Browsing by Subject "http://www.yso.fi/onto/yso/p5208"
Now showing items 1-4 of 4
-
(2021)This thesis analyses the regulation of platform economy in the European Commission. The rise of large technology corporations as the underlying infrastructure of much of social activity has received fervent attention in recent years. However, there is still little consensus on the implications of this process. Does the new platform economy affect only market processes, or does it have broader societal consequences? Further, is platform economy something truly new or is it only a continuation of past forms of corporate power? These questions have acute practical importance. On the 15th of December 2020, the European Commission released a proposal for legislation that seeks to address the power of large platform corporations, called the “Digital Markets Act”. What kind of corporate power does this proposal seek to regulate? And what does it suggest about the regulatory paradigm of the European Commission? The contribution of this thesis consists of three parts. The first part is conceptual. In Chapter 2, an original analytical framework for classifying different dimensions of platform power is proposed. This framework helps to illustrate the continuities and novelties in the capabilities of platform corporations and bring together disconnected strands of research from different disciplines. The second part is empirical. In Chapter 3, the development of platform regulation in the European Commission from Spring 2015 to December 2020 is explained and the framework developed in Chapter 2 is used to analyze a recent proposal for regulation of platform economy, the Digital Markets Act. The last part of the contribution is theoretical. In Chapter 4, the Commission’s proposal is mapped on the horizon of potential alternative contrast spaces, which helps to illuminate the underlying political choices and clarify possible contradictions between different authors. The key conclusion of the work is that the European Commission has sought to address platform economy primarily as an aberration of efficient market processes. This has impacted the type of knowledge that is used in policymaking as well as the range of stakeholders consulted for the legislation. As a consequence, the European Commission ends up seeing platform corporations as actors whose capabilities are limited to manipulation of market activities. Systematic treatment of alternative framings is used to illuminate opportunities for broader analyses on the role of platform economy in the global political economy.
-
(2021)Tutkielmassa identifioidaan Euroopan parlamentin täysistunnoissa käytettyjä argumentteja Turkin ja Euroopan unionin välisen pakolaissopimuksen puolustamiseksi ja vastustamiseksi vuosina 2015–2017. Taustalla on ajatus vuosien 2015–2016 pakolaiskriisin vauhdittamasta muutoksesta Euroopan unionin ja Turkin välisissä suhteissa. Tavoitteena on hahmottaa vähän tutkittua Euroopan parlamentin suhtautumista Turkkiin unionin kumppanina muuttoliikkeen kontekstissa. Aiemman kirjallisuuden avulla Turkin ja Euroopan unionin yhteiseen historiaan syvennytään tarkastelemalla Turkin matkaa EU:n jäsenkandidaatiksi. Lisäksi hahmotetaan Euroopan unionin aiempaa muuttoliikepolitiikkaa, pakolaissopimuksen ympärille muotoutunutta yhteistyötä Turkin kanssa sekä Euroopan parlamentin suhtautumista muuttoliikekysymyksiin. Aineistona on käytetty kahtatoista Euroopan parlamentin täysistuntoa, joista on teemoiteltu laadullisen sisällönanalyysin avulla kuusi yleisimpien argumenttien kategoriaa. Kategorioiksi on määritelty Turkin kaksoisrooli, eurooppalaiset arvot, vaihtokauppanarratiivi, laillisuuskysymys, muukalaisvihamielisyys sekä geopolitiikka. Tulokset toisintavat aiemman tutkimuksen näkökulmia, mutta tuovat lisäksi uutta tietoa Euroopan parlamentissa käydyistä keskusteluista. Euroopan parlamentissa nationalistiset ja muukalaisvihamieliset kannanotot korostuvat. Lisäksi sopimuksen virallisen aseman julkilausumana nähdään olevan vain keino kiertää vaatimus parlamentin hyväksynnälle. Argumenteista voidaan tunnistaa myös Turkin sisäiseen kehityskulkuun liittyviä ajallisia muutoksia. Huolimatta pakolaissopimusta vastustavien argumenttien määrästä, sopimus nautti laajaa kannatusta välttämättömänä keinona pakolaiskriisin ratkaisemiseksi. Tarkastelujakson loppua kohden Turkin sisäiseen kehitykseen alettiin kuitenkin suhtautua yhä kriittisemmin. Tutkielma osoittaa tarpeen laajemmalle ja systemaattisemmalle tutkimukselle Euroopan parlamentin asennoitumisesta Turkkia ja pakolaissopimusta kohtaan.
