Browsing by Title

Pro gradu -tutkielman tavoitteena oli rakentaa OP Vakuutuksen henkilövakuutusyritysasiakkaiden henkilöstöille suunnatun työntekijän ja koko organisaation työhyvinvointia mittaavan Hyvinvointikartoitus-kyselyn aineiston pohjalta kokonaisvaltaista työhyvinvointia kuvaava rakenneyhtälömalli. Malli mahdollistaa siihen sisällytettyjen eli endogeenisten työhyvinvoinnin osa-alueita ilmentävien faktoreiden yhteyksien tarkastelun suhteessa työhyvinvointiin. Tämän lisäksi tarkasteluun otettiin mukaan mallin ulkopuolisia eli eksogeenisia muuttujia, jotka oli johdettu Hyvinvointikartoitus-kyselyn ikä-, sukupuoli-, asema- ja koulutusmuuttujista. Työhyvinvoinnin taloudellista vaikutusta oli mahdollista tarkastella sairauspoissaolojen määrää kuvaavan eksogeenisen muuttujan kautta. Aineisto kattoi vuosina 2015-2016 saadut Hyvinvointikartoituksen vastaukset, joskin aineistoa oli muokattu tietyiltä osin. Vastauksia tutkielmassa käytetyssä aineistossa oli yhteensä 19 832, ja oli siten rakenneyhtälömallinnukseen laaja. Kaikki vastaukset oli kerätty sähköisellä kyselylomakkeella. Nykypäivän yrityksissä ja muissa työnantajaorganisaatioissa aineettoman pääoman merkitys on korostunut suhteessa aineelliseen pääomaan. Aineetonta pääomaa pidetään koko kansantalouden kehityksen ja kasvun kannalta yhtenä tärkeimmistä tekijöistä. Tutkimusten mukaan työhyvinvoinnin puute aiheuttaa merkittäviä kustannuksia koko yhteiskunnan laajuisesti. Useimmat panostukset työhyvinvoinnin edistämiseen kasvattavat myös työnantajaorganisaation aineetonta pääomaa. Aineettoman pääoman kasvaminen realisoituu organisaation liiketaloudellisena tuloksellisuutena. Lopullisia talousvaikutuksia ovat mm. organisaation kannattavuuden korkea taso, kilpailukyky ja hyvä maine. Tutkielmassa käytettyjä monimuuttujamenetelmiä ovat faktorianalyysi ja rakenneyhtälömallit, joissa yhdistyvät konfirmatorinen faktorianalyysi ja polkuanalyysi. Koska rakenneyhtälömalleissa on tarkoitus testata niiden taustalla olevaa substanssiteoriaa eli tutkielman tapauksessa työhyvinvointiteoriaa, tutkielmassa käydään aluksi laajasti läpi työhyvinvointiin ja sen osa-alueisiin liittyvää tutkimusta. Rakenneyhtälömallien rakentamisessa on työhyvinvointiteorian lisäksi hyödynnetty eksploratiivista faktorianalyysiä. Tutkimusote on siten mallia generoiva. Lopullinen työhyvinvoinnin rakenneyhtälömalli saatiin yhdennentoista hypoteettiseen malliin tehdyn modifikaation jälkeen. Perinteisen suurimman uskottavuuden estimointimenetelmän sijaan tutkielman rakenneyhtälömalleissa käytettiin kyselyaineiston järjestysasteikollisille muuttujille sopivaa diagonaalisesti painotettua pienimmän neliösumman estimaattoria (DWLS). Uusimman tutkimuksen mukaan DWLS vaikuttaa olevan suositeltavin menetelmä eimultinormaalisesti jakautuneiden aineistojen tapauksessa. Rakenneyhtälömallien teoriaa kuitenkin kehitellään yhä jatkuvasti. Rakenneyhtälömallin työhyvinvointifaktori on määritelty tässä tutkielmassa siten, että siihen suoraan liittyvät faktorit ovat fyysinen terveys, liikunta, henkinen terveys, uni, työ, muutoshalukkuus liittyen henkilökohtaiseen hyvinvointiin ja muutoshalukkuus liittyen työhön. Rakenneyhtälömalli rakentuu edelleen siten, että nämä faktorit selittivät alemman tason faktoreita ja havaittuja muuttujia. Tutkielman hyvinvoinnin rakenneyhtälömalli on suhteellisen monimutkainen, sillä havaittuja muuttujia mallissa oli yhteensä 83 kappaletta. Mallin kompleksisuus huomion ottaen lopullisen mallin sopivuus aineistoon oli hyvyysindeksien mukaan hyvällä tasolla. Kun lopullinen rakenneyhtälömalli oli luotu, voitiin tarkastella mallin työhyvinvointifaktorin suhdetta eksogeenisiin muuttuj iin. Taustamuuttujista