Browsing by Title
Now showing items 720-739 of 5399
-
(2021)Earnings insurance is a measure of how much earnings of a worker change relative to idiosyncratic shock to firm performance. In case of full earnings insurance, shocks are not passed onto earnings at all and otherwise earnings insurance is partial. Linked employer-employee data is widely used in this recent empirical research interest due to its rich nature. This paper explores earnings insurance in Finland by focusing on three aspects: how much firms in Finland provide earnings insurance, are there differences in levels of earnings insurance between industries and whether partial earnings insurance is driven by hours worked or hourly wage. The main findings are that firms in Finland provide partial but substantial earnings insurance in all industries and that hours worked play a smaller role than hourly wage in determining partial earnings insurance. Because data on hours worked is not available in many countries, this paper is able to bring new insight on the role of hours worked and hourly wage in the composition of partial earnings insurance. However, hours worked and hourly wage explain only around half of partial earnings insurance, so the result should be considered with caution.
-
(2006)Over the last fifteen years, the connection between free trade and the environment has been the subject of considerable debate. Among other things, it has been proposed that freer trade may harm the environment if it induces national governments to compete by undercutting each others environmental standards. We assess this proposition in a federal economy with free movement of capital and goods, but labour that is immobile. Our analysis shows that if the member states are small, firms perfectly competitive and pollution non-transboundary, the national governments choice of environmental standards coincide with that of the federal government s. However, if the third assumption is relaxed, without cooperation, all states choose less strict standards than the federal government, even if pollution is only partially transboundary. If we assume monopolistically instead of perfectly competitive firms, the result that non-cooperative regulations are federally efficient when pollution is non-transboundary holds no longer. Nonetheless, there is nothing to suggest that environmental policy is less strict under non-cooperation than under cooperation. Intuitively, this is because the choice of emission tax by one country imposes a number externalities on the other. These externalities are partly positive and partly negative. Without assigning values to at least one of the model s parameters, we are not able to say whether the negative or the positive externalities dominate, that is, whether the non-cooperative equilibrium is characterised ecological dumping or not-in-my-back-yard. In the special case of perfectly transboundary pollution, we find that ecological dumping occurs regardless of the choice of values for the model s other parameters. We contribute to the literature in three ways. First, we show that the existence of pollution that spills from one country into another works in favour of ecological dumping both in perfect and in monopolistic product market competition. Second, we show that for ecological dumping to occur, a priori, pollution must be perfectly transboundary if firms are monopolistically competitive, whereas it suffices that pollution is partially transboundary if firms are perfectly competitive. Third, we show that perfect competition, and the standard results associated with it are obtained as a special case of monopolistic competition when the monopolistically competitive firms market power is eliminated.
-
(2015)Growing human populations and their growing appetites have caused severe environmental degradation. Ecological restoration promises an answer to environmental degradation and consequently serves as a major form of environmental management in the future. This Master’s thesis is a conceptual analysis of ecological restoration, also looking at the ethical implications that should follow from the concept. It is important to define the concept clearly to ensure that it fully responds to the causes and challenges of environmental degradation instead of simply justifying them by assuming that it is possible to restore nature without any problems. In addition, ecological restoration goes to the very heart of environmental philosophy, by challenging the dichotomy between nature and humans and therefore, offers a welcome perspective to the search of human place in the natural world. The thesis takes an analytical approach to the search for an appropriate definition of ecological restoration. Conceptual analysis is the main form of inquiry and the aim is to understand how the term has been understood and how it should be understood in a global context. This thesis looks at how ecological restoration has been defined in both philosophical and ecological literature, but the emphasis is on the philosophical literature. The analysis is confined to the most influential work covering ecological restoration, that is, of Robert Elliot (1982 and 1997), Eric Katz (1992 and 1997), Andrew Light (2000, 2012 and 2009), Eric Higgs (2003) and William Throop (2000 and 2012). Also Aldo Leopold’s (1949) work will be covered, even though he does not write about ecological restoration. The analysis is done by framing ecological restoration within four categories: goals, values, means and overall attitude. Framing ecological restoration within these categories ensures a thorough analysis of all the aspects of the concept that might otherwise remain hidden. If one of these categories is missing the concept would be lessened. The concepts of ‘nature’ and ‘wilderness’ have a major impact on how ‘ecological restoration’ is understood. The dichotomy of nature and humans distorts the debate surrounding ecological restoration. Therefore, the concept of nature needs to be defined clearly or even redefined in order to allow ecological restoration. The aim of the thesis is to resolve this conceptual conflict. Ecological restoration has the potential to re-build the relationship between nature and humans and offers the opportunity to re-evaluate the concept of nature, so that it does not necessarily exclude humans. If defined carefully, ecological restoration has the potential to restore damaged ecosystems.
-
(2020)Chinese infrastructural investments in Africa have increased significantly. In mainstream development studies, such investments are strongly encouraged due to their potential to create economic growth and modernisation. Because of controversies around such projects, regarding their impacts on the economy and locals, they require continuing political-economic analysis. Using Lamu Port in Kenya as a case study, this thesis provides a critical analysis of the justification, planning, implementation and construction processes of the project are examined especially from the point of view of local artisanal fishermen. Framed around the theory of social costs developed by K.W.Kapp, as a critique of neoliberal modernisation, fieldwork was carried out in Lamu to systematically analyse both the official justification of the project and the perceptions of local fishers and other locals on the impacts of the port construction on their lives. Data collected from one-on-one interviews have been systematised using Attride-Stirling’s thematic networks analysis. Along with a textual analysis of original official documents by the Government of Kenya and the LAPSSET authority, the thesis avoids earlier problems of methodological nationalism and, instead, develops a holistic analysis of social costs. The results show that, while some local jobs have been created, they are temporary and marginal and are nowhere near significant enough to make up for the undermining of local livelihoods through the reduction of fish stocks. A wider question of food security and long-term job security needs to be raised. The local economy before the construction of the port was stagnant, but it was stable. New jobs related to port construction proved not to be available. Widespread discrimination against locals further complicates the social costs of public-private enterprise. These results show a lack of congruence between the statements by the Government of Kenya, the optimism by international development agencies, and modernisation theorists on the one hand and the lived realities of fishers on the other. The transnational corporations constructing the port in this case the China Communications Construction company have, in the meanwhile, continued to make more profit and increased the price of their share on the world market. This disconnect indicates one way in which development projects are socially constructed and justified, while the dominance of a profit-oriented capitalistic system shifts costs of production to third parties and the environment in order to continue to extract profit from the Global South. As these social costs are systemic, their remedy would require restructuring the institutional foundations of the local, national, and global political economy of development and change
-
(2019)Disability imposes personal suffering but also economic consequences for individuals, employers, and the society. Finding an optimal method for disability prevention can be considered beneficial and increasingly important for a country with a prominent public sector and a weakening labor force participation rate like Finland. Previous studies show evidence of the effectiveness of worksite health promotion programs that target care for employees who face a high risk for disability. Evidence shows positive cost-effectiveness of targeted occupational health interventions in preventing short-term disability but a wider benefit-cost analysis of targeted occupational health interventions with a view on both short-term and long-term disability prevention has not previously been conducted. This study untangles the treatment effect of targeted occupational health interventions on societal net benefits resulted from disability prevention. Short-term disability as a concept is viewed through sickness absence, and long-term disability is represented by the disability benefits granted by the Finnish disability benefit system. The costs of disability preventing actions are limited to health care utilization. The research setting of this study has been observational, and the empirical analysis is conducted as a retrospective review of prospectively collected register data. The data registers cover health and disability related information of over 20,000 employees in Finland. In the main analysis, 1,679 treated employees identified with a high risk for disability are compared to 2,107 untreated high-risk employees. The benefit-cost analysis is constructed with the Average Treatment Effect framework combined with Net Benefits framework. The treatment of the framework of this study is an attendance to a targeted, pre-planned health check after an occupational health survey. The outcome of the framework is the net benefits that result from prevention of sickness absence workdays and granted disability benefits, and the investment costs resulted from health care utilization. The results are formed with Analysis of Covariance. Other methods to conduct the empirical analysis include polynomial regression, Multiple Imputation of Chained Equations, Propensity Scores, and Inverse Probability Weighting. The results of this study show that targeted occupational health interventions are likely to impose positive net benefits to the society. The Average Treatment Effect on the net benefits of high-risk employees, 1,875 euros with a 95% confidence interval from -759 to 4,509 euros (p-value: .155) (ANCOVA), can be considered worthwhile to the society. In the research setting, the net benefits were in practice gained from the prevention of long-term disability. The treatment was not effective on the costs of short-term disability or the total health care utilization costs per employee. Sensitivity analyses indicate that targeted occupational health interventions are not on average effective when predicted to employees without a disability risk.
