteemassaan Jesajan kirjan pohjalta nousevaa metanarratiivia Herran kärsivän palvelijan korottamisesta ja kirkastamisesta. Tähän pyrittiin Timo Eskolan diskursiivisen resistanssin hermeneutiikan avulla. Eskolan lähestymistavassa pyritään määrittämään semiotiikan ja semantiikan kautta sitä, millaisia merkityksiä kirjoittaja on koodannut tekstiinsä valitsemillaan ilmaisuilla ja millainen konteksti ja millaiset metanarratiivit ovat ohjanneet tätä kirjoittajan työskentelyä. Metanarratiivit ja kontekstuaaliset ilmaukset jäävät tekstiin ja rajoittavat sen tulkintaa ja siksi taustakontekstin ja metanarratiivien tunnistaminen on merkittävää. Tutkielmassa tehtiinkin laaja tausta-analyysi Septuaginta ja varhaisen juutalaisuuden kirkkauskäsitteistöstä. Sen pohjalta pystyttiin osoittamaan, että varhaisessa juutalaisuudessa on Herran kärsivään palvelijaan liittyvä tulkintatraditio, joka korostaa hurskaan kärsimysten jumalattomien käsissä ja tässä lopulta Jumalan tekemää käännettä, jossa osapuolten todelliset asemat paljastuvat. Johanneksen osoitettiin myös melko vakuuttavasti käyttävän havaittua metanarratiivia evankeliuminsa kirkastamisteeman rakentamiseen ja Jeesuksen kuvaamiseen. Pääperusteina tälle olivat Johanneksen narratiivin rakentaminen kirkastamisen ja korottamisen ympärille ja Jesajan kirjan kirkkauteen liittyvä kaksoislainaus, jossa on viittaus Herran kärsivän palvelijan jakeeseen ja joka ohjaa lukijaa lukemaan kohtien tarkempia konteksteja. Näin tutkielmassa saavutettiin uutta tietoa siitä, miten Johannes käyttää Jesajan kirjaa kirkastamisteemassaan ja miten metanarratiiviin liittyvä paljastamisen ajatus ohjaa osaltaan δοξάζω-sanan merkityksen muodostumista evankeliumissa. Tätä sovellettiin jaksoon Joh. 13:31–38 ja esitettiin Nielsenin pohjalta kirkastamisen moninaisuuteen ja kokonaisnarratiiviin perustuva ratkaisu jakeiden tulkintaan.
-
(2024)Tämän tutkimuksen tavoitteena on tarkastella Rachel Turnerin Parenting for Faith - menetelmän lapsen jumalasuhteen tukemiseen tarkoitettuja toimintamalleja. Parenting Faith on Iso-Britanniassa anglikaanisessa kirkon piirissä työskentelevän Rachel Turnerin kehittämä kodin uskontokasvatusmenetelmä, jonka keskeisenä tavoitteena on lapsen jumalasuhteen tukeminen. Menetelmä on suunnattu kristityille vanhemmille yli kirkkokuntarajojen. Tutkimuksessa analysoitiin Parenting Children for a Life of Faith: Helping children meet and know God -teoksen sisältämiä kasvatusohjeita aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Tutkimuksen taustassa tarkastellaan lapsen jumalasuhdetta, spiritualiteettia, kristillistä kasvatusta, kotikasvatusta, vanhemman roolia uskontokasvattajana sekä uskontokasvatuksen käytännön sovelluksia. Lisäksi esittelen tutkimusaiheen kannalta relevantteja tutkimuksia. Tutkimuksen analyyseissä Parenting for Faith -menetelmästä nousi esille neljä lapsen jumalasuhteen tukemista koskevaa kasvatuksellista pääteemaa: 1) uskon eläminen todeksi kodin arjessa 2) myönteisen keskustelu- ja tunneilmapiirin luominen 3) lapsen yksilöllinen tukeminen ja 4) opettaminen. Menetelmän toimintamalleissa korostui lapsilähtöinen kasvatustyyli, jossa vanhemmalla on keskeinen rooli lapsen jumalasuhteen mallintajana. Erityisesti perheen jaetulla rukouselämällä on keskeinen rooli uskonnollisten sisältöjen ja käytäntöjen välittämisessä. Lisäksi metodi kannustaa vanhempaa avoimen keskustelukulttuurin edistämiseen sekä luovien työtapojen käyttämiseen osana kodin uskontokasvatusta. Jatkotutkimuksen kannalta olisi hyödyllistä selvittää, miten Parenting for Faith -menetelmä on otettu vastaan suomalaisissa perheissä, miten sitä sovelletaan käytännössä ja millaisia vaikutuksia sillä on lasten uskonnollisuuteen ja hyvinvointiin pidemmällä aikavälillä.
-
(2024)Tämän maisterintutkielman otsikko on: ”Ihmisten yliluonnolliset kokemukset Ouija-laudalla pelaamisesta.” Tutkielman tutkimuskysymys on: ”Mitä yliluonnollisia kokemuksia ihmisillä on ollut, kun Ouija-laudalla on pelattu?” Tutkimuksen tavoite ja tutkimustehtävä on tutkia mainittua aihetta, sekä saada vastauksia tutkimuskysymykseen. Tutkimuksen tarkoituksena on nimenomaan keskittyä ihmisten yliluonnollisiin kokemuksiin Ouija-laudalla pelaamisesta. Tutkielman taustaluvussa (2) käydään läpi taustatietoa ja aikaisempaa tutkimusta Ouija-lauta ilmiöstä. Tähän liittyy Yhdysvalloissa 1800-luvulla syntynyt spiritualistinen liike, minkä sisällä myös Ouija-lauta on kehitetty. Toisaalta koko ihmiskunnan historian vaiheet erilaisten henkisten uskomusten ja käytäntöjen parissa ovat olleet luomassa pohjaa myös Ouija-laudalle. Tutkielmassa on mukana myös psykologinen näkökulma siitä, mitä psykologisia selityksiä Ouija-lautaan on yleensä liitetty. Tutkielman taustaluku avaa monenlaisia tieteellisessä kirjallisuudessa mainittuja ihmisten yliluonnollisia kokemuksia Ouija-laudalla pelaamisesta. Tutkielmassa haastateltiin seitsemää ihmistä heidän yliluonnollisista kokemuksistaan Ouija-laudalla pelaamisesta. Tutkielman aineistonanalyysimenetelmänä oli laadullinen sisällönanalyysimenetelmä. Tämän tutkielman kautta sain vastauksia tutkimuskysymykseen. Haastateltavien mukaan, kun Ouija-laudalla on pelattu lasi tai osoitin on todella liikkunut itsestään ja tämä on tulkittu yliluonnolliseksi. Peli on myös antanut ihmisille yliluonnollisia vastauksia kysymyksiin, jopa sellaisia vastauksia, jota kukaan muu ei ole voinut tietää. Lisäksi peli on ihmisten mukaan onnistunut ennustamaan tulevaisuutta oikein ja vastauksien mukaiset asiat ovat tapahtuneet myöhemmin. Automaattikirjoitusta on tapahtunut pelin aikana ihmisen käden kautta paperille. Pelin yhteydessä tai sen jälkeen tavarat ovat saattaneet liikkua ja lennellä itsestään ja esimerkiksi musiikkilaitteet on menneet itsestään päälle. Pelin tulkittu henki on myös voinut jollain yliluonnollisella tavalla ilmaista paikalla olonsa pelissä tai pelin jälkeen. Ihmiset ovat myös nähneet näkyjä pelin yhteydessä ja jopa ihmisten ulkonäkö on voinut muuttua. Monenlaista yliluonnollisen olennon läsnäoloa ja ilmestymistä on koettu eri muodoissa, kun peliä on pelattu.