tilastollisesti merkitsevät yhteydet havaittiin sukupuolta, korkeakoulutusta, työntekijäasemaa ja sairauspoissaoloja selittävien muuttujien kohdalla. Naisilla havaittiin olevan miehiä hieman matalampi työhyvinvoinnin taso. Korkeakoulutuksella on työhyvinvointia lisäävä, mutta hyvin vähäinen vaikutus. Työntekijäasemassa olevilla oli suurempi työhyvinvoinnin taso kuin muissa asemissa olevilla. Työhyvinvoinnin tasolla oli lisäksi selkeä negatiivinen yhteys sairauspoissaoloihin. Hyvinvointiteorian mukaan sairauspoissaolojen vähenemisellä on suora positiivinen yhteys työnantajaorganisaation taloudelliseen menestykseen, joten tätä kautta voitiin todeta organisaation kokonaisvaltaisella työhyvinvoinnilla olevan sen taloudelliseen menestykseen positiivinen yhteys.

Tiivistelmä Tiedekunta: Valtiotieteellinen tiedekunta Koulutusohjelma: Sosiaalitieteiden maisteriohjelma Opintosuunta: Sosiaalityö Tekijä: Suvi Kingsley Työn nimi: Työ, joka vaatii vastapainokseen “kovaa urheilua, lääkkeitä, seksiä tai jotain” – kehysanalyysi lastensuojelun representaatioista Pala sydämestä -draamasarjassa Työn laji: Maisterintutkielma Kuukausi ja vuosi: kesäkuu, 2022 Sivumäärä: 63, lähteineen 72. Kolme liitettä: liite 1, 8 sivua; liite 2, 1 sivu; liite 3, 1 sivu. Avainsanat: Lastensuojelu, media, draamasarja, julkisuuskuva, kehysanalyysi, representaatio Ohjaaja tai ohjaajat: Maija Jäppinen Säilytyspaikka: Helsingin yliopiston kirjasto Muita tietoja: - Tiivistelmä: Tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella, millaisia representaatioita ja kehyksiä Ylen tuottamassa Pala sydämestä -draamasarjassa (2021) esiintyy lastensuojelun sosiaalityöntekijöistä ja sosiaalityöstä. Palkittu draamasarja vie katsojan lastensuojelun avohuollon asiakastapausten äärelle, lastensuojelun johdon neuvotteluihin ja päähenkilöiden yksityiselämän keskelle. Lastensuojelun julkisuuskuvaa aiemmin tutkineen kirjallisuuden mukaan lastensuojelun sosiaalityötä kuvataan usein kielteisestä näkökulmasta, etenkin epäonnistumisten kautta. Lastensuojelun sosiaalityöntekijöistä rakennetaan mielikuvia joko kovina ja kylminä viranomaisina tai saamattomina hyväntekijöinä. Tutkimuskirjallisuuden mukaan mielikuvien on havaittu toistuvan fiktiivisten mediaesitysten kuvauksissa. Niin uutismedian kuin fiktiivisten mediaesitysten kuvauksilla on väliä, sillä niiden on osoitettu vaikuttavan työntekijöiden pysymiseen alalla ja sosiaalityöntekijöiden yleiseen arvostukseen. Tutkimus nojaa sosiaalisen konstruktionismin ajatukseen todellisuudesta vuorovaikutuksessa rakentuvana. Mediaesitykset osallistuvat todellisuuden rakentumiseen. Ne tuottavat merkityksiä ja esittävät asioita aina jostakin näkökulmasta, vaikuttaen siihen, miten maailmaa jäsennetään. Tutkimusaineisto koostui draamasarjan kahdeksasta jaksosta ja lastensuojelun avohuollon sosiaalityöntekijöiden fokusryhmähaastattelusta. Analyysimenetelmänä käytettiin kehysanalyysia. Kehystämisellä tarkoitetaan sanallisin, äänellisin ja visuaalisin keinoin tehtyä tietoista ja tiedostamatonta näkökulmien valikointia. Kehysanalyysi sopii televisio-ohjelmien rakentamien esitystapojen, representaatioiden, analysoimiseen. Fokusryhmähaastatteluun osallistui kolme haastateltavaa: johtava sosiaalityöntekijä ja kaksi sosiaalityöntekijää lastensuojelun avohuollosta pääkaupunkiseudulta. Haastattelun aikana he katsoivat draamasarjasta valitut 11 katkelmaa ja keskustelivat niiden herättämistä ajatuksista. Haastatteluaineiston myötä kehysanalyysi sai uusia näkökulmia draamasarjassa esiintyviin lastensuojelun kuvauksiin. Aineistosta on tulkittu viisi kehystä: kutsumus, kaaos, kriisi, kontrolli ja valta sekä korruptio. Kutsumuksen kehyksessä lastensuojelun