-
(2023)This research investigates the influence of economic and sociocultural factors on voting behaviour for the True Finns (PS), a populist radical right-wing party in Finland. Regression models analyse data from the European Social Survey’s Round 10, to explore associations between economic and sociocultural variables and support for the True Finns. Findings indicate subjective economic insecurity has no direct impact on voting when combined with sociocultural factors. Lower economic satisfaction and being welfare dependence are associated with reduced support for the party. Moreover, negative perceptions of economic immigration impact positively relate to voting for the True Finns. Cultural immigration impact shows a weaker, although similar association. Lastly, no significant moderation was found regarding Economic Insecurity and Anti-Immigration Attitudes predicting voting behaviour. The study contributes to explore these relationships through the lenses of Social Identity Theory and the Integrated Threat Theory, emphasizing the complexity of the relationship between economic insecurity, sociocultural grievances, and populism.
-
(2013)This Master’s Thesis aims to explore the link between the state of the economy and the outcome of elections in the United States. The thesis begins with an introduction that focuses on the importance that the economy has had in determining elections, in particular, the presidential election of 2012. After a brief opening, it then moves to a comprehensive review of previous literature related to what has been tagged the ‘economic voting theory: the idea that voters reward incumbents for positive economic outcomes and punish them for negative ones. Next, I suggest the addition of another dimension to the economic voting theory in order to separate my research from previous studies on this topic. The additional dimension is what is known as the ‘shale gas revolution’: an enormous increase in natural gas production capacity that has created jobs and pumped money into the American economy. I am interested in finding how and if the positive economic effects of the shale gas revolution helped to increase support for Barack Obama in the 2012 election as the economic voting theory would suggest. From there I will further refine the research question by selecting the state of Ohio as the focus of my study based on both its experience with the shale gas revolution and its history as a swing state. With this, the research question that this thesis aims to answer becomes: According to the economic theory of voting, did improved economic conditions help to boost support for Barack Obama in Ohio in the 2012 Presidential Election? Finally, I am able to begin the analysis using data in the form of economic indicators in order to establish the impact that the shale gas revolution has had on the economy and then explore whether these positive effects coincided with support for President Obama.
-
(2018)The thesis examines the effects of tax progressivity on the stability of a growing economy. This is done based on the AK growth model. My interest in this topic regarding progressive taxation comes from two articles by Shu-Hua Chen and Jang-Ting Guo, published in 2013 and 2016. The articles do not include detailed mathematical proofs contrary to my thesis. The contribution of my paper is therefore the complete mathematical proofs. In this way I show that the conclusions of the papers really are based on mathematical facts, therefore increasing the value of the results. Two different externalities in the production structure are considered. Either the government expenditures are productive, contributing positively to the level of production, or there are productivity spillovers with the level of production depending on the average size of the capital stock as different producers may use different amounts of capital. In the presence of productive government expenditures, the effects of progressivity depend on the degree to which the expenditures impact the demand as well as the supply of the final good. If the government expenditures affect the supply of goods more than the demand, a sharp progressivity of taxation, as well as any degree of regressive taxation, creates instability in the economy. On the other hand, a moderate progressivity creates stability in the economy. However, if the government expenditures affect the demand of goods more than the supply, any degree of progressivity creates instability in the economy and any degree of regressivity creates stability. In the presence of productivity spillovers, any degree of progressive taxation results in an unstable economic development. However, any degree of regressive taxation results in a stable economy. Finally, regardless of type of production externality, a proportional taxation results in a stable economy and a stable growth path.
-
(2013)The thesis studies the economic policy of the United States from the first oil crisis of October 1973 to the 1980 elections via the perspective of Keynesian economic theorem. The main objective of the thesis is to analyze the perceived failure of Keynesianism during stagflation through practical policy and evaluate the policy connection to the economic theory paradigm shift that occurred in the late 1970s and early 1980s. This is done by reviewing primarily the fiscal policies of the Ford and Carter administrations coupled with an analysis of the policy recommendations made by the contemporary congressional Joint Economic Committees. The thesis aims to add a historically minded policy analysis into the mix when explaining the fall of Keynesianism and see how well it elucidates this on its own. In primary material the thesis relies on various documents produced by the Councils of Economic Advisors and Joint Economic Committees during the previously mentioned time period. In particular the annually or biannually formed economic policy publications and statements related to them are under scrutiny since by revealing the policy directions and proposals one can examine the wider economic theory context at play. In addition the primary material is complemented by using a wide-range of previous literature and contemporary newspaper articles. Methodologically the study employs directed qualitative content analysis as a research method which carefully takes into consideration the chosen contextual theory – Keynesianism – when analyzing the material. Furthermore, an adaption of Douglass C. North’s theory on economic change is applied to the subject in order to create a more comprehendible framework to examine the change in economic thinking taking place. The analysis of U.S. economic policy through the theoretical lenses of Keynes finds that the theory was badly miscomprehended and practiced already in the late 1960s which continued for the entire 1970s causing increasingly significant reputational damage to it. The study concludes that a lack of belief among the Ford and Carter administrations towards Keynesianism and the difficult politico-economic circumstances lead to economic policies that cannot be classified as Keynesian. Thus the results stand in opposition to the notion that the theory failed through trial and error during stagflation and indicate that intellectual preference towards neoclassical economics began to impact policy increasingly since the Ford administration. The study recommends that future research focuses more on linking economic policies and theories to their historical and political context. A further recommendation is made to increase the study of empirical policy analysis when explaining the fall of Keynesianism.
