Browsing by Subject "governance"
Now showing items 1-8 of 8
-
(2019)This thesis is a contribution to the budding discussion within social sciences about blockchain – an emerging technology that, for the last decade or so, has garnered a lot of attention especially with its cryptocurrency applications. More recently, blockchain has started to spread to fields outside of the financial sector as new imaginaries are being projected onto it in e.g. logistics, energy, entertainment, and the humanitarian sector. The study at hand focuses on blockchain in the realm of anti-money-laundering. Blockchain, when applied to cryptocurrencies, seems to propose challenges to the actors who try to prevent money-laundering, and institutional reactions trying to restrict or manage the use of certain blockchain applications have already started to emerge. However, these reactions have also affected the development of the technology itself. As blockchain is an emerging technology and phenomenon, the research conducted for this study is of the explorative kind. Reflecting on ethnographic observation and eight semi-structured interviews with e.g. cryptocurrency activists, NGOs and representatives from tax administration, central bank, foreign ministery, and financial supervision authority, the thesis examines the different imaginaries projected onto blockchain. By applying a combined framework of the global assemblages approach and the concept of practical activity, the thesis investigates the tactics, politics, morals and the subject of blockchain, and attempts to answer the following questions: How is blockchain being applied or resisted, in order to resolve the perceived problems in the field of anti-money-laundering? What is being tried to achieve by the use or resistance of blockchain in this field? Why is blockchain regarded to be of value or a risk? And fundamentally, if examined as a combined entity – who is blockchain? A myriad of interpretations emerge from the data. For many, blockchain holds promise of a better future where individuals have more power over their freedoms and assets. For others, blockchain is challenger that is controlled by no one and allows illicit activities to go unnoticed. For some, blockchain is a threat that should be restricted and governed. The main finding of the study is that blockchain allows many different agendas and imaginaries to be projected on to it. The “original” emancipatory values of blockchain that would allow its users independence, anonymity, immutability, and freedom from central governance seem to be extremely interchangeable with the values of governance and efficiency. The contradictory goals and morals enacted through blockchain have not been resolved. As the juridico-legal attempts to govern blockchain increase, certain blockchain-based actions could go deeper underground, making it more difficult for law-abiding actors to take part in blockchain-based activities. For the humanitarian sector, blockchain holds a lot of interesting potential. Blockchain could be used for e.g. improving access to energy, providing legal identities, and enabling cost-free remittances. The mutually constitutive nature of governance and technology should be taken into account as interpretations are made, so as to not prevent or hinder the development of applications with societally beneficial goals.
-
(2021)Unprecedented environmental challenges require new entrepreneurs who develop disruptive ideas, products and services. These entrepreneurs are becoming increasingly dependent on their surrounding context and the other actors situated within this context. Against this background, this research focused on the emergence of bioeconomy entrepreneurial ecosystems in two Finnish regions: Lahti and Tampere, and investigated regional differences in entrepreneurial ecosystem emergence, evolution and legitimacy. This research was based on an iterative process of theory elaboration. Spigel’s relational perspective to entrepreneurial ecosystem attributes was used as the main guiding perspective. An integrative literature review conceptualized and synthesized literature around the topic. A comparative case study design was applied, and case regions were selected based on theoretical relevance. The primary data consisted of 21 interviews which were analyzed using thematic analyses. The results showed contrasting development paths for ecosystem emergence: the Lahti ecosystem was emerging from established and maintained arrangements, whereas the Tampere ecosystem was emerging from change processes; the change seemed to be easiest for those areas within cities that do not suffer from path-dependent arrangements. The findings challenge standard evolutionary models and bottom-up models of entrepreneurial ecosystems. When successful, changing ecosystems could potentially reduce the timespan for ecosystem development. Moreover, different ecosystems had different implications for legitimacy. In conclusion, the public sector and research institutions should play a more prominent role in the development of entrepreneurial ecosystems in the bioeconomy and work towards a more inclusive collaborative process. Nonetheless, the dichotomy between change and path dependence in entrepreneurial ecosystems was based on preliminary categorizations that can be elaborated in further study and broader empirical data.
