Browsing by discipline "Economics"

The debate on the topic of the merits of fiscal policy has re-emerged due to the financial crisis of 2008-10 and the effect of the zero lower bound on monetary policy. New research has added new models and identification methods to the growing body of literature on fiscal multipliers. The motivation for the paper was to investigate the effects of fiscal policy shocks using a structural VAR. The main goal has been to estimate the spending and tax multipliers for Estonia. Estonia was one of the first countries to put forth austere fiscal consolidation measures in response to the aforementioned crisis. Thereafter, it has become a peculiar case study for critics and advocates of austerity, as it managed to grow its way through the financial crisis despite significant austerity measures. A major challenge when using a SVAR is the identification of fiscal policy shocks. Due to the simplicity of the method and the lack of narrative data on fiscal measures, I opted to estimate the SVAR using the Cholesky decomposition. The estimated multipliers are small in magnitude, same as mostly found in the literature based on the Blanchard-Perotti identification scheme. However, the signs of the estimates are reversed compared to the usual. Estimation results show positive spending shocks to be contractionary and positive tax shocks to be expansionary. These can be interpreted as negative fiscal multipliers, as found in papers such as Giavazzi and Pagano (1990) and Alesina and Ardagna (1998). This suggests that fiscal austerity could be expansionary in the Estonian economy. Another explanation for the results is the possibility that the the spending-savings decisions of the Estonian firms and consumers are consistent with Ricardian equivalence. Furthermore, the small sample size and the possibility of a misspecified model are other important aspect to keep in mind when interpreting the results. Thus, further investigation is warranted. The study could be extended in many different directions. For instance, one could attempt to estimate state-dependent multipliers, control for fiscal foresight, test different SVAR identification schemes, include monetary policy interactions with fiscal policy, and extending the research to a panel study covering all the Baltic States. The latter could perhaps offer a way out of the small sample size problem, considering the similarity of Estonian and other Baltic economies.

Euroopan unioni laajeni itään 1.5.2004 kasvaen kymmenellä uudella jäsenmaalla. Suomi rajoitti kaksivuotisella siirtymäaikalailla uusien jäsenmaiden kansalaisten vapaata liikkuvuutta. Laki ei koskenut palveluiden liikkuvuutta, minkä seurauksena erityisesti Virosta saapui Suomeen paljon työvoimaa paikallisten yritysten lähetettyinä työntekijöinä. Vastoin alkuperäisen siirtymäaikalain tavoitetta ulkomaalaisten lähetettyjen työntekijöiden maahantulo helpottui ja työehtojen valvonta vaikeutui. Tässä tutkimuksessa hyödynnetään EU:n itälaajentumista luonnollisena koetapahtumana, jonka avulla pyritään selvittämään muutosten vaikutuksia uusmaalaisten rakennusmiesten palkkakehitykseen lyhyellä aikavälillä. Itälaajentumisen ja siirtymäaikalain myötä kasvanut ulkomaalainen työvoima painottui erityisesti Uudellemaalle ja rakennusalalle. Muualla Suomessa ulkomaisen työvoiman kasvu oli merkittävästi vähäisempää. Tutkimuksessa käytetään difference-in-differences menetelmää. Uusmaalaisten rakennusmiesten verrokkiryhmänä analyysissa hyödynnetään rakennusmiehiä Itä-Suomen rakennuspiiristä, jossa EU:n itälaajentuminen ei kasvattanut ulkomaisen työvoiman määrää. Muilta osin erot alueiden välillä säilyivät tarkastelujaksolla vakaina. Tutkimuksessa on käytetty ryhmätason aineistoa talonrakennusalan järjestäytyneiden yritysten keskituntiansioista. Tiedot on poimittu EK:n palkkatilastosta. Analyysin perusteella uusmaalaisten rakennusmiesten keskimääräinen tuntiansio laski -1,55 prosentilla vuoden 2003 lopusta vuoden 2004 loppuun. Sen sijaan työtehtäviltään erikoistuneempien kirvesmiesten palkkoihin ulkomaisen työvoiman kasvu ei tulosten mukaan käytännössä vaikuttanut. Lisäksi rakennusmiehiin kohdistuneet negatiiviset vaikutukset arvioitiin lyhytaikaisiksi sekä pieniksi suhteutettuna ulkomaisen työvoiman merkittävään kasvuun. Koeasetelmaan ja ryhmätason aineistoon liittyvät rajoitteet heikentävät tulosten yleistettävyyttä ja luotettavuutta. Tulokset antavat kuitenkin tukea näkemykselle, että mitä koulutetummasta tai osaamiseltaan erikoistuneemmasta ammattilaisesta on kysymys, sitä pienempi voidaan ennakoida olevan ulkomaisen työvoiman kasvun tai työehtojen joustojen lisääntymisen negatiivinen vaikutus palkkakehitykseen.