-
(2016)Tässä tutkimuksessa tarkastellaan helsinkiläisten rakennustyöläisten kollektiivista toimintaa 1900-luvun vaihteessa. Erityisesti tutkimuksen kohteena ovat työläisten kiistämisen kielelliset tasot. Tutkimus asettuu osaksi kansainvälistä kollektiivisen toiminnan tutkimusperinnettä, ja pyrkii osallistumaan keskusteluun Suomen yhteiskunnallisen liikehdinnän väitetystä järjestyneisyydestä ja sovinnaisuudesta. Tärkein teoreettinen viitekehys on Marc Steinbergin luoma teoria kielellisistä keinovalikoimista. Steinbergin mukaan yhteiskunnallisten liikkeiden kielellisessä kamppailussa valtaapitävien kanssa liikkeet uudelleenpolitisoivat hegemonisten tahojen käyttämää kieltä ja käsitteitä. Se on kritiikkiä yhteiskunnallisten liikkeiden tutkimuksen kehystysteoriaa kohtaan. Sen lisäksi tutkimuksessa käytetään analyyttisena työkaluna Charles Tillyn kollektiivisen toiminnan keinovalikoimien käsitettä. Rakennustyöläisten liikettä tarkastellaan verkostonäkökulmasta nojaten Kari Teräksen tutkimuksiin turkulaisesta työväenliikkeestä. Tärkeimpiä tutkimuskysymyksiä ovat: minkälainen oli rakennustyöläisten kielellisten ja instrumentaalisten keinovalikoimien suhde ja miten rakennustyöläisten liikeverkostoa ylläpidettiin? Lähteinä teoksessa on käytetty sekä sanomalehtiaineistoa, että rakennustyöläisten ammattiosastojen arkistoja. Aineistoa tutkitaan laadullisen sisältöanalyysin keinoin. Tutkimus osoittaa, että rakennustyöläiset kävivät kielellistä kamppailuaan vuorovaikutuksessa paikallisten eliittien kanssa. Helsingin vallassaolijat piirsivät toimijoiden väliselle dialogille rajat, kuten Steinberg väittää. Eliittien hegemoninen puhe muodostui sekoituksesta kansallisromanttista kansakuvaa ja taloudellista liberalismia. Rakennustyöläiset uudelleentulkitsivat ja -politisoivat eliitin käyttämiä puhetapoja. He pyrkivät osoittamaan, että rajoittamaton kilpailu työmarkkinoilla johtaisi työväestön kurjuuteen ja passiivisuuteen – taloudellinen liberalismi oli siis haitallista sivistyneistön hellimälle kansanvalistusajattelulle. 1800-luvun lopulla kehittynyt sosiaalireformistinen yhteiskunta-ajattelu avasi työläisille diskursiivisen tilan, jossa eliitin hegemonisten puhetapojen haastaminen oli mahdollista. Tämän lisäksi tutkimuksen tulokset osoittavat, että rakennustyöläisten liike on käsitettävä virallisia yhdistyksiä laajemmaksi suhteiden verkostoksi. Tämän verkoston ulkorajaa säädeltiin tarkoin työläisten ylläpitämällä moraalikoodistolla, työväestön omalla kunnollisen työläisen ideaalilla. Yhdistykset pyrkivät kitkemään liikkeen piiriin kuuluneitten joukosta kaikenlaiset paheet, kuten juopottelun, siveettömyyden ja omapäisen käytöksen. Rikkuruutta paheksuttiin erityisen jyrkästi. Rakennustyöläisten instrumentaaliset keinovalikoimat muistuttivat tutkimusajanjakson aikana modernia joukkotoimintaa Charles Tillyn keinovalikoimien teorian mukaisesti. Rakennustyöläisten yhdistykset yrittivät hallita verkostomaisen liikkeen toimintaa eri tavoin, esimerkiksi lakko-ohjeita luomalla ja korostamalla maltillisuutta työtaisteluiden aikana. Esiintymällä joukkotilaisuuksissa arvokkaasti ja kurinalaisesti pyrittiin luoda kuvaa liikkeestä uskottavana ja kunniallisena yhteiskunnallisena toimijana. Tutkimus osoittaa, että kielellisten keinovalikoimien käsite on hedelmällinen tapa lähestyä myös suomalaista ruohonjuuritason kollektiivista toimintaa. Vain liikkeen sisäisen dynamiikan analysoiminen antaa toiminnasta liian yksipuolisen kuvan – myös kielellistä vuorovaikutusta on syytä tarkastella. Muita sovellusmahdollisuuksia suomalaiseen yhteiskuntahistoriaan riittää. Helsingin rakennustyöläisten kohdalla lähestymistapa auttaa ymmärtämään, miksi heidän kollektiivinen toimintansa vaikuttaa verrattain järjestyneeltä. Liikkeen sisäisen dynamiikan lisäksi järjestyneisyyteen ohjasi kamppailun diskursiivisen kentän rajat, kunnollisen suomalaisen työmiehen ideaali.