sosiaalityössä korostuvat merkityksellisyys, myötäelämisen kyky ja loppuunpalamisen uhka. Kaaoksen kehyksessä lastensuojelua kuvataan ammattitaidottomana ja hallitsemattomana. Kriisin kehyksessä lastensuojelu näyttäytyy rakenteellisten ongelmien riivaamana. Kontrollin ja vallan kehyksessä lastensuojelua esitetään mielivaltaisena ilman vastuita ja velvollisuuksia, ja samalla ilman oikeaa vaikutusvaltaa asiakkaiden edun turvaamiseksi. Korruption kehyksen kautta tulkittuna hyvä veli -ajattelu rehottaa lastensuojelun työntekijä- ja johtotasoilla. Kehysanalyysi osoitti, että Pala sydämestä -draamasarja rakentaa lastensuojelun sosiaalityöstä ja sosiaalityöntekijöistä kielteisiä representaatioita aiemman tutkimuskirjallisuuden mukaisesti. Tutkimus yhtyy aiemman tutkimuskirjallisuuden kehotukseen sosiaalityön ammattilaisten ja median edustajien paremmasta yhteistyöstä, jotta lastensuojelun representaatiot voisivat muuttua moniulotteisiksi. Tämän toteuttamiseksi sosiaalityöntekijöitä tulisi kouluttaa median kanssa toimimiseen. Tutkimustietoa tarvitaan lisää siitä, miten fiktiivisissä mediaesityksissä esiintyvät lastensuojelun representaatiot ja kehykset vaikuttavat ei-ammattilaisten mielikuviin lastensuojelusta. Pala sydämestä -draamasarjassa rakennettu kuvaus lastensuojelun maailmasta on tärkeä, sillä se osallistuu lastensuojelun ja sen parissa työskentelevien sosiaalityöntekijöiden yhteiskunnallisen aseman määrittämiseen. Käsillä oleva tutkimus avaa pienen ikkunan siihen, mikä lastensuojelun yhteiskunnallinen kuva on omassa ajassamme

The majority of the people with intellectual and developmental disabilities (IDD) in Finland are outside the labour market, even though their constitutional rights are the equal to those of a non-disabled person. There are a multitude of prejudices towards disability, and specifically towards people with IDDs. Those prejudices impact the way a person with IDD can carry out their working life citizenship in the way they want to. This paper focuses on the Finnish disability pension system and if the system in itself limits the self-determination of a person with IDD. The paper utilises two sets of data. Documents of law preparation and laws themselves are looked into. In addition, 10 interviews have been conducted, consisting of eight interviews with experts by experience and two organisation experts. Thematic analysis was used in both sets of data, and it is done in two parts. Document analysis handles the institutional change within the last 50 years and the interview analysis consists of how people with IDD themselves see the disability pension system. Slightly prior and especially after the ratification of the UN Convention on the Rights of Persons with Disabilities (CRPD), the Finnish lawmaking has been more inclusive of people with IDDs, although the grounds on which the laws are built on seem to stay similar over time. The disability pension system is seen as a functioning safety net, but also as a somewhat restrictive. The experts by experience were often unsure when the decision regarding their pension had been made, and they felt that their possible entry to labour markets is not discussed enough with them, even if they were motivated to join the labour markets. Even as the disability pension system creates a sense of safety for one’s income, the current form of the system also restricts the self-determination of people with IDDs. The restrictions are specifically apparent in the lack of choice. The weaknesses of the current system should be recognized, and the future political decision-making should focus on unifying the disability pension system and the quality of the support net.