Auctions are in the core on the field of dynamic pricing. Prices alter as a function of time, by either ascending or descending, and the objective of this kind of pricing mechanism is to allocate the good for the one who is willing to pay the winning price. Northwestern University has used a pricing mechanism (Purple Pricing) combining characteristics of descending auction and dynamic pricing for several years in order to sell tickets to the university’s basketball teams’ home matches. The aim of this thesis is to examine and evaluate the functioning of this kind of mechanism. The main sources for the material and content for this literary survey can be categorized to three branches. Models and main theoretic results were provided by using related economic literature, practical model of Purple Pricing was taken as a research topic separately, and some of key facts regarding functioning of the pricing mechanism were gathered through enquiry. Main results were that Purple Pricing can be modelled by using Bellman equation and characterised as a descending auction where agents (the university and the spectators) interact with both sides having own separate maximization problems. The agents can be distinguished into seller and bidders. With certain assumptions regarding the agents, model can be solved. The solution in itself provides optimality conditions which maximize the allocation (and revenue maximization) problem of the organizer (the university). The functioning of the model has caused result concerning both ticket allocation, but also real life side effects. Besides being socially efficient in allocating the tickets, its merits have been likes of the disclosure of demand curve and abolishment of black market. Although due to its special pricing policy it was not able to reach optimum (maximum) revenue, increase in revenue did occur. Similar pricing mechanisms with context-related adjustments have potential to be used in Finnish football.

There are many studies concerning the supply of labor. However, although overtime work is a common phenomenon, it is rarely the topic of these studies. This thesis studies remuneration policy and the prevalence of overtime work for professional engineers in Finland. The data used in this study are annually collected survey data, for the period 2002-2011. The data represent union members of the Union of Professional Engineers in Finland (UIL ry). The data mainly consist of senior salaried employees. Remuneration policy and the incidence of overtime work are studied by descriptive methods and by regression models. A multinominal logit model is used for the overtime remuneration policy estimation. The method is used to impute missing data for those who do not work overtime. The Tobit regression model is applied as the overtime model. The findings of this thesis are that an individual’s position affects both the incidence of overtime work and remuneration policy. Individuals in a managerial position more often work overtime and bonus payment systems are the main incentive for this. This overtime model is reasonable for those senior salaried employees who are covered by the Working Hour Act. According to the Working Hour Act, those who work, for instance, as a specialist or in an expert position should be compensated for overtime work. In the overtime function for middle management, experts, and salaried employees the income effect initially dominates as remuneration for overtime increases, but finally, as overtime remuneration further increases, more individuals actually tend to work more overtime. As work experience increases, individuals work less overtime at first, but the relationship turns out to be U-shaped. Overtime work is less common for women and those in the public sector. The overtime model provides only a weak positive indication of the incidence of overtime for those who have recently been promoted to a new position or duties. The findings are only partly in accordance with empirical studies. The differences are explained by the characteristics of senior salaried employees. The results of this thesis might stem from the nature of their duties, the working environment and also from individual characteristics. That is why I assume here that long-run career objectives affect the incidence of overtime. In conclusion, there still remains the question of whether short-run or long-run factors have more explanatory power. For example is overtime work motivated by overtime rates or wage levels in the long run.

