Browsing by department "Avdelningen för ekonomi"

Now showing items 61-80 of 90

Pienpanimo brändinä – Onko koolla väliä? : kuluttajien kokema arvo ja aistinvarainen laatu pienpanimo-oluesta

Hänninen, Petteri (2020)

Tämä tutkimus käsittelee pienpanimo-olueen liitettyjä merkityksiä koetun arvon teorian kautta. Pienpanimoiden määrä suomessa on kasvanut viimeisen viiden vuoden aikana yli 100 %. Tutkimuksen tavoite on selvittää, miten sanaan ”pienpanimo” liitetään arvoa, joka on mitattavissa ja toiseksi, miten se on riippuvainen panimon koosta. Kolmanneksi tutkimus pyrkii selvittämään kuluttajien arvon kokemisen tapoja pienpanimo-oluista Empiirinen kuluttajatutkimus järjestettiin aistinvaraisen kokeen ja survey-kyselyn yhdistelmänä (N=58), jossa koehenkilöt arvioivat kunkin näytteen kaksi kertaa: ensin ilman informaatiota panimosta ja myöhemmin informaation kanssa. Näin saatiin objektiivinen tuotteen ominaisuuksiin perustuva arvo, johon verrattuna kaikki muutos on informaatiosta johtuvaa, tai satunnaista virhettä. Tutkimusmenetelmä oli kvantitatiivinen, kokeellinen tutkimus, jossa koehenkilöt arvioivat oikeita kaupallisia olutnäytteitä kontrolloidussa ympäristössä,Helsingin yliopiston aistinvaraisen tutkimuksen laboratoriossa. Tutkimuksen tulosten pohjalta voidaan todeta, että pienpanimo-olueen liitetään arvoa, mutta vaikutus on riippuvainen panimon koosta: tutkimuksen suurimmalla pienpanimolla arvon nousua ei enää nähty. Tutkimuksenkontrollinäytteenäkäytetytteollisenpanimonoluetsaivatneutraalintainegatiivisen arvon. Arvon kokemisen tapa tai bränditietoisuus ei selittänyt kovin merkittävästi brändipääoman syntymistä . Kuitenkin tuloksista ilmenee, että hinta/laatufaktori oli potentiaalisin pienpanimon arvoa selittävä tekijä, etenkin miesten osalta, kun taas naisille sosiaalinen ulottuvuus oli merkittävämpi. Pienituloisille sosiaalinen ulottuvuus oli myös tärkeä. Olutta usein kuluttaville henkilöille tärkein oli emotionaalinen ulottuvuus.
Pienvesivoiman tuotannon kannattavuus Suomessa

Kaarlamo, Topi (2020)

The Master's thesis examines the profitability of small hydropower production and the factors affecting it in Finland. During the last century, almost all of Finland's watercourses have been dammed for the needs of industry and energy production. Hydropower is detrimental to the aquatic ecosystem and to migratory fish, which are unable to ascend to their breeding grounds. The impact of hydropower production on fish stocks can be reduced, for example, by fishways, but for the smallest power plants, building a fishway is a big investment. The purpose of the study is to build a calculation model that can be used to assess the profitability of a small hydropower plant renovation investment or the construction of a fishway. Society’s pressure to make solutions that reconcile hydropower and water ecology is growing all the time. It is therefore important to be able to analyze cases where the construction of fishway or the repair of a hydropower plant is not socially viable, but efforts should be made to dismantle the dam and restore the stream water ecosystem. The method of assessing profitability is the private cost-benefit analysis and the net present value method. The calculation model can be used to estimate when it is not worth investing in small hydropower plants, but the model does not directly tell when the investment would be profitable, as it only takes into account the largest sections of costs and does not take into account environmental damage. The dissertation also makes example calculations for three small hydropower plants: Kantturakoski, Ritakoski and Kangaskoski. The aim is to find out the main factors influencing the profitability of small hydropower production and to clarify the understanding of what the future of small hydropower production looks like. According to the results of the study, the construction of the Kantturakoski fishway is not profitable from the owner's point of view. The net present values for the repair of the Ritakoski and Kangaskoski power plants in Hiitolanjoki and the construction of the fishway are positive. The sensitivity analysis showed that the net present values of the projects depend in particular on the price of electricity and the operating and maintenance costs of the power plant.
Production of nettle (Urtica dioica), environmental and economic valuation in conventional farming