-
(2023)Tutkielma tarkastelee Suomen ja Argentiinan välisiä ulkopoliittisia ja taloudellisia suhteita vuosina 1973–1979. Tutkimuksen on tarkoitus avata Suomen ulkopoliittista suhtautumista Argentiinan junttaan, joka kaappasi vallan maassa vuonna 1976. Tarkastelu alkaa Argentiinan demokraattisesta ajanjaksosta (1973–1976), jonka jälkeen analyysin kohteena on yhä aktiivisemmin Argentiinassa toiminut Suomen ulkoasiainministeriö vuosina 1976–1979. Lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan Suomen elinkeinoelämän ja sen keskusliittojen toimintaa sekä niiden vaikutusta ulkopoliittiseen päätöksentekoon. Tämä tutkielma on tiettävästi ensimmäinen tieteellinen tutkimus Suomen ja Argentiinan viimeisen sotilasjuntan (1976–1983) välisistä suhteista. Jopa 10 000–30 000 ihmistä surmannut junttahallinto, joka kävi avonaiseen sotaan toista valtiota vastaan, edustaa politiikan tutkimuksessa ongelmallista hallintoa kansainvälisten rauhan- ja ihmisoikeusperiaatteiden näkökulmasta. Tässä tutkimuksessa pyritään selittämään Argentiinassa tapahtuneita kehityskulkuja ja niiden ongelmallisuutta kansainvälisen politiikan tutkimuskirjallisuuden avulla. Ulkopolitiikassa aggressiivisesti toiminut argentiinalaishallinto ja sen räikeät ihmisoikeusrikkomukset olivat haitallisia kansainvälisen rauhan, yleismaailmallisten ihmisoikeuksien ja suomalaisen demokratian näkökulmasta. Tutkimusajanjakson aikana juntan ihmisoikeusrikkomukset ulottuivat jopa Suomen kansalaisiin. Tutkimuksen historiallinen analyysi osoittaa, että Suomen ja Argentiinan diplomaattiset ja kaupalliset suhteet paranivat sen jälkeen, kun sotilasjuntta kaappasi vallan Argentiinassa. Tutkielmassa tämän todennäköiseksi syyksi esitetään se, että suomalainen elinkeinoelämä pyrki levittäytymään yhä enemmän Argentiinan sisämarkkinoille. Argentiinassa sijaitseva Buenos Airesin -suurlähetystö, Suomen ulkoasiainministeriö ja erityisesti sen kauppapoliittinen osasto alkoivat tietoisesti parantamaan suhteita ja helpottamaan suomalaisten tuotteiden vientiä muun muassa aloittamalla tieteellis-taloudellis-teknisen yhteistyösopimuksen neuvottelut junttahallinnon kanssa. Tutkielman johtopäätösten mukaan Suomen ulkoasiainministeriön ja elinkeinoelämän toiminta näyttäytyy ongelmallisena ihmisoikeuksien ja kansainvälisen rauhan periaatteiden näkökulmasta.
