Browsing by Title
Now showing items 8775-8794 of 32623
-
(2022)Tausta: Pelaamisen suosion kasvaessa ovat tutkijat havainneet patologista negatiivisesti terveyteen vaikuttavaa pelaamista. Tästä ongelmapelaamisen käsitteestä on kehitetty ICD-11 tautiluokitukseen Pelaamisriippuvuus-diagnoosi, jonka kriteereitä ja ominaisuuksia tämä tutkielma käsittelee. Tutkimusmenetelmät: Tutkimusta varten suoritettiin kirjallisuushaku Pubmed tietokannassa. Haku kohdennettiin ICD-11 tautiluokituksen pelaamisriippuvuutta käsitteleviin tutkimuksiin tutkimustavoitteiden mukaisesti. Artikkelihaku tuotti 210 osumaa ja mukaan valikoitui lopulta 32 artikkelia. Tulokset: Pelaamisriippuvuuden kriteerit perustuvat DSM-5 tautiluokituksen nettipelaamisriippuvuuden kriteereihin, joilla taas on taustaa päihderiippuvuuskriteereissä ja internetriippuvuudessa. ICD-11 mukaisella pelaamisriippuvuudella näyttäisi olevan korkeampi diagnostinen kynnys nettipelaamisriippuvuuteen verrattuna, ja pelaajilla patologisempia pelaamistapoja ja vahvempaa oireilua. Tutkimusten vertailua vaikeuttaa kuitenkin epäyhtenäinen ongelmapelaamisen määrittely. Pelaamisriippuvuudessa korostui monenlaista pelaajataustaa sekä riippuvuuteen myötävaikuttavaa ja altistavaa tekijää, jotka vaikuttavat toisiinsa eri tavoin. Pelaaminen selviytymiskeinona ja toimintakyvyn aleneminen osoittautuivat tuloksia tarkasteltaessa keskeisiksi tekijöiksi pelaamisriippuvuuden arvioinnissa. Myös pelaamismotivaatioiden, pelien sekä pelaajan ominaisuuksien yhteensopivuuden on arvioitu saattavan heijastua pelaamisriippuvuuden riskiin. Psyykkisten häiriöiden ja oireiden kausaliteettia pelaamisriippuvuuden syntyyn on tutkimuksissa ollut vaikea arvioida, negatiivisen kehän mahdollisesti syntyessä psyykkisten oireiden ja pelaamisriippuvuuden oireiden limittyessä. Pelaamisriippuvaisilla on kuitenkin vaikuttanut esiintyvän enemmän psyykkistä oireilua. Pohdinta: Pelien ja pelaajien ominaisuuksien vaikutus pelaamisriippuvuuden ilmenemiseen oli monimutkaista ja vaihtelevaa. Oheissairastavuuksien merkitystä pelaamisriippuvuuden ilmenemiseen on vaikea arvioida, vaikka jonkinlainen yhteys näyttäisi olevan. Tutkimuskenttä vaatii yhtenäistä kansainvälistä määritelmää ja mittaria pelaamisriippuvuuden ja siihen liittyvien ominaisuuksien käsitteellistämiseksi.
-
(2016)Tutkimus käsittelee suomalaisessa lehdistössä kesä- ja heinäkuussa 1970 käytyä keskustelua Iranin shaahi Mohammad Reza Pahlavin ja shaahitar Farah Diban valtiovierailusta ja vierailun aikana tapahtuneista mielenosoituksista. Tutkimus analysoi erityisesti poliittisesti sitoutuneiden sanomalehtien (Uusi Suomi ja Kansan Uutiset) polarisoitunutta raportointia aiheesta. Tutkimuksen lähtökohtana on selvittää, miten poliittisesti sitoutuneet ja poliittiselta maailmankatsomukseltaan vastakohtaiset sanomalehdet raportoivat vierailusta ja miten valtiovierailun aikana tapahtuneet mielenosoitukset vaikuttivat sanomalehdissä käytävään keskusteluun. Shaahin valtiovierailun yhteydessä järjestetyt mielenosoitukset muistetaan yhtenä merkittävimpänä tapahtumasarjana suomalaisten mielenosoitusten historiassa, mutta näitä tapahtumia ei juuri ole analysoitu lehdistön näkökulmasta. Tutkimuksen ensisijaisena tavoitteena onkin avata tätä lukua suomalaisten mielenosoitusten historiassa. Tutkimuksen toissijaisena tavoitteena on kartoittaa syvemmin shaahin valtiovierailuun johtanutta prosessia sekä mielenosoittajien että viranomaisten valmistautumista valtiovierailuun. Lähdemateriaali koostuu sanomalehtiaineistosta kesä-heinäkuulta 1970 sekä viranomaislähteistä pääasiassa vuosilta 1969-1970. Viranomaismateriaalista murto-osa on 1960-luvun puolelta. Kansan Uutisten ja Uuden Suomen lisäksi tutkimuksessa käytetään lähteinä muita sanomalehtiä (mm. Helsingin Sanomat ja Suomen Sosiaalidemokraatti) sekä ns. ”naistenlehtiä” (Eeva ja Jaana). Viranomaislähteinä tutkimuksessa käytetään Kansallisarkistossa säilytettäviä valtiovierailuun liittyviä Presidentin kanslian materiaaleja sekä Suojelupoliisin arkiston materiaaleja. Sanomalehdet ja viranomaismateriaali muodostavat laajan lähdepohjan, jonka ansiosta aihealuetta käsitellään tutkimuksessa monipuolisesti. Tutkimuksessa nostetaan esille neljä teemaa, joiden puitteissa suurin osa käydystä sanomalehtikirjoittelusta käytiin. Teemat ovat shaahin ja Iranin taustojen avaaminen sekä pohdinta eli miksi valtiovierailu järjestettiin; mielenosoittajien ja ympäröivän yhteiskunnan erojen käsittely ”sukupolvien välisen kuilun” konseptin kautta; mielenosoitusten väkivaltaisuuksien analysointi ja syyllisten tahojen etsintä; suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden käsittely uhkakuvien (poliisivaltio vs. anarkia) kautta. Tutkimuksessa havaitaan myös, että sanomalehtien valtiovierailua ja mielenosoituksia koskeva kirjoittelu on jaettavissa kolmeen vaiheeseen. Ensimmäisessä vaiheessa lehdet keskittyvät Iranin historiaan ja ajankohtaisiin asioihin, ne avaavat shaahin ja shaahittaren taustoja sekä pohtivat, miksi valtiovierailu on järjestetty. Ajallisesti ensimmäinen vaihe kestää ensimmäisen vierailupäivän iltaan asti, jolloin ensimmäisen varsinaisen mielenosoituksen myötä mielenosoituksen nousevat erityisesti vasemmistolehtien agendalle. Kolmanteen vaiheeseen kirjoittelussa siirrytään kolmantena vierailupäivänä, kun keskustelu siirtyy voimakkaasti Erkki Tuomiojan pidätyksen myötä käsittelemään shaahin sijasta suomalaisen poliisin oikeuksia ja vastuita. Tutkimus osoittaa, että shaahin vierailua ja siihen liittyneitä mielenosoituksia käsittelevä lehtikirjoittelu on osa vuosikausia jatkunutta polarisoitunutta debattia ja yhteiskunnallista kehityskaarta.
