Browsing by study line "Socialpsykologi"
Now showing items 121-140 of 155
-
(2023)Tämän tutkielman tavoitteena on ymmärtää, mitä 1970-1990 luvuilla syntyneet kuurot ajattelevat kuurojen yhteisön kokemasta kollektiivisesta traumasta. Lisäksi tutkielmassa tutkitaan 1970-1990 luvuilla syntyneiden kuurojen ajatuksia ja kokemuksia kuuroihin sisäkorvaistutteesta ja sen vaikutuksista viittomakieliseen yhteisöön. Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä toimii kollektiivisen trauman teoria, jonka mukaan ryhmän kokema trauma aiheuttaa syvän, kaikkia ryhmän jäseniä koskettavan reaktion yhteisössä. Tutkielman aineisto kerättiin syys-talvella 2022-2023 ja se analysoitiin essentialistista temaattista analyysia käyttäen, mikä mahdollisti tutkielmaan osallistuneiden henkilöiden kokemusten, tarkoitusten ja todellisuuden raportoimisen aineistolähtöisesti. Analyysissa havaittiin neljä teemaa. Kollektiivinen trauma oli välittynyt vastaajille joko perheen sisäisesti tai ryhmätasolla. Yhteisön kokemiin vääryyksiin viitattiin muun muassa julmina ihmisoikeusrikkomuksina. Vastaajien oman kokemukset viittomakielen käytöstä ja kuuroudesta olivat pääsääntöisesti positiivisia. Vastaajien suhtautuminen sisäkorvaistutteeseen vaihteli positiivisesta neutraaliin ja negatiiviseen. Esiin nousi vastaajien negatiivisesti virittynyt kokemus terveydenhuollon työntekijöiden kanssa asioinnista. Tutkimus tarjoaa tärkeää tietoa siitä, mitä 1979-1990 luvuilla syntyneet kuurot ajattelevat sisäkorvaistutteesta ja sen vaikutuksesta viittomakieliseen yhteisöön ja kuurojen kokemasta kollektiivisesta traumasta. Edellä mainitut tulokset ovat linjassa aiempien tutkimustulosten kanssa. Tuloksia voidaan hyödyntää muun muassa terveydenhuollon henkilöstön koulutuksessa ja palveluiden kehittämisessä.
-
(2022)Depression is a common debilitating mental disorder. It is suffered by more than 320 million people globally and can involve symptoms such as loss of appetite and interest, frequent sadness, rumination, inactivity, and possible suicidal ideation. The World Health Organization has described the condition as the leading cause of global disability, a health crisis that causes significant human suffering and financial losses, both of which are avoidable through treatment. However, the causal relations of the condition are ambiguous as many of the symptoms have been found to be predispositions, comorbid, as well as causes of the disorder, which has led to a myriad of competing theories on the causes and treatment of depression. Focusing on the psychological theories of depression, these differences can not only be understood through historical debates, but also as fundamental contemporary questions relating to what mental health is and how an individual possibly evaluates subjective well-being (SWB). These are not definitive concepts, as presented in this paper, but a social psychological perspective can help the reader to create a more nuanced picture that assists in discerning the examined phenomenon. Despite the many uncertainties on what depression is and how best to treat it, the disorder has for the last four decades been most often diagnosed as Major Depressive Disorder and successfully treated through Cognitive Behavioural Therapy (CBT). However, this treatment has recently been gaining criticism for being too costly and unnecessarily complicated, in addition to showing evidence of selection and publication bias. One persuasive alternative to CBT is the cost-effective Behavioural Activation treatment (BA), a method that aims to behaviourally reactivate the patient through goals that are set in a handful of sessions, but as a relatively recent method, more research is needed on, among other things, the goal characteristics. There is potential that reactivating the social life among the depressed presents a more effective goal than other goals defined during treatment. As a functioning social life is emphasised by researchers on mental health and SWB, it could be that breaking the habit of social withdrawal is key for cost-effective depression treatment. The aim of this master’s thesis is therefore to present a wide array of research on mental health and depression, to situate BA to modern understandings of depression, and to argue for the potential in defining social goals in BA. This is investigated through multi-level modelling and linear regression analyses on survey data that was gathered in England from participants who were enrolled in BA as a part of their Low Intensity Cognitive Behavioural Therapy for depression. The results were non-significant, indicating heterogenous data, extraneous variables, and mixed results – factors that are not entirely surprising given the variability relating to the syndrome and utilised methods. These are subsequently summarised in a conducive discussion held at the end of the paper along with a review of limitations and future research.
-
(2020)This thesis explores social representations of nature and happiness in nature among Finnish youth. Even though the concepts of happiness and nature are common in daily exchanges, they remain difficult to define, and little is known of their usage among laypeople. Similarly, nature’s effects on well-being are well documented, but how happiness occurs in nature has not been examined through social representations. Finland is an interesting country to study these phenomena, as Finland is often portrayed through its unique nature, and has been ranked as the happiest country in the world for three consecutive years. The purpose of this thesis is to examine how Finnish youth discuss happiness in nature, and whether there are distinctive shared social representations. The study used Moscovici’s Social Representations Theory as a theoretical framework. The theory’s purpose is to explore laypeople’s conceptions of everyday phenomena, making it suitable for this research. The research was part of a bigger LUODE-project, funded by the European Social Fund. LUODE aims to develop multidisciplinary collaboration and service innovations for youth. University of Helsinki’s role was to better understand the everyday lives of the youth and this research contributes to the latter aim. The participants consisted of 15-16-year-old Lahti 9th graders (n=355). They first saw a marketing video of Finland aimed at foreign visitors, in which the main theme was the experience of happiness in nature. They were then asked to write their responses to a paper questionnaire, with questions like “What does the video say about happiness in your opinion? Discuss, whether nature makes you happy? Why yes? Why not?”. Responses varied in length from one word to lists, and from sarcastic comments to personal, even poetic, descriptions of happiness in nature. This research will focus on their personal accounts, and when combined, these created shared social representations. The research questions were: What are the shared ideas the youth have about nature, and of happiness in nature? How are these social representations objectified or anchored? Do the youth have shared social representations about nature, and more specifically about happiness in nature? As a result of the research questions, the analysis identified two main themes. First, nature was defined through shared lay perceptions, and nature in the societal context of Finland. It was clear that there was not just one simplistic definition of nature among the youth. Instead, their descriptions varied from common objectifications of nature, like cleanliness, forests, and summer cabins, to societal issues including the national welfare system, and global issues like climate change. Second, happiness in nature was experienced in a holistic manner: nature was a place for peace of mind, for activities, and for sensory engagement. These representations of happiness revealed holistic, and multisensory experiences of happiness when spending time in nature. The results show that Finnish youth go to nature to relax, be active, and be mindful and that their experiences in nature involve multisensory approaches, which all contributed to their experiences of happiness. Multisensory experiences as social representations may offer new insights for future research. These representations explicate how detailed and varying the everyday terms of happiness and nature are. Nature served as an important milieu for daily moments of happiness among the youth. Finnish youth also criticized the claims in the video and discussed the influence of the Finnish welfare system as well as climate change in their responses. The current study proposes that these holistic and multisensory methods to experience happiness in nature should be taken into account when planning well-being interventions, city planning, and nature preservation.