-
(2011)Pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan Kansallisen Edistyspuolueen suhtautumista laajaan armahduskysymykseen, tullipolitiikkaan ja kieltolakiin aikavälillä 1919 - 1930. Tutkielma selvittää oliko edistyspuolue erimielinen ja hajautunut erilaisiin klikkeihin kyseessä olevien aiheiden suhteen, ja omaksuivatko nämä ryhmittyvät erilaisia liberalistisia suuntauksia näihin aiheisiin nähden. Lisäksi selvitetään oliko puolue jakautunut oikeistoon ja vasemmistoon sen aikaisessa puoluekentässä. Tutkielman tarkoituksena on myös valottaa edistyspuolueen historiaa, josta ei ole aikaisemmin kirjoitettu paljoakaan. Puolue oli 1920-luvulla hyvin merkittävässä yhteiskunnallisessa asemassa edustaen suomalaista liberalismia ja edistysmielisyyttä, ja vaikka sen suosio kääntyi 30-luvulle tultaessa laskuun, tulisi sitä tutkia tulevaisuudessa huomattavasti perusteellisemmin. Edistyspuolue ja sen seuraajat eli kansanpuolue, Vapaamielisten Liitto, Liberaalinen Kansanpuolue ja uusi nuorsuomalainen puolue kuihtuivat yksi toisensa jälkeen ja olivat lähinnä isojen puolueiden apupuolueita. Tällä tavalla kysymys liberalismin elinvoimaisuuden puutteesta Suomessa kytkeytyy edistyspuolueen ja sen seuraajien kohtaloon. Edistyspuolue oli klassinen kaaderipuolue, joka tarkoittaa sitä, että lähteiden etsiminen ja kartoittaminen on tavallista työläämpää. Se oh liberalististen puolueiden tapaan erittäin huonosti organisoitunut eikä tuottanut paljoa lähteitä verrattuna sellaisiin suurin puolueisiin ja massaliikkeisiin kuten SDP, maalaisliitto ja SKDL. Tästä kertoo paljon se, että suurin osa edistyspuolueen eduskuntaryhmän pöytäkirjoista maailmansotien väliseltä ajalta on hävinnyt. Aikaisempaa tutkimusta ei näin ollen ole paljoa löydettävissä. Tutkielmassa tukeudutaan pääasiallisesti Kansallisen Edistyspuolueen puoluearkistoon sekä sen sisältämiin pöytäkirjoihin ja eduskunnan pöytä- ja asiakirjoihin, joiden avulla tarkastellaan ja analysoidaan puolueen yksittäisiä jäseniä ja organisaatioita. Kansallinen Edistyspuolue sirpaloitui eri asiakokonaisuuksien suhteen erilaisiin mielipideryhmiin, jotka edustivat liberalismin eri suuntauksia. Tästä johtuen asioista päättäminen on vaikeata ja lopulta jopa mahdotonta. Puolueen edustamat liberaalisuus ja edistysmielisyys aiheuttivat edistyspuolueen sisällä selvän ristiriidan liberalismia edustavien yksilön oikeuksien ja vapauksien sekä edistystä edustavien valtiovallan vastuun ja roolin välille. Näin ollen liberalismin perusideat ja edistystä edustava sosiaalinen vastuu hyvinvointi-ajattelun muodossa asettuivat vastakkain. Edistyspuolueen johto painotti voimakkaasti liberalismia yksilön vapauksineen ja valintoineen, vaikka todellisuudessa puolue-eliitti monesti määritteli yksipuolisesti arvot ja päämäärät yksilöiden valinnanvapauden kustannuksella. Puolue on toisaalta edistyksellinen ja toisaalta liberaali. Se toimi eri yhteiskunnallisten kysymysten suhteen eri tavalla, ja sen edustama liberalismi sai myös erilaisia muotoja kulloisestakin kysymyksestä riippuen.
-
(2013)This study assesses the relationship between education and HIV-status, and the contribution of HIV-related knowledge, attitudes, and sexual behavior to this association among 15-24 year old population in Zimbabwe. Zimbabwe bears a generalized, sexually transmitting epidemic with a declining HIV prevalence currently estimated at 15 percent. In earlier studies in sub-Saharan Africa, the relationship between education and HIV has been found to change during the epidemic. In mature epidemics, when the knowledge on the transmission mechanisms of the virus increases, education is suggested to become protective of the infection. In addition to increased HIV-related knowledge, more accepting attitudes towards people living with HIV and cognitive skills facilitated by education are argued to influence the behavior protecting from the infection. The aims of this study were two-fold: 1) to describe the trends in the level of HIV-related knowledge, attitudes and sexual behavior by the level of education, and 2) to assess the relationship between education and HIV-status based on the most recent data. This study focused on 15-24 years old only, among whom the acquired infections were assumed to be recent. The trend analyses were based on four cross-sectional, nationally representative Zimbabwe Demographic and Health Survey data sets collected between 1994 and 2010-11. In addition, the association between education and HIV-status was examined by calculating logistic regression models using the 2010-11 data, in which HIV-test results linked with the survey data were available. When trends between 1994 and 2011 were observed, both among women and men the level of education, HIV-related knowledge, and being tested for HIV had become more common, except among men with lower levels of education, who had worse HIV-related knowledge in the end of the periods studied. In 2010 more women in all educational groups, and men with lower levels of education, were married and had started their sex life, when men with higher levels of education, had postponed the onset of their sexual activity compared to 1994. Regardless of the level of education, both men and women had fewer lifetime partners and had less high-risk sex in 2010, though this was considerably more rare among women compared to men. In all other groups condom use in high-risk sex became more frequent during the periods studied, except among women with lower levels of education, who during the final study period were using condoms less often in high-risk sex than during the first study period. When the association between education and HIV status and the contribution of the intervening factors was assessed using the 2010 data, a statistically significant relationship between education and HIV status was found in women but not in men. Among women who had ever had sex having incomprehensive knowledge on HIV also increased the risk of the infection. Both in men and women having risky sexual behavior increased the risk of the infection. In line with earlier studies, the findings of this paper suggest that among young people in Zimbabwe, positive changes in HIV-related knowledge, and changes in high-risk behavior have occurred, though these changes vary according to the level of education and gender. More educated women seem to postpone the onset of their sexual activity, but those who have started their sex life have more often casual partnerships. Women with lower educational level marry and start their sex life early, but have very rarely casual partnerships, though condom use in these partnerships is lower and has even decreases, contrary to all other groups. Men with lower levels of education had most often incomprehensive knowledge on HIV, and had changed their behavior less compared to more educated men. More educated men had been able to alter their behavior more, but having many lifetime partners was still most common in this group. The findings of this study suggest that specific prevention measures are required to address these trends and the needs of different educational groups in both women and men.
-
(2019)The focus of this thesis is on the education of indigenous peoples, especially on how education can facilitate territorial self-determination and political emancipation for them. Indigenous movements world-wide and in Ecuador have focused on creating education respectful of and relevant to indigenous cultural background and knowledge. This thesis explores further the interconnectedness of education and indigenous territorial politics, as they have been together in the forefront of the indigenous movement in Ecuador, and they link the epistemological struggle of recognising Indigenous knowledges to environmental issues prevalent in the country dependent on extractivism. As indigenous peoples often inhabit environmentally vulnerable regions, this thesis examines how for the indigenous groups of Ecuadorian Amazon the relationship between education and territory can aim to be mutually beneficial, encouraging both preservation of the diverse cultures and environment in the biocultural landscapes. The research was conducted as an ethnographical case study on the province of Pastaza, situated in the Ecuadorian Amazon with a special focus on the indigenous group known as Sapara, who are the smallest of 14 indigenous nationalities recognised under the plurinational state of Ecuador. The data of the study consisted of 27 semi-structured interviews and participant observation recorded in the field diary, accompanied by historical analysis of intercultural bilingual education in Ecuador. This thesis illustrates the place-making practices and histories of indigenous peoples, acknowledged under the term Indigenous knowledge, as they form a foundation for territorial politics. Possibility for epistemological diversity in the education system is understood through principle of interculturality, as articulated by the indigenous movement itself as a radical project of recognising lived heritage of cultural and historical differences in dialogue between various segments of society. The topic is examined through the concept of territory, which emphasises a question of governance in plurinational Ecuador, where indigenous nationalities struggle to exercise control over their respective territories. Territory is formed of competing political projects that aim to define and redefine its meaning, which also opens up a definition of territory to scrutinise what type of power actually operates in these political projects and rejects assumptions of simple top-down governance as the only possible territorial form. This theoretical framework facilitates the analysis of education as a part of territorial strategies. The main argument of this thesis is that education constructs a significant part of reinforcing political emancipation and territorial self-determination of indigenous peoples. Based on historical and ethnographical analysis, the thesis illustrates how education functions as a privileged arena of cultural struggle to achieve epistemological diversity that includes Indigenous knowledges alongside with Western science. Simultaneously, education, which is perceived pivotal for living well, acts as a societal force that can transform material foundations of life, since indigenous peoples modify their residential patterns in order to access education. As indigenous territories remain only partly autonomous, since the nation-state retains control over subsoil resources, land continues to be an arena of competing political interests. This accentuates the importance of planning education practices to facilitate living inside the whole territory, since inhabiting space asserts the claims of indigenous groups effectively, allowing them to practice a strategy of dispersal.