-
(2022)Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää lukion elämänkatsomustiedon, evankelisluterilaisen uskonnon ja filosofian oppikirjojen diskursseja. Mitkä diskurssit ovat oppikirjoissa esillä ja mitkä jääneet huomiotta? Tutkimus vastaa erityisesti kysymykseen: millaisia eutanasiaan liittyviä diskursseja oppikirjojen sisällöissä ja teksteissä on? Tutkimuksen teoreettinen viitekehys perustuu Norman Faircloughin teoreettisiin lähtöoletuksiin ja diskurssikäytänteiden malliin sekä diskurssianalyysiin. Valitut menetelmät ovat kvalitatiivisen eli laadullisen tutkimuksen analyysimenetelmiä. Tutkimusaineistonani ovat yhdeksän elämänkatsomustiedon, kolmekymmentäyksi evankelisluterilaisen uskonnon ja neljätoista filosofian oppikirjaa. Elämänkatsomustiedon oppikirjoissa aineistoa on yhteensä seitsemän sivua ja yksi e-kirjan sähköinen luku, evankelisluterilaisen uskonnon oppikirjoissa 25 sivua ja filosofian oppikirjoissa 52 sivua, kahden e-kirjan kaksi lukua sekä kaksi videota. Tutkimuksen tuloksista käy ilmi, että oppikirjoista löytyy diskursseja itsemääräämisoikeudesta, itsemurhaturismista sekä utilitarismista eli hyötyajattelusta ja eutanasian merkityksellistämisestä tiettyyn ikäryhmään. Lisäksi huomiotta jääneinä diskursseina ovat lapset, pitkäaikaissairaat ja vammaiset, saattohoito ja eutanasia terveydenhoidollisena toimenpiteenä. Tekstigenret ovat argumentoivia, narratiivisia, deskriptiivisiä ja ohjailevia tekstityyppejä. Aktiivisen eutanasian esittäminen oppikirjoissa myönteisenä on ristiriitaista, koska aktiivinen eutanasia on Suomessa rikos. Sanaan eutanasia on liitetty useita eri käsitteitä. Opetushallituksen vuonna 2015 voimaan saattama päätös poistaa etiikan aihealueen käsittely pois katsomusaineista ja siirtää se pakolliseksi filosofian oppiaineeseen näkyy erityisen selvästi evankelisluterilaisen uskonnon oppikirjoissa. Oppikirjat ovat oman aikansa tuotteita, joissa näkyy yhteiskunnassa kulloinkin vaikuttavat ilmiöt. Oppikirjat tuottavat diskursseja näistä ilmiöistä.
-
(2023)Tutkielma tarkastelee toimijuuden representaatioita televisiosarjoissa Kalifaatti ja Unorthodox (2020). Tavoitteena on selvittää, mitä toimijuutta televisiosarjoissa esiintyy. Tutkimuskysymykset ovat seuraavat: 1. Mitkä ovat toimijuuden representaatiot radikaaliin islamiin liityttäessä? 2. Mitkä ovat toimijuuden representaatiot hasidijuutalaisesta yhteisöstä irtautuessa? 3. Mitä yhteneväisyyksiä ja eroavaisuuksia toimijuuksissa oli? Tutkimuksen aineiston tarkastelun apuna toimii teoriaohjaava sisällönanalyysi, jonka ohjaava teoria on toimijuus. Analyysin kehikkona olen hyödyntänyt toimijuuden neljää kategoriaa, jotka ovat vastarinta-, voimaantuva-, mukautuva- ja instrumentaalinen toimijuus. Representaatio käsitteenä kulkee tutkimuksessa mukana toimijuuden esiintymistä kuvaavana. Aineisto koostuu kahdesta eri televisiosarjasta, Kalifaatista ja Unorthodoxista. Yhteensä jaksoja sarjoissa on 12, kummatkin kestoltaan noin 50 minuuttia. Kalifaatissa liittymistä representoitiin instrumentaalisen- ja mukautuvan toimijuuden kategorioiden osalta, jotka myös vaikuttivat liittymiseeen. Vastarinnan toimijuutta representoitiin vähäisesti, samoin voimaantuvaa toimijuutta. Unorthodoxin aineistosta oli havaittavissa vastarinnan- ja mukautuvan toimijuuden muotoja, jotka ohjasivat myös eroprosessia yhteisöistä. Kummassakin aineistossa esiintyi mukautuvaa toimijuutta puolustamisen näkökulmasta. Puolustavalla toimijuudella oli ainoastaan merkitystä liittymiseen, mutta irtautumiseen sillä ei ollut vaikutusta. Vain Kalifaatin osalta instrumentaalisella kategorialla oli merkittävä rooli liittymistä ohjaavassa toimijuudessa.