Foreign direct investment (FDI) flows have increased tremendously in the past twenty years, and these investments have grown especially in developing economies. FDI has become an efficient mechanism to increase economic development in poor countries. This thesis opens up the decision-making process of developed countries related to FDI decisions. The main focus is to concentrate on FDI in developing countries, and how they try to find relevant policies in order to attract more FDI flows. Some relevant empirical findings between China and Sub-Saharan Africa are shown to support the benchmark model. The model does not go through every possible aspect of FDI but shows how different southern technology frontiers and risks in production might affect the final FDI flows in developing countries. The benchmark model is a North-South model where the North and South are the developed and developing country, respectively. The main feature of this model is that a northern firm might opt out of doing FDI, if the technology frontier in a southern industry is too low for a northern firm with a relatively high technology. This situation might cause a risk of FDI quality failure, where the production chain in the South fails to complete successfully. This kind of failure is possible, if the skills or knowledge of the southern workers is not high enough. The benchmark model is later extended with the innovative and imitative South in this thesis, and lastly technology-neutral risks are introduced and added to the benchmark model. The benchmark model shows that only firms with intermediate technology levels in the North move production to the South or become multinationals. Additionally, more multinational production increases the technology frontier in the South and eventually decreases the risk of FDI quality failure. This development leads to more FDI flows and widens the technology spectrum of the multinational firms. The aim of governments in developing countries is to increase their technology frontiers in different industries. This thesis goes through many important policy parameters which can improve the technology frontier in the South and eventually lead to more multinational production.

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan korkofutuureista laskettujen rahapolitiikkashokkien vaikutuksia bruttokansantuotteeseen, brutto yksityisiin kotimaisiin investointeihin, kuluttajahintaindeksiin sekä yksityisiin kulutusmenoihin. Tutkimuksessa keskitytään Yhdysvaltain finanssimarkkinoihin. Tässä tutkimuksessa syvennytään futuurijohdannaisiin, jotka ovat lyhytaikaisia korkofutuureja.  Fed funds -futuurit ovat korkofutuurit, joita voidaan käyttää ennustamisen työkaluna. Fed funds -futuureilla myös suojaudutaan ja hyödynnetään lyhytaikaisia korkoriskejä, sekä nämä futuurit kuvaavat Fedin tulevaisuuden rahapolitiikan kurssien käyttäytymistä. Fedin koron muutoksien todennäköisyyttä markkinoilla voidaan estimoida käyttämällä fed funds -futuureita. Kirjallisuuskatsauksessa tarkastellaan fed funds -futuureja, tavoitekoron muutoksen ja koron aikarakenteiden mallia sekä paikallisten projektioiden menetelmää. Korkofutuureilla suojaudutaan korkoriskeiltä. Fed funds -futuureilla