-
(2017)Self-rated health (SRH) is a frequently used survey indicator of general health. It is periodically utilised in the study of educational health disparities. Several researchers have, however, suggested that systematic population sub group differences in health self-ratings (reporting heterogeneity) may results in SRH reflecting a different health status, or aspects of health, for different educational groups. Previous studies imply that the associations between SRH and other indicators of health may be strengthened by higher education. However, the studies disagree on the strength and the scope of the interaction effect. Comparability is also an issue due to, for example, the variation in the selected health indicators by which SRH is assessed. No such studies have so far been conducted in Norther Europe. The purpose of this Master’s thesis is to address educational SRH reporting heterogeneity. Using quantitative methods, this thesis analyses which aspects of health are included in dichotomised poor or very poor SRH ratings, and whether education moderates the relationship between SRH and the indicators of health. The selected health indicators represent five health dimensions identified in previous studies: clinical health, functional health, health behaviours, mental health and bodily symptoms and experiences. The analyses are conducted using logistic regression and regression –based nonlinear decomposition methods. The study utilises the Health 2000 data (n= 5586) for the household and institution dwelling population over the age of 30 residing in mainland Finland. The data is nationally representative and consists of a clinical- and mental health examination, and survey sections. Overall, a high volume of somatic complaints was found strongly associated with poor self-rated health for all educational groups. Other significant contributors were functional health, diagnosed mental health conditions, and to some extent diagnosed diseases. An educational interaction effect was found for cardiovascular disease, subjective functional limitations in everyday tasks, and high volume of somatic complaints. In all cases education strengthened the association. However, for the majority of the indicators, SRH was associated with, no interaction effect was found. Compared to those respondents with a higher education, those with lower educational attainments more often reported poor SRH, but the selected health indicators and demographic variables explained virtually the whole difference. The study then, to some extent, concurs with earlier findings of higher education strengthening some of the associating between poor SRH and other indicators of health. However, the effect was statistically significant only when comparing basic education to higher educational attainments, and it was less systematic than some of the previous studies have suggested.
-
(2014)This thesis studies the implications of quality of education in the steady state of an endogenous growth model for optimal spending allocation decisions with educated labor, mandatory schooling, congestion costs and infrastructure spillovers. Education quality is characterized by the past knowledge taught to the students, and the degree of congestion in schools. Congestion costs are defined as the ratio of teachers to students in the population, and as the proportion of government spending on education to the teaching capacity given the public infrastructure. The transitional dynamics associated with an increase in the degree of congestion, and the spending share on education, are analyzed in the balanced-growth path. It is shown that a revenue-neutral spending reallocation has an ambiguous effect in the final consumption and human capital accumulation levels. A growth-maximizing share of government spending on education is required to avoid ambiguous results. This is shown to depend either on the production function parameters only or on a combination of these with education parameters and a negatively related congestion parameter, accordingly to the congestion cost considered. Implications for increasing the years of mandatory schooling are also discussed.
-
(2015)Tämä pro gradu -tutkielma käsittelee eduskunnan Nato-keskustelun argumentaatiota strategisen kulttuurin näkökulmasta vaalikaudella 2011–2014. Tutkimuksessa on tärkeässä roolissa strategisen kulttuurin käsite, joka toimii myös tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä. Tässä tutkimuksessa omaksutaan strategisen kulttuurin määritelmä, jonka mukaan sillä viitataan kansakunnan tai valtion tunnusomaisiin ja pitkäikäisiin uskomuksiin, arvoihin ja tapoihin, jotka koskevat voimankäytön uhkaa ja voimankäyttöä ja joiden juuret ovat sellaisissa perustavaa laatua olevissa vaikutteissa kuten geopoliittisessa asemassa, historiassa ja poliittisessa kulttuurissa. Tutkimuksessa hyödynnetään strategisen kulttuurin tutkimuksen neljännen sukupolven tutkijoiden näkemyksiä, joiden mukaan erilaiset alakulttuurit kilpailevat keskenään vaikutusvallasta. Esimerkiksi Alan Bloomfield (2012) on käsitellyt sitä, miten valtion ulkoisen ympäristön muuttuessa aiemmin alisteisessa asemassa ollut alakulttuuri voi nousta näkyvään asemaan. Tämän tutkimuksen tapauksessa tuo ulkoisen ympäristön muutos tarkoittaa Ukrainan kriisiä, jonka myötä Venäjä miehitti Krimin ja liitti sen itseensä länsimaiden laittomaksi tuomitsemassa kansanäänestyksessä. Ukrainan kriisin myötä turvallisuuspoliittinen tilanne on kiristynyt varsinkin Itämerellä. Kriisin myötä keskustelu Suomen turvallisuuspoliittista ratkaisuista on kiihtynyt, ja tähän on liittynyt myös keskustelu Suomen mahdollisesta Nato-jäsenyydestä. Työn ensimmäinen tutkimuskysymys on se, millaista argumentaatiota Natosta on käyty eduskunnassa vaalikaudella 2011–2014. Toinen tutkimuskysymys kuuluu, onko argumentaatiossa havaittavissa muutosta Ukrainan kriisin eli oletetun ulkoisen shokin aikaisessa tilanteessa. Tutkimuksen mielenkiinto kohdistuu strategisen kulttuurin näkökulmasta siihen, onko Nato-jäsenyyttä kannattava alakulttuuri noussut näkyvämpään asemaan eduskunnan Nato-keskustelussa Ukrainan kriisin aikana. Nato-jäsenyyden kannattajista käytän nimitystä liittoutujat ja Nato-jäsenyyden vastustajista liittoutumattomat. Tällaisia termejä on käyttänyt Veikko Heinonen (2011) tutkiessaan Suomen turvallisuuspoliittista diskurssia. Erilaiset ulko- ja turvallisuuspoliittiset