-
(2023)This study aims to map out how harm is socially represented in Facebook Watch videos with trigger warnings. In contemporary times, psychological terms have become increasingly popular in laypeople’s use. Although the transmission of scientific knowledge to common sense is not a new phenomenon, it has been expediated by the popularity of social media. Consequently, a new understanding of clinical terms, such as trauma and trigger warnings, are reflected in everyday practices, meaning making and communication between people. Historically, trauma was a physical injury, yet diagnostic manuals and shared understanding have shifted toward including psychological and emotional harm as bases of traumatic experiences. Likewise, trigger warnings have spilled from therapy to become a safeguarding practice in a variety of new settings. The thesis is situated primarily within Serge Moscovici’s social representations theory, which is well-geared to examine laypeople’s conceptualization of social phenomena and understand how scientific knowledge becomes a part of common-sense practices. The theory of concept creep by Nick Haslam, and clinical knowledge is applied as a secondary paradigm. The research question is: How is harm socially represented in Facebook Watch videos with trigger warnings? In total, 87 videos were collected from Facebook Watch service to assess how trigger warnings cue the risk of harm and how harmful content is understood. Videos were watched, evaluated, and analyzed through Braun and Clarke’s 6-phase reflexive thematic analysis. Further steps were taken to assess visual, sonic, and affective features to comprehend how the entirety of the content signified harm. As a result of the reflexive thematic analysis, the study identified four main themes for social representations of harm: Clinical reminders, Collision of values, Ambiguous entertainment value, and Collectively unsettling to the society. The results suggest that conceptualizing harm has moved from clinical understanding to subjective perceptions of trauma and harm. Social representations of harm were consistent with recent literature exemplifying the inflated harm concept. Harm was represented as ideas, opinions, values, theories, expressions, critiques, and images which go beyond graphic content. Although a large portion of the data (n=48) exemplified trigger warnings as a safeguarding practice based on clinical triggers or concerns for immature viewers, harm was occasionally portrayed as opposing value systems and polarization. Facebook Watch was found to constitute a powerful shared universe for social actors to create and share social representations of harm through videos, which are potentially affective, persuasive, and occasionally extreme. With the guidance of social representations theory and thematic analysis, the thesis demonstrates the practice of trigger warnings and how harm is socially represented in social media videos. The results indicate that further research efforts should focus on assessing and creating guidelines for safe and inclusive social media platforms for trauma and non-trauma background users. Current guidelines lack specificity and do not provide uniform recommendations for navigating harmful online content. Additionally, the study identifies the conceptualization of harm as a more inclusive and broad practice than outlined in clinical manuals, which ideally should be reflected in more comprehensive social media regulations to meet the users’ needs. Lastly, the study offers foundations and suggestions for further social psychological studies on harm through various methods.
-
(2023)Tutkielmani aiheena on digitaalisten teknologioiden käyttöön ja digitaitoihin liittyvät minäpystyvyyden kokemukset. Tutkielman tavoitteena on selvittää tilastollisilla menetelmillä mitkä sosiodemografiset taustatekijät liittyvät digitaalisten teknologioiden käytön määrään, uusien taitojen opetteluun ja minäpystyvyyskäsityksiin. Työn teoreettisena viitekehyksenä käytän Albert Banduran minäpystyvyyden teoriaa. Digitaalisella minäpystyvyydellä viittaan yksilöiden uskomuksiin omien digitaitojensa tasosta ja kyvykkyydestä saavuttaa haluttuja päämääriä teknologian parissa. Digitaidot kertovat yksilöiden kyvyistä käyttää tehokkaasti uusia digitaalisia teknologioita. Heikot digitaidot saattavat olla seurausta digitaalisten kuilujen luomista jakolinjoista, jotka vaikuttavat ryhmien ja yksilöiden toimintaan. Digitaitoihin kohdistuva matala pystyvyyskäsitys tarkoittaa yksilön kokemaa uskomusta, jossa hän pitää taitotasoaan heikkona joutuessaan työskentelemään digitaalisen teknologian parissa. Analyysini tuloksista ilmenee, että erityisesti koulutustasolla ja iällä on vaikutusta digitaalisten teknologioiden käytön määrään, omien taitojen arviointiin, avuntarpeeseen, uusien taitojen opetteluun, sekä pystyvyysuskomuksiin. Joitain eroja voidaan havainnoida myös sukupuolten ja työllisyystilanteen välillä. Erityisesti matalasti kouluttautuneet, vanhat ikäihmiset ja eläkeläiset kokevat taitonsa keskimäärin verrokkiryhmiään heikompina, kertovat käyttävänsä vähemmän internetiä, ja opettelevansa vähemmän mielellään uusia digitaalisia taitoja. Heidän käsityksensä omasta pystyvyydestään digitaalisia teknologioita kohtaan on myös heikompi. Erot sukupuolten välillä liittyvät omien taitojen arviointiin. Naiset arvioivat taitonsa hieman heikommiksi ja kokevat tarvitsevansa enemmän apua.
-
(2022)Den finländska vårdpolitikens målsättning har sedan 1990-talet varit att minska på antalet vårdplatser och öka på närståendevård. Samtidigt föråldras befolkningen kraftigt. Behovet av närståendevårdare ökar för att täcka de allt färre vårdplatserna. Syftet med denna avhandling är att undersöka närståendevårdares copingstrategier för att hantera stress. Materialet som analyseras är närståendevårdares svar på en öppen fråga som samlats in från en tidigare postenkät om närståendevård. Svaren i denna undersökning analyseras med hjälp av en teoristyrd innehållsanalys. Teorin som tillåts styra analysen är Lazarus och Folkmans teori om stress i samband med problemfokuserad och emotionsfokuserad coping. Närståendevård är en tung uppgift som leder till stress i samband med den vårdade och omgivningen. Närståendevårdare har många känslomässiga upplevelser som inverkar negativt på hälsa- och välmående. För att bli av med stressen använde sig närståendevårdare i undersökningen av både problemfokuserade och emotionsfokuserade copingstrategier eller båda samtidigt. De nämnde ofta att de använde sig av problemfokuserad coping som socialt stöd från familj och vänner. De nämnde också om att de på olika sätt försökte styra sina känslor för att bli av med stressen i form av emotionsfokuserad coping. Undersökningen visar att hjälp från familj och vänner är viktiga resurser för närståendevårdare.