Tässä pro gradu -tutkielmassa tutkitaan työnantajajärjestöjen poliittista edustuksellisuutta. Tutkimuksen tapaustutkimuksena on metsäteollisuuden työnantajien edunvalvontajärjestö Metsäteollisuus ry. Metsäteollisuus ry:n sisäistä ja ulkoista edustuksellisuutta tarkastellaan funktionaalisen representaation ja edustuksellisten väitteiden näkökulmasta. Tutkimus on laadullinen haastattelututkimus ja haastatteluaineisto koostuu Metsäteollisuus ry:n edustajille tehdyistä haastatteluista eli niin kutsutuista eliittihaastatteluista. Tutkimuksen aikaväli kohdistuu Metsäteollisuus ry:n keskusjärjestöeron jälkeiseen aikaan vuosiin 2016-2018. Tutkimuksessa selitetään Metsäteollisuus ry:n poliittisessa edustuksellisuuden muutosta ja miten Metsäteollisuus ry:n edustajat tuottavat järjestön edustuksellisuutta. Tutkimuksessa pyritään vastaamaan myös kysymykseen, miten Metsäteollisuus ry:n edustuksellisuus on muuttunut. Tutkimuksessa tarkastellaan laajemmin kontekstualisoivan konstruktivismin näkökulmasta työnantajajärjestöjen vaatimusta vahvistaa yhteiskunnallista legitimiteettiään sisäisesti ja ulkoisesti vahvistamalla edustuksellisuuttaan, muun muassa tutkimalla korporatistisen järjestelmän jälkeen työnantajien kollektiivisessa järjestäytymisessä ja elinkeinoelämän edunvalvonnassa tapahtuneita muutoksia. Tutkimusta ohjaa erityisesti tutkimuksen aineiston vertailu Pauli Kettusen (2015) historiallinen analyysiin työnantajien edunvalvontajärjestöistä. Kettunen on käsitellyt työnantajien osapuolen muotoutumista historiallisesti ja työnantajien ja elinkeinoelämän intressien muotoutumista erityisintresseiksi. Metsäteollisuus ry on myös erityisintressiryhmä ja edustusväitteiden avulla tarkastellaan millä tavoin Metsäteollisuus ry tuottaa edustuksellisuuttaan säilyttääkseen läsnäolonsa sellaisissa poliittisen päätöksenteon prosesseissa, joista metsäteollisuuden näkökulma saattaisi jäädä pois. Tähän vaikuttaa erityisesti suoran edustuksellisuuden ja edustuksen kontrollin pirstaloituminen korporatiivisen järjestelmän muuttuessa erityisesti epäsuoraksi asiantuntijavallan käytöksi, joka näkyy globalisaation myötä elinkeinoelämän merkittävänä kaksoisroolina kansainvälisten haasteiden artikuloijana ja kansallisten toimintaympäristön muokkaajana. Tutkimuksen analyysista havaitaan Metsäteollisuus ry:n pyrkivän vahvistamaan niin sisäistä kuin ulkoista edustuksellisuuttaan, jälkimmäisen artikuloinnin ja performoinnin korostuessa edunvalvontatyönä. Tutkimuksessa avataan myös, millaisia haasteita ja mahdollisuuksia työnantajajärjestöillä on kollektiivisen järjestäytymisen kannalta.