-
(2022)Immanuel Kant (1724–1804) oli preussilainen filosofi, jolla oli suuri merkitys länsimaisen filosofian kehitykseen valistuksen aikakaudella. Kantin kirjallinen tuotanto kattaa sisälleen filosofiaa laajasti sisältäen teoksia metafysiikasta, moraalifilosofiasta, estetiikasta, uskonnonfilosofiasta sekä yhteiskuntafilosofiasta. Kantin filosofisen perinnön keskeisin ydin on se, että hän yhdisteli filosofiassaan eri filosofisten koulukuntien periaatteita tehden omasta filosofiastaan synteettistä. Tutkielmani keskittyy Immanuel Kantin filosofiaan uskon käsitteen näkökulmasta. Usko on laaja käsite, jolle löytyy keskenään hyvinkin erilaisia määritelmiä. Tutkielmassani pyrin määrittelemään sen, mistä Kant kirjoitti, kun hän kirjoitti uskosta. Kantilaista uskon käsitettä tutkivaa tutkimuskirjallisuutta löytyy runsaasti ja se keskittyy suurilta osin uskon käsitteen moraaliseen luonteeseen, mikä on Kantin moraalifilosofian kannalta oletettavaakin. Tutkielmassani tulen avaamaan sitä, miten moraalisuus ja uskon käsite liittyvät toisiinsa. Tämän lisäksi tulen tarkastelemaan muita mahdollisia näkökulmia, joiden avulla kantilaista uskon käsitettä voidaan tulkita. Nämä näkökulmat, joita ovat uskonnollisen tradition näkökulma sekä epistemologinen näkökulma, nousevat yleisestä tavasta tarkastella uskon käsitettä. Tutkielmani rakentuu siten, että alustan tutkimusaihettani ensimmäisessä luvussa, jossa myös esittelen rajatun tutkimuskysymyksen, tutkimusmetodin sekä tutkimuskirjallisuutta. Toisessa luvussa esittelen uskon käsitettä hyvin yleisellä tasolla lähestyen sitä uskonnollisten traditioiden näkökulmien ja epistemologisen näkökulman avulla. Kolmannessa luvussa esittelen tutkielmani aiheen kannalta oleellisia sisältöjä Kantin filosofiasta, joita ovat Jumalan olemassaoloon liittyvät kysymykset, jumalatodistusten kritiikki sekä käytännöllisen järjen postulaatit. Neljännessä luvussa käsittelen Glaubea eli uskon käsitettä Kantin filosofiassa perehtyen erityisesti uskon moraaliseen luonteeseen ja esitellen uskon käsitettä myös uskonnollisten traditioiden näkökulmista sekä epistemologisesta näkökulmasta. Viidennessä luvussa esittelen keskeisimmät havaintoni ja perustellun vastauksen tutkimuskysymykselleni. Viimeisessä luvussa myös esitän mahdollisia jatkokysymyksiä, joiden avulla aihetta voitaisiin tutkia lisää.
-
(2022)Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää systemaattisen analyysin avulla Missouri -synodin eskatologian keskeiset sisällöt ja painotukset. Erityisesti tutkimus tarkastelee Missouri -synodin teologisia käsityksiä lopunajoista. Lisäksi tässä tutkimuksessa tarkastellaan, minkälaisia eskatologioita Missouri -synodi torjuu omista teologisista lähtökohdistaan käsin. Lähteinä ovat neljä Missouri -synodin vuosien 1989–2017 välillä julkaisemaa eskatologiaa käsittelevää teosta. Kaksi lähdettä ovat kirkon teologisen toimielimen Commission on Theology and Church Relations julkaisemaa eskatologiaa käsittelevää dokumenttia The” End Times” A study on eschatology and millennialism (1989) ja A Lutheran Response to the “Left Behind” Series (2004). Lisäksi lähteinä ovat osana Missouri -synodin Confessional Lutheran Dogmatics -sarjaa julkaistu John R. Stephensonin Eschatology (1993) ja Missouri-synodin uusi dogmatiikan kokonaisesitys Confessing the Gospel (2017). Missouri -synodin raamattukäsitys ja hermeneutiikkaa ohjaavat ennakkokäsitykset ohjaavat kirkon käsityksiä lopunajoista. Raamatun sanainspiraatio-oppi, kristuskeskeinen ja soteriologiaa eli pelastusoppia painottava raamatunlukutapa ovat Missouri -synodin eskatologian kannalta keskeisiä ennakko-oletuksia. Missouri -synodin eskatologia on amillenialistista. Millenialistinen eskatologia ei Missouri -synodin mukaan ota riittävässä määrin huomioon koko Raamatun ilmoitusta, vaan tietyt profeetalliset näyt ja niiden oletettu kirjaimellinen toteutuminen saavat ylikorostetun painoarvon. Missouri -synodin mukaan Kristuksen ensimmäisessä saapumisessa maailmaan toteutuivat Vanhan testamentin eskatologiset profetiat. Millenialistinen erityisesti dispensationalistinen eskatologia siirtää Missouri -synodin näkökulmasta eskatologian keskuksen Kristuksesta Israeliin. Jyrkkä erotus Israelin ja kirkon välillä ja oppi poliittisesta maanpäällisestä tuhatvuotisesta valtakunnasta Jerusalemissa ovat Missouri -synodin mukaan dispensationalismin virheellisiä teologisia ennakko-oletuksia. Missouri -synodi tarkastelee eskatologiaa kaksinaisesti toteutuneen ja tulevan eskatologian näkökulmista. Missouri -synodin mukaan viimeiset ajat alkoivat Kristuksen saapuessa ensimmäisen kerran. Missouri-synodi tarkoittaa alkaneella eskatologialla eskatologisten ennustusten täyttymystä Kristuksen inkarnaatiossa, elämässä, kuolemassa ja ylösnousemuksessa. Lisäksi alkaneella eskatologialla tarkoitetaan kaikkea sitä omaisuutta ja siunauksia mitä kristitty omistaa jo nyt, mutta mikä täysin koetaan vasta kun Kristus saapuu toisen kerran. Tulevalla eskatologialla Missouri-synodi tarkoittaa Kristuksen jo suorittaman Saatanan, synnin ja kuoleman kukistamisen lopullista ilmi tulemista ja täyttymystä historian lopulla. Missouri -synodi jakaa eskatologian mikrokosmiseksi- ja makrokosmiseksi eskatologiaksi. Mikrokosminen eskatologia käsittelee ihmiselämän loppuun liittyviä aiheita. Makrokosminen eskatologia käsittelee maailmanloppua ja viimeisiä tapahtumia. Missouri -synodi käsittelee makrokosmisessa eskatologiassaan: Kristuksen tulevan paluun merkkejä, Kristuksen paluuta, kuolleitten ylösnousemusta, viimeistä tuomiota, maailman loppua, ikuista kadotusta ja uutta luomakuntaa. Missouri -synodin mukaan Nikean uskontunnustus sisältää hyvän tiivistyksen siitä, mikä on ollut kristillisen kirkon perinteinen näkemys tulevien lopunaikojen tapahtumista tunnustaessaan: ”ja on kirkkaudessa tuleva takaisin tuomitsemaan eläviä ja kuolleita, ja jonka valtakunnalla ei ole loppua. ”Ja: ” odotamme kuolleiden ylösnousemusta ja tulevan maailman elämää.”