-
(2021)Belastning och stress är aktuella utmaningar i dagens arbetsliv och stressforskning utgör ett centralt forskningsämne. Ett diskursivt perspektiv på stress och stresshantering är underrepresenterat i forskningen kring arbetet inom barnskyddet. Syftet med denna avhandling är att studera hur professionella på barnhem diskursivt konstruerar stress och stresshantering samt deras subjektspositionering. Studien söker svar på frågorna: Hur konstruerar handledare diskursivt stress i sitt arbete på barnhem? Hur konstruerar handledare diskursivt stresshantering? Vilka tolkningsrepertoarer och subjektspositioner kan identifieras i de diskursiva konstruktionerna? Materialet bestod av 17 semistrukturerade intervjuer som utförts med handledare på två barnhem inom den tredje sektorn i södra Finland, och metodansatsen var kritisk diskurspsykologi (CDP). Ur materialet växte två dominerande stressdiskurser och subjektspositioner fram: en passiverande stressdiskurs och en aktiverande stresshanteringsdiskurs. Spänningar mellan de två positionerna passiv/aktiv identifierades samt den resurssvaga/mottagande och den resursstarka/handlingskraftiga handledaren. Genom att använda sig av tolkningsrepertoarer identifierar eller disidentifierar sig handledarna med de påbjudna subjektspositionerna men saknar möjlighet att helt motsätta sig de diskursiva konstruktionerna. Implikationerna för handledarnas agentskap är att en begränsning till en individuell nivå sker: Handledarna ställs inför valen att antingen acceptera att arbetet är stressigt och tungt, hantera stressen själv eller att byta bransch. Handledaren har inte möjlighet att ändra organiseringen av arbetet. För att flera handledare skulle stanna i branschen föreslås ökad satsning på förbättrade arbetsstrukturer, arbetshälsan och arbetsskyddet, samt föreslås fortbildning i positiv psykologi. Förslag ges för vidareforskning.
-
(2022)Maahanmuuttajien lapsista koostuva seuraava sukupolvi elää usein kahden kulttuurin ja erilaisten etnisten identiteettien keskellä. Lapset ovat syntyneet Suomessa toisin kuin heidän vanhempansa, mutta eivät aina koe olevansa täysin suomalaisia. Toisaalta joskus heidän suomalainen identiteettinsä ei saa hyväksyntää ylisukupolvisilta suomalaisilta. Tutkimuksessani haastattelen kolmea seuraavan polven suomalaista nuorta, jotka osallistuivat Cultura-säätiön Monikieliset suomalaisnuoret -projektin mukana Porin Suomi-Areenan tapahtumiin kesällä 2019. Nuoret pohtivat haastatteluissa vaikutusmahdollisuuksiaan sekä arkielämässä että Suomi-Areenalla, ja vanhempiensa maahanmuuttotaustan vaikutuksia kokemuksiinsa. Tutkimukseni teoreettinen tausta koostuu maahanmuuttajien toista/seuraavaa polvea (mm. Rumbaut, 1994) ja sen erilaisia identiteettejä (esim. Perlman & Waldinger, 1996) käsittelevästä tutkimuksesta. Etsin vastausta seuraaviin tutkimuskysymyksiin: 1) Miten seuraavan sukupolven maahanmuuttajanuoret kokevat voivansa vaikuttaa yhteiskuntaan? 2) Millaiseksi he kokevat hyvän integraation, ja miten se heidän mielestään rakentuu/mahdollistuu? Tutkimuksessani analysoin nuorten haastatteluja fenomenologisella otteella, kokemuksiin keskittyen. Teoreettisen viitekehyksen analyysilleni tarjoaa Avelingin, Gillespien ja Cornishin (2015) artikkeli multivoicedness (moniäänisyys)-teoriasta, jonka mukaan nuorten puheesta voidaan erotella kolmenlaisia ääniä. Ensimmäisen äänen kautta nuori puhuu omana itsenään, minä-positiosta käsin. Toisen äänen avulla hän ilmaisee jonkin muun tahon ajatuksia, joko suoraan tai epäsuorasti. Toista ääntä kutsutaan sisäiseksi toiseksi. Kolmas ääni syntyy joko erilaisten minä-positioiden, minä-position ja sisäisen toisen tai sisäisten toisten keskinäisestä vuoropuhelusta. Analyysin avulla toin näkyviin useita erilaisia ääniä sekä identiteettejä niiden takana. Näiden painoarvo haastatelluille nuorille vaihtelee tilanteen mukaan. Toisinaan nuori puhui itsestään suomalaisena, ja välillä suomalaisista ryhmänä, johon ei kokenut itse kuuluvansa. Äänet, positiot ja identiteetit sijoittuivat vaihtelevasti toisiinsa, ja niiden kontekstisidonnaisuus muodostui hyvin olennaiseksi siinä, miten miellyttäväksi tai haitalliseksi nuori kyseisen position tai identiteetin kulloinkin koki.
-
(2023)Suomen seksuaalirikoslaki muuttui 1.1.2023 suostumusperustaiseksi, tarkoituksenaan suojella jokaisen kansalaisen seksuaalista itsemääräämisoikeutta ja koskemattomuutta. Vaikka lakiuudistuksen tarkoitus on suojella kaikkia, voidaan se nähdä merkittävänä askeleena naisten ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksien toteutumiselle, sillä he joutuvat huomattavasti miehiä useammin seksuaalirikosten uhreiksi, siinä missä miehet ovat seksuaalirikosten pääsääntöisiä tekijöitä. Tutkielmassani analysoin seksuaalirikoslakiuudistusta kyseenalaistavia puhetapoja Ylilautaan pohjautuvassa keskustelussa. Ylilauta on suomenkielinen 3,5 miljoonan käyttäjän anonyymi internetkeskustelualusta, jonka naisvihaa mutta myös rasismia on tutkittu useaan otteeseen. Ylilauta edustaa suomalaista manosfääriä, jonka voi tiivistää pitkälti verkkoon sijoittuvaksi naisvihaan pohjautuvaksi miesten tunneyhteisöksi. Manosfääri jakautuu eri haaroihin, joista kuitenkin jokainen pitää miehiä ja naisia eriarvoisina. Tutkielmani viitekehys pohjaa sosiaaliseen konstruktionismiin, jossa kielenkäyttö ymmärretään todellisuutta rakentavana ja tulkitsevana tekona. Aineistoni koostuu kahdesta Ylilaudan pisimmästä suostumuslakia käsittelevästä keskusteluketjusta. Lopullinen aineistoni rajautui 238 kommenttiin, joiden ulkopuolelle rajautuivat ne kommentit, joissa uutta lakia ei kyseenalaistettu. Metodini on Foucault ‘lainen diskurssianalyysi (FDA), jonka mukaan diskurssit luovat todellisuutta ja asettavat sekä objekteja että subjekteja merkitysten verkostoon. FDA:n avulla tutkin aineistossani käytettyjä keinoja kyseenalaistaa suostumusta, näiden keinojen muodostamia diskursseja, niiden sijoittumista laajempaan kontekstiin, ja diskurssien toimintaorientaatioita ja subjektipositioita. Tunnistin aineistostani kolme diskurssia: suostumuslaki naurettavana, suostumuslaki epäoikeudenmukaisena ja suostumuslaki yhteiskunnallisena uhkana. Diskurssit ovat yhdistettävissä manosfäärin inceleiden, Miesten oikeus -aktivistien, Men Going Their Own Way -liikkeen, ja Punaisen pillerin yhteisön