Sadik, Samica Anastasia (2019)

Agricultural systems hold great potential in contributing greenhouse gas mitigation measures globally. Crop diversification, perennial vegetative cover and soil conservational measures are highlighted in order to develop agricultural production in a sustainable way. Increasing climate related public concern has created a demand for sustainable materials for manufacturing industries. Nettle (Urtica dioica) has been proven to hold economic and ecological advantages and great commercial potential. Nettle is a perennial low input crop with multiple end uses within harvest offering an attractive crop for farmers. The crop has been historically used in industrial scale however, current nettle production in agricultural scale is marginal despite its positive characteristics. Research on nettle’s commercial potential has been conducted in various industries. Lack of farmers has left results idle and commercial potential unachieved. This study uses basic management accounting practices in order to find the break-even points and profitability of the production in Finnish conventional farming framework. The production information is gathered from various international projects and is used in order to assess the profitability of nettle production and expand the assessment to evaluate production’s environmental benefits. For a comparison, similar assessment is performed for a conventional crop rotation consisting an oilseed crop, wheat and grass. In the chosen 4-year setting, the nettle production proves more expensive majorly due to first year’s economically non-viable production. Nettle’s low input use during the yield years and predictable long term yield output is likely to reduce unit costs over time. Nettle’s production cost of dry biomass is 0,29 euros per kilogram and break-even price after subsidies is 0,16 euros for a kilogram, similar to wheat. Nettle’s low input use and relatively large, annual 8000kg fresh yields indicate the production could turn profitable with comparably low prices. Environmentally, after the first year nettle creates an annual 1,3 ton carbon sink despite conventional fertilizer use and machinery work done of field.
Profitability of zero- and low-emission container handling equipment

Tenho, Noora (2020)

Tiivistelmä – Referat – Abstract Majority of research on emission reductions in the maritime logistics chain has focused on ships and their energy efficiency. Also other parts of the chain, such as container terminals, retain untapped emission reduction potential. Gaseous and particulate exhaust emissions and greenhouse gas emissions (GHG) rank among the top environmental concerns in ports. Main sources for these emissions are energy consumed by ships and trucks entering the port and cargo handling machines operating at the port site. This thesis focuses on emissions generated during the use phase of mobile cargo handling machines. Its main objective is to evaluate the private and social profitability of diesel-electric (ICEV), hybrid (HEV) and battery-electric (BEV) machine when GHG and regional emissions matter for the society. The profitability of each technology is measured with the net present value (NPV) method, assuming 40,000 machine lifetime hours. The harmful effects of emissions on society are monetized by estimating their social cost. Emissions included in the analysis are NOx, PM and the main GHGs from fuel combustion (CH4, CO2 and NH3). In the base case, BEV was the most profitable technology, both from the private and social perspective. The private net present costs of BEV were 6% lower compared to the HEV and 9% lower compared to the ICEV. Respectively, the social net present costs of BEV were 9% lower compared to the HEV and 12% lower compared to the ICEV. Even when the cost parameters were varied one at a time, the savings in operational costs for the BEV compared to other alternatives were significant. BEV had the lowest costs in each scenario except for when the diesel price was low. Only in the low diesel price scenario another alternative (HEV) had the lowest costs. The air quality benefits of both hybrid (HEV) and battery-electric (BEV) container handling machines are clear in comparison to the conventional diesel machine (ICEV). However, the magnitude of benefits depends on the level of damage cost applied in the analysis. The operational CO2 emissions of the BEV depend on the origin of the charging electricity. When applying the CO2 emission factor for average European electricity grid, CO2 emissions from the BEV were approximately 67% lower compared to the ICEV. With Finland’s average grid emission factor, BEV emissions were 89% lower compared to ICEV and 84% lower compared to HEV. In general, there is uncertainty about costs used in the study as they have been gathered from multiple, in part unscientific sources. The research topic is also constrained by scarcity of reliable and public information from ports and terminals. However, the future seems more promising with the increasing digitalization in the industry as well as the growing demand for corporate transparency and reporting on non-financial topics.
Ranking Local Sustainability Performances by Data Normalization : An examination of Finnish local authorities