Työvoiman ulkopuolella on suuri joukko osatyökykyisiä, joiden työllistyminen on osoittautunut haasteelliseksi niin työmarkkinoilla vallitsevien asenteiden ja ennakkoluulojen kuin palvelujärjestelmän toimimattomuuden sekä työvoiman tarjontaan liittyvien tekijöiden painottamisen vuoksi. Työvoiman kysyntään liittyvät tekijät ovat jääneet tutkimuksissa vähemmälle huomiolle, jonka johdosta tässä pro gradu -tutkielmassa huomion keskipisteenä ovatkin työvoiman kysyntään liittyvät tekijät eli työnantajat ja heidän näkemykset osatyökykyisten työllisyyskysymyksen ratkaisemiseksi. Työnantajien näkemyksiä tarkastellaan teorialähtöisesti George Akerlofin ja Robert Shillerin viiden taloudellisen perusvaiston kautta, jotka vaikuttavat yritysten taloudellisiin päätöksiin markkinoilla. Markku Lehto on myös kuvannut perusvaistojen avulla osatyökykyisten tilannetta, ja tätä näkemystä hyödynnetään tutkielmassa. Taloudellisten perusvaistojen avulla pyritään ymmärtämään paremmin osatyökykyisten työllistymiseen liittyviä tekijöitä työmarkkinoiden näkökulmasta. Tutkielma koostuu kahdesta eri aineistosta, jotka yhdistettiin ja joita tarkasteltiin yhdessä. Ensimmäinen aineisto koostuu Osatyökykyisistä osaavaa työvoimaa -julkaisun 314 työnantajan avovastauksista kysymykseen: Mitä konkreettisesti pitäisi tehdä, jotta osatyökykyisten työllistyvyyttä yrityksissä voitaisiin edistää? Toinen aineisto muodostuu viidestätoista puhelinhaastattelusta, jotka tehtiin teemahaastatteluina kymenlaaksolaisille työnantajille osana Yhdessä Hyvä OTE -osahanketta. Kumpikin aineisto analysoitiin teorialähtöistä sisällönanalyysiä hyödyntäen, jossa teoriapohjana toimi viisi taloudellista perusvaistoa. Vastauksissa oli huomioitavissa, että työnantajat tunsivat epäluottamusta osatyökykyisten työkykyä ja -motivaatiota sekä osaamista kohtaan. Kuitenkin osa työnantajista tunsi luottamusta heitä kohtaan ja kykeni näkemään työkyvyn moninaisuuden. Työnantajien oikeudenmukaisuuskäsitykset näkyivät tutkielman tuloksissa huolena osatyökykyisten toimeentulon riittävyydestä, työnantajien kiinnostuksena osatyökykyisten palkkaamista kohtaan ja osatyökykyisen soveltuvuudesta työyhteisöön. Tästä huolimatta, oikeudenmukaisuuskäsitykset näyttivät toteutuvan käytännön tasolla ennemmin jo olemassa olevien osatyökykyisten työntekijöiden piirissä kuin ulkopuolisten osatyökykyisten kohdalla, ja osa työnantajista ei kokenut osatyökykyisen sopivan työyhteisöön. Puolestaan työnantajien taipumusta moraalittomuuteen, etenkään tukien väärinkäytön kautta, ei ollut havaittavissa aineistosta. Suurinta osaa työnantajista kuitenkin varjostivat erilaiset riskit eli rahailluusion osaoptimointi, jonka vuoksi osatyökykyisten työllistämisestä ei haluttu ottaa vastuuta. Työnantajat kaipasivatkin riskien tueksi kompensaatiota valtiolta. Työnantajien kertomuksia eli näkemyksiä osatyökykyisistä varjostivat paljolti tietämättömyys käytännön asioista sekä kokemusten puute. Vastauksissa oli myös huomioitavissa enemmissä määrin ennakkoluuloja, mutta myös hyviä asenteita osatyökykyisiä kohtaan. Tulosten perusteella voidaan todeta, että joidenkin työnantajien käsitykset osatyökykyisistä muodostuivat tietämyksen, kokemusten ja hyvien asenteiden kautta, ja heillä ilmenee luottamusta ja uskoa osatyökykyisiin. Kuitenkin suurinta osaa työnantajien palkkaamispäätöksistä varjostivat tietämättömyys osatyökykyisistä ja heidän työllistämiseen liittyvistä tekijöistä sekä kokemusten puute. Sen sijaan näiden työnantajien palkkaamispäätöstä ohjaavat enemmän ennakkoluulot, asenteet ja muiden kokemukset. Työnantajien tietämystä ja asenteita tulee parantaa, jotta heidän käsityksensä osatyökykyisistä olisivat positiivisempia, jolloin myös mahdollisesti osatyökykyisiä palkattaisiin enemmän