traditiot voidaan liittää keskusteluun Nato-jäsenyydestä. Suomen ulkopolitiikan pitkän linjan traditiot ovat länsisuhteita ja menestymistä korostava liberalismi sekä maantieteellisten tosiasioiden hyväksymistä ja suhteita Venäjään korostava pienvaltiorealismi. Vaikka kumpaakaan traditiota ei suoraan voida liittää liittoutujien tai liittoutumattomien alakulttuuriin, niin ne toimivat pohjana analyysille ja heijastavat osaltaan Suomen strategista kulttuuria. Tutkimusaineistona on kymmenen eduskunnan täysistuntokeskustelujen pöytäkirjaa, joissa Nato-keskustelulla on merkittävä rooli. Tarkastelussa ovat liittoutujien ja liittoutumattomien argumentit Natoon liittyen. Työssä hyödynnetään Chaïm Perelmanin argumentaatioteoriaa, jossa tärkeässä roolissa ovat puhuja ja hänen yleisönsä sekä niin sanotut julkilausumattomat lähtökohdat eli esisopimukset joiden voidaan katsoa heijastelevan strategista kulttuuria. Tässä tutkimuksessa yleisönä ovat ennen kaikkea Suomen kansalaiset mutta jossain määrin myös Venäjän valtio ja länsimainen yhteisö. Aineiston perusteella yleinen esisopimus, joka yhdistää sekä liittoutujia että liittoutumattomia on se, että maanpuolustushenkisyys on tärkeässä roolissa. Suomen kuuluminen Pohjoismaiden arvoyhteisöön hyväksytään myös yleisesti. Suomen asema demokraattisena länsimaana on myöskin tärkeä arvoja koskeva esisopimus, joskin länsimaisuutta korostavat voimakkaammin liittoutujat. Liittoutujien ja liittoutumattomien tiet eroavat Nato-jäsenyydestä puhuttaessa. Liittoutujien mielestä Suomen pitäisi liittyä Natoon, jotta Suomesta tulisi täysivaltaisesti länsimaisen yhteisön jäsen. Liittoutumattomat taas vetoavat hyväksi havaitsemaansa Paasikiven-Kekkosen linjaan, jossa Suomi toimii sillanrakentajana idän ja lännen välissä ja pysyttelee erossa suurvaltakonflikteista. Perelmanin teoriaan kuuluvat erilaiset sidosmuotoiset ja erottelumuotoiset argumentaatiotekniikat. Sidosmuotoisia argumentaatiotekniikoita ovat kvasiloogiset argumentit, todellisuuden rakenteeseen perustuvat argumentit sekä todellisuuden rakennetta muokkaava argumentit. Kaikkia sidosmuotoisia argumentteja käytetään Nato-keskustelussa runsaasti, mutta erottelumuotoisten argumenttien käyttö on vähäistä. Varsinkin liittoutujat käyttävät Ukrainan kriisin aikaisessa tilanteessa kvasiloogisia argumentteja, joissa verrataan Ukrainan kriisiä toiseen maailmansotaan ja pyritään näin perustelemaan Nato-jäsenyyden tarpeellisuus historiallisella vertauksella. Sekä liittoutujat että liittoutumattomat käyttävät koko vaalikauden ajan todellisuuden rakenteeseen perustuvia argumentteja. Tyypillinen esimerkki todellisuuden rakennetta koskevasta argumentista on keino-päämärä -argumentti. Liittoutujien mukaan Nato-jäsenyys parantaisi Suomen turvallisuutta kun taas liittoutumattomien mielestä se huonontaisi sitä. Rinnastaminen on toinen todellisuuden rakenteeseen perustuva argumentoinnin muoto, ja siihen kuuluu auktoriteettiin vetoaminen. Sekä liittoutujat että liittoutumattomat vetosivat usein presidentti Sauli Niinistön esimerkkiin argumenteissaan. Auktoriteettiin vetoaminen lisääntyi Ukrainan kriisin aikana. Todellisuuden rakennetta muokkaavien argumenttien kohdalla sekä liittoutujat että liittotumattomat hyödyntävät argumenteissaan runsaasti esimerkkejä ja havainnollistamista sekä analogioita ja metaforia. Kuvaileva ja värikäs kielenkäyttö on yleistä niin liittoutujien kuin liittoutumattomienkin keskuudessa Tutkimus paljastaa, että Nato-keskustelussa on kyllä tapahtunut hienoista muutosta Ukrainan kriisin aikaisessa tilanteessa, mutta se liittyy ennen kaikkea konsensusajattelun lisääntymiseen. Konsensusajattelu on tyypillinen Suomen strategisen kulttuurin piirre. Lisäksi sekä liittoutujat että liittoutumattomat korostavat useissa kommenteissa sitä, että Venäjän uhka liittyy ennen kaikkea talouteen. Nato-keskustelun jakolinjat ovat paikoillaan, ja argumenteissa toistuvat samat asiat, joista esimerkiksi Tuomas Forsberg (2002) on kirjoittanut. Tutkimus osoittaakin, että Nato-myönteinen alakulttuuri ei ole saanut vahvempaan asemaa Ukrainan kriisin aikaisessa tilanteessa. Tämä on merkki Suomen strategisen kulttuurin jatkuvuudesta.
-
(2020)Otoksen edustavuus on yksi keskeisimpiä asioita kyselytutkimusten hyvyyttä tarkasteltaessa. Edustavuutta voi mitata usealla eri tavalla. Perinteisin mittari on vastausaste. Korkea vastausaste ei kuitenkaan ole yksinään mikään tae otoksen edustavuudesta. Toimivia edustavuusmittareita on pitkään pyritty kehittämään. Yksi näistä on $R$-indikaattori, jota tässä tutkielmassa tarkastellaan. Tilastokeskuksen perinteisen Kuluttajabarometrin sisältöä muutettiin toukokuussa 2019. Keskeisimmät muutokset olivat: 1) siirtyminen yhdistelmätiedonkeruuseen, 2) ikäjakauman kaventaminen 3) osan haastattelukysymyksistä vaihtuminen. Samassa yhteydessä tutkimuksen nimeksi vaihdettiin Kuluttajien luottamus. Tämän tutkielman kannalta keskeisin mainituista muutoksista oli siirtyminen puhelinhaastatteluista yhdistelmätiedonkeruuseen. Tutkielman tarkoituksena on selvittää haastattelutavan muutoksen vaikutusta otoksen edustavuuteen. Edustavuusmittariksi valittiin $R$-indikaattori. Tutkimusaineistona oli kuluttajabarometridata vuoden 2012 tammikuusta vuoden 2019 toukokuuhun. Kuluttajabarometridatan lisäksi käytössä oli Kuluttajien luottamus -tutkimuksen data neljältä ensimmäiseltä kuukaudelta toukokuusta elokuuhun 2019. Tutkimuksen tuloksena oli, että siirtyminen yhdistelmätiedonkeruuseen ei heikentänyt otoksen edustavuutta. Toisaalta kävi kuitenkin ilmi, että $R$-indikaattorin saamat arvot eivät koko tutkimusperiodilla olleet valittujen hyvyysrajojen mukaan riittävän korkealla tasolla. Toinen tarkastelluista muutoksista oli ikäjakauman kaventaminen molemmista päistä. Yläpäästä jätettiin kokonainen ikäluokka pois (75-84 v.). Alapäästä jätettiin pois osa nuorimmasta ikäluokasta (15-17 v.). Vanhin ikäluokka oli aktiivisin vastaajaryhmä ja vastaavasti nuorin ikäluokka oli passiivisin vastaamaan. Ikäjakauman kaventaminen ei kuitenkaan heikentänyt otoksen edustavuutta. Edustavuuden kehityksen lisäksi tarkasteltiin vaihtoehtoisia edustavuusindikaattoreita ja $R$-indikaattorin erilaisia versioita. Suurin osa vaihtoehtoisista indikaattoreista antoi hyvin samankaltaisia tuloksia, kuin $R$-indikaattori. Mikään testatuista vaihtoehtoisista indikaattoreista ei osoittautunut merkittävästi helpommin tulkittavaksi kuin $R$-indikaattori.