-
(2024)Schwedisch und Deutsch sind zwei Sprachen, die klar und deutlich Ähnlichkeiten aufweisen. Ein schwedischsprachiger Deutschlerner bekommt Hilfe von der Muttersprache, aber stößt auch auf trügerische Wörter. Im Laufe der Geschichte haben Schwedisch und Deutsch viel einander beeinflusst, was u.a. in gemeinsamer Lexik resultiert haben. Die nahe Verwandtschaft zwischen den zwei Sprachen bedeutet sowohl Gemeinsamkeiten als Unterschiede, und bereitet Stolpersteine für einen schwedischsprachigen DaF-Lerner. Ein großer Stolperstein sind die Falschen Freunde, die auf allen Ebenen der Sprache vorkommen. Die Falschen Freunde (FF) sind ein universelles und zum Allgemeinwissen gehörendes Phänomen, dem jedoch eine einheitliche Definition und Kategorisierung fehlt. In der Linguistik ist FF aus vielen Blickwinkeln und in vielen Sprachen untersucht. Es gibt jedoch ein Forschungsdesirat: die FF in der Sprachproduktion schwedischsprachiger SchülerInnen in Finnland, auf mehreren Sprachniveaus. Das Ziel der Forschung ist herauszufinden, 1) welche FF in diesem Typ der Lernersprache vorkommen und 2) was für Unterschiede es in Bezug auf die Falschen Freunde zwischen den A- bzw. B-Deutsch lernenden Schüler:Innen gibt. Die Arbeit versucht auch, eine eigene Definition der FF herzustellen. Das Material besteht aus Abituraufsätzen, sowohl A1- als auch B2-Deutsch. Die Aufsätze sind von den Abiturprüfungen Herbst 2021 und Frühjahr 2022, und sie alle stammen von schwedischsprachigen Gymnasien überall in Finnland. Im Rahmen dieser Untersuchung werden die Aufsätze analysiert, und die FF in Sprachpaar Schwedisch-Deutsch werden in das Kategorisierungsmodell von Enell-Nilsson (2008) einordnet. Das Kategoriserungsmodell ist für das Sprachpaar Schwedisch-Deutsch geeignet. Die Untersuchung zeigt, dass formale FF die häufigsten bei schwedischsprachigen DaF-Lerner sind. Die Kleinschreibung wurde in dieser Untersuchung nicht betrachtet, sonst wäre die Anzahl der FF deutlich höher, weil Kleinschreibungsfehler die häufigste Fehler sind. Im Material kommen 114 FF vor: 70 formale, 34 semantische und 10 pragmatische. Die häufigsten Unterkategorien sind orthographische FF und Pseudoelemente. Der Unterschied zwischen den A- und B-Deutschlernern sind vor allem, dass in dieser Untersuchung mehr FF pro Aufsatz in den A-Deutsch-Aufsätzen vorkommen. Die A-Deutsch-Aufsätze weisen eine höhere Anzahl orthographischer FF auf, aber eine geringere Anzahl semantische FF als die B-Deutsch-Aufsätze. Auf Basis der Ergebnissen kann festgestellt werden, dass die Form der Wörter der größte Stolperstein für schwedischsprachige DaF-Lerner ist, und dass Transfer aus dem Schwedischen der Rechtschreibung und Konstruktion von lexikalischen Elementen negativ beeinflusst. Viele Wörter und Ausdrücke sind fast korrekt, aber weisen Abweichungen in ihrer Form auf, oder die Bedeutung passt dem Kontext nicht völlig. Die B-Deutschlerner:Innen tendieren mehr semantische Fehler zu machen, die A-Deutsch-LernerInnen dagegen orthographische Fehler. Die höhere Anzahl FF in den A-Deutsch-Aufsätzen kann reinen Zufall sein, oder alternativ gibt es mehr Raum für FF in den längeren Texten. Zu bemerken ist, dass FF aus anderen Sprachen nicht berücksichtigt werden, und die Anzahl der A-Deutsch-Aufsätzen ist geringer. In der Zukunft wäre weitere Forschung nötig.
-
(2016)Tutkielma käsittelee ei-lausemuotoisia lausumia institutionaalisissa asiakas-myyjä -keskusteluissa. Tutkielman tarkoituksena on selvittää millaisia ei-lausemuotoisia lausumia näissä keskusteluissa esiintyy. Aineisto koostuu 69 keskustelusta, jotka on nauhoitettu suomenruotsalaisen tiedotus- ja kulttuurikeskuksen, Luckanin, kassalla. Aineisto on luovutettu tutkielman tekijälle tutkimuskäyttöön. Lähtökohtana on sekä lausumien kieliopillinen muoto että niiden funktio kulloisessakin keskustelussa. Tutkielman metodina ja teoriataustana on keskustelunanalyysi. Keskustelunanalyysi pohjautuu vahvasti autenttisen ja empiirisen aineiston käyttöön ja sen analysoimiseen. Keskustelunanalyyttiseen teoriaan kuuluu keskeisinä periaatteina keskustelun jäsentyneisyys monella eri tasolla. Analyysi keskittyy lausumien analysoimiseen niiden funktion mukaan. Analyysissa luokitellaan lausumia sen mukaan mikä on niiden sekventiaalinen positio siinä kontekstissa jossa ne esiintyvät, sekä mikä on niiden funktio siinä sekvensissä ja koko keskustelussa. Lausumat jaotellaan pääasiallisesti aloite- ja vastauslausumiin, joita taas luokitellaan tarkempiin kategorioihin sen mukaan mikä on niiden funktio näissä institutionaalisissa keskusteluissa. Jaottelu aloite- ja vastauslausumiin perustuu Linellin ja Gustavssonin (1987) kehittämälle mallille. Lähtökohta tälle mallille tulee keskustelunanalyysista, jossa olennainen perusyksikkö on vieruspari, sen etu- ja takajäsen esim. kysymys-vastaus. Analyysin perusteella voidaan todeta, että ei-lausemuotoisia lausumia esiintyy verrattain paljon materiaalissa, ja niillä on useita eri funktioita, mikä antaa niistä hyvin monipuolisen kuvan. Monet lausumien funktioista ovat kuitenkin erityisen kontekstisidonnaisia, ja selittyvät osittain keskustelujen luonteen perusteella. Analyysi vahvistaa Linellin ja Gustavssonin näkemyksen siitä, että aloite- ja vastauslausumat tulee nähdä abstrakteina lausumien ominaisuuksina, eikä konkreettisina lausumina. Yksi havainnollistava esimerkki tästä on nk. vastakysymykset (responsiva frågor), jotka esiintyvät sekvenssin toisessa positiossa vastauksen paikalla, mutta jotka muodoltaan ovat kysymyksiä ja näin ollen vaativat edelleen vastauksen, jotta interaktion tavoite mahdollistuu. Analyysin tulokseksi voidaan lukea myös se, että monet itsenäisistä lausekkeista esiintyvät myös vuoronjatkoina tai -täydennyksinä, eikä ole läheskään aina täysin selvää, mitkä lausumista voidaan tulkita itsenäisiksi ja omiksi vuoroiksi, ja mitkä taas ovat enemmänkin vuoronlisäyksiä, ja näin ollen alistettuja vuoroja. Monet tapauksista ovat selviä, mutta eivät läheskään kaikki. Analyysissa yhdeksi mielenkiintoiseksi ilmiöksi nousivat erilaiset toistavat lausumat. Näitä toistoja esiintyy monessa eri positiossa ja niillä on monia eri funktioita. Yksi mielenkiintoinen funktio on vahvistava/varmentava toisto, jolla epäilemättä on tärkeä rooli juuri institutionaalisissa keskusteluissa.