-
(2011)Detta arbete tar en titt på ett material insamlat under 1996-1997 av en samlad grupp forskare från Danmark, Sverige, Finland samt Norge där dem ställt frågor som berör samarbete inom de statliga institutioner som har på ett eller annat vis att göra med miljö handläggning. Intresset i Denna tes ligger hos de frågor som handlar om gränsöverskridande samarbete inom den finländska millä förvaltningen. För att finna sådant samarbete har attityden hos de svarande undersökts, dessa har varit en större del handläggare vid olika institutioner med Miljö handläggnings uppgifter samt en liten del med chefsposition med samma typ av handläggnings uppgifter. En ökad projektifiering av Finland har stått som basen i de frågor som använts då frågeställningen utarbetats. Med detta i tanke har sedan governance teorier tagits i bruk med policynätverk, byråkratisk/professionell förvaltning, New Public Management och nätverksledning. Den största teoribasen har dock varit det sista teoriområde som tagits upp, nämligen organisationskultur där attityder är den viktigaste ingrediensen för de frågor som ställts; Finns det gemensamma grunder för de svarandena att stå på gällande tvärvetenskapligt/tvärsektoriellt samarbete? Generella attityder gällande miljövården i Finland samt Samarbete och attityder för samarbete över tvärsektoriella/tvärvetenskapliga gränser. 850st handläggare och chefer svarade på formuläret 1997 i Finland av sammanlagt 2789 svaranden i Skandinavien. Det Finländska materialet har 242 variabler. Frekvens analyser gjordes preliminärt på de valda frågorna. I de fall där svaren visade sig antingen för komplexa för att enbart svaras med hjälp av frekvens körningar samt i de fall där frågorna var av sådan art att de kunde uppvisa svar som inte var lätta att förutses, användes PCA eller ‘Principal Components Analys’ en form av faktoranalys. Då det visades efter preliminära körningar att enbart samarbetsfrågor inte räckte till för att visa på attityder för gränsöverskridande samarbete så gjordes både frekvens körningar samt PCA analyser på hela materialet. Resultatet blev att frågorna 1, 3, 5, 9 samt 13 valdes till slut som beroende variabler med frågor 18 till 21 som specifika samarbetes frågor, frågorna 30a samt 38 som attityds frågor. Positiva attityder gällande miljövården i Finland och samarbetet över gränser, sektoriellt och vetenskapligt har visats att det finns i materialet. Samarbetet finns där med, men det är inte helt problemfritt det heller, precis som attityderna. Tvärsektoriellt/tvärvetenskapligt arbete skapar konflikter oavsett om det är kommunikations problem inom den egna organisationen eller med andra ämnes områden och det är svårt att genomföra i praktiken. Brist på resurser och ekonomi, brist på tid, politisk ovilja att ta radikala beslut för miljöns skull, motsättningar på alla nivåer även hos allmänheten. Samarbete över gränserna finns enligt materialet inom den finska miljövården bland handläggarna, inom landet och internationellt. En positiv attityd existerar för tvärsektoriellt/tvärvetenskapligt samarbete som överensstämmer med de politiska besluten och förändringarna under 1980- och 1990-talet där nya organisationella verktyg sattes i bruk för att förändra en stor och trög förvaltning till att bli mer genomskinlig och mer flexibel.
-
