Browsing by study line "Programvara"

Background: Continuous practices are common in today’s software development and the terms DevOps, continuous integration, continuous delivery and continuous deployment are fre- quently used. While each one of the practices helps in making agile development more agile, using them requires a lot of effort from the development team as they are not only about au- tomating tasks but also about how development should be done. Out of the three continuous practices mentioned above, continuous delivery and deployment focus on the deployability of the application. Implementing continuous delivery or deployment is a difficult task, especially for legacy software that can set limitations on how these practices can be taken into use. Aims: The aim of this study is to design and implement a continuous delivery process in a case project that does not have any type of automation regarding deployments. Method: Challenges of the current manual deployment process were identified and based on the identified challenges, a model continuous delivery process was designed. The identified challenges were also compared to the academic literature on the topic and solutions were taken into consideration when the model was designed. Based on the design, a prototype was created that automates the deploy- ment. The model and the prototype were then evaluated to see how it addresses the previously identified challenges. Results: The model provides a more robust deployment process, and the prototype automates most of the bigger tasks in deployment and provides valuable information about the deployments. However, due to the limitations of the architecture, only some of the tasks could be automated. Conclusions: Taking continuous delivery or deployment into use in legacy software is a difficult task, as the existing software sets a lot of limitations on what can be realistically done. However, the results of this study prove that continuous delivery is achievable to some degree even without larger changes to the software itself.

Test automation has a crucial role in modern software development. Automated tests are immensely helpful in quality assurance, catching bugs and giving information on the state of the software. There are many existing frameworks that are designed to assist in creating automated tests. The frameworks can have massively varying purposes and targeted applications and technologies. In this paper, we aim to study a selected group of Behavior Driven Development (BDD) testing frameworks, compare them, identify their strengths and shortcomings, and implement our own testing framework to answer the discovered challenges. Finally, we will evaluate the resulting framework and see if it can meet its requirements. As a result we’ll have a better understanding in what kind of tools there are for automating behavior driven tests, what type of different approaches have been and can be taken to implement such frameworks, and what are the benefits and suitable uses of each tool.

Tutkimuksen kohteena oli lentoyhtiö Finnair. Finnair on tehnyt monia muutoksia IT-järjestelmiinsä ja johtamisessa viime vuosina. Vuoden 2020 lopussa kaikki palvelut siirrettiin AWSpilveen ja fyysisten palvelinkeskusten käytöstä luovuttiin. Tämä toimintamalli on parantanut IT-järjestelmien toimivuutta, koska pilvipalvelujen saatavuus ja käytettävyys on korkea. Silti järjestelmissä on ollut ongelmia, joiden syynä ovat olleet järjestelmätoimittajan ongelmat ohjelmiston kanssa. SIAM (Service Integration and Management) on lähestymistapa useiden palveluntarjoajien hallintaan ja niiden integroimiseen yhdeksi liiketoiminnalliseksi IT-organisaatioksi. SIAM tavoitteena on integroida saumattomasti erilaiset sisäiset ja ulkoiset palveluntarjoajat toisiinsa. SIAM on uusi termi IT-ympäristön hallinnasta. SIAM toiminnolle ei ole tarkkaa määritelmää, mutta yritykset voivat itse määritellä, kuinka käyttää sitä ympäristönsä kehittämiseen. SIAM on terminä niin uusi, ettei sille ole vielä löydettävissä parhaita käytäntöjä. SIAM toiminto voi olla yrityksen sisäinen toimintaa tai toimittajalta ostettua palvelua. Tutkimuksen kirjallisuuskatsauksessa perehdyttiin SIAM aiheiseen kirjallisuuteen ja verkkosivuihin. Tutkimuksessa havaittiin, että jonkin verran tieteellistä materiaalia oli saatavilla SIAM aiheesta. Näiden materiaalien pohjalta laadittiin yhteenveto, jota käytettiin tutkimuksen aikana. Kirjallinen aineisto auttoi tutkimuksen aikana ymmärtämään, miten määritellään SIAM toiminto. Näitä tietoja verrattiin tutkimushaastatteluissa kerättyihin tietoihin. Tutkimuksen lopuksi laadittiin selvitys kuinka hyvin SIAM toiminto saatiin käyttöönotettua Finnarilla. Arvioinnin perusteella laadittiin suosituksia jatkotoimenpiteistä ja suositus miten SIMA toimintoja tulisi edelleen kehittää.