-
(2016)This thesis attempts to explore Erwin Panofsky’s (1892 -1968) methodology from his publication Studies in Iconology: Humanistic Themes in the Art of the Renaissance, published 1939, in regards to decorative sculpture found on capitals within wooden Norwegian stave churches. This will hopefully confirm and produce new iconographical interpretations for the imagery. The stave church capitals are from the Romanesque period in Norway dated c. 1090-1210 C.E.The thesis contains; an overview of stave churches, a description of Panofsky’s methodology, and a background of the Norwegian Romanesque. This is then followed by an analysis of the capitals. The thesis is supported by providing basic information about the Viking art styles from Scandinavia c. late 9th-11th century, and Romanesque outside Scandinavia dated c. 1000-1200. though neither are the main focus. The last section is focused on issues that arose with during the analysis, before ending with a conclusion.
-
(2015)The literature review deals with the principles of Total Diet Studies (TDS) and the implementations of the method in scientific literature. In addition the TDS Exposure project and the role of the Finnish Food Safety Authority Evira in that was introduced. Also the challenges set by TDS for trace element analytics was discussed. In the literature review the chemical and nutritional properties and quantities in foods of manganese, copper, zinc, selenium and cadmium were introduced. Mn, Cu and Se were included in the TDS Exposure project in Evira and Zn and Cd were interesting elements in the routine analysis in the Chemistry and Toxicology Research Unit. The aim of the research was to reassure the reliability of the ICP-MS-method by revalidating the method and to examine the possibility for lowering the LODs and LOQs in the perspective of TDS. In this thesis the quantities of Mn, Cu, Zn, Se and Cd in milk, meat and vegetable samples were analysed with validated inductively coupled plasma - mass spectrometry (ICP-MS). Based on the analytical results values for trueness, repeatability, reproducibility, limits of detection (LOD), limits of quantification (LOQ) and measurement uncertainties were calculated for each element and matrix. The measurement uncertainties were calculated with the MUKit-software which is uncertainty calculation software targeted for analytical laboratories. The trueness values for the examined elements were 86–115 %. The repeatability and reproducibility values were 2–10 % and 1–11%, respectively. Based on the revalidation the LODs and LOQs of Mn and Cd could be lowered and for Cu, Zn and Se the LODs and LOQs could be retained. The measurement uncertainties for Mn, Cu, Zn, Se and Cd were 18–22 %, 32–46 %, 11–32 %, 29–35 % and 19–58 %, respectively. The uncertainties of Mn, Cu and Se could be used in reporting of the results. The uncertainties for Zn and Cd should be recalculated taking into account the realistic quantities of these elements in foods. Also more concurrent samples should be included. With the updated validation parameters and LOQs more compatible risk assessment can be performed based on the routine measurements of the laboratory. The results can also be used for a potential TDS project in the future.
-
(2021)The objective of this study is to determine the level of technology integration in education in the Finnish national core curriculum (FNCC) of 2014 and to establish whether there is evidence of previous research into technology integration in education being acknowledged in the 2014 FNCC. To do this a framework of relevant research is established, taking into account the history of curriculum development in Finland and relevant topics in technology use in education. Previous research shows the importance of a student-centric pedagogical approach to technology integration. As they are the implementers of the curricular aims the obstacles teachers may face when integrating technology in their education are established based on previous research. This is done in order to provide a comprehensive view on technology integration in education and the various factors that should be taken into account. This is a qualitative study of the curriculum and the chosen method is a close reading. The method was chosen in order to provide as detailed an account of technology representation in the 2014 FNCC as possible. The results of the study show that technology is discussed in the curriculum as a means to enhance the quality of education in addition to being discussed at the object of learning. Technology is linked to all school subjects as well as to other areas of education, such as the structure of learning environments. Evidence found in the 2014 FNCC shows that student-centricity is an explicitly stated goal in education and this goal is evident throughout the 2014 FNCC, including in areas discussing technology integration. In addition to this evidence was found to support the premise that previous research on technology integration in education has been influential to the development of the 2014 FNCC. Although it is concluded that technology use has been integrated throughout the curriculum, the results also show that much of the issues of practical application have been either left unacknowledged or to be determined in the development of local curricula.