The recruitment processes and the selection procedures related to them are getting more and more time-consuming and include more and more phases than before. These processes are often designed from the organization’s perspective: how could they select the most suitable candidate for a given position? Yet, the applicants also select where they desire to work based on their experiences of organizations. The applicant experiences of the selection procedures influence the image and reputation of the hiring organization. Hence, it is crucial to consider applicant perspectives when designing the selection procedures. This thesis studies the applicant experiences of personnel assessment in consulting company Psycon Corp. In a personnel assessment a professional outside the hiring organization assesses the job applicants by using various types of selection methods. This thesis examines the personnel assessment from the perspective of organizational justice. According to Gilliland (1993) the fairness of a selection system consists of procedural justice, interactional justice and informational justice. The aim of this study is to see how the applicants experience these dimensions of fairness in personnel assessment and how these dimensions predict experiences of the personnel assessment’s process fairness. It is also studied whether the fairness is related to recommendation intention and whether the selection decision has an effect on how fair the applicant regards the assessment to be. The quantitative data (N=316) was collected from the job applicants who had participated Psycon’s personnel assessment. The statistical analyses were ran by using SPSS-software. The main statistical methods used were exploratory factor analysis, regression analysis and one-way analysis of variance. According to the results, the social factors of the study (treatment, openness, two-way communication) and the structural factors (job relatedness, opportunity to perform) predict the process fairness experience. Information about the assessment prior to the assessment did not predict the perceptions of the process. In general, Psycon’s personnel assessment was seen fair by the applicants, although the accepted candidates regarded it fairer than the rejected ones. When the assessment is seen fair, the applicants are more willing to recommend the company's services to others. This thesis supports the idea that the applicant experiences need be taken into account when managing a selection process. Both the interaction and the methods used are important in shaping the applicants' images about the process and the organization. The applicants should be treated with warmth and respect, but they should also be informed about the predictive validity of the methods. The applicants should feel that they can show their skills and abilities diversely and that they have a chance to ask questions. Since the rejected candidates see the assessment unfairer, it is important to explain how the decision was reached. In follow-up studies it is worth examining for example whether the applicant experiences of the personnel assessment can impact how they see the hiring organization.