Verkon avulla tarjottavien rajapintojen käyttö ja niiden tarjoaminen kolmannen osapuolen käyttäjille on lisääntynyt sovelluskehityksessä viimevuosina suuresti. Mikropalveluarkkitehtuurin yleistyminen on osaltaan lisännyt sovelluksien hyödyntämien rajapintojen määrää merkittävästi ja luonut tarpeen työkaluille ja toimintatavoille, joilla kasvanutta rajapintojen määrää voidaan hallita ja ylläpitää tehokkaasti. Tämä tutkimus koostuu kahdesta erillisestä osasta. Ensimmäisessä osassa kartoitetaan kirjallisuuskatsauksen avulla API-hallinnan tavoitteita. Toisessa osassa tutustutaan tapaustutkimuksen avulla, kuinka kirjallisuuskatsauksessa tunnistettuja tavoitteita on toteutettu ja kuinka ne koetaan käytännön sovelluskehityksessä. Tutkielman keskeisenä tuloksena on joukko API-hallinnan tavoitteita ja käsitys siitä, kuinka niistä merkittävimmät ovat toteutettu tapausorganisaatioissa. API-hallinnan käytäntöjen lisäksi haastattelujen avulla selvitettiin, kuinka nämä käytännöt koetaan sovelluskehittäjien keskuudessa. Tuloksien perusteella API-hallinta voi lisätä sovelluskehittäjien työmäärää, mutta samalla se koetaan suurien organisaatioiden tuotteiden parissa lähes välttämättömänä toimintatapojen yhtenäistäjänä. Yhteenvetona tutkielman perusteella API-hallinta tarjoaa tarpeellisia työkaluja ja toimintatapoja rajapintojen kanssa työskentelyyn, kun rajapintoja on suuri määrä tai kun niitä tarjotaan organisaation ulkopuolisille sovelluskehittäjille. Käytännössä tapausorganisaatioiden rajapintojen hallinta on toteutettu vaihtelevin käytännöin eikä sitä koeta aivan pienessä organisaatiossa lähtökohtaisesti mielekkääksi.

Background: The splitting of functionality into multiple inter-communicating services has created a need for managing the APIs that these services are using to talk to each other. They also present an easy avenue for faults to be introduced into the system as these services are updated over time, especially in the absence of extensive testing, such as in rapid prototyping contexts. Aims: The study aimed to find a light-weight method for detecting API breakages between services, which requires as little manual labor from developers as possible. Method: The method used for the study was design science research focused around the iterative de- velopment and validation of the method through using it in synthetic and practical use-cases. Results: The study identified the possibility of using self-documenting services and machine- readable API documentation as a means to automatically detect API breakages either via naive or more complex approaches, with complex approaches providing more granular fault detec- tion and ability to create dependency graphs between services. Conclusion: Use of more automation seems a viable approach to detecting faults in network-based communication be- tween services. With further study, these approaches could be developed into developer-friendly systems, which allow not only automated fault detection, but also visual impact analysis for complex architectures spanning multiple services.

Tiedonhallinta on oleellinen osa nykypäivän tietotyötä, tämä maisterintutkielma tarkastelee tietojohtamisen ja tiedonhallinnan käsitteiden avulla projektinhallintaa. Projektinhallinta on käsitteenä laaja ja tässä työssä sitä tarkastellaan rakennushankkeiden johtamisen ja eri osapuolien tiedonhallinnan näkökulmasta. Rakennushanke koostuu useasta erilaisesta sidosryhmästä, joiden tavoitteena on yhteistoimin rakentaa ja tai korvata jotakin olemassa olevaa. Rakennushankkeissa tiedonhallinta on kriittistä, sillä päätöksillä on suoranainen vaikutus projektin onnistumiseen. Työ käsittelee datan mallinnuksen merkitystä sekä sen hyödyntämistä matalan kynnyksen ohjelmoinnissa, jonka hyödyntäminen yrityksissä on kasvanut viime vuosina merkittävästi. Työn tavoitteena on tutkia kuinka rakennushankkeiden tiedonhallintaa voisi kehittää rakennushankkeiden projektityöskentelyssä. Tavoitteena on tutkia, soveltuuko Microsoft Power Platform sekä Teams viestintä- ja yhteistyöalusta tietojohtamisen työkaluksi projektinhallintaan tiedonhallinnan näkökulmasta sekä voiko kyseisillä tuotteilla ratkaista eri toimijoiden yhteistoiminnan haasteita. Case esimerkkinä matalan kynnyksen ohjelmointiin liittyen tutkitaan erästä rakennushankkeiden johtamiseen liittyvää prosessia nimeltä työmaakokous. Työn tuloksena on havaittu, että tiedonhallinta sekä työssä tarkasteltu matalan kynnyksen ohjelmointialusta soveltuu rakennushankkeen projektinhallintaan tuoden läpinäkyvää tiedonhallintaa sekä hallittavuutta projekteihin.

