Browsing by Subject "yrittäjyys"

Unprecedented environmental challenges require new entrepreneurs who develop disruptive ideas, products and services. These entrepreneurs are becoming increasingly dependent on their surrounding context and the other actors situated within this context. Against this background, this research focused on the emergence of bioeconomy entrepreneurial ecosystems in two Finnish regions: Lahti and Tampere, and investigated regional differences in entrepreneurial ecosystem emergence, evolution and legitimacy. This research was based on an iterative process of theory elaboration. Spigel’s relational perspective to entrepreneurial ecosystem attributes was used as the main guiding perspective. An integrative literature review conceptualized and synthesized literature around the topic. A comparative case study design was applied, and case regions were selected based on theoretical relevance. The primary data consisted of 21 interviews which were analyzed using thematic analyses. The results showed contrasting development paths for ecosystem emergence: the Lahti ecosystem was emerging from established and maintained arrangements, whereas the Tampere ecosystem was emerging from change processes; the change seemed to be easiest for those areas within cities that do not suffer from path-dependent arrangements. The findings challenge standard evolutionary models and bottom-up models of entrepreneurial ecosystems. When successful, changing ecosystems could potentially reduce the timespan for ecosystem development. Moreover, different ecosystems had different implications for legitimacy. In conclusion, the public sector and research institutions should play a more prominent role in the development of entrepreneurial ecosystems in the bioeconomy and work towards a more inclusive collaborative process. Nonetheless, the dichotomy between change and path dependence in entrepreneurial ecosystems was based on preliminary categorizations that can be elaborated in further study and broader empirical data.

Tutkielman tavoitteena on muodostaa kuva yrittäjyyspäätöksistä yksilöiden kokemien riskien ja riskisuuntautuneisuuden näkökulmasta. Riskisuuntautuneisuuden osalta kiinnitetään huomio sen vaikutuksesta yrittäjänä toimimisen todennäköisyyteen. Koettujen riskien osalta selvitetään, miten riskit asemoituvat osaksi pienyrittäjäksi aikovan henkilön yrittäjyyspäätöstä ja millaisia tuntemuksia kohdatut riskit herättävät. Saatujen tulosten avulla pyritään vastaamaan kysymykseen siitä, mistä yrittäjäriskissä on aloittelevan ja rajatuin resurssein toimivan pienyrittäjän kohdalla kysymys. Lopuksi osallistutaan yrittäjyyskasvatuksen viitekehyksessä käytävään yrittäjäkuvaan liittyvään keskusteluun. Riskisuuntautuneisuutta tarkastellaan kvantitatiivisesti käyttäen aineistona yrittäjyysaiheista Flash Eurobarometer (nro 283) kyselyä, josta on poimittu 500 suomalaisen vastaajan osa-aineisto. Tutkimusmenetelmänä tässä osiossa käytetään logistista regressioanalyysia. Riskien asemoitumista osaksi yrittäjäksi ryhtymiseen liittyvää päätöstä taas tarkastellaan aineistolähtöisen narratiivisen tutkimusotteen periaattein kerätyn haastatteluaineiston avulla. Haastateltaviksi on valikoitu ravintola-alan yrittäjyyttä harkinneita ihmisiä, jotka ovat tehneet myönteisen tai kielteisen päätöksen alan yrittäjäksi ryhtymisestä. Logistisesta regressioanalyysimallista saaduista tuloksista voidaan päätellä, että yksilön kokemalla riskisuuntautuneisuudella on tilastollisesti erittäin merkitsevä yhteys yrittäjänä toimimisen todennäköisyyteen. Riskisuuntautuneisuuden vaikutus on vahvempi kuin muilla mallissa mukana olleilla yrittäjyyden yleisiksi taustaehdoiksi esitetyillä tekijöillä. Mallin kokonaisselitysaste kuitenkin puoltaa näkemystä yrittäjyyteen vaikuttavien taustatekijöiden huomattavasta moninaisuudesta. Tarkastelemalla riskien roolia osana ravintola-alan pienyrittäjyyttä harkinneiden yrittäjyyspäätöksiä, saatiin selville koettujen riskien olevan suhteellisia ja yksilöllisiä. Niitä muokkaavat esimerkiksi yritystoiminnan tavoitteet, yrittäjäksi ryhtyvän ammatillinen identiteetti sekä suunnitellun yritystoiminnan taloudelliset reunaehdot. Myönteisen yrittäjyyspäätöksen tekeminen ilman havaittuihin riskeihin liittyvää pelkoa edellyttää liiketoimintojen huolellisen suunnittelun lisäksi myös sellaista moninaiset elämäntilannetekijät huomioivaa valmistelua, jossa yrittäjyydestä luodaan pakoreitti. Havaitut riskit määrittyvät haastateltavien puheessa ennemminkin hallitsemattomiksi epävarmuustekijöiksi kuin laskennallisiksi riskeiksi. Omistajayrittäjyyteen keskittyvien yrittäjyyspäätösten tarkastelussa riskien ja riskisuuntautuneisuuden valossa nousee esiin hyvin erilaisia diskursseja kuin sisäiseen yrittäjyyteen tai yrittäjähenkisyyteen keskittyvässä tarkastelussa. Sisäisen yrittäjyyden käsitteeseen liittyvä yrittäjäkuva on vahvasti läsnä yrittäjyyskasvatuksessa ja tutkielmassa saatujen tulosten avulla esitetään yrittäjyyskasvatuksen tarjoaman yrittäjäkuvan monipuolistamista.

