Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "holistinen henkisyys"

Sort by: Order: Results:

  • Havukainen, Veera (2023)
    Tässä tutkielmassa tutkin seitsemän talviuimarin kokemuksia talviuinnin vaikutuksesta heidän hyvinvointinsa eri ulottuvuuksiin. Olen kiinnostunut erityisesti talviuimarien kokemusten holistisista ja spirituaalisista elementeistä. Talviuinnista on tehty aiempaa tutkimusta lähinnä terveystieteissä, mutta humanistista tai teologista tutkimusta löytyy vähemmän. Tämä tutkimus paikkaa kyseistä aukkoa. Teoreettisena viitekehyksenäni käytän holistisen hyvinvoinnin ja holistisen henkisyyden teorioita. Toteutin tutkimuksen teemahaastattelun avulla ja haastattelin viittä talviuimaria kasvotuste ja kahta Teamsin välityksellä. Haastatteluun osallistui kuusi naista ja yksi mies, joista nuorin oli 18-vuotias ja vanhin 68-vuotias, jotka olivat harrastaneet talviuintia eripituisia aikoja ja erilaisilla uintifrekvensseillä. Sain kaikki haastateltavat omien tuttavieni kautta, mutta haastateltavat eivät olleet tuttujani, koehaastateltavaani lukuun ottamatta. Haastateltavien kokemukset talviuinnin vaikutuksista liittyivät heidän hyvinvoinnin eri ulottuvuuksiin. Osa kokemuksista läpäisivät yhtä aikaa useamman ulottuvuuden, jolloin voidaan puhua holistisista hyvinvointivaikutuksista. Keskeisimpiä fyysisiä hyvinvointiin liittyviä vaikutuksia olivat flunssien ja erilaisten sairauksien ehkäisy. Kokonaisvaltainen palautuminen niin stressaavasta työpäivästä kuin urheilusuorituksesta olivat yhteneviä kokemuksia. Talviuinnilla oli kehoa ja mieltä virkistäviä sekä rentouttavia vaikutuksia. Luontoon liittyvät kokemukset olivat erittäin merkittäviä monille. Yksinolo ja hiljentyminen liittyivät myös näihin kokemuksiin. Yksi kuvaili kokemustaan jopa hengelliseksi. Vain harvat kaipasivat aktiivista sosiaalisuutta talviuintiharrastukseltaan. Jatkossa tutkimusta voisi vielä syventää niin, että se keskittyisi enemmän hyvinvoinnin holistisuuteen. Olisi mielenkiintoista tietää, minkälaisia vaikutuksia talviuinnin lisäämällä yksilön kokonaisvaltaisella hyvinvoinnilla on sosiaaliseen hyvinvointiin yksilön yhteisöllisessä elämässä.
  • Mäki-Korvela, Tanja (2020)
    Tämä tutkielma selvittää miten suomalaiset akupunktiohoitajat näkevät henkisyyden merkityksen, ja miten nämä merkitykset ilmenevät heidän työssään. Työ kartoittaa myös akupunktiohoitajien näkemyksiä akupunktion yhteiskunnallisesta asemasta. Aineistona on yhdeksän akupunktiohoitajan teemahaastattelut. Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä sovelletaan Paul Heelasin teoriaa holistisesta henkisyydestä sekä soveltuvin osin myös muuta henkisyyttä käsittelevää uskontotieteellistä tutkimusta. Holistisella henkisyydellä Heelas viittaa kokonaisvaltaisuutta ja yksilöllisyyttä korostavaan henkisyyteen, joka sijoittuu vaihtoehtohoitojen piiriin. Haastatteluaineiston analyysi on toteutettu käyttäen metodina aineistolähtöistä sisällönanalyysia. Analyysiosio jakautuu kolmeen eri pääteemaan: haastateltavien käsitykset henkisyydestä, yhteneväisyydet holistisen henkisyyden teoriaan ja haastateltavien näkemykset akupunktion yhteiskunnallisesta asemasta. Kiinalaisella lääketieteellä on juuret taolaisuudessa, mutta akupunktio nähdään usein länsimaissa varsin sekularisoituneena harjoitteena. Vaikka akupunktiota käytetään Suomessa myös täydentämään lääketieteellistä hoitoa, se kohtaa silti skeptisyyttä. Vaihtoehtohoitoja koskeva lakialoite ja sen saama mediahuomio vaikuttavat myös akupunktion yhteiskunnalliseen asemaan. Akupunktiosta on tehty runsaasti lääketieteellistä tutkimusta, mutta uskontotieteellisestä näkökulmasta sitä on tutkittu melko vähän. Tutkielmani pyrkii vastaamaan tähän tutkimusaukkoon antamalla äänen akupunktiohoitajien näkemyksille. Tutkielman tulosten perusteella akupunktiohoitajien ajatukset henkisyydestä ovat riippuvaisia heidän taustastaan ja kiinnostuksen kohteistaan. Henkisyys on käsitteenä monimuotoinen, ja siksi avoin myös erilaisille tulkinnoille. Haastatteluaineistossa esiintyi useita yhtymäkohtia Heelasin holistiseen henkisyyteen, kuten kokonaisvaltaisuuden ja asiakaslähtöisyyden korostaminen sekä energian keskeinen rooli. Yhteiskunnallisella tasolla akupunktiohoitajat olivat huolestuneita pääosin kielteisestä mediahuomiosta, sekä vaihtoehtohoitoja koskevan lakialoitteen vaikutuksista heidän työskentelymahdollisuuksiinsa. Kritiikkiä esitettiin myös lääketieteellistä hoitoa kohtaan, jonka nähtiin keskittyvän pitkälti oireisiin ja lääkehoitoon kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin sijaan. Akupunktion koettiin olevan silti hyvä vaihtoehto täydentämään lääketieteellistä hoitoa.