sanomaan. Diskurssien toimintaorientaatioiksi tunnistin sisäryhmän yhtenäisyyden rakentamisen, seksuaalirikollisten etäännyttämisen itsestä, seksuaalirikosten arvottamisen ja vähättelyn, ja yhteiskuntaan ja naisiin kohdistuvan epäluottamuksen vahvistamisen. Diskursseista rakentui seuraavia subjektipositioita: alakynnessä oleva syrjitty mies ja etuoikeutettu tai ”paha” nainen, ”huono” nainen, ja yhteiskunnan ulkopuolinen kriitikko. Analyysini tulokset tukevat aiempaa tutkimusta Ylilaudan naisvihasta, mutta myös rasismista ja muukalaisvastaisuudesta. Aineiston suostumusvastaisuus kehottaa kattavan seksuaalikoulutuksen ja erityisesti suostumusvalistuksen kehittämiseen ja suuntaamiseen sekä lapsille että aikuisille. Internet, erityisesti Ylilaudan kaltaiset anonyymit keskustelualustat, luovat täydelliset olosuhteet jakautuneiden ihmisryhmien polarisaatiolle. Sivuston aktiivisista käyttäjistä kehittyy samoin ajattelevien kupla, jossa myös valheellinen tieto saattaa levitä. Esitän, että yleisen huono-osaisuuden ja epätasa-arvon vähentämisen ja kattavan ja saavutettavan seksuaalikoulutuksen lisäksi myös lähestyttävä tieto intersektionaalisesta feminismistä ja antirasismista saattaa vähentää seksuaalirikoksia ja radikalisoituneiden valkoisten heteromiesten ulkoryhmiin kohdistamaa vihaa.
-
(2023)Tutkielman tavoitteena on tarkastella kulttuurin vaikutusta syyllisyyden ja häpeän tunteisiin Suomessa, Yhdysvalloissa ja Japanissa. Syyllisyyden ja häpeän kokemuksissa on usein ajateltu olevan suuriakin kulttuurisia eroja ja perinteisesti Yhdysvallat ja Japani ovat erotettu toisistaan syyllisyys- ja häpeäkulttuureina. Toisaalta myös suomalaisiin on toisinaan liitetty stereotypia häpeäherkkyydestä. Todellisuudessa syyllisyyden ja häpeän kulttuurienvälisistä eroista tiedetään kuitenkin vielä hyvin vähän. Tutkielmassa hyödynnettävä aineisto on osa laajempaa kulttuurienvälistä tutkimushanketta. Työssä tarkastellaan faktorianalyysin avulla vastaajien raportoimissa tilannekuvauksissa esiintyvien syyllisyys- ja häpeäkokemuksien sisältämiä emootiokomponentteja. Lisäksi tutkielmassa vertaillaan syyllisyyden ja häpeän tunteiden yleisyyttä yhdysvaltalaisten, suomalaisten ja japanilaisten tilannekuvauksien välillä sekä analysoidaan sukupuolen vaikutusta syyllisyys- ja häpeäkokemuksiin kaksisuuntaisen varianssianalyysin avulla. Tulokset osoittavat, että syyllisyys ja häpeä käsitetään samankaltaisesti eri maiden välillä. Häpeäkokemukset muodostavat kaksi erilaista faktoria, nolostumisen kaltaisen häpeän ja negatiivisen itsearvioinnin kaltaisen häpeän. Japanilaisten raportoimissa tilannekuvauksissa esiintyy enemmän syyllisyyttä ja molempia häpeän muotoja muihin vertailtaviin ryhmiin nähden. Myös suomalaisten keskuudessa korostuu negatiivisen itsearvioinnin kaltainen häpeä, mutta syyllisyyttä ja nolostumista he raportoivat kokeneensa vähemmän kuin muut ryhmät. Puolestaan yhdysvaltalaisten tilannekuvauksissa painottuvat nolostumisen ja syyllisyyden kokemukset. Lisäksi Yhdysvalloissa ja Suomessa naisten tilannekuvauksissa korostuvat häpeän ja syyllisyyden kokemukset miehiin nähden, mutta Japanin osalta tulokset ovat päinvastaisia. Tutkielmassa ei saatu näyttöä perinteiselle erottelulle syyllisyys- ja häpeäkulttuurien välillä. Häpeän jakautuminen kahdeksi erilaiseksi häpeän muodoksi voi osittain selittää ristiriitaisia tuloksia aiemmissa tutkimuksissa. Niinpä häpeän eri muotoja olisi hyvä tutkia tarkemmin tulevaisuudessa. Tulokset myös korostavat sitä, kuinka syyllisyys- ja häpeäkokemuksia olisi hyödyllistä tutkia emootioiden komponenttien avulla, usein tutkimuksissa hyödynnettyjen erikielisten ja usein myös merkitykseltään hieman erilaisten emootiotermien sijasta.
-
(2020)Aggressive behavior among children has been studied mostly from a biological and psychological perspective. Some discursive studies have been done about gender differences when it comes to aggressively behaving children. The aim for this theses was to identify ways in which aggressive behavior among children is constructed and given meaning to by commenters upon articles about aggressively behaving children in the online version of Helsingin Sanomat. The theoretical framework in this thesis has been social constructionist as the aim has not been to understand why children behave aggressively but rather how the aggression is constructed and who is given responsibility for the aggressive behavior. Foucauldian Discourse Analysis was used as the analytical method as I was interested in how meaning was given to aggressive behavior through discourses. As an analytical tool Willig’s (2003, 173) model was used. The material in this thesis consisted of the comments following six articles about aggressively behaving children published in Helsingin Sanomat between April 2018 and December 2019. The results showed that three major discourses were used when giving meaning to aggressive behavior, the biological discourse, the upbringing discourse and the societal discourse. There was also one recurrent discourse that could be found in the major discourses, and that was the normality discourse. As this discourse was used alongside the other discourses the dichotomy of normal and abnormal was made. In the analysis the subject positions within the discourses were also of interest and subject positions were given to the aggressively behaving child, the parents, caretakers and society was given subject positions and responsibilities that comes with. This thesis has contributed to the field of discursive research about aggressive children both from a social constructionist perspective and by doing discursive research in media. This thesis has identified discourses and ways of giving meaning to aggressive behavior among children and shown that different actors are given responsibility for the behavior. This shows that there is not one but multiple ways of giving meaning to aggressive behavior among children and the behavior is seen as a product of various variables. As previous studies about aggressive behavior among childen have had a biological or psychological perspective I argue that further research should be done from a constructionist perspective. Another suggestion for further research is extend the exsisting studies about violence in media to aggression as well.