Heino, Sauli (2019)

Sustainable development is a large entity, that as a concept, is still ambiguous and unclear. Since the Brundtland report in 1987, sustainable development has slowly stared to increase its significance in day-to-day activities, where the ongoing UN’s international Agenda 2030 aims yet to increase the progress towards sustainable development across the globe. Sustainable development includes multidimensional economic, environmental and social aspects, where challenges facing sustainability within its dimensions are different in different regions. The ambiguity related to sustainable development lies in its complexity, where measuring progress demands clear and legible applications to ensure the accurate interpretation and communication of the measures. There are many ways to measure sustainable development, and as it is such an immense subject, the transparent procedure behind any sustainable assessment is underlined. This study is a local-level sustainable development performance analysis, that is conducted of all the Finnish local authorities. Sustainability performances are derived as sustainable development scores and ranking positions for each considered local authority via a dataset of 59 indicators. The indicators are aligned with the Agenda 2030 17 SDGs – the sustainability performance assessment is based on indicator data normalization, where normalized indicator data is aggregated to the appointed SDG, and furthermore as the overall sustainable development scores for each local authority. The sustainable development ranks are then derived from the score values as a data arrangement application. Being a data-based examination, data-related characteristics are invoked in this study by computing the sustainable development performance numbers of all the Finnish local authorities four times: once with the original dataset, and three times by applying weights to the data; considering indicator-specific data coverage by the share of population included, indicator-specific coverage by local authority data availability and lastly SDG-specific coverage by the number of indicators aligned. The results after all the four sustainability performance applications show that Kuopio scores the best of all the Finnish local authorities every time. On the contrary, Koski Tl gets the worst performance, also for all the four performance applications. Otherwise, there are movements in ranking positions and sustainable development scores comparing the weighting applications with the non-weighted outcomes. When reviewing the top 10 and bottom 5 local authorities, municipalities of Åland; Jomala, Lemland and Lumparland, for instance improve their performances significantly when applying the weights to indicator coverage by local authority data availability. What can be deduced from this analysis, is that this sustainability performance assessment application is one way of measuring local sustainable development. The outcome of this data-based analysis is dependent on the indicators in use, and the applied minimum-maximum normalization method used in the aggregation process. This study provides an example of a local-level sustainability performance application, that may be utilized and further continued, acknowledging all the variable components, causal relations and data-related challenges that inevitably are present in such assessments. Such aggregated sustainability indicators’ analyses are prone to challenges related to data, where the intent for the given application vary case-by-case and should therefore also be assessed regarding the intended use.
Reducing microplastic pollution from urban wastewater : a cost-effectiveness analysis

Vuori, Larissa (2019)

Microplastic pollution is a globally increasing issue in both terrestrial and aquatic environments. One of its pathways to ecosystems is urban wastewater, as the treated effluent has been observed to contain remarkable quantities of plastic particles. In addition, as the treatment process separates the nutrients and solids into a sludge, the particles have been found in the sludge as well. The aim of this thesis is to investigate the costs of removing microplastic particles from the wastewater, and to assess the total microplastic pollution mitigation potential of selected wastewater treatment and sludge management methods. To examine this, I conducted a cost-effectiveness analysis, in which I constituted five different technology scenarios and calculated their incremental cost-effectiveness ratios. The ratios were then compared against a business-as-usual baseline scenario and each other to define the lowest cost of removing microlitter. The cost-effectiveness analysis was conducted for four different wastewater treatment plant sizes. The technology scenarios constituted of combinations of three wastewater treatment and two sludge management methods. The wastewater treatment methods were conventional activated sludge, rapid sand filtering and membrane bioreactor, and the sludge management methods were anaerobic treatment followed by land application as a fertilizer, and sludge incineration. The cost data on the selected wastewater treatment and sludge management methods were obtained from various documented sources, whereas two studies on the microlitter content in wastewater (Talvitie et al., 2017a & 2017b) comprised the effect data. To achieve an overview of the magnitude and the mitigation capacity of the issue, I compared the costs and the quantity of released microlitter of each technology scenario to the baseline scenario. In addition, to assess the impact of changing economic attributes and wastewater quality on the cost-effectiveness ratios, I performed a univariate sensitivity analysis. The results of the analyses prove that removing microplastics from wastewater is both feasible and cost-effective. The membrane bioreactor combined with sludge incineration resulted the most economical scenario in all circumstances and in each wastewater treatment capacity.
Säilörehun yksikkökustannus ja siihen vaikuttavat tekijät : tapaustutkimus keskisuomalaisilla emolehmätiloilla