Tässä tutkielmassa käsitellään sovellusten huoltovarmuutta: tutkimuksen kohteena oli Yleisradio Oy:n verkkouutiset, eli Uutisvahti– ja Yle–sovellukset, sekä yle.fi–verkkosivusto. Tutkimuksessa selvitettiin, onko verkkouutiset tärkeä viestintäväline viranomaisviestinnässä. Lisäksi selvitettiin, miten huoltovarmuus toteutuu Yleisradion verkkouutisissa. Tulosten perusteella verkkouutiset on tärkeä väline viranomaisviestinnässä. Lisäksi verkkouutisten huoltovarmuus on tulosten perusteella pääosin hyvällä tasolla. Suurin uhkatekijä verkkouutisten huoltovarmuudelle on riippuvuus ulkomaailman internet–yhteyksistä sekä kolmansien osapuolien pilvipalveluista.

Infrastructure as Code (IaC) is one of the key components for shortening the software development cycle and enabling DevOps culture in software development teams. While the concept was introduced to the wider audience in the mid-2000s, alongside DevOps, the adoption of Public Cloud and declarative domain-specific IaC -languages has made it an integral part of software development. In this thesis, we describe the IaC as a concept and examine its history, tools, and the state of the current research. We examine Infrastructure Systems and Infrastructure Stacks as concepts for describing IaC, and different patterns for re-usable modules. We then introduce Microsoft Azure as a Public Cloud Provider, its Platform-as-a-Service (PaaS) -resources, and infrastructure deployment mechanics, focusing on Azure Resource Manager templates and Bicep domain-specific language. As a case example, we go through a real-life project for creating re-usable Azure Bicep modules, examine how its architecture evolved during the project and architectural decisions made in different parts of the project. We introduce Common Azure Resource Module Library as a reference architecture for modular Azure Bicep code, present an architecture based on a façade module pattern and perform an Architectural Trade-off Analysis (ATAM) to find tradeoffs, architecture sensitivity points and risks.

Manual creation of game content is often the most expensive and time-consuming part of game development. Procedural content generation offers an alternative solution, automatically generating game content with the help of algorithms. This can decrease the cost and effort of content creation inaddition to offering other benefits such as increasing the game’s replayability. This thesis investigates the current state of procedural content generation and how it is utilized in game development. A major part the thesis is investigating state-of-art open-source software that can be used for automatic generation of game content. We evaluate the usefulness and practicality of utilizing these tools in game development.

A dynamically evolving nature of software development (SWD) necessitates an emphasis on lifelong learning (LLL) for professionals in this field. In today’s rapidly changing technology domain LLL has transitioned from an exceptional practice to an essential norm, recognized as a fundamental skill within the industry. This thesis investigates a current state, trends, challenges, and best practices of lifelong learning in SWD workplaces. Our research draws on a review of literature spanning the past two decades, complemented by semi-structured interviews conducted with software professionals of diverse experience levels, all employed in the capital region of Finland. Additionally, this thesis contributes to an existing classification of learning methods utilized by software professionals and to a lifelong learning framework grounded in established research. Our findings underscore the importance of fostering a culture of continuous learning in software development workplaces, offering recommendations for employers to consider. Nurturing a learning mindset and personalized, employee-centered approach to learning increases learner autonomy and commitment, seamlessly integrating learning as a natural part of work and career development. Such a workplace culture enhances employee well-being and employer’s innovativeness and competitiveness, establishing lifelong learning as a mutually beneficial solution for both of the parties involved.