-
(2022)Tämä tutkielma tarkastelee nuorten havaitsemia uskonnollisissa sisältöjä sosiaalisessa mediassa. Tutkielman tarkoituksena on selvittää, millaista uskonnollinen sisältö on sosiaalisessa mediassa, miten uskonnolliset sisällöt ovat läsnä sosiaalisessa mediassa ja mitä sisällöt kertovat uskonnon notkistumiseksi kutsutusta ilmiöstä. Tutkielman aineisto on kerätty kolmivaiheisen kyselytutkimuksen avulla. Aineistonkeruun otantana toimivat kahden helsinkiläisen lukion opiskelijat. Yhtenä kyselytutkimuksen vaiheena vastaajat tekivät seurantaa sosiaalisessa mediassa. Seurannassa oli tarkoituksena tarkastella omaa sosiaalista mediaansa, ja siellä havaittavia uskonnollisia sisältöjä. Aineisto koostuu 24 vastaajan vastauksista. Mediaseuranta osuus keräsi 35 vastausta, joista 24 sisälsi havainnon uskonnollisesta sisällöstä. Näiden havaintojen tarkastelu on keskeisessä asemassa tässä tutkielmassa. Tutkielmassa esitellään tutkimuksen kannalta keskeisiä taustailmiöitä, uskontoa ja sosiaalista mediaa. Koska tutkimuksen otantana ovat nuoret, tarkastellaan näitä taustailmiöitä myös nuorten näkökulmasta. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentuu kolmen teorian varaan. Uskonto mediayhteiskunnassa tarjoaa tarkastelunäkökulman uskonnollisten sisältöjen ilmenemiselle. Affordanssiteoria puolestaan auttaa avaamaan sitä, miten uskonnolliset sisällöt ovat läsnä sosiaalisessa mediassa, sekä miten ne hyödyntävät erityisesti sosiaalisen median affordansseja, käyttömahdollisuuksia. Notkean modernin uskonnollisuuden teorian valossa avataan sitä, notkistuuko uskonto samalla tavalla sosiaalisessa mediassa kuin mitä on havaittavissa digitaalisen maailman ulkopuolella. Tutkielman keskisimpinä tuloksina voidaan pitää vastauksia tutkimuskysymyksiin. Vastaajat kohtasivat ja kertoivat kohtaavansa uskonnollista sisältöä sosiaalisessa mediassa. Kohdattu sisältö on sisällön lajiltaan useimmiten videoita tai kuvia, ja niihin liittyy tyypillisesti myös jonkinlainen tekstisisältö. Kohdatut sisällöt ilmentävät havaintojen valossa useimmiten sisällön tuottajien elettyä uskonnollisuutta, mikä on ristiriidassa vastaajien vastauksista tulkittavien ennakko-olettamien kanssa, joiden mukaan institutionaalista uskontoa havaittaisiin eniten. Uskonnollisen sisällön läsnäolo on vaihtelevaa myös kohtaamistiheyden kannalta. Vastaajat pitivät uskonnollisia sisältöjä pääasiassa neutraaleina. Juhlat, tapahtumat ja opettavainen sisältö korostuivat ennakko-olettamissa ja näkyvät myös havainnoissa. Uskonnollisissa sisällöissä hyödynnettiin sosiaalisen median affordansseja monella tavalla, keskeisimpänä tuloksena tämän osalta voi pitää sitä, että sisältöjen tyyppi näyttäisi vaihtelevan alustasta riippuen. Keskimäärin kaikkia sosiaalisen median affordansseja on hyödynnetty uskonnollista sisältöä luotaessa jollain tavalla. Uskonnon notkistuminen sosiaalisessa mediassa näyttäisi tulosten valossa olevan ilmiö, jota tapahtuu, mutta yksiselitteisesti tämä tutkimus ei tarjonnut vastausta siihen, ilmeneekö notkistumista enemmän kuin kiinteää uskontoa.
-
(2022)Lähetyshiippakunta on luterilainen kirkko, jonka juuret ovat Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa. Tässä tutkielmassa tarkastellaan mainittujen kirkkojen uusimpia katekismuksia kastetta, rippiä ja ehtoollista koskien. Johdannon jälkeisessä luvussa käydään läpi kastetta, rippiä ja ehtoollista sivuavaa opillista taustaa. Luvussa aletaan tarkastella jo lähteitä niiltä osin kuin se palvelee tutkielman tehtävää. Kolmannessa luvussa teemana on kaste ja pelastus. Neljännessä luvussa pureudutaan avaintenvaltaan, rippiin ja virkaan. Käytännön seurakuntaelämän kannalta ne ovat relevantteja, sillä virka hoitaa armonvälineitä. Lisäksi seurakuntalaisten käytännön elämään vaikuttaa avaintenvallan mahdollinen toteuttaminen. Viidennessä luvussa keskitytään jumalanpalveluksen merkitykseen ja ehtoolliseen. Jumalanpalveluksessa armonvälineet ovat läsnä. Lopuksi kuudennessa luvussa esitetään yhteenveto. Tutkielman menetelmänä on systemaattinen analyysi. Katekismusten suurimmat erot voidaan havaita jumalanpalvelukseen ja ehtoolliselle osallistumisen keskeisyydessä sekä virkaa ja rippiä käsittelevissä kohdissa.
-
(2023)Tämä tutkielma tarkastelee yhdysvaltalaisia Ms. Marvel -sarjakuvia ja -televisiosarjaa. Tutkielman tarkoituksena on tuottaa tietoa siitä, millaisia muslimeihin liittyviä representaatioita tutkimuksen aineisto pyrkii kuvaamaan. Tutkimuksen keskiössä ovat representaation, uskonnollisen tapakulttuurin, sukupuolen, seksuaalisuuden, toiseuden, sekä identiteetin teemat. Tutkielma edustaa kvalitatiivista eli laadullista tutkimusta. Sen aineistona toimivat vuosina 2014–2019 julkaistut Ms. Marvel -sarjakuvat, sekä vuonna 2022 julkaistu Ms. Marvel -televisiosarja. Aineiston analyysimenetelmänä käytetään teoriaohjaavaa sisällönanalyysia. Analyysia ohjaavana teoreettisena käsitteenä toimii representaation eli uudelleen esittämisen käsite. Tehdyn analyysin perusteella, aineistossa esiintyvät muslimirepresentaatiot ilmenevät kolmen teeman kautta. Muslimeja representoidaan aineistossa suhteessa islamiin liittyviin sääntöihin ja uskonnolliseen auktoriteettiin, sukupuolen ja seksuaalisuuden teemoihin, sekä muslimien kokeman toiseuden kautta.