-
(2024)The objective of this thesis was to look at how ICT affects test results in the PISA 2022 cycle in Finland, Belgium, South Korea, and Sweden. The focal point of the analysis was to find statistically significant factors that influence student academic performance in mathematics, reading, and science, one way or the other. The four countries selected for observation were chosen based on their similarity to Finland under certain pre-determined parameters. The goal was to choose countries homogeneous to Finland, to ensure the validity of the results and make them as comparable as possible. The analysis was conducted as a two-level hierarchical regression model and run individually for each country, first with replication weights and then without them. A total of eight independent variables (ICTEFFIC, ICTENQ, ICTHOME, ICTSCH, RELATST, STRATIO, GENDER, ESCS) were picked for the model based on their significance in previous research and their applicability to answer the research question of this thesis. The analysis was conducted in RStudio. The results indicated that the independent variables were statistically significant at least in one country and subject, often in more than one. Two variables were consistently positive and statistically significant in every country and subject: Economic, social, and cultural background (ESCS) and the quality of student-teacher relationships (RELATST). The different ICT factors had varying results based on the country and subject. Self-efficacy in ICT was the only variable with a consistently positive impact, though it wasn’t statistically significant in all cases. ICT availability and usage at home and school had differentiating results in statistical significance and depending on the country, the effects were positive or negative. Using ICT for enquiry-based learning activities had similar results. In conclusion, variables with a consistent, positive impact – ESCS and RELATST – on student academic performance should be considered as priority by policymakers, schools, and teachers. To solve the reasons behind the between-country differences, further research is required. This includes additional investigation on the learning methods and environments between different countries.
-
(2015)Tutkimuksessa tarkastellaan sitä miten vuosina 1890–1918 julkaistuissa suomalaisissa maantiedon oppikirjoissa kuvataan Karjalan, emämaa Venäjän ja Kanta-Suomen ortodokseja ja ortodoksisuutta uskontona. Keskeisiä tutkimuskysymyksiä ovat minkälaista käsitystä itsestä luterilaisina ja suomalaisina tämän kuvan avulla oppikirjoissa tuotettiin ja levitettiin, sekä miten karjalaisten ortodoksisuus sopi kuvaan Karjalasta suomalaisten alkukotina. Tutkimuksessa tarkastellaan minkälaisiin diskursseihin, aatteellisiin näkemyksiin ja historialliseen kontekstiin oppikirjojen ortodokseista esittämät näkemykset liittyvät vertaamalla oppikirjoissa esitettyjä väittämiä matkakirjallisuuteen sekä aikaisempaan tutkimukseen. Aineiston valinnassa keskeistä oli, että oppikirjat sisälsivät pelkkää mainintaa laajempia kuvauksia ortodokseista ja/tai ortodoksisuudesta uskontona. Tämän kriteerin perusteella opetuksessa yleisesti käytetyt karttakirjat ja maantieteelliset luettelot sekä uusintapainokset varhaisemmista oppikirjoista karsiutuivat tutkimuksen ulkopuolelle. Oppikirjojen ohessa lähteenä käytettiin A.W. Ervastin matkakertomusta Muistelmia matkalta Venäjän Karjalassa kesällä 1879. Ervastin teos valittiin muiden matkakertomusten joukosta, koska se yhdisti aiemmat näkemykset Karjalasta karelianistiseksi aatteeksi. Oppikirjojen ortodoksikuvaa verrattiin matkakertomuksen ortodoksikuvaan sen selvittämiseksi, minkälainen suhde oppikirjojen väittämillä oli matkakirjallisuudessa ortodokseista esitettyihin näkemyksiin. Maantiedon oppikirjoissa ortodoksisuutta tarkastellaan uskonpuhdistuksen kautta. Tutkitun aikakauden tieteellisessä ajattelussa kansat jaettiin hierarkkiseen järjestykseen niiden kehittyneisyyden perusteella. Länsi eli Eurooppa piti modernia yhteiskuntamalliaan kehityksen kruununa, johon verrattuna itä oli alikehittynyt ja hierarkiassa alempana. Oppikirjoissa luterilainen Suomi todistelee kuulumistaan länteen uskonpuhdistuksen avulla: uskonpuhdistuksen ansiosta Suomessa elää sivistynyt, lukutaitoinen kansa. Kansallista identiteettiä rakennetaan oppikirjoissa vastakohtien kautta. Venäläiset ortodoksit ovat lukutaidottomia, taikauskoisia ja pitäytyvät kiinni vanhoissa perinteissä jotka uskonpuhdistus lopetti lännessä ja Suomessa. Karjala ortodokseineen aiheuttaa hämmennystä, sillä ortodoksisuus on toisaalta kiinnostava, eksoottinen lisä myyttiseen karjalaisuuteen, toisaalta siitä kerrotaan vain tarkasti valikoiden. Karjalan ortodoksit saavat osittain samanlaisia määreitä kuin Venäjän ortodoksit: myös heidät kuvataan taikauskoisina ja sivistymättömämpinä muuhun Suomeen verrattuna. Kuitenkin karjalaisten suomalaisuutta korostetaan karelianistisen ideologian hengessä vieraista ortodoksisista piirteistä huolimatta. Kanta-Suomen osalta ortodoksisuudesta vaietaan lähes täysin, sillä se ei sovi mielikuvaan luterilaisesta yhtenäiskulttuurista.
-
(2011)Suomen kylmän sodan aikaisesta kaupankäynnistä sosialististen maiden kanssa poliittisesti ja taloudellisesti merkittävintä oli kahdenvälinen kauppasuhde Neuvostoliiton kanssa. Tässä tutkielmassa määrittelen idänkaupan Suomen ja Neuvostoliiton väliseksi erityissuhteeksi, jota luonnehti käsitys molempien toisilleen myöntämästä erityisasemasta, kaupan tason poliittinen merkitys, jatkuvuuden korostaminen sekä clearing-järjestelmä. Neuvostoliiton hajotessa vuonna 1991 myös idänkauppa loppui. Tässä tutkielmassa argumentoin kuitenkin, ettei idänkaupan loppuminen ollut suoranaisesti seurausta Neuvostoliiton hajoamisesta. Kehityskulut, jotka johtivat idänkaupan loppumiseen, olivat murtaneet perustan kahdenvälisen kaupan erityissuhteelta jo ennen kuin Neuvostoliitto lopetti olemassaolonsa. Tarkastelen kaupan erityissuhteen purkautumista vuosina 1988–1991. Keskeisiä tapahtumia idänkaupan loppuvaiheessa oli clearing-järjestelmän uudistaminen vuonna 1988, viimeisen clearingpohjaisen runkosopimuksen allekirjoittaminen 1989, clearing-järjestelmän lopettaminen vuonna 1990 sekä Neuvostoliiton hajoaminen 1991. Keskityn kauppapolitiikan valmistelutason toimintaan. Tärkeimmän lähdeaineiston muodostavat ulkoministeriön kauppapoliittisen osaston ja Suomen Pankin idänkaupan osaston arkistoaineisto. Tutkimuskysymys on kaksiosainen. Ensinnäkin tutkin Suomen kauppapolitiikan toimijoiden näkemyksiä idänkaupan tulevaisuudesta. Käsittelen sitä, miltä idänkaupan tulevaisuus näytti silloin, kun se oli loppumassa. Vaikka idänkaupan loppuminen näyttää jälkikäteen suoraviivaiselta, se ei ollut sitä tapahtumahetkellä. Käytän apunani Reinhart Koselleckin käsitteitä odotushorisontista (horizon of expectations) ja kokemusavaruudesta (space of experience). Toiseksi pyrin piirtämään kuvan siitä idänkaupasta, joka loppui. Tarkastelen idänkauppaa sille ominaisten piirteiden kautta selvittääkseni, mitkä idänkaupan ominaisuudet vaikuttivat sen loppumiseen. Tutkielman perusteella Suomen ja Neuvostoliiton välinen kauppasuhteen erityisyyden purkaantuminen johtui ensisijaisesti muutoksista Neuvostoliitossa, mutta myös Suomen ja kansainvälisen ympäristön poliittisilla ja taloudellisilla muutoksilla oli merkitystä. Idänkaupan järjestelmä loppui, koska se ei sopeutunut muuttuvaan maailmaan. Idänkaupan ilmiöön liittyneiden vahvojen epämuodollisten instituutioiden ansiota oli, että erityissuhde jatkui niin pitkään.