Malvisto, Anne-Mari (2020)

Emolehmätiloilla tuotannon kannattavuus on haaste. Tuotantokustannukset ovat tuottoihin nähden tiloilla edelleen korkeat, vaikka kustannuksia on pyritty vähentämään mm. taloudellisesti edullisten kotieläinrakennusmallien kehittämisellä sekä töiden suunnittelulla ja organisoinnilla. Emolehmätiloilla ruokinta perustuu pääosin karkearehuun ja erityisesti sisäruokintakauden säilörehu on yksi keskeisistä kustannustekijöistä. Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia emolehmätilojen sisäruokintakauden säilörehun yksikkökustannusta (snt/kg ka) ja löytää tekijöitä, joilla voidaan saavuttaa alhainen yksikkökustannus. Tilatasolla yksikkökustannukseen vaikuttavat eri tekijät. Tähän liittyen erityisenä tutkimuskohteena oli tuottavuuteen liittyvät tekijät, kuten millainen yhteys satotasolla, työmenekillä, koneketjulla ja muilla tuotantopanoksilla on yksikkökustannukseen. Tutkimuksessa laskettiin neljän keskisuomalaisen emolehmätilan tilakohtaiset säilörehun yksikkökustan-nukset vuosilta 2018 ja 2019. Tiloilla eläinmäärä, säilörehun peltoala, satotasot (kg ka/ha), korjuustrategiat ja koneketjut olivat erilaiset. Laskurin on laatinut Tomi Karsikas Atria Oyj:stä. Tutkimusmenetelmänä oli kvantitatiivinen monitapaustutkimus. Tämän tutkimuksen mukaan tilojen säilörehun yksikkökustannus oli noin 13–50 snt/kg ka. Kustannuksiin vaikuttivat eniten työ- ja konekustannukset (5–31 snt/kg ka), seuraavaksi muut kiinteät kustannukset (3–15 snt/kg ka) ja vähiten muuttuvat kustannukset (3–8 snt/kg ka). Tutkimustiloilla yksikkökustannukseen vaikuttivat eri tekijät ja eri tavalla. Mahdollinen peltotukien leikkaus nostaisi yksikkökustannusta vähintään kolmanneksen tai jopa puolet niillä tiloilla, jolla on korkea tukitaso, isot kustannukset ja matala satotaso. Maatilayrittäjälle tärkeimpiä tekijöitä toiminnan jatkuvuuden kannalta on taloudellinen tulos eli tuottojen ja kustannusten erotus. Säilörehutuotannon järjestäminen voidaan tehdä tiloilla monella tavalla. Tilakohtainen yksikkökustannus snt/kg ka auttaa tarkastelemaan omaa toimintaa tällä hetkellä ja suunnittelemaan pitkällä tähtäimellä tulevaisuuteen rehun tekemisen järjestämistä taloudellisesti.
Salaojituksen kannattavuus : tapaustutkimus peltolohkojen uusinta- ja täydennysojituksesta

Joensuu, Marika (2019)