-
(2021)This thesis aims to identify and compare the portrayals of femicide victims between mainstream and feminist sources in Mexican Context. Femicide is viewed in this thesis as linked with structural inequalities between women and men, as well as the patriarchal ideas, which come along with gendered violence, a mechanism that is reproduced in order to oppress women. This is significant to highlight the power struggles that arise from these dynamics. Furthermore, the purpose of this thesis is to point out the social problematic that arises from the first set of discourses (mainstream media) which draws upon hegemonic views of women’s morality. simultaneously I am looking for a comparison with counter portrayals that arise from progressive and challenging discourses within feminist media. Foucauldian discourse analysis is utilized with the attempt of unravelling this power struggle, to approach discourses and identify subject positions of femicide victims and perpetrators, and lastly, in order to determine cultural and historical shifts in the discourses. The research questions are: RQ1) How have the Mexican media constructed the image of femicide victims and femicide perpetrators during 2017-2020? RQ2) How have feminist actors portrayed the image of femicide victims and femicide perpetrators in Mexico during 2017-2020? and RQ3) What are the similarities or differences between the portrayals made by the media and feminist actors during this period (2017-2020)? In total 48 articles, collected from the online portal of the newspaper “Reforma”, and the feminist sources of Latfem.org and vocesfeministas.mx were analyzed. The range of publishing date comprises January 2017 - December 2020. As a result, this thesis identifies four different discourses within the mainstream newspapers coverage: Empty vessels, Noteworthy and salient members of society, Innocent victims of the circumstances, and Self-inflicted violence as a result of her own wrong choices. The identified subject positions for the victims are: one more number, unanimated object or body, the beautiful woman, empowered woman, respected woman, good woman, good mother, pure child, neglected kid, innocent child, the sex-worker, irresponsible woman, blameworthy and immoral. Also, three discourses are identified within the media with feminist scope: Femicides are a preventable and a broader social issue, The failures committed by the State, and Non- binary community, invisible femicides discourse. The identified subject positions available for the victims are: neglected woman, multiply marginalized, neglected by the State and revictimized victim, invisible woman and non-binary. The analysis showed that mainstream media did not take into account structural influences, which in turn were highlighted by feminist portrayals. Derived from the presented results, this study provides future directions to reporters in general, for them to understand their role in this issue. I enlist a series of recommendations, partly my conclusions and finalizing with Marzabal’s ideas (2015). I conclude that it is imperative to break with the hegemonic narratives and also with the competition between the different mainstream sources, who seek exclusivity and news value by exposing and utilizing the femicide victims in different manners, instead of informing objectively the population about femicide and its causes. This thesis contributes to critical social psychology and gender studies. It shows how the feminist discourses disrupt the historically continuous hegemony of mainstream discourses. It also makes a contribution to feminist studies of gendered violence, and portrayals of femicide victims in the feminist media.
-
“This is OUR country — and story!” : The epistemic dimension of collective psychological ownership (2024)In recent years, intergroup researchers have adopted the concept of collective psychological ownership (CPO) that is derived from the psychology of possessions and organisational psychology research on personal and group level psychological ownership. CPO refers to the sense that something is owned collectively ("This is ours"). CPO is an important concept to consider in relation to societal issues, as it has significant implications for intragroup and intergroup behaviours. It defines feelings of collective responsibility and the right to exclude "outsiders" (e.g., immigrants and ethnic minorities). The main objective of this study was to contribute to the further development of the concept of collective psychological ownership by introducing a new dimension – collective epistemic ownership (CEO). CEO implies that groups may feel collective ownership, not only of territorial possessions, but also ownership over epistemic targets, such as stories, narratives, and histories ("This is our story!"). This study investigated whether CEO can be distinguished from CPO and whether these two dimensions mediate the relationship between ownership principles (autochthony, investment, and formation) and activating ownership experiences (collective control, collective intimate knowledge, and collective investment) to the consequences of perceived ownership (right and responsibility). The study sample consisted of Finnish-speaking adults who identified themselves as ethnic Finns and were surveyed online by Kantar in spring 2023. Quantitative multivariate statistical analyses confirmed that CPO and CEO are distinct constructs. The study found that the principle of autochthony ("We were here first!") was connected to right and responsibility only via CPO, not CEO. Collective investment ("We Finns have worked hard for this country") was strongly connected to right and responsibility via CEO, and to a lesser extent via CPO. Additionally, collective intimate knowledge ("We have a thorough knowledge of this country") was connected to right and responsibility via CEO, not CPO. The ideas of CEO contribute to resolving intergroup conflicts as they revolve around questions of collective ownership of territories but also stories (i.e., histories and narratives). The stories that are "rightfully ours" play a role in how collective ownership is negotiated, inferred, and claimed in relation to other groups. Limitations and future study suggestions are discussed.
-
(2023)Research has shown how individual identity may be either a burden or a supporting factor to group behavior. The issue is of relevance to business research where especially the field of supply chain management has been concerned with how relationships between supplier and buyer organizations may be facilitated. Yet, the interorganizational context has remained relatively less studied compared to the intraorganizational in terms of identity, whereas supply chain management studies have often disregarded behavioral factors. This study contributes to these shortcomings by examining how the identity types of organizational identity, collective identity and intergroup relational identity relate to commitment to supply relationships through the interaction of perceived supply disruption risk and individual risk attitude. Particularly, it is argued that individuals exhibit identity-protective cognitions and may, thus, assess risks threatening their identities as lower than others. A moderated mediation model with the constructs identity type, perceived supply disruption risk, individual risk attitude, and commitment to supply relationship was tested by collecting data from (N=)42 business students with a scenario-based role-playing experiment. The respondents were primed with an identity and consequently surveyed with items regarding the studied constructs. The data was then analyzed with exploratory factor analysis and moderated regression analysis. The results indicate that identity type is related to perceived supply disruption risk so that when an identity among the organization or supply chain relevant to an individual decision-maker exists, they tend to perceive the risks lower. However, the type of identity was of no significance to the strength of this effect. Likewise, the assumed mechanisms of mediation and moderation were not supported by the data. The findings show how the activation of organizational and interorganizational identities are essential in terms of organizational behavior and interorganizational relationships. On the one hand, identity may influence individual perceptions regarding other organizations. On the other hand, the identity or the perceptions do not always lead to congruent behavior. In this vein, it is possible that commitment to a relationship is more about what one commits to, than to whom. Future research could account for this and extend the presented model with more observations and concepts for better explanatory power.