-
(2021)Tutkielmassa käyn läpi tilannetta jossa Suomen ja Venäjän neuvostotasavallan (vuoden 1991 joulukuusta Venäjä) välinen kaupankäynti muotoutui vuosien 1990–1992 välillä ja sen jälkeen. Päättäen tarkastelujakson vuoteen 1994. Sivuan myös tilannetta kansainvälisten sopimusten pohjalta. Argumentoin, että idänkaupan loppuminen tuli yllätyksenä Suomen poliittiselle johdolle ja liiketoiminnan edustajille. Lisäksi tuon esiin kaupan notkahduksen olleen lyhytaikainen. Tuon esille metsäteollisuuden näkökulmasta miten kauppaneuvottelut edistyivät ja miten niiden nähtiin toteutuvan liiketoiminnan näkökulmasta. Minua kiinnostaa mitä tapahtui siirtymän aikana? Tutkielmassa keskityn siirtymään Idänkaupasta Venäjän kauppaan. Tutkimuskysymyksenä minulla on miten muutokset koettiin kaupankäynnin jatkuvuuden suomalaisten toimijoiden näkökulmasta? Avaan tutkielmassa vientiyrityksen näkökulmaa. Pyrin yhdistämään Venäjän sekavan 1990-luvun alun tilanteen heijastumisen ulkomaankaupan muotoutumisen tarkasteluajankohtana. Tärkeimpiä lähteitä minulla ovat Elinkeinonkeskusarkiston Suomen Metsätalouden Keskusliiton vuosikertomukset. Idänkauppa loppui clearing-kaupan mukana, mutta kaupankäynti Venäjän kanssa ei loppunut.
-
(2014)This master s dissertation examines the policy formation of the Finnish Center Party towards the Nordek plan. Nordek was a common Nordic economic integration plan, negotiated in 1968-1970. The aim of the plan was to solve the problems that the Nordic countries faced in European integration politics by creating an economic union consisting of Norway, Sweden, Denmark and Finland. How did the Center Party form its policies towards the Nordek plan? is the leading research question of the dissertation. The answer to the research question is given on the basis of study on relevant archival sources and printed sources. The focus in the source material is placed on the notes of the party s board meetings, the correspondence of the leaders of the party, diaries of important political figures of the era, and on the official documents of the government and the foreign ministry of Finland. The Nordek plan was initiated during a Nordic Council meeting in February 1968. At the time the expansion of the European Economic Area was at a standstill after French president Charles De Gaulle had prevented the membership of Britain in the community for the second time. For Nordic countries Nordek acted as a tool for expanding trade figures without applying for EEC-membership. For Finland in particular Nordek offered a possibility to emphasize the country s neutral status by strengthening its international reputation as a Nordic country and counterbalancing the alignments made with the Soviet Union. Soon after De Gaulle resigned from office in April 1969 Denmark and Norway started to prepare their membership application for the EEC. It seems that for Denmark and Norway Nordek had acted as a bridge to the EEC rather than a genuine Nordic integration project. Nordek offered a possibility to develop trade standards and economic structure closer to that of the EEC. Despise this transition in Nordic integration politics the Nordek negotiations continued. However, referring to their neutral status in international politics, Sweden and Finland started to become hesitant about the membership in Nordek which now had a clear link with the EEC, a organisation considered by the Soviet Union as a strong western economic bloc. In March 1970 the government of Finland announced that it wouldn t sign the already negotiated treaty on extended Nordic economic cooperation. The Finnish government justified the withdrawal from the negotiations by referring to the perplexing political situation in Finland after the parliamentary elections held earlier in March. The Center party s policy formation towards the Nordek plan was based on domestic and foreign political factors. The determinative foreign political factor in the policy formation was the Paasikivi-Kekkonen line, which emphasised the neutral status of Finland. Just as important were the hints and comments from the Soviet leadership suggesting that Finland should withdraw from the Nordek negotiations. The long lasting tradition for supporting Nodic cooperation within the Central Party acted as a counterbalance for the arguments based on the policy of neutrality. Especially the chairman of the party, Johannes Virolainen, supported the further development of Nordic cooperation. The leading factors in the domestic political arguments were the confrontation between the Social Democratic party and the Center party and the difference of opinion among the political leadership of Finland. Based on the sources, the conclusion of the dissertation suggests that the Center Party placed the continuity of the Paasikivi-Kekkonen line as the prior foreign political goal in the parliamentary elections of 1970. The Nordek plan was seen at this point as a conflicting project with the policy of neutrality and was thus considered impossible to execute. However the development of Nordic cooperation was still considered as an important goal within the Center Party and was pursued with other projects.