-
(2014)Pro gradu -tutkielmani tarkoituksena on tutkia, voiko poliittinen ajattelu olla luonteeltaan sellaista, että se kunnioittaa erilaisuutta, vai perustuuko poliittinen ajattelu samankaltaistamiselle. Tutkin kysymystä työssäni tarkastelemalla eettisen ja poliittisen välistä suhdetta Emmanuel Levinasin ajattelussa. Emmanuel Levinas esittää eettisen suhteen Toiseen ihmiseen kahdenvälisenä suhteena, keskusteluna ja läheisyytenä, joka muuttuu poliittiseksi, kun paikalla on enemmän kuin kaksi ihmistä(kolmas). Luvussa kaksi esitän kasvojen käsitteen avulla, mitä eettinen suhde tarkoittaa Levinasille. Luvussa kolme keskityn havainnollistamaan, miten eettinen suhde muuttuu ongelmalliseksi kolmannen myötä. Kolmas ei ole pelkästään ongelma, vaan osoittaa myös politiikan välttämättömyyden. Luvussa neljä käsittelen eettisen ja poliittisen ajattelun suhdetta. Keskeisenä kysymyksenä työssäni on, voiko Levinasin eettisestä ajattelusta johtaa poliittista ajattelua? Ja jos voi, niin millaista poliittista ajattelua siitä seuraa? Käsittelen näitä kysymyksiä vertailemalla erilaisia tulkintoja Levinasin eettisen ja poliittisen ajattelun välisestä problematiikasta. Pääkommentaattoreita työssäni ovat Annabel Herzog, John Drabinski, Madeleine Fagan, Richard Cohen, Simon Critchley, Victoria Tahmasebi ja William Simmons. Tutkimuksessani selvisi, että Levinasin eettisen ja poliittisen ajattelun välisestä suhteesta tehdään monenlaisia tulkintoja. Toiset näkevät että Levinasin eettisen ja poliittisen ajattelun välillä on kuilu, jota ei ole mahdollista ylittää. Toiset taas ovat sitä mieltä, että Levinasin eettisestä ajattelusta on mahdollista johtaa poliittista ajattelua. Näistä osa näkee Levinasin poliittisen ajattelun liberalismina, osa taas on sitä mieltä, että liberaali ajattelu ei riitä, vaan tarvitaan jotain muuta, jos haluamme päästä eettiseen politiikkaan.
-
(2013)Eettiset kysymykset ja valinnat ovat sosiaalityön arkipäivää. Sosiaalityön eettinen harkinta on osa työntekijöiden ammattitaitoa. Eettinen ammattitaito tulee tärkeäksi kun sosiaalityötä lähestytään toimintana, jossa asiakkaan kanssa tehdään valintoja sekä päätöksiä useiden mahdollisten vaihtoehtojen välillä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella sosiaalityön etiikkaa aikuissosiaalityön viitekehyksessä. Tutkimuksen tavoitteena on vastata kysymykseen, millaisia mahdollisuuksia aikuissosiaalityössä on nykyään eettisesti laadukkaan sosiaalityön toteuttamiseen. Eettisesti laadukkaalla aikuissosiaalityöllä tarkoitetaan tässä tutkimuksessa sellaista aikuissosiaalityötä, jossa huomioidaan sosiaalialan ammattietiikka, eettiset periaatteet ja ohjeistukset. Tutkimus on laadullinen tutkimus, jonka tutkimusmetodina on käytetty sisällönanalyysia. Tutkimuksen haastattelut on tehty teemahaastattelulla. Tutkimusaineisto koostuu kahdeksan aikuissosiaalityössä työskentelevän sosiaalityöntekijän ja sosiaaliohjaajan haastatteluista, jotka on tehty keväällä 2012. Aineiston analyysi on tehty aineistolähtöisesti. Keskeisiä teoreettisia käsitteitä ovat sosiaalityön ammattietiikka, eettiset periaatteet sekä aikuissosiaalityö. Tutkimuksessa käsitellään aiempaa teoreettista kirjallisuutta sosiaalityön etiikasta sekä ammattietiikan osaamista sosiaalityössä. Tutkimus osoittaa, että haastatellut pitävät sosiaalityön ammattietiikkaa arvossaan. Haastateltavat eivät välttämättä osaa luetella kaikkia eettisiä periaatteita eivätkä osaa soveltaa eettisiä ohjeistuksia arjen työssä, mutta monelle työntekijälle eettiset arvot ovat sosiaalityön lähtökohta ja antavat sille merkityksen. Sosiaalityön ammattietiikan tunteminen koettiin tärkeäksi, koska eettisiä ongelmia ratkaistiin lähes päivittäin. Yleisin eettinen ongelma liittyi tilanteisiin, jossa ristiriidassa olivat asiakkaan odotukset ja toiveet sekä työntekijän asenteet ja arvot. Myös sosiaalityöntekijän yhteiskunnallinen rooli sekä auttajana että kontrolloijana koettiin eettisenä ongelmana, joka nousi säännöllisesti esille arjen työssä. Haastateltavat ratkaisivat eettisiä ongelmia ensisijaisesti keskustelemalla niistä kollegoiden ja esimiehen kanssa. Päätösten huolellisia perusteluja haastateltavat kokivat myös eräänä keinona ratkaista eettisiä ongelmia. Haastateltavien mukaan sosiaalityön eettiset periaatteet voitaisiin ottaa paremmin huomioon siten, että etiikkaan alettaisiin kiinnittää enemmän huomiota työyhteisössä. Haastateltavien mukaan etiikkaan voidaan kiinnittää enemmän huomiota reflektoimalla asiakasasioita eettisten periaatteiden kautta, kiinnittämällä huomiota työntekijöiden omiin arvoihin ja asenteisiin sekä hyvinvointiin. Haastateltavat toivat esille myös koulutusten sekä työnohjauksen tärkeän roolin eettisten asioiden käsittelyssä. Haastateltavien mukaan tekijät, jotka vaikuttavat siihen, että eettisiä periaatteita ei osata tai haluta soveltaa työssä ovat kiire, työntekijän oma hyvinvointi, työn tehokkuusvaatimukset sekä työn priorisointi. Lisäksi ristiriidat asiakkaan ja työnantajan välillä ovat tekijöitä, jotka vaikuttavat siihen että eettisiä periaatteita ei sovelleta sosiaalityössä. Tutkimuksen mukaan aikuissosiaalityössä on hyviä mahdollisuuksia eettisesti laadukkaan sosiaalityön toteuttamiseen. Työntekijät ovat motivoituneita ja tietoisia ammattietiikasta sekä eettisistä periaatteista, mutta ulkoapäin tulevat vaatimukset vievät aikaa eettiseltä pohdinnalta arjen työssä. Työntekijöille vieritetään paljon henkilökohtaista vastuuta eettisessä pohdinnassa sekä eettisten periaatteiden soveltamisessa. Sosiaalityöntekijät ovat valmiita työskentelemään eettisten periaatteiden mukaisesti sekä tuomaan esille periaatteita arjen työssä, mutta sosiaalialalla vallitseva kiire ja työn priorisointi vievät aikaa eettisesti laadukkaalta sosiaalityöltä. Sosiaalityöntekijöiden omat arvot ja asenteet vaikuttavat myös siihen, miten sosiaalityön eettiset periaatteet huomioidaan arjen työssä.