-
(2021)Organisaatiomuutoksia on tutkittu monilla tieteenaloilla jo vuosikymmeniä. Tutkimuksien kiinnostus muutoksien toteuttamiseen organisaatioiden ja muutosagenttien näkökulmasta on johtanut useiden muutosjohtajuuden teoreettisten mallien kehittämiseen. Tutkimuskentältä puuttuu edelleen yhteisymmärrys organisaatiomuutoksien johtamisen keskeisistä periaatteista. Myöhemmin tutkimuksissa fokukseen on noussut muutoksen vastaanottajien reaktioiden ja kokemuksien tutkiminen. Valtaosa muutoksen vastaanottajien reaktioihin keskittyvästä tutkimuksesta on tehty kvantitatiivisin menetelmin mittaamalla esimerkiksi työntekijöiden tuottavuutta, työtyytyväisyyttä tai asenteita organisaatiota kohtaan ennen ja jälkeen muutoksen. Organisaatiomuutoksen onnistumisen mittaaminen on vaikeaa, sillä kokemukset muutosprosessista ovat yksilöllisiä ja riippuvat arvioijan asemasta organisaatiosta sekä roolista muutoksessa. Yksi mahdollinen organisaatiomuutos on toimitilojen uudistus, johon voi liittyä samalla työskentelytapojen tai organisaatiokulttuurin uudistamista. Tämä tutkielma on toteutettu toimeksiantona teknologia-alan yritykselle, jonka toimitilamuutoksessa osa työntekijöistä siirtyi tekemään töitä uudessa monitilatoimistossa. Toimeksiantajan toiveena oli saada tietoa muutokseen osallistuneiden henkilöiden kokemuksista muutosprosessin johtamisesta. Tutkielman tavoitteeksi otettiin selvittää, miten muutosprosessiin vetäjänä tai vastaanottajana osallistuneet henkilöt kommentoivat muutosprosessia, millaisia kannanottoja ja perusteluja he ilmaisevat sekä minkälaisia asenteita näissä kommenteissa rakentuu. Teoreettiseksi viitekehykseksi tutkielmaan valittiin laadullinen asennetutkimus, jonka mukaan asenne käsitetään argumentaatiossa hahmotettavaksi sosiaaliseksi ilmiöksi. Aineisto koostui yhdeksästä puolistrukturoidusta yksilöhaastattelusta, joissa haastateltaville esitettiin kuusi väittämää liittyen organisaatiomuutoksen johtamiseen. Kannanotot ja perustelut argumentoivassa puheessa muutosprosessia kohtaan olivat hyvin monipuolisia. Samaa kannanottoa saatettiin perustella usealla eri tavalla ja toisaalta samaa perustelua saatettiin käyttää argumentoidessa useaa eri kannanottoa. Kannanottojen ja perustelujen yhdistelmistä hahmottui 15 asennetta. Asenteet jaoteltiin niiden kohteen mukaan työntekijöiden osallistamista, työntekijöiden huomioimista, muutosprosessin tehokasta toteuttamista ja toteutuneen muutoksen lopputulosta arvottaviin asenteisiin. Syvällisemmässä tulkinnassa huomattiin eroja tavassa arvottaa toimitilamuutoksia ja organisaatiomuutoksia yleisellä tasolla. Kun asenteen subjektiksi hahmottui muutokseen osallistuva työntekijä, toimitilamuutoksessa tärkeäksi arvotettiin muutoksen tehokas toteuttaminen ja muutosprosesseissa yleisesti työntekijöiden huomioiminen. Sen sijaan, kun subjektina oli muutoksen vetäjä, toimitilamuutoksissa tärkeäksi arvotettiin työntekijöiden osallistaminen ja muutosprosesseissa yleisesti muutoksen tehokas toteuttaminen. Myös toteutuneen muutoksen lopputuloksen erilainen arvottaminen oli yhteydessä asenteen subjektiin. Subjektin ollessa muutoksen vetäjä, toteutuneen muutoksen lopputulosta arvotettiin vain positiivisilla ulottuvuuksilla. Kun subjektiksi hahmottui toimiston työntekijä, muutoksen lopputulosta arvotettiin myös kielteisesti. Huomattavaa tuloksissa oli se, että asenteille hahmotetut subjektit eivät aina vastanneet asenteen ilmaisijan todellista roolia toteutuneessa muutoksessa. Tutkielmalla voidaan osoittaa, että asennoituminen organisaatiomuutosprosesseihin ja niiden johtamiseen on moniulotteista, yksilöllistä ja mahdollisesti yhteydessä henkilön asemaan muutoksessa. Tutkielman tulokset voivat auttaa ymmärtämään eri subjektien tapoja arvottaa organisaatiomuutosprosesseja ja niiden johtamista. On perusteltua esittää, että organisaatiomuutoksien tutkiminen laadullisen asennetutkimuksen lähtökohdista voi lisätä näkökulmia organisaatiomuutoksien johtamiseen ja tutkimukseen.
-
(2021)Joulukuussa 2019 Suomessa oli paljon julkista keskustelua al-Holin pakolaisleiristä. Pakolaisleirillä oli yhteensä 44 Suomen kansalaista, joista 11 oli naisia ja lapsia puolestaan 33. Suomen hallituksen päätös leirin jäsenten kotiuttamisen suhteen herätti paljon keskustelua ja etenkin leirin naisten mahdolliset kytkökset terroritoimintaan puhuttivat suomalaisessa mediassa. Tämän tutkielman tarkoituksena on tarkastella, kuinka toiseutta rakennettiin al-Holin keskustelussa ja miten erottelua ”meidän” ja ”teidän” välillä luotiin. Toiseutta on tutkittu ennenkin pakolaisuuteen ja maahanmuuttoon liittyvissä konteksteissa, mutta al-Holin tapauksessa leirin jäsenten suomalaisuus tekee tästä tilanteesta aiempia tutkimuksia moniulotteisemman. Aineistona tässä tutkielmassa käytettiin Helsingin Sanomien 16.12.2019 julkaistun uutisen keskusteluketjua, jossa oli 210 kommenttia tutkielman tekohetkellä. Kyseinen aineisto valittiin, koska Helsingin Sanomat tavoittaa merkittävyytensä vuoksi suuren yleisön Suomessa. Uutisessa käsiteltiin Suomen valtioneuvoston linjauksia leirin jäsenten kotiuttamisen suhteen ja kommenttiketjussa syntyi keskustelua hallituksen päätöksestä sekä leirin naisista ja lapsista. Aineiston teoreettis-metodologinen lähestymistapa nojaa sosiaalisen konstruktionismin perusperiaatteisiin. Keskusteluketjun analysointiin käytettiin kriittistä diskursiivista psykologiaa yhdistettynä retoriseen psykologiaan. Yhdistelmän kautta tarkasteltiin leirin jäsenten toiseutamista diskursiivisesti, sekä millaisia retorisia keinoja toiseuden rakentamiseen käytettiin. Tutkielmassa käytettiin myös intersektionaalista lähestymistapaa teoreettisena lähestymistapana toiseuden tarkasteluun. Intersektionaalinen lähestymistapa tarkastelee yksilöiden risteäviä identiteettejä. Analyysista muodostui kuusi subjektipositiota. Ensimmäisessä subjektipositiossa korostui leirin naisten risteävät identiteetit. Käsitteitä ”Isis-nainen” ja ”Isis-äiti” käytettiin tämän subjektiposition kommenteissa. Kahden toisistaan poikkeavan kategorian kautta leirin rakennettiin naisia outoina, poikkeavina ja tuomittavina ”toisina”. Toiseus rakentui kategorioiden avulla rakennetun intersektion avulla. Toisessa subjektipositiossa rakennettiin kuvaa leirin naisista vaarallisina terroristeina, jotka ovat hylänneet kotimaansa. Kolmannessa subjektipositiossa suomalaisuuden rajoja pohdittiin. Leirin jäseniä toiseutettiin riittämättömän suomalaisuuden vuoksi. Neljännessä subjektipositiossa puolestaan leirin jäseniä rakennettiin yhteiskunnallisena taakkana, joiden kotiuttaminen tuo Suomelle erilaisia kustannuksia. Viides subjektipositio koski poliitikkoja, jotka asetettiin ”toisen” asemaan, koska heidän nähtiin toimineen Suomen kansan edun vastaisesti ideologisten syiden vuoksi. Kuudennessä subjektipositiossa puolestaan linja oli päinvastainen aiempaan verrattuna ja leirin jäseniä rakennettiin osaksi sisäryhmää. Kokonaisuutena kommentointi kohdistui pääasiassa leirin naisiin. Naisten suomalaisuutta ei tuotu esille merkittävästi, vaan kannanotot kohdistuivat terrorismin, naiseuden ja äitiyden identiteetteihin. Naiset asemoitiin osaksi ulkoryhmää tai ”toiseksi” heidän suomalaisuudestaan huolimatta.Tutkimus viittasi kansalaisuuden käsitteen sekä sisä- ja ulkoryhmän dynamiikan olevan moniulotteinen ilmiö.