-
(2012)Folate is a water-soluble vitamin that belongs to the vitamin B group. The most important function of folate is to participate in C1 metabolism, and folate deficiency can lead to megaloblastic anaemia, neural-tube defects or coronary diseases. In Finland the folate fortification of food products is not mandatory and the intake of folate is still too low. Based on previous studies, blue lupin (Lupinus angustifolius) seems to be a good source of folate, especially the Haags Blaue variety, which has shown to be suitable for cultivation under Finnish environmental conditions. The aim of this research was to study if the folate concentration of blue lupin could be increased with germination and fermentation. In addition, the purpose was to examine how these bioprocessing methods would affect vitamer distribution of folates. Three germination experiments were performed, two with seeds that were soaked overnight in water and one with seeds that were soaked in lactic acid solution. The duration was four or five days and the samples were collected daily. The fermentation experiment was performed with kernel flour from non-germinated seeds and kernel flour from seeds that were germinated for two days. The synthesis of folate was studied using two microbes: Streptococcus thermophilus and Saccharomyces cerevisiae. The fermentation with S. cerevisiae yeast was made both with and without glucose addition. Samples were taken at 0 and 24 h. Total folate concentrations of samples were analysed with a microbiological method and the vitamers were analysed with an ultra-high-performance liquid chromatography method (UPLC). The folate concentration of seeds increased 2-fold by germination. The proportion of 5-methyltetrahydrofolate increased significantly during germination, from 60 % in nongerminated kernel flour to 77–88 % in germinated dehulled seeds. S. thermophilus did not produce folates in lupin flours. The folate content of non-germinated flour was increased 1.8-fold by yeast fermentation between 0 and 24 h, and yeast needed the glucose addition. However, glucose addition did not have an impact on folate concentrations of kernel flour from germinated seeds. Germination significantly increased the folate content of lupin seeds, and the greatest proportion of folates were stable vitamers. Stability of vitamers is important for the folates of food products thus germination of lupin seeds appears to be an interesting processing method. On the basis of the fermentation experiment, S. cerevisiae is a promising folate producing microbe when using lupin flour as a matrix. The fermentation experiment should still be repeated and performed using sterilised flour so that the actual production of folate by S. cerevisiae could be studied.
-
(2011)Aims: The recent conversations about disappearing family meals, mental problems of the youngsters and family meals' protective effect on youngsters problems have been the base of this study. The main aim of this study is to find out, what kind of position family meals do have in the youngsters' lives. Study questions are: 1. What kind of conceptions youngsters have of family meals? 2. What kind of hands-on experience youngsters have about family meals? 3. How youngsters feel family meals on a emotional level? a. Are meals positive moments with the family or do they just limit timetables? b. Do the youngsters need family meals if they do not have those in their families? Why? Why not? Methods: The data was collected using stimulated recall -interviews and basic themed interviews. The data was collected from thirteen 8th graders from Pirkanmaa and Kanta-Häme. The interviews were analyzed with the qualitative content analysis. Results and conclusions: The youngsters' concepts of the meals and the family meals were quite traditional, assuming that those are warm, varied and eaten with company. The situation of the family meals was good and those were eaten nearly every day in the most of the families. The youngsters thought that the family meals were important social moments with the family and they were able to talk about important things with the family during the meals. They also felt that the daily eating rhythm was good and they did not felt that the meals would have been somehow restrictive. Even so that the pupils felt the family meals were important, the pupil whose family did not eat family meals did not long those meals. He felt that he was able to share his thoughts and experiences also in other ways. It is important that youngsters have this channel of communication.
-
(2022)Tarkastelin tutkielmassani ideaalin johtajan rakentumista johdon suorahakukonsulttien haastattelupuheessa. Johdon suorahakukonsultit ovat rekrytoinnin ammattilaisia, jotka työnä on etsiä johtajia asiakkailleen. Johdon suorahakuprosessissa suorahakukonsultit ensiksi määrittelevät asiakkaansa kanssa etsittävän johtajan profiilin. Tämän jälkeen he etsivät määriteltyyn profiiliin sopivia henkilöitä, muodostavat listoja sopivista ehdokkaista, haastattelevat listoille valittuja ehdokkaita ja esittelevät osan heistä asiakkaalle. Lopuksi asiakas haastattelee osan ehdokkaista ja tekee valinnan palkattavasta henkilöstä. Suorahakukonsulttien voidaan nähdä olevan yhteiskunnassa tärkeässä roolissa määrittelemässä sitä, kenet voidaan ylipäänsä nähdä johtajana. Näin ollen mielestäni on tärkeää tutkia sitä, millaiselta ideaali johtaja suorahakukonsulttien puheessa näyttäytyy. Tätä tutkimusintressiä varten valitsin tutkielmani teoreettiseksi viitekehykseksi sosiaalisen konstruktionismin, jonka mukaan todellisuus nähdään kielellisesti sosiaalisissa prosesseissa muotoutuvana eikä yhtenä ”objektiivisena” totuutena. Teoreettismetodologiseksi viitekehyksekseni valitsin kriittisen diskursiivisen psykologian, sillä se mahdollistaa sosiaalisen todellisuuden pirstaleisuuden tarkastelun sen tarjoamien analyyttisten tulkintakäsitteiden vuoksi. Tässä tutkielmassa päädyin käyttämään tulkintarepertuaarin ja position käsitettä tutkimuskysymykseeni vastaamiseksi. Tutkimusaineistona käytin Tuija Koivusen sosiaali- ja terveysministeriön Tasa-arvoa johtajien urakehitykseen (TASURI) -hankkeeseen keräämää haastatteluaineistoa, joka koostui suomalaisen yritysmaailman johtajien ja johdon suorahakukonsulttien haastatteluista. Tätä tutkimusta varten rajasin aineistoni kattamaan vain aineistosta löytyvät kuusi johdon suorahakukonsultin haastattelua. Löysin aineistosta viisi erilaista tulkintarepertuaaria, joiden avulla suorahakukonsultit rakensivat haastattelupuheessaan kuvaa ideaalista johtajasta. Nämä tulkintarepertuaarit olivat yksilöä korostava tulkintarepertuaari sekä yrityksen tarpeen, yhteensopivuuden, elämäntilanteen ja erilaisuuden tulkintarepertuaarit. Lisäksi analysoin näiden tulkintarepertuaarien rakentamat positiot johtajille. Yksilöä korostava tulkintarepertuaari rakensi johtajalle position erityislaatuisena yksilönä. Yrityksen tarpeen tulkintarepertuaari rakensi johtajalle position yrityksen tarpeen täyttäjänä. Yhteensopivuuden tulkintarepertuaari rakensi johtajalle position sopivana persoonana. Elämäntilanteen tulkintarepertuaari rakensi johtajalle position työn ulkopuolisista velvollisuuksista vapaana. Erilaisuuden tulkintarepertuaari rakensi johtajalle position lisäarvon tuojana. Yrityksen tarpeen, yhteensopivuuden, elämäntilanteen ja erilaisuuden tulkintarepertuaarit rakensivat johtajaa aina suhteessa johonkin, joten erottelin nämä repertuaarit relationaalisiksi puhetavoiksi. Eri tulkintarepertuaareilla ideaalista johtajasta syntyi hyvin erilaisia kuvia, jotka olivat toistensa kanssa myös ristiriidassa. Nämä ristiriidat rakensivat johtajasta dilemmaattisen kuvan. Tämä dilemmaattisuus liittyi erityisesti siihen, nähtiinkö johtajuus yksilöstä lähtöisin olevana asiana vai määrittyikö johtajuus kontekstisidonnaisena asiana. Tämä tutkimus toi esiin, ettei suorahaussa paremmuus tarkoita objektiivisesti tai meritokraattisesti parempaa, vaan se merkityksellistyy sopivuudeksi, joka puolestaan rakentuu monin eri tavoin. Tutkielmani perusteella jatkotutkimuksen kannalta olisi mielenkiintoista tutkia sitä, mitä merkitystä näillä eri tavoilla määritellä ideaali johtaja on esimerkiksi tasa-arvon kannalta.
