Browsing by study line "Uskontotiede"

The cultural and sacred heritage of indigenous peoples is in a vulnerable position, because of the general threats cultural and religious heritage are facing around the world and because indigenous peoples are often not in a position where their wishes and needs are listened to. In addition to this, indigenous heritage may require a special approach and the following of certain rules, which may clash with existing heritage practices. This thesis researches how the sacred heritage of indigenous peoples is discussed through analyzing documents pertaining to the subject of indigenous sacred heritage and discusses how this may affect the way this heritage is approached in practice. It focuses on the following question: who has the power to manage and care for the indigenous sacred heritage? Additionally, it analyzes how these documents accommodate the rights of indigenous peoples, if they do so at all. It attempts to reveal this by critically examining the discourses found within the texts. The core of the thesis discusses the visible and implicit power relations present in the heritage practices and the wider sector involving the indigenous sacred heritage. The primary source material consists of the Sacred Natural Sites – Guidelines for Protected Area Managers compiled by IUCN, the Australia ICOMOS Charter for Places of Cultural Significance, its practice note The Burra Charter and Indigenous Cultural Heritage Management and the Statement on Indigenous Cultural Heritage, produced by Australia ICOMOS. Critical Discourse Analysis is used as an analysis method and approach. The theoretical framework is based on the ideas presented in the Critical Heritage Studies, more specifically the Politics of Scale, concerning the issue of scale in the heritage field, and how heritage has commonly been understood and managed through the Authorized Heritage Discourse. The thesis shows that the existing power relations clearly preference the national scale of heritage, as well as the heritage practitioners in the management and overall control of indigenous sacred heritage. While the involvement of indigenous peoples is at times encouraged and even demanded, and some discourses present in the text give full control to indigenous peoples, these people ultimately have very little authority in the matters related to their heritage. The rights of indigenous peoples are only somewhat accommodated in the analyzed texts, partially due to the strong influence of the national scale, because the acknowledgment of the rights of indigenous peoples varies by country.

Tiivistelmä:  Maisterin tutkielmassani olen selvittänyt, millainen prosessi wiccaan kääntyminen mahdollisesti on. Tutkimuskysymykseni on Millainen oli wiccaan kääntymisen prosessi Suomessa 2000-luvun alkupuolella? Aineistoni on kerätty 2000-luvun alkupuolella Titus Hjelmin ja Jussi Sohlbergin toimesta heidän omaa wicca koskevaa artikkeliaan varten. Aineisto koostui 57 puolistrukturoidusta haastattelukyselystä. Olen tutkielmassani hyödyntänyt Graham Harveyn tekemää mallinnusta pakanauskontoihin kääntymisestä. Metodina on hyödynnetty teorialähtöistä sisällönalanyysia. Valitsin tutkielmaani Harveyn mallinnuksen, sillä se on alun perin tehty juuri pakanauskontojen kääntymisprosessia selventämään. Näin ollen aineiston ja teoreettisen mallinnuksen välillä ei ollut lähtökohtaista ristiriitaa. Aineistossa kuitenkin tuli esille mallinnuksen kanssa ristiriidassa olevia asioita. Yksi tällainen asia oli aiemmasta uskonnosta tai katsomuksesta irtautumisen merkityksellisyys. Aineiston perusteella monelle wiccalle eroprosessi aiemmasta katsomuksesta ei ollut mitenkään tunteita herättävä. Harveyn mallinnuksessa aiemmasta uskonnosta tai katsomuksesta eroprosessia pidettiin hyvinkin merkityksellisenä ja tarpeellisena kokemuksena käännyttäessä pakanauskontoon. Wiccaan kääntyminen on ollut jokaisella yksilöllä oma prosessinsa, mutta yhtäläisyyksiä eri kääntymiskokemusten perusteella voitiin löytää. Eniten samankaltaisena kokemuksena pidettiin Harveynkin käyttämää kotiinpalaamisen kokemusta. Monella wiccalla oli wiccan kanssa yhteneviä ajatusmalleja uskonnosta ennen, kuin he saivat tietää wiccalaisuudesta. Monella wiccalla arvoista korostuivat luonto, Jumalatar, tasa-arvo sekä magiaan vaikuttaminen. Nämä toimivat myös lähtökohtaisina syinä kiinnostua wiccasta uskontona. Tutkielmani johtopäätös on, että aineiston perusteella wiccaan kääntyminen on linjassa Harveyn mallinnuksen kanssa. Tämä tulos on edelleen linjassa aiemmin samasta aiheesta tehtyjen tutkimusten kanssa, vaikka aineisto, sekä kääntymisen mallinnuksena käytetty teoria, ovat olleet erilaisia.