-
(2022)Syksyllä 2021 Yhdysvallat ja sen liittolaiset vetäytyivät Afganistanista 20 vuoden operaation jälkeen. Afganistanin kriisin kärjistyessä elokuussa 2021 Suomi päätti evakuoida suurlähetystönsä henkilökunnan lisäksi Suomelle Afganistanissa työskennelleitä henkilöitä. Tässä tutkielmassa tarkastellaan populistisen radikaalin oikeiston Afganistanin elokuun 2021 kriisiä kommentoivia blogikirjoituksia ja niissä käytettyjä retorisia keinoja sekä teksteissä rakentuvia tulkintarepertuaareja. Blogitekstien kirjoittajat ovat Perussuomalaiset-puolueen jäseniä ja kirjoitukset on julkaistu elokuun 2021 ja syyskuun 2021 välillä. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä toimii sosiaalinen konstruktionismi ja teoreettis- metodologisina lähtökohtina kriittinen diskursiivinen psykologia sekä retorinen psykologia. Tulkintarepertuaarit ovat keskeisin analyysin tarkastelukohde blogitekstien retoristen keinojen lisäksi. Tulkintarepertuaarien kautta muodostetaan käsitys toiseuttamisen diskursiivisesta rakentumisesta aineistossa. Tutkimuskysymyksiäni ovat: 1) Kuinka toiseutta rakennetaan oikeistopopulistisissa Afganistanin syksyn 2021 kriisiä käsittelevissä blogikirjoituksissa? 2) Millaisia funktioita ja yhteiskunnallisia merkityksiä teksteissä rakentuneilla tulkintarepertuaareilla voi olla? Aineiston analyysissa käytetään Sakin ja Petterssonin (2016) analysointitapaa. Analyysissa keskitytään lähestymistavan mukaisesti aineiston sisältöön, muotoon ja tarkoitukseen. Toisin sanoen tutkielmassa perehdytään, millaisia toiseuden tulkintarepertuaareja blogikirjoituksissa rakentuu, kuinka nämä tulkintarepertuaarit ovat rakentuneet ja millaisia yhteiskunnallisia seurauksia niillä on. Analyysista muodostui kuusi tulkintarepertuaaria, jotka muodostavat kolme paria. Ensimmäisessä tulkintarepertuaarissa retoristen keinojen avulla rakennetaan tulkintarepertuaaria, jossa poliittisen eliitin toiminnan ja asiantuntemuksen ylle luodaan epäilystä. Toisessa tulkintarepertuaarissa rakennetaan poliittisen eliitin ja ’tavallisen kansan’ välille erottelua. Kolmannessa tulkintarepertuaarissa maahanmuuttajista luodaan homogeeninen ryhmä, jossa ryhmän yksilöihin liitetään samankaltaisia piirteitä ja motiivit toiminnalle kuvataan yhtenäisinä. Neljännessä tulkintarepertuaarissa rakennetaan etnisestä heterogeenisyydestä uhkaa suomalaiselle hyvinvointiyhteiskunnalle ja sen turvallisuudelle. Viidennessä tulkintarepertuaarissa rakennetaan maahanmuuttajista ja pakolaisista kuvaa tahona, jotka käyttävät suomalaisen yhteiskunnan resursseja niin, että ’tavallisten suomalaisten’ hyvinvointi vaarantuu. Viimeisessä, kuudennessa tulkintarepertuaarissa rakennetaan kuvaa poliittisesta eliitistä resurssien liikakäyttäjiä sekä ulkoryhmän jäseninä suhteessa perussuomalaisiin ja ’tavallisiin’ suomalaisiin. Tulosten perusteella voidaan todeta, että populistisen radikaalin oikeiston blogeissa käytetään monipuolisia retorisia keinoja, joiden avulla rakennetaan toiseutta. Poliittisesta eliitistä ja maahanmuuttajista rakentuu tämän tutkielman aineistossa ’toinen’ suhteessa perussuomalaisten muodostamaan ’tavallisten suomalaisten’ sisäryhmään.
-
(2022)Tiivistelmä – Referat – Abstract Adjustment to a traumatic brain injury is a major life event involving new self-experiences. Drawing upon a phenomenological perspective, this thesis explores one woman’s understanding of herself and her life with a moderate traumatic brain injury. Adjustment is portrayed broadly, involving new experiences of one’s body, oneself, and society. Interpretative phenomenological analysis serves as the method for this thesis. In contrast to previous findings, the results show that the experience of change in social identities does not always lead to an experience of a temporal division or loss of the self. The results provide an understanding of the self as existing on two levels; an interplay with transient social identities and a more profound sense of being. The results highlight the idea of social identities as connected to hegemonic understandings of the able body and an unconscious dependency on a high-functioning body and mind. Regarding clinical implications, the results imply that verbal sense-making of the trauma can enhance the patient’s understanding of neurological deficit: the injury is experienced as more real as it is verbally placed in a socially shared reality. Moreover, during the initial state of the injury, the person’s understanding of their condition can be multiple, inaccurate and contradictory. Hence, this thesis strengthens the importance of improving the patient’s early access to a diagnosis and healthcare. A person’s experience of the healthcare process can have a major impact on how they experience their illness. Shortcomings in the patient information system and a lack of information during the rehabilitation re-evaluations can cause the patient to experience uncertainty over their health, eliciting emotions of loneliness and mistrust towards the healthcare, hampering the adjustment process. Motivation to adjust can manifest as an interaction between having a positive outlook on life, the experience of having a limited choice, and an embodied understanding of being alone with the illness. Lastly, the results point out that the realization of a traumatic brain injury is a recurrent process of thought. The process is crucial in terms of adjustment since it enables the person to create a meaningful presence in times of adversity.