-
(2020)Vuonna 2015 Suomeen saapui aikaisempaan verrattuna moninkertainen määrä turvapaikanhakijoita. Hakijoiden joukossa oli paljon alaikäisiä ja nuoria, yksin maahan tulleita turvapaikanhakijoita. Turvapaikanhakijoiden suuren määrän vuoksi Maahanmuuttovirasto ja muu vastaanottojärjestelmä oli suuren haasteen edessä. Hakemusten käsittelyajat kasvoivat, ja turvapaikanhakijoihin liittyviä lakeja ja säädöksiä muutettiin nopealla aikataululla. Turvapaikkaa hakevat, yksin jopa vuosia matkaa tehneet lapset ja nuoret ovat erityisen haavoittuvassa asemassa ikänsä ja turvattomuutensa vuoksi. Tutkielmassa kiinnitetään huomiota siihen, millä tavalla lapsuuteen ja nuoruuteen liittyviä erityisyyksiä on turvapaikkapäätöksissä käsitelty tai huomioitu. Turvapaikanhakijoihin liittyvää julkista keskustelua on leimannut uhan ja resurssien niukkuuden näkökulma, jossa myös lapset ja nuoret turvapaikanhakijat nähdään ennemmin näiden näkökulmien kautta, kuin kehitysvaiheensa kautta yksilöinä. Turvapaikkapäätös on yksittäisenä dokumenttina hyvin merkittävä: sen vaikutus ihmisen elämään on kauaskantoinen ja mullistava. Turvapaikkapäätösten kriittinen tarkastelu on tärkeää turvapaikanhakijoiden oikeuksien ja eettisen kohtelun kannalta. Etiikka onkin tutkielman kannalta keskeinen teema. Aineistosta pyrittiin paikantamaan alaikäisiin ja nuoriin kohdistuvat eettisesti ongelmalliset teemat heidän turvapaikkapäätöksiään analysoimalla tutkimuskirjallisuuden kanssa vuoropuhelussa. Tutkimuskysymys on: Millaisia eettisesti ongelmallisia ilmiöitä on havaittavissa yksin maahan tulleiden lasten ja nuorten turvapaikkapäätöksissä? Tutkielman aineistona on yksin maahan tulleiden alaikäisten ja nuorten turvapaikkapäätöksiä vuodelta 2017. Aineistona on 13 Maahanmuuttoviraston tekemää turvapaikkapäätöstä. Aineistossa on alaikäisiä hakijoita, sekä prosessin aikana täysi-ikäistyneitä tai katsottu iänselvityksen perusteella täysi-ikäisiksi, jolloin tutkielma laajeni käsittelemään alaikäisten lisäksi juuri täysi-ikäistyneitä ja nuoria turvapaikanhakijoita. Tutkielmassa aineisto koostuu turvapaikkapäätöksistä ja niitä varten laadituista lausunnoista lapsen edusta, eli kyseessä on laadullinen asiakirja- tai dokumenttianalyysi. Analyysimenetelmässä on piirteitä myös retorisesta analyysistä. Turvapaikkapäätöksiä tutkittiin siitä näkökulmasta, millaisia eettisesti ongelmallisia ilmiöitä niistä on löydettävissä. Analyysimenetelmä ei ole selkeästi minkään yksittäisen menetelmän edustaja, vaan se muotoutui tutkimuskirjallisuuden ja aineiston vuoropuhelusta. Aineistoon liittyvää kirjallisuutta ja aineistoa lukemalla rinnakkain nousi päätösteksteistä esiin samoja ilmiöitä, kuin kriittisissä maahanmuuttopolitiikkaa ja turvapaikanhakijoihin liittyviä teemoja käsittelevässä tutkimuskirjallisuudessa. Lisäksi aineistosta nousi toistuvia ilmaisuja, joiden tarkoitusta ja merkitystä tarkasteltiin eettisen päätöksenteon näkökulmasta. Tutkielman johtopäätöksenä aineistosta löytyi vuoropuhelussa kirjallisuuden kanssa monia eettisesti kyseenalaisia kohtia liittyen alaikäisten ja nuorten turvapaikkapäätöksiin. Turvapaikkapäätöksissä oli puutteita niin lapsen edun kuin nuoruusiän huomioimisessa. Samoin aineiston perusteella päätösten tekijöiltä puuttuu ymmärrystä siitä, miten traumamenneisyys vaikuttaa muistiin ja sitä kautta tapahtumista kertomiseen turvapaikkapuhuttelussa. Pitkät prosessit vaikuttavat heikentävästi turvapaikanhakijoiden asemaan: he ehtivät täysi-ikäistyä prosessin aikana, mikä taas heikentää heidän asemaansa monin eri tavoin. Iänselvitykseen liittyy epäluotettavuutta ja kyseenalaisuuksia niin selvitykseen ohjaamisessa kuin tuloksissa. Lisäksi turvapaikanhakijan sukupuoleen liittyy vahingollisia oletuksia. Asiantuntijoiden käyttö on vaihtelevaa ja heidän panoksensa huomioiminen riippuu turvapaikkapäätöksen lopputuloksesta. Ylipäätään vaikuttaa siltä, että alaikäisyyttä ja nuoruutta ei huomioida turvapaikkapäätöksissä, ja päätösten perusteluita on vaikea löytää. Tutkielman perusteella turvapaikanhakijoiden oikeuksien toteutumisessa ja päätösten eettisyydessä on puutteita. Turvapaikanhakijoihin liittyvä tutkimus on ajankohtaista, ja haavoittuvassa asemassa olevien nuorten ja alaikäisten osalta prosesseja on syytä tutkia kriittisesti ja pyrkiä muuttamaan epäeettisiä käytäntöjä jatkossa.
Now showing items 720-739 of 5399