-
(2024)Länsimaissa yksilökeskeinen henkisyys on kasvattanut suosiotaan viimeisten vuosikymmenien aikana. Lisäksi uushenkisyyden on todettu esiintyvän nykyaikana moninaisesti yhteiskunnan eri osa-alueilla. Kuitenkaan toistaiseksi ei ole tutkittu, minkälaista tietoa oppikirjat tarjoavat niiden käyttäjille henkisyyden kenttään sijoittuvia ilmiöistä. Tämän oppikirjatutkimuksen aukon tutkielma selvitti tarkastelemalla, mistä aihepiireistä new agen ja uushenkisyyden kuvaukset muodostuvat laadullisen aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla. Lisäksi tutkielmassa selvitettiin lähiluvun keinoin, miten new agen ja uushenkisyyden kuvaukset ovat sijoitettu oppikirjoissa eri vuosikymmeninä. Tutkimusta perusteltiin myös sen merkityksellä tulevien oppikirjojen kehitystyölle. Lähdeaineisto koostui lukion evankelis-luterilaisen uskonnon oppikirjoista, jotka olivat julkaistu aikavälillä 1994–2022. Tutkielmassa saatiin selville, että oppikirjoissa new agen ja uushenkisyyden kuvauksissa ilmenee neljä aihepiiriä: määrittely, historia, uskomukset sekä opetukset ja toiminta. Oppikirjojen kuvauksissa määritellään lukijalle new agen ja uushenkisyyden termit ja kuvataan ilmiöiden historiaa, erilaisia uskomuksia ja opetuksia sekä toimintaa. Tutkielman tulokset new agen ja uushenkisyyden kuvauksien sijoittelusta oppikirjoissa osoittivat, että ilmiöt esitellään kirjoissa pääosin uuden uskonnollisuuden aiheen yhteydessä ja 2010-luvun myötä new agen ja uushenkisyyden kuvaukset siirtyvät uskontoa suomalaisessa yhteiskunnassa käsittelevistä oppikirjoista maailman uskontoperinteitä käsitteleviin oppikirjoihin. Tutkielmassa saatiin selville, että new agen ja uushenkisyyden kuvaukset sijoitetaan oppikirjoissa 2000-luvulta alkaen pääosin oppikirjojen loppuun. Tämä maisterintutkielma havainnollistaa, miten suomalaisissa lukion evankelis-luterilaisenuskonnon oppikirjoissa on lähestytty new agea ja uushenkisyyttä. Tutkielma tuo esille myös oppikirjojen kehittämiskohteita new agen ja uushenkisyyden kuvauksien sekä sijoittelunosalta. Tutkielman vahvuutena voi pitää sen merkitystä uskonnon oppikirjojen kehitystyölle.
-
(2023)Tämän maisterintutkielman tarkoituksena on tarkastella perusopetuksen islamin opettajien ajatuksia koulun katsomusopetuksesta. Tavoitteena on selvittää, minkälaisia ajatuksia islamin opettajilla on katsomusopetuksesta, islamin oppiaineen erityispiirteistä ja haasteista katsomusoppiaineena, sekä millaisia kehittämistarpeita he näkevät koulun katsomusopetuksella olevan. Kysymyksen taustaksi tarkastelen Suomen katsomusopetusta, sitä koskevia säädöksiä sekä opetusta ohjaavia asiakirjoja. Lisäksi tarkastelen aiempaa islamin opetuksesta tehtyä tutkimusta taustoittamaan sitä, minkälaisia erityispiirteitä ja haasteita islamin opetukseen liittyy. Tutkielma on toteutettu laadullisin menetelmin haastattelemalla perusopetuksessa islamia opettavia opettajia. Haastattelut on toteutettu puolistrukturoidulla teemahaastattelulla ja haastatteluilla kerätty aineisto on analysoitu laadullisella aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Metodien valinnan perusteena on ollut aiemman tutkimuksen vähäisyys sekä tavoite antaa islamin opettajille mahdollisimman paljon ilmaisutilaa kysymysten tiimoilta. Haastateltavia islamin opettajia oli yhdeksän. Tutkimuksen keskeisinä tuloksina selvisi, että islamin opettajat pitävät koulun islamin opetusta paikkana, joka toimii oppilaille vähemmistöidentiteettiä tukevana ympäristönä ja turvallisena tilana tutkailla islamia ja harjoittaa kriittistä ajattelua. Monet oppiaineeseen liittyvät haasteet nousevat aineiston perusteella käytännön järjestelyiden ongelmista sekä resurssipulasta. Myös dialogisuuden puute nähtiin ongelmana, ja siihen taas ratkaisuna voisi opettajien mielestä toimia osittain yhdistetty katsomusopetus. Katsomusoppiaineiden yhdistämiseen yhteiseksi oppiaineeksi opettajat suhtautuivat kriittisesti.