-
(2022)Luottamus on äärimmäisen tärkeä sosiaalipsykologinen ilmiö organisaatioiden näkökulmasta, sillä se on olennainen osa sekä työntekijä-esihenkilösuhteita, että organisaation tehokasta toimintaa. Monissa uusissa työntekijä-esihenkilösuhteissa saatetaan kuitenkin epäonnistua saavuttamaan korkea luottamustaso, sillä luottamus on dynaaminen ja erityisen herkkä muutoksille tämän kriittisen alkuvaiheen aikana. Tämä maisterintutkielma esittää, että arvojen yhteensopivuus, relatiivinen identifikaatio, sekä riippuvaisuus toisesta ovat tärkeitä luottamusmotivaation kannalta, ja että muutokset näissä tekijöissä vaikuttavat myöhempään luottamuksen kehittymiseen. Lisäksi taustalla on oletus, että esihenkilön vaihtuminen moderoi näiden motivoivien tekijöiden vaikutusta luottamukseen. Tämä johtuu siitä, että esihenkilön vaihtuminen voidaan nähdä kognitiivista tulkintaa muuttavana tapahtumana (phase-shifting event; Lind 2001), jossa esihenkilön vaihtumisen kokeneet henkilöt prosessoivat ja tarkastelevat saatavilla olevaa tietoa syvällisemmin, mikä johtaa yleisten luottamusarvioiden pohdintaan, sekä muokkaamiseen. Tutkielmassa käytettävä pitkittäisaineisto kerättiin 718 suomalaiselta verkkopaneelin jäseneltä, jotka vastasivat kysymyksiin koskien heidän työtään, sekä heidän suhdettaan esihenkilöönsä. Datankeruun aikana huomattiin, että suhteellisen suuri osa vastaajista koki esihenkilön vaihdoksen aikapisteiden välillä, mikä mahdollisti hypoteesien testaamisen kvasikokeellisella asetelmalla. Lopullinen otanta koostui 137 vastaajasta, joilla esihenkilö vaihtui, sekä 581 vastaajasta, joiden esihenkilö pysyi samana. Tutkielman tulokset tukevat hypoteeseja siitä, että esihenkilön vaihtuminen voidaan nähdä kognitiivisena muutostapahtumana (phase-shifting event), ja että muutokset luottamuksen motivaatiotekijöissä vaikuttavat myöhempään luottamuksen kehittymiseen erityisesti silloin, kun vastaajat kokivat esihenkilön vaihdoksen. Lisäksi tulokset osoittavat, että luottamuksen kehittymisen kannalta ei välttämättä ole tärkeintä luottamuksen motivaatiotekijöiden yleinen taso, vaan ero nykyisen-, sekä totutun tason välillä. Tutkimalla samanaikaisesti luottamusta, esihenkilön vaihdosta, sekä muutosta luottamuksen motivaatiotekijöissä tämä tutkielma antaa ainutlaatuisen panoksen muuhun esihenkilön vaihdosta sekä luottamusta tutkivaan kirjallisuuteen. Tutkielman lopussa pohditaan teoreettisia ja konkreettisia yhtymäkohtia muuhun luottamuskirjallisuuteen ja organisaatioiden toimintaan, sekä ehdotetaan kuinka näitä tuloksia voi hyödyntää tulevaisuuden luottamustutkimuksessa.
-
(2023)Aikaisempien tutkimusten perusteella empatiaa tarvitaan nykypäivän muuttuvassa työympäristössä, erityisesti johtajien ominaisuutena. Empaattisesta johtajuudesta on paljon hyötyä työntekijöille, johtajille sekä organisaatioille. Se voi auttaa luomaan viihtyvämpää ja turvallisempaa työyhteisöä ja saada työntekijät sitoutumaan paremmin työhönsä. Tässä tutkimuksessa pyrittiin selvittämään, näkevätkö johtajat ja työntekijät empaattisen johtajuuden samalla tavalla ja miten merkitykselliseksi he sen käsittävät. Merkityksellä tarkoitetaan tässä tutkimuksessa kahta asiaa: 1. Empaattisen johtajuuden määritelmää eli mitä se tarkoittaa johtajien ja työntekijöiden näkökulmasta 2. Miten tärkeäksi tai hyödylliseksi se nähdään tai mikä empaattisen johtajuuden arvo on. Teoreettisena viitekehyksenä käytettiin fenomenologiaa ja analyysimetodina käytettiin tulkitsevaa fenomenologista analyysia, joka mahdollistaa syvällisen tutkimuksen ihmisten subjektiivisesta näkökulmasta ja heidän merkityksellisistä kokemuksistaan. Aineisto koottiin strategisella valinnalla ja puolistrukturoiduilla haastattelumenetelmällä miesvaltaisessa teollisuuden organisaatiossa. Tutkimuksen kohteena oli erityisesti empatian kokeminen miesvaltaisessa ympäristössä, jossa oletettavasti empatiaa stereotyyppisesti pidetään feminiinisenä ominaisuutena. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että empaattinen johtajuus koostuu aktiivisesta kuuntelusta, ystävällisyydestä ja tunnetaidoista. Empaattinen johtajuus nähdään yhtenä tärkeänä johtamisominaisuutena sekä miehille että naisille, ja tulokset ovat jonkin verran yhteneväisiä aiempien empatian ja empaattisen johtajuuden tutkimusten kanssa. Sukupuoliroolien vaikutus tutkimuksessa jäi kuitenkin osittain epäselväksi. Lisäksi tutkimuksen rajoituksena oli muun muassa se, että jotkut haastatteluista tehtiin etänä ja jotkut paikan päällä, mikä saattaa vaikuttaa tuloksiin. Tulevaisuuden tutkimukset voivat keskittyä osallistujien asenteisiin empatiaa kohtaan, johtajamenetelmien keskusteluun, koulutuksiin tai tapahtumiin, joissa jokainen yrityksen jäsen huomioidaan tai muihin vastaaviin aiheisiin. Myös syvempi ja kattavampi haastattelututkimus voisi auttaa ymmärtämään empaattisen johtajuuden käsitettä ja sen merkitystä entistä paremmin.
Now showing items 121-140 of 155