voi suojautua odottamattomilta muutoksilta lyhytaikaisissa koroissa. Näiden futuureiden avulla treidaajat pystyvät keinotella suhteessa korkojen muutoksiin sekä Fed toimintoihin. Tutkimuksessa käytetään Keaslerin ja Goffin (2007) fed funds -koron määrittelyä. Futuureiden hinnoittelu määrittyy sopimuksen erääntymiskuukauden mukaan. Rahapolitiikkashokkeja lasketaan käyttämällä Gospodinovin ja Jamalin (2015) menetelmää. Tutkimuksessa tarkastellaan Balduzzin ym. (1997) tavoitekoron muutoksen ja koron aikarakenteiden mallia, joka tarkastelee lyhytaikaisten fed funds -korkojen vaikutusta korkojen aikarakenteisiin. Inflaatio-odotuksella ja lyhytaikasilla likviditeetin vaikutuksilla voi vaikuttaa korkoon rahapolitiikassa. Tavoitekorkojen muutoksien odotukset vaikuttavat lyhytaikaisten fed funds -korkojen ja yli yön fed funds -koron kurssieroihin. Empiirisessä tutkimuksessa käytetään Jordan (2004) paikallista projektioiden menetelmää. Hän puolestaan tutki, miten paikallisilla projektioilla saadaan rahapolitiikkashokille impulssivasteen estimointia ja päättelyä. Jordan (2004) tutkimuksessa korkokannan estimointi tapahtuu paikallisella projektioilla sen jokaisessa periodissa. Rahapolitiikkashokkien aineisto koostuu fed funds -koroista ja 30 päivän fed funds -futuureista. Aineiston aikaväli on 31.3.1989 - 30.6.2016. Selitettävien muuttujien aineisto koostuu bruttokansantuotteesta, brutto yksityisistä kotimaisista investoinneista, kuluttajahintaindeksistä ja yksityisistä kulutusmenoista. Tämän aineiston aikaväli on 1.1.1989 - 1.7.2016. Näiden aineistojen frekvenssi on kvartaali. Rahapolitiikkashokin ja bruttokansantuotteen logaritmisia differenssejä kerrottuna sadalla on välillä positiivinen vaikutus, mutta tilastollinen merkitsevyys on matala. Bruttokansantuotteen logaritmisten differenssien kerrottuna sadalla regression impulssivasteista rahapolitiikkashokeille huomataan, että fed funds -laskettujen rahapolitiikkashokeilla on negatiivinen vaikutus bruttokansantuotteeseen. Rahapolitiikkashokeilla ja brutto yksityisten kotimaisten investointien välillä on positiivinen vaikutus. Brutto yksityisten kotimaisten investointien differenssien kerrottuna sadalla regression impulssivasteista rahapolitiikkashokeille huomataan, että myös rahapolitiikkashokeilla on negatiivinen vaikutus brutto yksityisiin kotimaisiin investointeihin.  Rahapolitiikkashokilla on positiivinen vaikutus kuluttajahintaindeksiin, mutta tilastollinen merkitsevyys on matala. Vain edellisen puolen vuoden fed funds -laskettujen rahapolitiikkashokeilla on positiivinen vaikutus kuluttajahintaindeksiin. Rahapolitiikkashokeilla ja yksityisten kulutusmenojen välillä ei ole tilastollista merkitsevyyttä. Vain edellisen neljän vuoden ja kolmen kvartaalin rahapolitiikkashokeilla on negatiivinen vaikutus yksityisiin kulutusmenoihin. Koska tilastollinen merkitsevyys on vain melkein viiden vuoden rahapolitiikkashokki, rahapolitiikkashokkien ja yksityisten kulutusmenojen välillä on tilastollisesti matala merkitsevyys. Vain brutto yksityisillä kotimaisilla investoinneilla on tilastollisesti merkitsevä vaikutus rahapolitiikkashokkeihin. Muiden muuttujilla ei ole tilastollisesti merkitsevää vaikutusta rahapolitiikkashokkeihin.