-
(2024)Tutkielmani keskittyy paavi Johannes Paavali II:n näkemyksiin kansainvälisistä konflikteista ja kriiseistä ajanjaksolla 1978-2003. Tutkielmassani pääasiallisina lähteinä toimivat Vircondeletin 2005, Heinisen 2004, Metaxasin 2013 ja Halmeen 2020 julkaistut teokset. Näiden lisäksi tärkeimpiä aineistoja oli itse paavin laatimat kirjeet, puheet ja viestit, jotka löytyvät Vatikaanin verkkosivuilta. Olen myös hyödyntänyt muuta paavista kertovaa kirjallisuutta, sekä eri kriisien ja konfliktien kannalta tärkeimpiä teoksia, julkaisuja ja erilaisia tutkimuksia. Paavi Johannes Paavali II tunnetaan laajasti yhtenä 1900-luvun vaikutusvaltaisimmista henkilöistä, ja hän osoitti paavina toimiessaan syvää omistautumista rauhan ja sovinnon edistämiselle kansainvälisissä konflikteissa ja kriiseissä. Hänen paaviutensa aikana, vuosina 1978-2005, hän kohtasi lukuisia maailmanlaajuisia haasteita ja osallistui aktiivisesti diplomaattisiin ponnisteluihin konfliktien ennaltaehkäisemiseksi ja ratkaisemiseksi, samalla noudattaen oikeudenmukaisuuden, solidaarisuuden ja ihmisarvon kunnioittamisen periaatteita. Paavi Johannes Paavali II:n ei vain tyytynyt pitämään puheita ja kirjoittamaan kirjeitä, vaan hän matkusti usein paikanpäälle tapaamaan ihmisiä ja piti puheitaan suoraan heille. Paavia kutsutaankin matkustavaksi paaviksi, koska hän matkusti huomattavasti enemmän kuin häntä edeltäneet paavit. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on analysoida paavi Johannes Paavali II:n lähestymistapoja kansainvälisiin konflikteihin ja kriiseihin, samalla korostaen hänen sitoutumistaan rauhaan, diplomaattisiin pyrkimyksiin ja moraaliseen johtajuuteen. Tutkimuksessa pyritään selvittämään, miten paavi kohtasi eri kriisitilanteen ja millaisia periaatteita hän noudatti toiminnassaan. Tutkin myös vaikuttiko paavi Johannes Paavali II:n puolalaisuus ja kokemus toisesta maailmansodasta eri tavalla suhtautumiseen kuin edellisillä paaveilla. Yksi keskeinen tulos tässä tutkimuksessa on se, että paavi Johannes Paavali II:n lähestyi kaikkia kriisejä ja konflikteja diplomaattisesti, tavoitteenaan rauhan löytäminen. Hän ei suosinut yhtä ihmisryhmää toisen edelle, vaan pyrki ottamaan kaikki osapuolet huomioon. Hänen lähestymistapansa oli inklusiivinen, painottaen kaikkien osapuolten yhdenvertaista kunnioittamista ja oikeudenmukaisen ratkaisun löytämistä konflikteihin. Hän puolusti voimakkaasti ihmisoikeuksia, uskonnonvapautta ja jokaisen ihmisen ihmisarvoa. Paavi korosti rauhan tärkeyttä yleisellä tasolla ja puhui siitä usein. Paavi Johannes Paavali II:n uskoi, että sotien syynä ovat monimutkaiset ja yleismaailmalliset ongelmat, jotka kohdistuvat sekä ihmisiin, että elämään. Hänen mielestään rauhan perustana on elämän ja ihmisarvon kunnioittaminen, sota syntyy siellä, missä ihmisoikeuksia rikotaan. Rauha taas riippuu jokaisen ihmisen toiminnasta, sillä sota ei ole luonnonilmiö, vaan sen aloittavat ihmiset. Paavin mukaan aseet eivät ole vain eettisen kriisin seuraus, vaan myös rauhan rikkoutumisen syy. Hän uskoi, että rauha löytyy vain noudattamalla tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden periaatteita. Siksi erilaiset konfliktit tulisi ratkaista muilla tavoin kuin sotimalla.
-
(2024)Tässä tutkielmassa tarkastellaan The Pope Video-verkkosivulla julkaistuja paavi Franciscuksen kuukausittaisia rukouksia aineistolähtöisen sisällönanalyysin menetelmin sekä sitä, miten rukoukset ilmentävät verkossa toteutuvaa uskontoa. Tutkielman tutkimuskysymyksenä on ”Mitä ja minkälaisia aiheita perheistä sekä perhesuhteista rukouksissa kuvataan ja miten rukoukset ilmentävät verkossa toteutuvaa uskontoa?” ja tutkielman aineisto koostuu 2016–2022 välisenä aikana julkaistuista rukouksista, jotka käsittelevät perhettä ja perhesuhteita. Tämän lisäksi aineistossa on rukouksia, jotka käsittelevät naisten asemaa yhteiskunnassa ja kirkossa, ja nämä rukoukset on valittu aineistoon sen vuoksi, että naiset voidaan nähdä oleellisena osana kristillistä perhekäsitystä. Verkossa toteutuvaa uskontoa rukouksissa tarkastellaan The Pope Video-verkkoympäristön luoman henkilökohtaisen ja julkisen tilan kautta, sekä tarkastellen sitä, miten yksilö voi harjoittaa omaa uskonnollisuuttaan ja hengellisyyttään tässä verkkoympäristössä tutkielman teoreettisen viitekehyksen, digitaalisen uskonnon ja verkossa toteutuvan uskonnon näkökulmista. Tutkielman aineisto koostuu 15 rukouksesta ja aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla aineistosta on pystytty erottelemaan kolme teemaa, jotka muodostavat tutkielman analyysiluvut. Analyysiluvuissa käsitellään yhteiskunnan ja kirkon roolia perheiden tukemisessa, yhteiskunnan ja kirkon roolia naisten kohtaamissa haasteissa sekä yksilöllisyyden ja yhteisöllisyyden merkitystä tulevaisuudelle. Tutkimustuloksissa aineistosta nousi esiin yhteiskunnan perheille tarjoaman avun ja tuen puutteellisuus ja ongelmallisuus sekä poliittisen päätöksen teon vaikutukset perheiden hyvinvointiin ja tulevaisuuteen. Perheyhteisön, kirkon ja yhteiskunnan keskinäinen suhde nähdään välttämättömänä hyvinvoinnin edellytyksenä haastavista olosuhteista selviytymisessä sekä lasten turvallisen kasvuympäristön luomisessa. Naisten asemaa ja roolia yhteiskunnassa ja kirkossa tarkasteltaessa tuloksista käy ilmi, että paavi Franciscus ei ota rukouksissa selkeästi kantaa naisten aseman parantamiseen kirkossa ja seurakunnassa, mutta puhuttaessa naisten yhteiskunnallisen aseman parantamisesta ja naisten yhteiskunnallisen integraation edistämisestä ja tukemisesta, kommentoi hän asiaa käytännöntasolla. Tutkimustulokset myös osoittavat perheiden ja perhesuhteiden monimuotoisuuden yksilöllisyyden ja yhteisöllisyyden näkökulmasta sekä yhteiskunnan vastuun perheiden hyvinvoinnin edistäjänä.