(2017)Tämän pro gradu-tutkielman aiheena on huoltovarmuusorganisaation ohjaus. Huoltovarmuudella tarkoitetaan väestön toimeentulon, maan talouselämän ja maanpuolustuksen kannalta välttämättömän tuotannon, palvelujen ja infrastruktuurin turvaamista vakavissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Huoltovarmuusorganisaatiolla tarkoitetaan yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuuteen perustuvaa verkostoa, joka ylläpitää ja kehittää huoltovarmuutta Suomessa. Tutkimus on rajattu kolmeen huoltovarmuusorganisaation toimialaan (energiahuolto, logistiikka, kriittinen teollisuustuotanto) sekä huoltovarmuusorganisaation yleiseen ohjaukseen. Tutkielman tarkoituksena on tutkia huoltovarmuusorganisaation ohjauksessa käytettäviä keinoja sekä julkisen sektorin ja elinkeinoelämän yhteistyötä huoltovarmuusorganisaatiossa. Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä on governance-hallintatapa ja siihen liittyvät ohjauskeinot ja vuorovaikutuksen muodot. Ensisijaisena tutkimusaineistona on sähköisellä kyselyllä kerätty tietoaineisto. Kysely lähetettiin noin tuhannelle huoltovarmuusorganisaatioon kuuluvalle henkilölle ja vastauksia saatiin noin 270. Kyselyllä selvitettiin vastaajien käsityksiä huoltovarmuusorganisaation toiminnasta, ohjauksesta ja yhteistyöstä sekä koetuista hyödyistä. Kyselyllä kerättyä aineistoa analysoitiin tilastoanalyysin keinoin. Analyysin tarkoituksena on tarkastella vastaajien käsityksiä eri luokittelujen mukaisesti sekä tunnistaa ja arvioida näiden luokittelujen välisiä yhteyksiä ja eroavaisuuksia. Lisäksi tutkimuksessa haastateltiin kahta huoltovarmuusorganisaation yleisen ohjauksen kannalta keskeisessä asemassa toimivaa henkilöä. Haastattelujen tarkoitus on syventää ja täydentää kyselyn havaintoja. Analyysin perusteella vastaajien käsitykset huoltovarmuusorganisaation toiminnasta ovat kokonaisuutena melko yhtenevät. Elinkeinoelämän ja julkisen sektorin väliset, toimialojen väliset sekä huoltovarmuusorganisaation eri toimielimien väliset erot käsityksissä ovat yleensä pieniä. Merkittäviä eroja on havaittavissa vain yksittäisissä kysymyksissä. Tällöin erot ovat yleensä toimialojen välillä. Huoltovarmuusorganisaation yhteistyön koetaan toimivan kohtuullisesti. Huoltovarmuusorganisaatiota ohjaava yhteinen päämäärä sekä huoltovarmuuden yleiset tavoitteet koetaan selkeiksi, mutta toimialakohtaisten tavoitteiden selkeydestä esiintyy vaihtelua toimialojen välillä. Tilannekuvaa, verkostoitumista ja oman organisaation jatkuvuudenhallinnan kehittämistä pidetään tärkeimpinä huoltovarmuusorganisaatiosta saatavina hyötyinä. Käytännön työkaluista ja palveluista tärkeimpinä pidetään hyvien käytäntöjen tunnistamista ja jakamista, harjoituksia sekä tiedotusta ja koulutusta. Pitkä kokemus huoltovarmuusorganisaatiossa toimimisesta näyttää vahvistavan vastaajan käsitystä yhteisestä päämäärästä sekä huoltovarmuustavoitteiden ja liiketoiminnallisten tavoitteiden yhteensopivuudesta. Yrityksen kotimaisella omistuksella ei näytä olevan vaikutusta yrityksiä edustavien vastaajien käsityksiin huoltovarmuusorganisaation toiminnasta. Tutkimuksen perusteella huoltovarmuusorganisaatio on hallintatavaltaan selkeästi verkosto. Toimijoiden välinen luottamus ja toimijoiden keskinäisriippuvuus näyttävät olevan huoltovarmuusorganisaation keskeisiä toimintaedellytyksiä. Huoltovarmuusorganisaation ohjaus näyttää perustuvan governance-teorioiden mukaiseen, verkostomaiseen hallintatapaan ja sille tyypillisiin ohjauskeinoihin. Tärkeimpinä ohjauskeinoina pidetään yhteisiä tavoitteita, luottamusta ja tietoa, jotka kaikki ovat tunnusomaisia verkostomaiselle hallintatavalle. Hiearkkiseen hallintatapaan liittyviä ohjauskeinoja, kuten toimivaltaa, määräyksiä ja valvontaa, pidetään huomattavasti vähemmän tärkeinä. Myöskään markkinoihin perustuvaa hallintapaa ja siihen liittyviä ohjauskeinoja, kuten toimijoiden omaa etua ja kilpailua, ei pidetä kovin tärkeinä.