Tässä maisterintutkielmassa tarkastelen suomalaisten Ukrainaan lähteneiden vapaaehtoisten taistelijoiden identiteettifuusiota kognitiivisen uskonnontutkimuksen näkökulmasta. Käsiteltäviä aiheita ovat ryhmän fuusioituminen, fuusioitumisen vaikutukset sekä taistelijoiden spontaani eksegeettinen reflektio. Aihe on mielenkiintoinen kognitiivisen uskonnontutkimuksen näkökulmasta, koska identiteettifuusiolla on paljon selitysvoimaa pienten, imagististen yhteisöiden toiminnasta. Lisäksi aihe on ajankohtainen. Tutkimuskysymykseni on seuraavat: Onko Suomalaisilla sotilailla Ukrainassa tapahtunut identiteettifuusioita, miten se näyttäytyy ja onko havaittavissa kokemuksia, joille annetaan tärkeitä uskonnollisia merkityksiä? Tutkin kysymystä keräämäni haastatteluaineiston, kyselyn ja media-aineiston perusteella ja analysoin, onko siellä vastaavia piirteitä kognitiivisen käytösteorian kanssa ja katsomaan vastaako joku ilmiö teoriaa erityisen hyvin tai huonosti. Jatkuvana sivuteemana pyrin tuomaan esille näkemystä siitä, että kognitiiviset prosessit koskien uskonnollisuutta toimivat hyvin usein päällekkäin toisiaan vahvistavina prosesseina, jotka vaikuttavat sosiaalipsykologisiin ilmiöihin. Työni on teorialähtöinen tutkimus, jossa testaan jo olemassa olevia teorioita uudessa kehyksessä. Teoreettinen viitekehys on oma synteesini Harvey Whitehousen mooditeoriaa, William B. Swannin identiteettifuusioteoriaa, essentia-ajattelua koskevia teorioita sekä dehumanisointia koskevia teorioita. Kognitiivisessa uskonnontutkimuksessa teoreettinen viitekehys muuttuu tutkittavan ilmiön myötä, koska eri ilmiöt johtuvat erilaisista kognitiivisista mekanismeista. Tutkimuksen aineistona käytettiin haastattelulomaketta, johon vastasi 5 vapaaehtoista taistelijaa, yhtä puolistrukturoitua haastattelua sekä 24 median tuottamaa taistelijan haastattelua. Otanta oli pieni, mutta aineistoa koottaessa suomalaisten muodostamassa yksikössä oli n. 9-10 taistelijaa haastatteluni mukaan. Aineiston laadun takia tein tutkimuksen laadullisen tutkimuksen metodein. Tutkimukseni vahvisti, että suomalaisilla vapaaehtoisilla oli tapahtunut hyvin lyhyessä ajassa voimakasta identiteettifuusiota ja voitiin havaita myös spontaania eksegeettistä reflektiota. Myös essentia-ajattelua sekä dehumanisointia oli havaittavissa. Esitän tutkielman lopussa, että spontaani eksegeettinen reflektio on ihmisen luonnollinen reaktio intensiivisiin ja dysforisiin kokemuksiin, eikä rituaalikontekstia välttämättä tarvita ollenkaan uskonnollisten eksegeesien tuottamiseksi.