  • Inkinen, Kaisa (2018)
    Tutkin pro gradu työssäni suomalaisia tarot-korttien tulkitsijoita. Tutkimuskysymyksenäni oli, mihin tarot-tulkitsijat uskovat, mitä he ajattelevat tulkinnassa tapahtuvan ja miten he suhtautuvat ammattietiikkaan. Ennen analyysia luon työssäni lyhyen katselmuksen tarot-korttien historiaan. Tarot-korttien varhaiset juuret sijoittuvat 1400-luvun Italiaan, jolloin kortteja käytettiin pelaamiseen. Esoteerikot löysivät kortit uudelleen 1700-luvun taitteessa, jolloin niiden käyttötarkoitus muuttui pelaamisen sijasta ennustamisen, magian ja rituaalien välineiksi. New Age-liike jatkoi tätä perinnettä ja valjastivat kortit ensisijaisesti henkisen kasvun ja itseymmärryksen peiliksi. Tänä päivänä korttien laaja ja värikäs kirjo palvelee eri tavalla painottuneita henkisiä verkostoja sekä hivelevät visuaalisuutta ja toimivat oivana kaupallisena konseptina. Aineistoni koostuu yhdeksästä teemahaastattelusta. Teema-alueet liittyivät tulkitsijoiden uskomusmaailmaan ja maailmankatsomukseen, kortteihin, tulkintaan tapahtumana ja ammatilliseen etiikkaan. Haastatteluiden jälkeen analysoin tutkimusta sisällönanalyysin menetelmin. Aineistosta nousi esiin erilaisia diskursseja ja ne piirsivät monipuolisen kuvan tarot-tulkitsijoiden maailmasta, asiakassuhteista, ammatista sekä suhteista henkimaailmaan. Teoreettinen keskustelu liittyy New Age-liikkeeseen ja henkisyyden diskursseihin. Tulkitsijoiden uskomusmaailmassa jumaluus näyttäytyy kaiken takana olevana rakkautena, energiana ja alkulähteenä. Yliluonnollisuus kuvataan luonnolliseksi osaksi todellisuutta. Intuitio, individualistisuus, holistisuus läpäisevät koko aineiston. Oma henkinen kokemus, oman itsen kuuntelu, suvaitsevaisuus, aitous, rakkaudellisuus sekä luovuus ovat tulkitsijoille tärkeitä periaatteita, joita he haluavat omassa elämässä ja työssään toteuttaa. Niin korteissa, kuin myös tulkinnoissa viihteellisyys ja syvällisyys kulkevat käsi kädessä. Viihteellisyys tekee korteista ja tulkinnoista helposti lähestyttäviä. Syvällisyys tulkintoihin syntyy symboliikasta kumpuavan elämän kipeiden asioiden purkamisesta tai henkimaailmojen energian välityksellä saapuvina viesteinä. Tulkinnassa ikään kuin asetutaan hieman kauemmas, korttien yläpuolelle ja katsellaan oman elämän tapahtumia ja tunteita. Suhtautuminen kortteihin sekä tulkintaan tapahtumana vaihteli. Osa haastateltavista sai tiedon suoraan henkiolennoilta, kun taas toisille tulkinta oli ensisijaisesti symbolien lukutaitoa, ja asiakkaan kanssa yhdessä reflektoimista. Osalla tulkitsijoista oli selkeät rituaalit, korttien puhdistamisesta niiden säilytykseen, toiset taas suhtautuivat niihin lähinnä kauniina paperin paloina, eivätkä liittäneet niiden käsittelyyn mitään erityistä huomiota. Ennustamiseen suhtautuminen oli pääsääntöisesti kielteistä, mutta moni kuitenkin näki tulevaisuuteen. Kohtalon nähtiin koskevan vain elämän päälinjoja. Myös viestejä tuonpuoleisesta saatettiin saada, vaikka se ei ollut päätarkoitus. Asiakkaan vastuuta omista valinnoista ja niiden vaikutuksesta omaan elämään painotettiin. Tulkitsijat esittivät kriittisiä puheenvuoroja alalla toimivista epäeettisistä tulkitsijoista sekä häikäilemätöntä rahastusta kritisoitiin.