Viime vuosikymmenien aikaiset, laajamittaiset globaalit kehityspolut ovat voimistaneet maatalouden rakennemuutosta Suomessa ja muualla maailmassa. Maataloussektorin rooli on tukipolitiikan muuttuessa siirtynyt tuottajamaisesta kohti monipuolista, palvelumaisempaa ja kaupallisempaa roolia. Kaupallisuus ja yrittäjämäisyyden odotukset suuntautuvat suoraan maanviljelijöihin. Yrittäjämäisyyttä on pidetty oleellisena, jotta nämä voivat sopeuttaa toimintaansa ja pärjätä toiminnassaan rakennemuutoksen edetessä. Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää, miten monialainen maatilayrittäjä suhtautuu myyntityöhön myyntityön ollessa oleellinen osa yrittäjyyttä. Tätä selvitettiin tarkastelemalla myyntitaitoon liittyviä asenteita. Aineisto on tuotettu osana Kari Mikko Vesala ja Juuso Peuran tutkimusprojektia syksyllä 2002. Aineisto koostui 40:stä suomalaisilla, monialaisilla maatiloilla tehdyistä haastatteluista. Haastatellut edustivat kahdeksaa erilaista toimialaa ja mukana on sekä pari- että yksilöhaastatteluita. Tutkielman teoreettismetodologinen viitekehys muodostuu relationismista ja sosiaalisesta konstruktionismista. Tutkielman analyysimenetelmänä hyödynnän laadullista asennetutkimusta (Vesala & Rantanen, 2007). Analyysi pohjaa haastatelluille annettuun virikeväittämään, joka oli ”myyntitaito ratkaisee yritystoiminnan onnistumisen”. Aineiston laadullinen analyysi osoitti, että haastatelluista valtaosa suhtautui hyväksyvästi näille annettuun väitteeseen koskien myyntityön merkitystä. Myyntitaidon tärkeyteen suhtauduttiin hyväksyvästi, torjuvasti tai monitulkintaisesti. Suhtautuminen jäsentyi seitsemäksi kommentiksi, joista rakentui tulkitsevassa analyysissä kolme myyntitaitoon kohdistuvaa asennetta. Hyväksyvät asenteet rakentavat maatilayrittäjien työstä vahvasti yrittäjämäistä toimintaa, jossa muiden ihmisten merkitys korostuu. Hyväksyvissä asenteissa myyntityötä arvotetaan keskeisesti opittuna taitona ja voiton maksimointina. Torjuvissa asenteissa myyntityötä arvotetaan turhana asiana. Asenteiden perusteella maatilayrittäjien työn merkitys rakentuu dikotomisesti, sekä yrittäjämäisyyden että perinteisen tuottajakäsityksen varaan. Tutkielman tulosten perusteella myyntitaidon merkitys rakentuu vuorovaikutuksellisesti erilaisista toimintaympäristöistä ja asiakaskunnan tilanteista käsin. Näiden pohjalta myynnille annetaan erilaisia merkityksiä, jotka liittyvät oppimismahdollisuuksiin, muihin ihmisiin, menestymiseen ja persoonaan. Tämä tutkielma osoittaa, että yrittäjämäisyys ja yrittäjyystaitojen oppiminen on kuitenkin monitulkintainen asia. Mikäli maataloudessa halutaan siirtyä pois tuottajuudesta, kohti monipuolista toimintaa, tulevaisuudessa tulee selvittää, millaisia asenteita monialaisten maatilayrittäjien myyntitaitopuheessa rakentuu nykyään.