-
(2013)Tämä tutkimus sai alkunsa kiinnostuksesta selvittää, eroavatko suomalaisten ja ruotsalaisten käsitykset hyvästä johtajuudesta toisistaan ja jos, miten eroavaisuudet näkyvät johtajien itsensä omaa johtajuuttaan koskevissa kuvauksissa. Aluksi tutkimuksessa keskitytään kartoittamaan, millaisia eroja suomalaisessa ja ruotsalaisessa johtajuudessa on olemassa olevan tutkimusperinteen nojalla. Kirjallisuuden perusteella käy ilmi, että kulttuuri, viestintä ja johtajuus kietoutuvat toisiinsa niin olennaisesti, ettei yhdestä voi puhua ilman toista. Suomalaisessa ja ruotsalaisessa kulttuurissa on paljon yhteistä kuten matala valtaetäisyys, tasa-arvoisuus ja korkea tarve välttää tulevaisuutta koskevaa epävarmuutta. Viestintä on molemmissa kulttuureissa luonteeltaan kaksisuuntaista ja sanallisella viestinnällä on suurempi painoarvo kuin nonverbaalilla viestinnällä. Erojakin kuitenkin on: suomalaiset ovat tyypillisesti suoraviivaisempia, kun taas ruotsalaiset korostavat keskustelun merkitystä. Johtajuuden kontekstissa kulttuurierot voivat johtaa ristiriitoihin, sillä suomalainen johtajuus on luonteeltaan autoritäärisempää kuin ruotsalainen. Ruotsalaiset painottavat suomalaisia enemmän muodollisten sääntöjen ja käytäntöjen noudattamista ja konsensuksen merkitystä. Suomalaisten päätöksenteossa tyypillistä taas on kirjoittamattomien sääntöjen noudattaminen ja se, että etenkin ristiriitatilanteissa johtajan sana on 'laki'. Empiirinen tutkimusaineisto koostuu 120 suomalaisen ja 120 ruotsalaisen keskijohdon tehtävissä toimivan henkilön LinkedIn-profiileista. LinkedIn on verkossa toimiva rekrytointi- ja ammatillinen verkostoitumispaikka. Aineiston analyysimenetelmänä on käytetty etnografista sisällönanalyysiä, joka tähtää sekä kvantitatiivisiin että kuvaileviin tuloksiin. Vaikka aineiston koodaus pohjaa teoriasta nouseviin luokkiin kuten perinteisessäkin sisällönanalyysissä, etnografisessa lähestymistavassa olennaista on myös se, mikä jää etukäteen valittujen luokkien ulkopuolelle. Analyysin tuloksena syntyy siis myös uusia käsiteluokkia. Analyysin eoreettinen viitekehys perustuu GLOBE-tutkimusprojektin (House et al. 2004) mukaisiin kuuteen globaaliin johtajuuden ulottuvuuteen. Nämä ovat ulottuvuudet ovat 1. karismaattinen/arvopohjainen (charismatic/value-based) johtaminen, 2. tiimisuuntautunut (team oriented) johtaminen, 3. osallistava (participative) johtaminen, 4. ihmissuuntautunut (humane oriented) johtaminen, 5. autonominen (autonomous) johtaminen sekä 6. itsesuojeleva (self-protective) johtaminen. Teorian ulkopuolelta aineistosta hahmottuu myös neljä uutta johtajuuden ulottuvuutta. Nämä ovat monimuotoisuuteen suuntautunut (diversiteettisuuntautunut) johtajuus, valmentava johtajuus, muutosjohtajuus sekä käytäntökeskeinen (organisoiva) johtajuus. Yleisesti ottaen ruotsalaiset profiilit sisältävät enemmän kuvailua kuin suomalaiset. Myös kontakteja ja muiden antamia suosituksia on lukumääräisesti enemmän. Kuvien käytössä ei ole merkittävää eroa. Johtajuuden kuvailussa yhteistä molemmille on karismaattisen/arvopohjaisen johtajuuden sekä tiimisuuntautuneen johtamisen vahva korostaminen. Suurimmat eroavaisuudet liittyvät teoriapohjaisista ulottuvuuksista ihmissuuntautuneeseen johtamiseen ja teorian ulkopuolelta esiinnousseista kategorioista monimuotoisuuden johtamiseen, johtamiseen käytännöllisenä toimintana (organisointina), johtamiseen valmennuksena sekä johtajuuteen muutoksen liikkeellepanona ja hallitsemisena. Tulosten perusteella Suomessa ideaaleja johtajuuden ulottuvuuksia ovat karismaattinen/arvopohjainen johtajuus, tiimisuuntautunut johtajuus, monimuotoisuuden johtaminen sekä johtajuus mentorointina/valmennuksena. Johtajalta toivottuja ominaisuuksia ovat tehokkuus, suorituskeskeisyys, visionäärisyys ja päättäväisyys, kyky parantaa tiimin tehokkuutta ja tuloksia, kyky johtaa monimuotoisia, monikansallisia ja/tai maantieteellisesti hajanaisia tiimejä, kyky toimia alaisten valmentajana tai mentorina sekä taito hyödyntää muutosta organisaation kehittämisessä. Ruotsissa ideaaleja johtajuuden ulottuvuuksia taas ovat karismaattinen/arvopohjainen johtajuus, tiimisuuntautunut johtajuus, ihmissuuntautunut johtajuus sekä johtajuus käytännöllisenä toimintana. Hyvän johtajan ominaisuuksina pidetään innostavuutta, luovuutta, organisointitaitoa, visionäärisyyttä sekä ihmissuuntautuneisuutta ja hyviä sosiaalisia taitoja. Kaiken kaikkiaan empiiriset tutkimustulokset ovat linjassa aiemman tutkimusperinteen kanssa. Aineistossa kiehtovaa on se, että profiilit on tuotettu 'markkinointitarkoituksiin'. Aiemmin tällaiset tiedot olivat yksityisiä, ja lisäksi itsensä markkinoimista on perinteisesti pidetty erityisesti suomalaisille hankalana toimintana. Nyt tiedot ovat kenen tahansa helposti löydettävissä. Palvelun luonteen huomioiden voi olettaa, että profiilia kirjoittaessaan ainakin useimmat miettivät sisällön vetovoimaa työnantajan näkökulmasta, toisin sanoen markkinoivat itseään hyvinä työntekijöinä. Se, mitä ihmiset itsestään kertovat, kertonee jotain myös yhteiskunnallisista arvostuksista tai ainakin siitä, mitä ihmiset ajattelevat arvostettavan työelämässä. Mielenkiintoinen kysymys on myös se, mitä profiileissa jätetään sanomatta – esimerkiksi yli puolet suomalaisista ei tuonut millään tavoin esiin johtajan kykyjään eikä yhdessäkään analysoidussa profiilissa mainittu sanaa 'kunnianhimoinen', vaikka kaikki tutkittavat henkilöt ovat ilmoittaneet olevansa kiinnostuneita uusista työtehtävistä.