Tutkielmassa arvioidaan mikroekonometrisin menetelmin valtion erityisrahoitusyhtiö Finnvera Oyj:n myöntämien vastikkeellisten lainojen ja takausten vaikuttavuutta asiakasyritysten liikevaihtoon, henkilöstömäärään ja liiketulokseen. Tämän lisäksi tarkastellaan, kuinka toistuvasti sama yritys saa Finnveran rahoitusta ja mistä tämä toistuvuus johtuu. Julkisella rahoituksella pyritään paikkaamaan rahoitusmarkkinoilla vallitsevia puutteita. Työssä esitellään Stiglitzin ja Weissin (1981) sekä De Mezan ja Webbin (1987) teoreettiset mallit, joissa tarkastellaan epäsymmetrisen informaation vaikutuksia yritysrahoitukseen. Mallien ristiriitaiset tulokset korostavat yritysrahoitukseen liittyvää teoreettista epävarmuutta. Tutkimusaineisto on epätasapainoinen paneeli Suomessa toimivista pk-yrityksistä vuosilta 2004–2011. Aineisto on koottu useammasta eri lähteestä. Finnveran rahoituksen vaikuttavuutta arvioidaan sekä kiinteiden vaikutusten (fixed effects) paneelimalleilla että erotukset-erotuksissa –vertaistamisen avulla (Heckman ym. 1997). Rahoituksen toistuvuuden tutkiminen perustuu havaittuihin Markovin siirtymätodennäköisyyksiin ja toistuvuuden syyt Finnveran toimihenkilöiltä kerättyihin tietoihin. Paneelimallien estimointitulokset osoittavat, että Finnveran rahoitus mahdollistaa yritysten liikevaihdon ja henkilöstömäärän kasvun. Sen sijaan yritysten kannattavuuden paranemisesta ei saada viitteitä. Erotukset-erotuksissa –vertaistaminen tukee paneelimallien tuloksia. Asiakkuudella on positiivisia vaikutuksia erityisesti henkilöstömäärään. Samalla saadaan kuitenkin näyttöä siitä, että rahoituksen vaikutukset riippuvat vuodesta, jolloin yritys on tullut Finnveran asiakkaaksi. Tulokset ovat yleisesti linjassa niin kotimaisten kuin ulkomaisten vastaavien tutkimusten kanssa. Rahoituksen toistuvuuden tarkastelu osoittaa, että kerran rahoitusta saanut yritys saa sitä melko todennäköisesti myös tulevaisuudessa. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että uudempien yritysten luottopäätöksissä Finnvera pyrkii kohti markkinaehtoista rahoitusratkaisua. Toimihenkilöiltä saatu lisäinformaatio havainnollistaa, että pankkien kanssa tehtävät limiittirahoitukset aiheuttavat pääosan tilastollisesta toistuvuudesta. Toistuvuuteen vaikuttavat lisäksi muun muassa pankkien halukkuus riskinjakoon, yrittäjän halukkuus Finnveran rahoitukseen sekä Finnveran halu pitää kiinni vanhoista asiakkaista, joiden toimintalogiikan se on oppinut ymmärtämään. Aineiston analyysin perusteella päädytään tulokseen, että Finnveran rahoitus paikkaa yritysten kohtaamaa markkinapuutetta ja auttaa niitä kasvamaan. Tarkastelujakson lyhyt aikaväli ei mahdollista lopullista päätelmää rahoituksen vaikutuksista kannattavuuteen. Yksi tutkimuksen keskeinen huomioon otettava asia on, estimointeihin valikoituneet koeryhmän yritykset ovat keskimääräistä Finnveran asiakasta vanhempia ja suurempia. Näin ollen tuloksia ei voida yleistää aloittaviin ja pieniin Finnveran asiakkaisiin, jotka muodostavat määrällisesti suurimman asiakasjoukon. Tämä on tiettävästi ensimmäinen tutkimus, jossa voidaan tarkastella Finnveran rahoituksen tarpeellisuutta vuonna 2007 alkaneen finanssikriisin aikana. Tulosten perusteella Finnveran rahoituksella on positiivisin vaikutus juuri kriisin aikana asiakkaiksi tulleisiin yrityksiin. Tämä tulos viittaa siihen, että todellinen markkinapuute vaihtelee suhdannetilanteen mukaan.