-
TikTokin turvallistamisprosessi Helsingin Sanomissa ja The New York Timesissa vuosina 2022 ja 2023 (2024)Kiinalainen sosiaalisen median alusta TikTok nousi maailmanlaajuisen lanseerauksensa jälkeen nopeasti maailman suosituimmaksi sosiaalisen median alustaksi. Globaalin menestyksen lähtölaukauksensa sovellus sai koronapandemian myötä, mutta alusta onnistui myös luomaan jotakin uutta ja vastaamaan uudenlaisen sisällön kysyntään. Lyhytvideosovellus ei ottanut haltuunsa globaalia markkinaa ilman haasteita. TikTok on herättänyt paljon epäilyksiä sen kiinalaislähtöisyyden ja tietosuojakäytäntöjen takia. TikTokin erilaiset käytännöt verrattuna yhdysvaltalaisiin kilpailijoihinsa on saanut poliitikot ja kansalaiset varpailleen. TikTokista on tullut Yhdysvaltojen dominoiman sosiaalisen median pelikentän haastaja. Kiinan ja Yhdysvaltojen tulehtuneiden välien selvittely on epätodennäköistä ja kauppasotaa käydään etenkin teknologian kautta. Siksi sovelluksesta on muodostunut kiistakappale Yhdysvaltojen ja Kiinan välisessä kauppasodassa. TikTok on otettu erityisten rajoittavien toimenpiteiden kohteeksi etenkin Yhdysvalloissa, mutta rajoituksia ja kieltoja on tehty myös muualla maailmassa. Rajoitus- ja kieltotoimenpiteet tulevat todennäköisesti lisääntymään niin Yhdysvalloissa kuin muuallakin maailmassa. Julkisessa keskustelussa TikTokia on vaivihkaa alettu käsitellä turvallisuusuhkana. Uhka kohdistuu niin yksilöön kuin valtioon. Barry Buzanin, Ole Wæverin ja Jaap de Wilden turvallistamisteorian avulla tarkastelen tässä työssä, kuinka TikTok on turvallistettu Yhdysvalloissa ja Suomessa maakohtaisten uutismedioiden kautta. Käytän turvallistamisteorian tukena diskurssianalyysia analysoidessani The New York Timesista ja Helsingin Sanomista vuosilta 2022 ja 2023 kerättyä aineistoa. Tarkastelen kuinka kyseiset mediat ovat rakentaneet TikTokin turvallistamisprosessia ja millaisia toimijoita prosessiin osallistuu. Sosiaalisten medioiden kasvava suosio ja valta on herättänyt huolta yksilöiden tietoturvan toteutumisesta. Etenkin TikTokin kohdalla myös mahdolliset uhkat kansallista turvallisuutta kohtaan ovat herättäneet epäilyksiä sovellusta kohtaan. Medioilla on suuri valta tuoda tietoa saataville ja rakentaa diskursseja, jotka vaikuttavat ihmisten mielikuviin ja poliittiseen päätöksentekoon asti. Sosiaalinen media ja sen toimintaympäristö muuttuvat nopeasti hybridissä mediaympäristössä. Se, millaisia diskursseja media rakentaa ja kuinka turvallistamispuhe TikTokista mediassa leviää vaikuttaa sovelluksen tulevaisuuteen. TikTokiin on kohdistettu lukuisia erilaisia rajoitus- ja kieltotoimenpiteitä, jotka tulevat luultavasti tulevaisuudessa lisääntymään. Yhtiön ja sovelluksen luotettavuus on heikentynyt, kun erilaiset ristiriitaiset käytännöt ovat tulleet ilmi selvitysten ja oikeudenkäyntien myötä. Suomessa rajoituksia ei ole toistaiseksi näköpiirissä ja luultavasti mahdolliset tulevat muutokset tulevatkin Euroopan unionin digipalvelusäädöksen kautta. Rapakon takana Yhdysvalloissa kuitenkin rajoituksia on tehty jo paikallistasolla ja mahdollinen liittovaltion laajuinen kielto on mahdollinen. Osakseen TikTokin maineeseen on vaikuttanut sen kiinalainen alkuperä, mutta sovelluksen omat toiminnot ovat aiheuttaneet myös paljon kritiikkiä. Sovelluksen tietoa janoava algoritmi kerää paljon dataa käyttäjistä, eivätkä käyttäjät voi olla varmoja mihin tiedot päätyvät ja mitä niillä tehdään. TikTok on tehnyt paljon muutoksia omiin käytäntöihinsä ja vastannut vaatimuksiin siitä, miten alustan tulisi toimia globaaleilla markkinoilla, mutta epäilyksiä ei ole onnistuttu täysin taltuttamaan.
Now showing items 1-4 of 4