-
(2022)Tutkielma käsittelee Pohjois-Amerikan jääkiekkoliiga NHL:n käytäntöä, jossa kotijoukkueen pukuhuoneen keskellä lattiaa sijaitseva logo on koskematon. Kirjoittamattoman säännön mukaan logon päälle astumista pidetään epäkunnioittavana tekona. Käytäntö tulee näkyväksi suurelle yleisölle median kautta ja media nimittää käytäntöä esimerkiksi pyhäksi ja taikauskoksi. Tutkimuskysymyksiä tutkielmassa on kaksi: 1. Millä tavoin media välittää (pyhää) käytäntöä NHL-joukkueiden pukuhuoneiden logon koskemattomuudesta? 2. Minkälaisia kehyksiä ilmiölle luodaan mediateksteissä? Tutkielman teoreettisina käsitteinä ovat pyhä, rituaali, symboli ja medioituminen. Tutkielman aineisto koostuu median teksteistä tuotetusta media-aineistosta. Analyysimenetelmänä tutkielmassa käytetään journalismiin keskittyvää kehysanalyysia. Empiirisen aineiston pohjalta käytäntö näyttäytyy pyhänkaltaisena sosiaalisena järjestyksenä, jossa logosta on tullut ikään kuin pyhä, jota varjellaan profaanilta säännöin ja määräyksin olla koskettamatta siihen. Rituaalinomainen toisteinen käytös suuntautuu joukkueen logoon, eli symboliin. Ilmiötä voidaan lähestyä medioituneena, sillä median vaikutus tuottaa ilmiön sosiaaliselle ulottuvuudelle raamit suuren yleisön tietoisuuteen. Media kehystää aihetta valitsemalla käytäntöön liittyvästä havaittavasta todellisuudesta jotkut osat keskeisiksi viesteiksi ja näkökulmiksi teksteissä. Median välittämiä hallitsevia kehyksiä aineistossa ovat pyhän kehys, taikauskon kehys, perinteen kehys, kunnioituksen kehys ja käytännön kehys.
-
(2023)Tutkin yliluonnollisia kokemuksia kokeneiden käsityksiä yliluonnollisesta. Tutkimuskysymykseni ovat ensiksi, kuinka tutkittavat käsittävät yliluonnollisen ja toiseksi, millaisia merkityksiä yliluonnollinen saa siihen keskittyvissä Facebook-yhteisöissä ja haastateltavien kertomuksissa yhteisöllisyyden kautta. Aineisto koostuu kolmen ihmisen teemahaastatteluista sekä yliluonnollista käsittelevän Facebook-ryhmän, Yliluonnollista! (K18), etnografisesta havainnoinnista. Analysoin aineistoni käyttäen fenomenografista analyysimenetelmää. Tutkittavat ymmärsivät yliluonnollisen itselleen luonnollisena, arkielämään kuuluvana. Samalla he kuitenkin hyväksyivät yliluonnolliseen liittyvän selittämisen vaikeutta. Käsitykseen yliluonnollisesta sisältyi myös yliluonnollisen kohtaaminen. Tutkittavat kohtasivat esimerkiksi kuolleita läheisiään, henkioppaita ja muita yliluonnollisia olentoja sekä kokivat voimakasta läsnäolon tunnetta. Yliluonnollinen kuului myös tutkittavien käsityksiin elämästä ja kuolemasta. Tutkittavat eivät pelänneet kuolemaa, sillä he kokivat, ettei elämä pääty siihen. Yliluonnollinen koettiin myös todella merkitykselliseksi asiaksi elämässä. Tutkittavien omaan käsitykseen yliluonnollisesta vaikuttivat ensisijaisesti omat kokemukset. Yliluonnolliseen liittyy myös sosiaalisia ulottuvuuksia. Facebook-ryhmä asettaa oman määritelmänsä yliluonnolliselle. Facebook-ryhmässä koettiin ryhmän tarjoavan vertaistukea, mutta siellä esiintyi myös ilmauksia vähättelyn kokemuksista. Tutkittavat kokivat yhteiskunnan normien vaikuttavan siihen, että yliluonnollisesta kertominen muille ihmisille on haastavaa. Tästä syystä he jakoivat kokemuksiaan mieluiten luotettaville perheenjäsenille ja ystäville.
-
(2022)Tutkimuksessa käsitellään keskustelua reformoidun epistemologian (RE) piirissä. RE tunnetaan erityisesti amerikkalaisen filosofi Alvin Plantingan työstä, jota on uskonnon epistemologiassa sovellettu viime vuosina laajasti eri tieto- ja oikeutusteorioihin. RE ei olekaan ainoastaan Plantingan eksternalistista reliabilismia edustava teoria, vaan sitä on sovellettu laajasti uskonnollisiin perususkomuksiin. Se ei myöskään sido kannattajaansa teologisesti kalvinismiin. Tutkimuksen metodina on systemaattinen kirjallisuus- ja käsiteanalyysi. Tutkimuksessa esitetään, millaiseen historialliseen kontekstiin RE:n synty sijoittuu. Klassisen foundationalismin kritiikki sekä uskontoja vastaan esitetyt argumentit, esimerkiksi Freudin ja Marxin toimesta, liittyvät sen alkuvaiheisiin. Plantingan käsitys RE:n luonteesta toimii pohjana myös nykyiselle keskustelulle. Hänen käsitykseensä kuuluu olennaisesti asianmukaisten perususkomusten analysointi, eräänlaisena jumala-aistina toimiva sensus divinitatis sekä varranttiuden kriteerit. Olennaisena osana tutkimuksessa arvioidaan sensus divinitatikseen liittyviä filosofisia ja teologisia määritelmäkysymyksiä. Koska RE on nykyisin sateenvarjokäsite useille teorioille, tulee kritiikki sitä vastaan kohdentaa oikein. Tämä tapahtuu osoittamalla kritiikki kulloinkin sovellettavaan tietoteoriaan tai siihen, miten tätä teoriaa sovelletaan teistisiin perususkomuksiin. Kohdentamaton kritiikki RE:a vastaan ei kerro, miksi teoria olisi epätosi. Kritiikin suhteen on olennaista tutkia myös internalismin ja eksternalismin välillä käytyä debattia. Molempia näkemyksiä puolustetaan RE:n alla. Tutkimuksessa esitetään, miten tämä tapahtuu. Molemmissa käsityksissä kohdataan myös ongelmia, joita olisi pystyttävä ratkaisemaan. RE nojaa usein kognitiiviseen kykyyn sensus divinitatikseen. Tutkimuksessa käsitellään kognitiivisen uskontotieteen (KU) valossa, millaisia perusteita tällaisen mekanismin olemassaololle on. KU:n piirissä sen olemassaolo on kyseenalaistettu, mutta sitä on myös puolustettu. Mikäli uskomusten etiologia voidaan kognitiotieteiden valossa tuntea ja tämän prosessin luotettavuus kyseenalaistaa, vaikuttaa siltä, että kyseinen kognitiivinen mekanismi on vähintäänkin epäluotettava, jos se on olemassa. KU:n debunkkausargumentit pyrkivätkin osoittamaan, että uskoa jumaliin ei voida pitää tiedollisesti oikeutettuna, koska ne muodostuvat epäluotettavasti eivätkä tähtää totuuteen. Näin KU haastaa RE:n käsityksen siitä, että mieli voisi muodostaa tiedollisesti oikeutettuja uskonnollisia uskomuksia sensus divinitatiksen avulla. Esitän myös kokonaan uusia epistemologisia huomioita debunkkauskeskusteluun ja uskomusten rationaalisuuden arviointiin. Johtopäätöksenä seuraa, että RE on vahvalla pohjalla, koska se soveltuu moniin eri epistemologisiin teorioihin. Näillä teorioilla on omat vahvuudet, mutta myös heikkoutensa. Kuitenkin KU:n havainnot jumala-aistin luonteesta heikentävät RE:a, ja perususkomusten oikeutus kokemusten tai näyttämistilojen perusteella voidaan kyseenalaistaa. Niinpä RE:n eri teorioilla on taakkanaan monia kysymyksiä, joihin on pystyttävä antamaan perustellut vastaukset, mikäli sitä halutaan uskottavasti puolustaa.