Internet search engines produce large amounts of data. This thesis shows how the data about internet searches can be used for inflation forecasting. The internet search data is constructed from searches performed on Google. The sample covers eurozone countries over the period from January 2004 to July 2017. The performance of the internet searches is evaluated relative to traditional inflation forecasting benchmark models. The usefulness of the Google searches is evaluated by Granger causality and out-of-sample performance. Furthermore, to study the robustness of the results, the out-of-sample forecasting accuracy has been evaluated in two separate sub-samples. In this study, a simple autoregressive model augmented with internet searches is found to outperform the traditional benchmark models in predicting the month-over-month inflation of the near future. Moreover, the improvement is statistically significant in one-month ahead forecasting accuracy. The Google model also outperforms the benchmark models in year-over-year inflation forecasting. However, the improvement in year-over-year forecasting accuracy is modest. In addition, this thesis shows that the seasonally adjusted internet search data can improve the performance of the Google model slightly. This thesis is related to fast-growing research on employing Google Trends data in economic forecasting. The findings in this thesis require further research in exploiting the internet search data in macroeconomic forecasting.

Evolutionary game theory models attempt to explain social norms, which defy rational behaviour, have emerged. This thesis researches if evolutionary game theory model using replicator dynamics can forecast shifts in social norms. Viability of two models from two peer reviewed articles are studied. In “An economist perspective on evolution of norms” by Kenneth Binmore and Larry Samuelson provide learning model using ultimatum game. In “Evolutionary stability and social norms” Rajiv Sethi examines how payoff maximizers fare against norm guided players in prisoner’s dilemma model. Both articles postulate that equilibrium strategies of the models are prevailing social norms of the respective systems. Key concepts of evolutionary game theory are presented. John Maynard Smith and George Price were first to introduce evolutionary stable strategy. If all members of population adept a strategy and no mutant strategy can invade the popula-tion, the original strategy is evolutionarily stable. Stability concept is extended to multi-population systems where repli-cator equations govern dynamics of the systems. Concept of evolutionary stable set is presented. In first of the two models, Binmore and Samuelson describe learning model based on ultimatum game with noise com-ponent. Discrete replicator equations describe dynamics of the model. Binmore and Samuelson find equilibria of the ultimatum game model using several sets of simulations with differing conditions. In the second model Sethi creates two stage prisoner’s dilemma model with eight norms based on pure strategies and payoff maximizers. Continuous replica-tor equations describe dynamics of the model. Sethi finds equilibria of the model analytically. Equilibria of the two models are presented. Study of the equilibria is limited to one simulation in ultimatum game model. In prisoner’s dilemma model study is limited to case where payoff maximizer can identify other strategies. Equilibria of these models is compared to features of social norms. Ultimatum game model removed from further study due lack of multiple equilibria. Long run state of the prisoner’s dilemma model is deterministic. Shifts between social norms do not occur. Stochastic effects are introduced. Stochastic process is added to the prisoner’s dilemma model. Stochastic prisoner’s dilemma model is found to be unsuitable for forecasting. Neither of the presented models can be used for forecasting. Models with best reply dynamics are offered as topic of further research.

The economies of East Asia, notably China, South Korea and Vietnam, have undergone significant industrial transformations over the last several decades. The rapid transition from largely low-productivity, agriculture-based to high-productivity, modern economies was built on a foundation of manufactured exports to the developed world. In contrast, the economies of Sub-Saharan Africa are still largely resource-based, with little manufacturing export activity. This thesis examines the potential role of exchange rate policy in promoting the manufactured export sector in Africa. Both empirical and theoretical work suggests undervalued domestic currencies played a key role in promoting the growth of manufactured exports in East Asia. The thesis begins by looking at why manufactured exports are important for economic development, looking at both empirical findings and the theoretical underpinnings. The role of exchange rates in the industrialization process is examined, with presentation of both empirical work and an in-depth look at two theoretical models. These findings are then used to assess the potential for a successful strategy of currency undervaluation in Africa. The main finding of the thesis is that such a strategy seems difficult both in terms of economic fundamentals and political reality and could present significant issues going forward.