Tutkielmassa tarkastellaan työn vaatimusten ja voimavarojen yhteyttä työntekijöiden kokemaan työn imuun poikkileikkausasetelmassa. Työn vaatimuksena tässä tutkielmassa toimii työn kuormittavuus ja työn voimavaroina nähdään palveleva johtaminen ja organisaatioon samaistuminen. Muuttujien välisten yhteyksien lisäksi tarkastellaan palvelevan johtamisen ja organisaatioon samaistumisen moderoivaa vaikutusta työn kuormittavuuden ja työn imun väliseen yhteyteen. Tutkimuksen tavoitteena on selventää käsitystä palvelevan johtamisen ja organisaation samaistumisen roolista osana työn voimavaroja. Lisäksi halutaan selvittää näiden tekijöiden yhteyttä työn imuun ja siten lisätä ymmärrystä palvelevan johtamisen ja organisaatioon samastumisen merkityksestä työhyvinvoinnille ja organisaation menestymiselle. Tutkielmassa tarkastellaan myös työn vaatimuksia työn kuormittavuuden osalta. Kokonaisuudessaan tutkimuksen kiinnostuksen kohteena oli tarkastella tekijöitä, jotka edistävät työn imun kokemusta. Tutkielmassa käytetty aineisto on osa Työterveyslaitoksen Työstä mieltä ja mielenterveyttä-hanketta. Tutkimushankkeessa seurattiin nuorten aikuisten ja vanhemman väestön työhyvinvoinnin ja mielenterveyden kehitystä sekä niihin vaikuttavia yksilöllisiä sekä työ- ja elämäntilanteeseen liittyviä tekijöitä kesän 2021 ja 2022 välillä. Tutkimushankkeen tavoitteena oli tunnistaa nuorille aikuisille ominaisia ilmiöitä työelämässä sekä selvittää nuorten aikuisten hyvinvoinnin kehitystrendejä. Tässä tutkielmassa on käytetty vuoden 2021 aineistoa, joten tutkimus toteutetaan poikkileikkaustutkimuksena. Vuonna 2021 kerättyyn aineistoon osallistujia oli 2101 henkilöä, jotka olivat 23–65-vuotiaita. Yhteyksiä ilmiöiden välillä tarkasteltiin korrelaatioiden sekä hierarkkisen lineaarisen regressioanalyysin avulla. Analyysien perusteella havaittiin, että sekä palvelevan johtamisen että organisaatioon samastumisen ja työn imun välillä oli tilastollisesti erittäin merkitsevä positiivinen yhteys. Työn voimavaroista organisaatioon samaistuminen oli palvelevaa johtamista vahvemmin yhteydessä työn imuun. Työn kuormittavuuden ja työn imun välinen heikko tilastollinen merkitsevyys katosi, kun malliin lisättiin palveleva johtaminen ja organisaatioon samaistuminen. Palvelevan johtamisen ja organisaatioon samaistumisen moderaatiovaikutuksista ei löydetty tukea tässä tutkimusasetelmassa. Tutkielman tulokset tukevat osittain aikaisempaa tutkimusta, jota on tehty palvelevan johtamisen, organisaatioon samastumisen ja työn imun välisistä yhteyksistä. Tutkielman tuloksia ei kuitenkaan voida laajemmin yleistää. Tutkielman antina voidaan nähdä se, että tulokset korostavat palvelevan johtajuuden ja organisaatioon samaistumisen tärkeyttä tämänhetkisessä työelämässä. Täten tämä tutkielma luo pohjaa aiheen tuleville tutkimuksille.

Tutkielmassa tarkastellaan, mitkä ovat tutkimuksessa mukana oleville ihmisille työn merkityksellisyyden lähteitä. Tutkielma on sosiaalipolitiikan artikkelimuotoinen pro gradu-tutkielma. Se sisältää johdanto-osan ja artikkelin. Tutkielman aineisto koostuu haastatteluista ja kyselystä. Niiden analyysi perustuu teoria- ja aineistolähtöiseen sisällönanalyysiin. Analyysin perusteella havaitaan, että työn merkityksellisyyden lähteet rakentuvat seuraavista teemoista: • Oman kasvun, potentiaalin ja autenttisuuden löytäminen • Toisten auttaminen, maailman parantaminen ja paremman tulevaisuuden rakentaminen • Yhteisö, yhteisöllisyys, yhdessä kasvaminen • Tavoitteellisuus, tuloksellisuus ja tunnustuksen saaminen Tulokset osoittavat, että tutkimuksessa mukana olleiden henkilöiden työn merkityksellisyys rakentuu monista eri lähteistä. Merkityksellisyyden lähteet vaihtelevat ja muuttuvat ihmisen elämänkulun aikana. Merkityksellisyyden kokemuksiin sisältyy myös erilaisia jännitteitä ja ristiriitoja. Ne ilmentyvät esimerkiksi yksilöiden ajattelutapojen ja organisaation menettelytapojen tai yksilön ja organisaation edustamien erilaisten arvojen välillä. Tulosten perustalta voi todeta, että ihmisillä on paljon yhteisiä merkityksellisyyden ja mielekkyyden lähteitä työelämässä. Merkityksellisyyttä voi kokea monenlaisissa töissä ja ammateissa. Ihminen antaa aina itse oman subjektiivisen merkityksensä työlleen. Merkityksen antoon vaikuttavat yksilölliset, yhteisölliset ja yhteiskunnalliset tekijät. Suomalainen yhteiskunta rakentuu palkkatyön perustalle, ja työ määrittelee vahvasti yksilön paikkaa, roolia ja jopa arvoa. Työ tarjoaa pääsyn erilaisiin rooleihin, käytänteisiin ja yhteiskunnallisiin instituutioihin, jotka tuottavat ihmiselle sellaisia resursseja ja sosiaalista asemaa, joita ihminen tarvitsee suojatakseen tietyn sosiaalisen ja taloudellisen asemansa elämänkulunsa eri vaiheissa.