-
(2024)Tutkielmassa tarkastellaan, miten historioitsija al-Ṭabarī (k. 923) tulkitsee Marian hahmoa (مریم بنت عمران) ja hänestä kerrottuja kertomuksia historiateoksessaan Taʾrīkh sekä miten Koraanin ja kristillisten lähteiden kertomukset Mariasta vaikuttavat al-Ṭabarīn tekstissä. Tutkielman avulla laajennetaan Mariasta tehtyjä tulkintoja islamilaisessa traditiossa ja osoitetaan, miten Mariasta kertovien tarinoiden mallit liikkuivat yli uskontorajojen. Tutkielmalla liitytään osaksi tutkimusperinteitä, jotka käsittelevät islamin raamatulliseen historiaan perustuvaa tulkintatraditiota, islamilaista historiankirjoitusta ja al-Ṭabarīn historiateoksen tutkimista. Tutkimusaineisto koostuu al-Ṭabarīn historiateoksesta, Koraanista, Jaakobin protoevankeliumista sekä Matteuksen, Luukkaan ja Johanneksen evankeliumeista. Tutkimusmetodina sovelletaan laadullista sisällönanalyysia ja vertailua. Sisällönanalyysi toteutetaan aineistolähtöisesti tunnistamalla ja nimeämällä aineistosta sisällöllisiä elementtejä tutkimuskysymysten mukaisesti, minkä jälkeen tutkittava aineisto järjestetään johtopäätösten tekoa varten. Vertailun perusteena toimii tieto, jonka mukaan Koraani ja kristilliset lähteet vaikuttivat al-Ṭabarīn historiakirjaan. Al-Ṭabarīn tulkinnat koostuvat viidestä eri lähteestä tulevasta kertomuksesta. Johtopäätösten mukaan al-Ṭabarī tulkitsee Marian hahmoa Koraanin sanoman ja ideaalin naiskuvan kautta. Maria on Koraanin sanoman mukaisesti Jumalan valitsema ja puhdistama. Ideaalilla naiskuvalla tarkoitetaan representaatioita eli todellisuutta korvaavaa naiseuden kuvastoa ja tavoiteltavia naisellisia ominaisuuksia, joita ovat puhtaus, neitsyys/siveys ja äitiys. Maria näyttäytyy ristiriitaisuuksien kuten puhtauden ja epäpuhtauden kautta, mikä rikkoo ideaalin naiskuvan määritelmää. Al-Ṭabarīn esittämät kertomukset täydentävät Koraanin viitteellistä tyyliä kristillisissä lähteissä esiintyvillä sisällöllisillä piirteillä eli Mariasta kertovat tarinat olivat vuorovaikutuksessa islamilaisten ja kristillisten yhteisöjen tarinallisten mallien kanssa. Aikaisempaan tutkimukseen verrattuna tutkimustulokset laajentavat al-Ṭabarīn kertomusten Maria-tulkintoja. Marian hahmon ja hänestä kerrottujen narratiivien tutkimus hyötyy tulevaisuudessa feministisestä kirjallisuudentutkimuksesta ja feministisistä teorioista.
-
(2017)Themes of change, complexity and globalization have established themselves firmly in modern discourse. Among other discources these produce a picture of the state of the world and society. Changes in discourse do not act out randomly. They are a part of deliberate control. Governmentality in modern societies consists of governmental rationalities, technologies and subjectification. The thesis focuses on the role of national curricula in subject production. School is a crucial part of governing the population. Focusing on how a curriculum depicts an ideal citizen reveals current trends in society. Among the ideal subject in a curriculum the thesis focuses on factors impacting what the curriculum forms to be like. The thesis studies Finnish elementary school curriculum from 2016 that sets the basis for elementary school teaching in Finland. By means of content analysis the thesis does define the most influential themes in the curriculum. Basing on these themes forms a picture of ideal subject found in the curriculum. Basing on literature the thesis also studies themes working on the background of the curriculum. The ideal subject found from the curriculum is defined to be an economic subject that manages oneself basing on economical rationality that the neoliberal rationality defines. Demand for certain ideal subject forms discursively through problematization and determining solutions for problems. The current situation and problems are defined, and basing on that definition is justified what should be done. Through problematization the structure of society is modified. Model of an ideal individual does also change in this context. Economic individual establishes oneself as a part of an ensemble where economical globalization defines the direction of societal development. The subject has to internalize global orientation, enhance her human capital and manage herself with entrepreneurial spirit. In the world that is defined by globalization, an ideal subject is part of topological power. The purpose of individuals, nations and global economy become one and the same. This happens when the purpose of nations is defined as competing with each other. An ideal citizen is defined based on nation's economic ambition.
-
(2017)The effect of increasing SSTs and roughness on the meridional moisture flux (MMF) and precipitationn of extratropical cyclones are studied with idealized baroclinic wave simulations. The main objective is to quantify MMF, precipitation and several other factors of extratropical cyclones as the SSTs and roughness length are increased. The simulations are done in idealized conditions with Weather Research and Forecasting (WRF) model where the surface is only water. The sensitivity studies are conducted by changing the sea surface temperature (SST) homogeneously throughout the domain and changing the surface roughness length which depends on the wind speed. Increasing SSTs caused MMF and precipitation to increase, as well as, e. g. latent heat flux (LHF) increased and minimum surface pressure decreased. On the other hand, increasing roughness length caused MMF and precipitation to decrease, additionally, LHF decreased and minimum surface pressure increased. The largest effect of SSTs and roughness had on the LHF and convective precipitation and the smallest on the minimum surface pressure.
Now showing items 8775-8794 of 32623