-
(2022)Tämä työ käsitellään salaliittoteorioiden vaikutusta. Tutkielma tarkastelee nuorten käsityksiä koronapandemiaan liittyvistä salaliittoteorioista ja sitä kautta tulkitsee salaliittoteorioille altistumisen vaikutusta nuoriin. Tutkielman aineistonkeruumenetelmänä oli kyselytutkimus, joka teetettiin sähköisellä kyselylomakkeella. Kyselylomakkeella selvitettiin nuorten käsityksiä kuuden eri teeman alle asettuvista sosiaalisesta mediasta poimituista salaliittoteorioista. Teemoina olivat koronapandemian synty, pandemian suunnitelmallisuus, 5G-verkko, Yhdysvaltojen vaalit, johtava eliitti ja koronarokote. Kyselylomakkeeseen vastasi yhteensä 23 helsinkiläisen lukion opiskelijaa. Näiden 23 vastaajan vastaukset muodostavat tutkielman aineiston. Tutkielmassa salaliittoteoriat käsitetään persuasiivisen viestinnän, eli suostuttelun muodoksi, jonka myötä teoreettinen viitekehys muodostui persuasiivisen viestinnän sekä alalla sovellettujen teorioiden, kognitiivisen dissonanssin ja vahvistusvinouman ympärille. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin menetelmällä esitettyjä teorioita joustavasti apuna käyttäen. Tässä tutkielmassa kognitiivisen dissonanssin ilmentyminen ymmärretään salaliittoteorioiden hylkäämiseen johtavana prosessina, kun taas vahvistusvinouman ymmärretään olevan salaliittoteorioiden omaksumiseen johtava prosessi. Tutkielman merkittävimpänä tuloksena voidaan pitää vastausta tutkimuskysymyksiin, joiden pyrkimyksenä oli selvittä salaliittoteorioille altistumisen vaikutusta nuoriin. Aineiston analyysin avulla selvitettiin, minkälaisia käsityksiä nuoret liittävät koronapandemian salaliittoteorioihin. Tätä kautta pystyttiin tekemään johtopäätöksiä siitä, kuinka teoriat vaikuttavat nuoriin. Saatujen tulosten perusteella enemmistö nuorista liitti esitettyihin salaliittoteorioihin kielteisiä ja salaliittoteoriat kieltäviä käsityksiä. Tämän pohjalta tutkielma esittää, että sosiaalisessa mediassa levinneillä pandemiaa koskevilla salaliittoteorioilla ei ole juuri ollut vaikutusta tutkimukseen osallistuneisiin nuoriin. Tutkielman tulosta tukee ja selittää myös kognitiivisen dissonanssin välittyminen nuorten käsityksissä. Enemmistö vastauksista edusti kognitiiviselle dissonanssille ominaisia piirteitä, jonka katsotaan tässä tutkielmassa olevan vaikuttava tekijä salaliittoteorioiden hylkäämisessä.
-
(2023)Tutkielmani tarkoituksena ja tavoitteena on tarkastella ja analysoida salaliittoteorioita narratiivisessa muodossa retoriikan analyysin keinoin. Tämä tapahtuu analysoimalla ja tarkastelemalla, millaisella tavalla retoriikan teoreetikko Kenneth Burken dramatistininen viisijako näyttäytyy aineistona käytetyssä blogisivustossa. Tutkielman keskeinen tutkimusmenetelmä on retoriikan analyysi Burken Dramatistinen viisijakoa käyttäen. Tutkielman aineisto on kerätty NWO-havaintoja blogisivustolta. Tutkielmassa esitellään keskeisiä käsitteitä ja taustoja, jotka liittyvät salaliittoteorioihin. Uskontoa tarkastellaan uskontotieteellisen kolmen näkökulman mukaan, miten salaliittoteoriat ja uskonnot linkittyvät toisiinsa. Jaottelu on Robertsonin, Aspremin ja Dyrendalin mallit, joita on kolme erilaista uskontojen ja salaliittoteorioiden välisistä suhteista, jonka avaan tutkielmassa. Burken dramatistisen viisijaon avulla toteutettua analyysia peilataan edellä mainittuihin kolmeen näkökulmaan. Tutkielman tuloksiin sisältyy havainto siitä, että käyttämällä Burken dramatistista viisijakoa analyysin menetelmänä on mahdollista havaita aineistossa olevia kielellisiä sisäisiä suhteita. Aineistossa on havaittavissa retorisia ulottuvuuksia, joissa uskontoon viittaava käsitteistö on mukana ja käsitteistöt linkittyvät salaliittonarratiiveihin. Tutkielman tuloksissa on myös havaittavissa, että uskonto vaikuttaa retoriseen ilmaisuun tekstin sisällä. Tutkielman tuloksiin sisältyvät myös pohdinnat siitä, miten retoriikan tutkimusta voitaisiin soveltaa myöhemmin samankaltaisesti tutkimuksellisena pohjana tulevaisuudessa
Now showing items 21-40 of 49