Startup-yritykset ja -yrittäjät ovat saaneet paljon huomiota viime vuosina. Startup-yritykset vaikuttavat kansantalouden kilpailukykyyn. Digitalisaatio, pyrkimys innovaatioiden löytämiseen ja työpaikkojen luomiseen sekä työelämän murros kokonaisuudessaan ovat vaikuttaneet startup-yritysten aseman kasvuun myös Suomessa. Startup-yrittäjät ovat usein näkyviä keulahahmoja yrityksissään ja yritykset henkilöityvät vahvasti yrittäjiin. Startup-yrittäjistä kerrotaan yhä enemmän tarinoita niin mediassa kuin elokuvissa ja kirjoissakin. Startup-yrittäjyyden tutkimus on vielä vähäistä etenkin sosiaalipsykologiassa. Tutkimuksessa tarkastellaan startup-yrittäjän yrittäjäidentiteettiä ja sen rakentumista tarinoissa. Tavoitteena on ymmärtää, miten startup-yrittäjien identiteetti rakentuu kertomusten kautta ja näin syventää ymmärrystä startup-yrityksistä ja -yrittäjyydestä ilmiönä. Tutkimus asemoituu osaksi ajankohtaista yhteiskunnan menestyjien ja eliitin tutkimusta. Startup-yrittäjien identiteetin rakentamista ja yrittäjätarinoita tarkastelemalla voidaan ymmärtää paremmin myös nyky-yhteiskuntaa ja sen ihanteita. Viitekehyksenä toimii narratiivinen analyysi ja ajatus identiteetin narratiivisesta rakentumisesta. Yrittäjyystutkimusta on tehty paljon narratiivisella otteella ja se edustaa sosiaalisen konstruktionismin lähestymistapaa. Yrittäjäidentiteetti voidaan määritellä yksilön itsemäärittelyiksi suhteessa yrittäjän rooliin ja kategoriaan. Tutkimuskysymyksinä ovat 1) Millaisia tarinoita startup-yrittäjistä kerrotaan? ja 2) Miten startup-yrittäjät ja kirjan kirjoittajat rakentavat startup-yrittäjän yrittäjäidentiteettiä kertomissaan tarinoissa ja millaisena yrittäjäidentiteetti näyttäytyy? Aineistona on kuusi tarinaa kirjasta Exit - 15 inspiroivaa tositarinaa suomalaisista yrittäjistä, jotka loivat menestyksen tyhjästä (Mäenpää & Kiviranta 2019). Tarinoista on muodostettu tiivistelmät ja niitä on analysoitu narratiivisesti rakenne- ja sisällönanalyysin avulla. Tarinoista tunnistettiin kymmenen identiteettiteemaa, joiden nähdään rakentavan startup-yrittäjän yrittäjäidentiteettiä: lapsuudesta asti opittu yrittäjyys, itsensä toteuttaminen ja autonomia, vahva usko ja sinnikkyys, määrätietoinen tai sattumanvarainen menestyminen, kova työnteko, kaikkensa antaminen ja riskinotto, yhdessä tekeminen ja verkostoituminen, yhteiskunnan palveleminen, tunne-elämykset sekä uteliaisuus. Tarinoiden rakenne noudattaa progressiivista sankaritarinan muotoa ja identiteettiteemat tukevat sankaritarinaa. Yrittäjäidentiteetille merkityksellisiä ovat suhteet sijoittajiin ja kanssayrittäjiin, kun taas asiakkaat jäävät pieneen rooliin. Startup-yrittäjät näyttäytyvät protestanttisen työmoraalin mukaan töitä tekevinä suomalaisina sankareina. Samalla he näyttäytyvät individualistisina kansainvälisen asteikon sankareina, jotka ovat saavuttaneet ”amerikkalaisen unelman”. Startup-yrittäjien tarinoita ja niissä muodostuvaa kuvaa startup-yrittäjän yrittäjäidentiteetistä tarkastellaan suhteessa aiempaan yrittäjäidentiteettitutkimukseen, tutkimukseen startup-yrittäjäidentiteetin narratiivisesta rakentumisesta, tutkimukseen suomalaisista menestyneistä yrittäjistä, sekä tutkimukseen identiteetin rakentumisesta julkisuudessa ja mediassa. Lisäksi startup-yrittäjän identiteettiä tarkastellaan individualistisen ja relationistisen yrittäjyyskuvan näkökulmasta. Tulokset vastaavat monilta osin aiempia tutkimustuloksia sekä startup-yrittäjistä että yleisesti yrittäjistä, ja sankarimyytistä. Startup-yrittäjien identiteetissä painottuu individualistisuus, mutta sankaruutta luodaan myös relationistisella kielellä. Identiteetti rakentuu yhteiskunnallisessa ja kulttuurisessa kontekstissa ja kiinnittyy moninaisesti arvoihin ja ihanteisiin, sekä perinteisen yhdysvaltalaisiin että suomalaisiin ihanteisiin.