-
(2018)This thesis discusses what it means to live with breaking water supply in rural northern Uganda, focusing on boreholes and their governance. The study is based on ethnographic fieldwork consisting of participant observation and interviews conducted mostly in the centre of a rural sub-county in central Acholiland, Uganda, in spring 2015. In development discourse, boreholes are perceived as a viable technology to increase access to safe water in the Global South. However, they are known to have high rates of failure, often seen to lead to their abandonment by the communities who manage them. The thesis argues that this perception has a limited view of borehole failure and uses overtly passive terms to describe the communities. Instead, the study intends to expand the understanding of the ways in which boreholes can fail, and show how borehole users try to cope with and overcome breakage. The main research questions revolve around infrastructural failure and its management: What does it mean when infrastructures break down? How is this breakage experienced, managed and lived? In the 2000s, in anthropology and other disciplines, (non-human) materiality has resurfaced as a significant focus of study. In many of such approaches, assemblage theory has garnered increasing popularity. Assemblage brings together heterogeneous elements, such as people, objects, discourses and events, and includes an understanding of the unexpected elements remaining in the peripheries of networks. Utilizing this framework, the thesis aims to broaden the view of infrastructural breakage, often predominated by a notion of failure as a particular moment, where the infrastructure moves between two categories of functionality. The thesis argues that the breakdown of boreholes is processual, anticipated, and embodied, and a consequence of multiple nonhuman and human factors. This thesis participates in another growing anthropological discussion; vulnerability and its management, often accomplished by seeking relations with others. The thesis shows that the research participants’ lives were penetrated by material and financial precariousness, which is why they hoped for support in borehole maintenance from those more powerful. This has been seen as evidence of their passivity and dependency, which are seen as hindering lasting change in the sustainable development discourse. The study illustrates why hoping for support made sense for the research participants by recounting the socio-historical developments impacting northern Uganda and water governance. It is suggested that instead of perceiving such hopes as passive neglect of responsibility, they can be better understood as active coping strategies, often relating to past NGO projects’ material sustainability. Besides asking for support, the communities and borehole mechanics were embarking upon various other means of navigating borehole failure and sustaining their water points in order to stabilize the assemblage. It is argued that these mechanisms were utilized due to the motivation that “water is life”, which is seen in the thesis alike to desire or wish, the human force capable of bringing relations in assemblages into existence. The thesis shows that the communities’ understanding of water as life as well as their strategies of coping, however, tend to be obscured in many of the descriptions of borehole breakage, which perceive the low sustainability of boreholes to be largely related to social factors. The study illustrates that a focus on the lived reality of breaking water supply reveals the politics surrounding predominant ideas of infrastructural failure; when the processual and cyclical nature of borehole breakage is neglected, the social factors become perceived as the main issues worth tackling to improve sustainability. Yet, for the water users, the boreholes held immense value as the suppliers of vital water, which is why it was crucial to try to maintain them. The thesis thus demonstrates how a more comprehensive focus on breakage and its management can help us to readjust the ways in which we perceive failures, as well as shed light on the politics in their discursive utilizations.
-
(2020)Den offentliga förvaltningens transparens en av grundpelarna för den västerländska demokratin. Statens förvaltningsorgan omfattar inte enbart myndigheter och affärsverk. Staten driver förvaltningsverksamhet även genom sina aktiebolag. Den finska staten äger sammanlagt 68 aktiebolag som varierar i storlek och verksamhetssektor. En del av bolagen bedriver marknadsmässig verksamhet samtidigt som en del sköter offentliga uppgifter. Staten som ägare kan alltså inte använda samma verktyg för alla sina bolag. Denna avhandling ämnar undersöka hur staten som aktieägare använder sin makt i de statligt ägda aktiebolagen. Med vilka transparensmekanismer kan staten som ägare påverka på bolagets verksamhet och därmed främja transparensen i verksamheten? Avhandlingen baserar sig på en innehållsanalys av tillhörande lagstiftning och direktiv. För att kunna besvara på frågorna identifieras transparensmekanismer som sedan analyseras enligt den teoretiska referensramen. Vidare undersöks hur dessa transparensmekanismer de facto påverkar på transparensen i de statligt ägda aktiebolagen. Det som är i fokus är hur staten som aktieägare använder sig av de olika tillvägagångssätten som den teoretiska referensramen bygger upp. Enligt resultaten av avhandlingen är statens påverkningsmöjligheter i bolagen begränsade. Den finska statens ägande i bolag som verkar på en öppen marknad kan ses som vilken som helst investering, eftersom staten har begränsad kontroll och inflytelse i dem. Däremot ligger problematiken med statligt ägarskap av aktiebolag i bolagen med specialuppgifter eller bolag som är strategiskt viktiga för staten. Bolagen med specialuppgifter, som bedriver verksamhet som staten och allmänheten är beroende av, kan inte jämföras med andra aktiebolag, utan med myndigheter som annars skulle sköta uppgifterna. Skillnaderna i transparenskraven är stora mellan ett aktiebolag vars uppgift är att bedriva marknadsmässig verksamhet och ett bolag som sköter ett offentligt uppdrag i monopolställning. Denna avhandling skrapar ytan av transparensproblematiken i aktiebolag som ägs av offentliga instanser. Statens aktiebolag är, även om den bristfälliga insynen i dem är klar, inte det största problemet i den utvidgade förvaltningen. De finska kommunerna äger över 1200 aktiebolag som sköter diverse uppgifter inom kommunfältet.