Tutkielmassa tehdään filosofista käsiteanalyysia Karl Marxin työkäsityksistä. Keskeinen tutkimuskohde on Marxin työn ontologia ja siitä käydyt keskustelut. Tutkielman tavoite on käsitteellistää ja hahmottaa työtä inhimillisenä toimintana. Tutkielmassa esitetään, että Marx käsitteellistää työn ontologiaa eri kirjoituksissa erilaisilla tavoilla, kytkien siihen useita käsitteitä ja teemoja. Käytetyn lähdeaineiston pohjalta syvennytään neljään erilaiseen Marxilta löytyvään käsitykseen työstä. Nämä ovat yhteiskuntamuodosta riippumaton käsitys työstä, työ vieraantumisena, työ riiston kohteena ja työ yleisenä yhteiskunnallisena ymmärryksenä eli general intellectinä. Tutkielman metodi on filosofinen käsiteanalyysi. Tutkielman keskeisenä aineistona on käytetty Marxin Pääoman I osaa, Taloudellis-filosofisia käsikirjoituksia 1844 ja Vuosien 1857-58 taloudellisten käsikirjoitusten osaa II. Keskeisimpinä kommentaareina on käytetty Sean Sayersin teosta Marx and Alienation, David Harveyn kirjaa A Companion to Marx´s Capital, Paolo Virnon teosta Väen kielioppi Maurizio Lazzaraton kirjaa Kapitalismin vallankumoukset sekä Jussi Vähämäen ja Eetu Virenin teosta Perinnöttömien perinne. Tutkielman keskeinen tutkimustulos on Marxin työkäsitteen analysointi neljän erilaisen edellä mainitun käsitteellisen viitekehyksen kautta. Ensinnäkin yhteiskuntamuodosta riippumattoman työn käsite tarkastelee työtä tietystä yhteiskunta tai tuotantomuodosta riippumattomana toimintana. Toiseksi Marx kytkee yhteen työn ja vieraantumisen. Vieraantumisen käsitteen avulla Marx kritisoi palkkatyötä ja korostaa autonomian ja omaehtoisuuden tarvetta. Kolmanneksi työvoiman käsite hahmotetaan kahden piirteen kautta ensinnäkin yleiseksi ennalta määrittelemättömäksi potentiaksi ja toiseksi tavaraksi, jonka käyttöarvon keskeinen ominaisuus on sen kyky olla arvon lähteenä. Neljänneksi työtä tarkastellaan yleisenä yhteiskunnallisena ymmärryksenä tai älynä general intellectin käsitteen kautta. Tässä yhteydessä keskeisimpänä käsitteellisenä erotteluna voidaan pitää työ- ja tuotantoajan toisistaan erottamista. Tämän pohjalta tutkielmassa esitetään, että lisäarvo syntyy erosta sellaisen tuotantoajan, jota ei lasketa työksi, ja varsinaiseksi työksi laskettavan tuotantoajan välillä. Johtopäätöksenä todetaan, että Marx tarjoaa päteviä käsitteellisiä työkaluja työn ontologian tarkasteluun ja erittelyyn.