Tutkielmassa analysoidaan synkretistisiä tendenssejä tekstistä: Kolme julistusta ja vastausta. Kyseessä on keisari Wudin oppineille n. 134 eaa lähettämät julistukset sekä Dong Zhongshun vastaukset niihin. Vuoropuhelu on kirjattu Hanshu -historiikin lukuun 56. Sinologi Michael Loewen mukaan tekstiä voi pitää kaikkein luotettavimpana esityksenä Dong Zhongshun näkemyksistä. Aineiston analysoimisessa käytetään synkretismikiistan teoreettista viitekehystä. Synkretismi määritellään prosessiksi, jossa eri uskontojen oppeja, symboleja ja käytänteitä sulautuu yhteen tai kietoutuu toisiinsa. Työn tutkimusmetodina on laadullinen teoriaohjattu sisällönanalyysi. Lähdeaineistosta erotellaan metafysiikkaan, rituaaleihin ja politiikkaan liittyvien käsitysten muutoksia ja kehitystä. Erityisesti kiinnitetään huomiota kyseisten käsitteiden perustelujen muutoksiin. Tekstit käsitellään ensin kronologisessa järjestyksessä, sitten käsite kerrallaan ja lopuksi analysoidaan valtaan ja politiikkaan liittyviä tekijöitä. Joka vaiheessa pohditaan ajatusten synkretistisyyttä tai antisynkretistisyyttä. Kolmessa julistuksessa ja vastauksessa ei tuoda esiin uusia uskonnollis-filosofisia käsitteitä, mutta eri elementtejä lainataan ja yhdistellään tavoilla, joista voi tunnistaa synkretistisiä tendenssejä. Julistusten tärkein käsite on hallitsijan Dao ja sen mahdolliset muutokset. Todennäköisesti nämä näkemykset liittyvät myös suoraan Di -kulttien uudistamiskeskusteluihin. Julistuksissa pidetään kiinni hallitsijan Daon ensisijaisuudesta ja halutaan kuulla käsitystä tukevia tulkintoja historiasta ja luonnontapahtumista. Dong Zhonshu on Daon merkityksestä eri mieltä ja ylentää Tianin keisaria merkittävämmäksi toimijaksi. Dong kehittelee tarinakulkuja ja syy-seurausketjuja, joilla todistetaan Daon olevan alisteinen Tianiin nähden. Hän nostaa yinyang -filosofian metafyysisten perusteiden keskiöön yhdistämään erilaisia traditioita ja se tuntuu olevan hyväksyttävä lähestymistapa myös keskushallinnon näkökulmasta. Toinen julistuksista poikkeava asia vastauksissa on Mestari Kongin esiin nostaminen. Dongin tulkinnat enteistä sekä vahva innostus Mestari Kongista ja Keskusteluista eivät kuitenkaan saa minkäänlaista huomiota julistusten kirjoittajilta. Di -kulttien uudistaminen ja rituaalielämä tuntuvat olevan tuttuja ja neutraaleja asioita, joista voi keskustella melkein tasapuolisesti. Kysyjän valta-asemasta ja vahvasta näkemyksestä johtuen Dong joutuu omaa kulttuuriaan puolustaessaan mukautumaan ja synkretisoimaan Daoa ja Tiania vastauksissaan.

Tässä tutkielmassa tarkastellaan rautaan liittyviä uskomuksia viikinkiajalla. Aineistona hyödynnetään rautaan liittyvää sanastoa digitoidussa muinaisnorjan Dictionary of Old Norse Prose (ONP) sanakirjassa. Aineisto muodostui 225 rautaan liittyvästä sanasta sekä 76 yhdyssanasta, joiden etuliitteessä rauta ilmeni. Näitä sanoja tarkasteltiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla, niiden muinaisnorjankielisessä esiintymiskontekstissa, etsittäessä viitteitä rautaan liittyvistä uskomuksista. Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä hyödynnettiin esinebiografiaa, jonka avulla raudalle muotoiltiin kolmivaiheinen: syntymän, elämän ja kuoleman kattava elinkaari. Raudan syntymävaihe käsitti sen esinettä edeltävät muodot kosteikkoalueiden raakaaineena, limoniittina. Elinkaarensa keskivaiheilla rauta keski-ikäistyi ja saavutti elämänsä erilaisina esineinä. Niihin liittyvät karismaattiset ja yli-inhimilliset uskomukset vaihtelivat esinetyypeittäin. Elinkaarensa viimeisessä vaiheessa rauta laskettiin takaisin maan uumeniin osana kosteikkoalueiden esineupotuksia tai ihmisvainajien ruumis-, vene- ja laivahautauksia, sisältäen erilaisia merkkejä muun muassa tarkoituksellisesta vahingoittamisesta. Symbolisesti raudan kuolema palauttaa sen takaisin syntysijoilleen maan uumeniin. Tutkimuksessa selvisi, että rautaan itseensä ei vaikuta liittyneen yliinhimillisiä uskomuksia, vaan nuo uskomukset liittyivät rautaa käsitelleiden henkilöiden kykyyn manipuloida raudan ominaisuuksia. Esinebiografinen lähestyminen rautaan materiaalina, sille tässä tutkielmassa muotoillun elinkaaren kautta, osoittautui luontevaksi tavaksi kartoittaa raudan eri olomuotoja ja vaiheita. Primääriaineiston sijoittaminen viikinkiajalle osoittautui kuitenkin haastavaksi tehtäväksi ja muinaisnorjankieliset lähteet paljastivat valituilla hakusanoilla vähän varsinaisista rautaan liittyvistä uskomuksista. Tätä puutetta paikattiin hyödyntämällä uskontohistoriallista, arkeologista ja filologista tutkimuskirjallisuutta, jonka avulla tutkimusongelma kohdennettiin viikinkiajalle. Tutkielmassa hyödynnetty aineisto tarvitsisi seurakseen kuitenkin laajemman otoksen erilaisia aineistotyyppejä, latinankielisistä lähteistä riimukirjoituksiin sekä skaldirunouteen. Hakusanoja tulisi myös laajentaa kattamaan erilaiset esinetyypit, jotta viikinkiajan rautaan liittyviä uskomuksia voitaisiin kartoittaa laaja-alaisemmin.