-
(2018)This is a qualitative case study that contributes to the discussion of political ecology of water in the region where the water resources are scarce. Empirically, the thesis focuses on the meaning of water scarcity around the region of the Sea of Galilee in Israel. To discuss water scarcity around the Sea of Galilee, this thesis examines the concepts of governance, politics of scale, dimensions of water and environmental justice that are part of wider academic discussion of political ecology. This study collects the experiences and perceptions of local farmers from the Sea of Galilee and reflects these with the relevant aspects in current political ecology discussion. The data of the study consist of individual experiences and narratives of water scarcity in the agricultural sector, collected from Israeli farmers. The ethnographic research consisted of 10 interviews, participant observation and document analysis of news articles, NGO-report, Israeli national water plan and OECD-report of Israeli agriculture. The data was analyzed using qualitative thematic analysis tools, against the theoretical framework of political ecology of water. The findings of this study demonstrate that water scarcity is a multi-scalar phenomenon that is both natural and human-made. Water scarcity needs to be examined from various perspectives that are interconnected as well as overlapping. Through analysis, the thesis demonstrates that the role of agriculture had and still has an important meaning for nation-building in Israel. The thesis also demonstrates that water governance is a complex process that includes several actors and where the power structures create dynamic imbalances. Water governance in Israel is shaped by institutions and legal framework, cultural values, historical development, technologies and physical access to water. The result of the thesis adds understanding to the challenges of water scarcity in contemporary world where power asymmetries are constantly present. Conflicts over water and water scarcity are already seen in globalized world and therefore the findings of this thesis opens further dimensions to study water-related challenges in areas where water scarcity is witnessed.
-
(2017)Tutkielman tavoitteena on tarkastella yksityisiä vakuutusyhtiöitä Suomessa valtion ulkopuolisina hallintainstituutioina ja ymmärtää yksityisen vakuuttamisen merkitystä sosiaalivakuutuksen rinnalla. Vakuuttamista ei ole Suomessa tutkittu valtion ulkopuolisen hallinnan näkökulmasta, joten tutkielma tarjoaa uuden tavan tarkastella vakuuttamisen kenttää. Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä hyödynnetään Ericsonin, Doylen ja Deanin (2003) teoksessaan Insurance as Governance esille tuomia näkökulmia siitä, miksi vakuutusyhtiöitä tulisi tarkastella valtion ulkopuolisina hallintainstituutioina. Tutkielmaa varten on haastateltu vakuutusalan pitkäaikaisia asiantuntijoita. Haastattelut on toteutettu teemahaastatteluina ja aineiston analyysissa on hyödynnetty teorialähtöistä teemaattista analyysia. Analyysivaiheessa aineistoa on tarkasteltu teoriasta johdetuista teemoista käsin ja teemoja on muokattu Suomen kontekstiin sopiviksi. Analyysin perusteella aineistosta on löydettävissä teorian mukaisia syitä sille, miksi vakuutusyhtiötä on perusteltua tarkastella hallintainstituutioina. Suomen vakuutusmallin erityispiirteiden vuoksi teoriassa määriteltyjä syitä sovellettiin Suomen kontekstiin ja syyt saivat alkuperäisestä teoriasta poikkeavia painoarvoja. Analyysissa esiin nostettiin myös alkuperäisestä teoriasta poikkeava teema, joka käsittelee hyvinvointivaltion tulevaisuutta, sillä teema esiintyi vahvasti aineistossa. Tutkielman perusteella vakuutusyhtiöt käyttävät myös Suomessa valtion ulkopuolista hallintavaltaa toiminnassaan koko vakuutusprosessin ajan. Tämän vuoksi Suomessa yksityisiä vakuutusyhtiöitä on perusteltua tarkastella valtion ulkopuolisina hallintainstituutioina. Lisäksi tutkielman perusteella tulevaisuudessa hyvinvointivaltion palveluiden tarjontaan on odotettavissa muutoksia, mikä saattaa osaltaan mahdollistaa jonkin toisen rinnakkaisen järjestelmän kasvun. Tutkielman laadullisen luonteen vuoksi tutkimuksen tulokset eivät ole yleistettävissä. Tutkielma toimii avauksena hallinnan näkökulman tarjoamista mahdollisuuksista vakuuttamisen tutkimuksessa.
Now showing items 1-8 of 8