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää tapaustutkimuksen keinoin uusinta- ja täydennysojituksen kannattavuutta. Tutkimus tehtiin osana OPAL-life hanketta. OPAL-life hankkeen tavoitteena on maatalouden kestävä tehosta-minen, jossa pyritään vähentämään maatalouden ilmastopäästöjä ottamalla samanaikaisesti huomioon tilan kannattavuus ja tuottavuus sekä sosiaaliset näkökulmat. Tutkimuksessa tarkasteltiin esimerkkilohkojen nykyisen viljelykierron katetuoton muodostumista ja investoinnin vaikutusta katetuottoon 30 vuoden tarkastelujaksolla. Investoinnin taloudellista kannattavuutta tarkasteltiin nettonykyarvo-, takaisinmaksuaika- ja break-even-point-menetelmiä käyttäen. Herkkyystarkastelussa arvioitiin salaojituksen jälkeisen satotason vaikutusta tuloksiin. Tulosten mukaan salaojitus ei ole kannattavaa tilanteessa, jossa pelto on nykytilanteessa luonnonhoitopeltona ja luonnonhoitopeltokäyttöä voidaan jatkaa ilman investointia. Tulokseen vaikuttaa ennen kaikkea nykytilan-teessa muodostuva korkeampi kate ja myyntikasvin viljelyyn siirryttäessä suuremmat muuttuvat kulut. Tulosten mukaan tilanteessa, jossa viljelykierto säilyy samanlaisena myös investoinnin jälkeen, ero nykytilanteen ja investointivaihtoehtojen välillä pienenee. Tulosten perusteella salaojitusta ei kannata toteuttaa ennen kuin muut sadontuottokykyyn vaikuttavat tekijät on selvitetty.
”Sekajäte on silleen armahtava. Se ratkaisee vaikeat ongelmat heti.” : pakkausten kierrätyskäytänteet pääkaupunkiseudun kerrostaloasujien kotitalouksissa

Laitinen, Sara-Ellen (2020)

Maapalloon kohdistuu monia erilaisia ympäristöuhkia. Uhkia pienentääkseen Euroopan unionin yhtenä tavoitteena on ohjata jäsenmaitaan kiertotalouteen ja lisätä syntyvien jätteiden kuten pakkausten kierrätystä. Suomalaisten nykyisillä pakkausten kierrätysmäärillä ei vielä ylletä Suomen omiin eikä Euroopan unionin tavoitteisiin. Kierrätystä tulee siten lisätä. Tämä tutkielma pyrkii ymmärtämään kotitalouksien pakkausten kierrätyskäytänteitä. Tutkielman tavoitteena on etsiä käytänteitä, jotka estävät tai mahdollistavat pakkausten kierrättämistä kotitalouksissa. Kierrättämistä on aiemmin tutkittu melko yksilölähtöisesti, joten tutkielman teoreettisena viitekehyksenä käytetään käytäntöteoriaa. Käytäntöteorian mukaan ihmisten käyttäytymistä eivät ohjaa vain yksilön valinnat vaan myös historiallisesti rakentuneet sosiaaliset käytännöt. Pakkausten kierrättämistä ei ole aiemmin tutkittu käytäntöteoreettisesta näkökulmasta, joten tutkielmassa pyritään myös vastaamaan siihen, miten käytäntöteoriaa voidaan soveltaa pakkausten kierrätyksen tutkimiseen. Olen tutkinut aihetta etnografisin menetelmin. Aineistoni koostuu 14 virikkeellisestä teemahaastattelusta, haastateltavien ottamista valokuvista kotitaloudessa tyhjentyneistä pakkauksista ja haastattelijan ottamista valokuvista haastateltavien kierrätystiloista kotona sekä taloyhtiössä. Analyysissa on hyödynnetty temaattista analyysia. Tutkimuksen mukaan pakkausten kierrätys kotitalouksissa tapahtuu rutinoituneesti. Kierrätystä ei siten juuri mietitä, vaan se tapahtuu muiden arjen kotitöiden ohella. Jotkin kierrätykseen liittyvät käytänteet tekevät pakkausjätteen heittämisen sekajätteeseen helpoksi. Pakkausten kierrättämistä estävät tai mahdollistavat materiaaliosaaminen, aikaan sekä paikkaan liittyvät ongelmat ja merkitykset. Materiaaliosaaminen tarkoittaa pakkausten ominaisuuksia, omaa sekä tarjolla olevaa tietoa ja osaamista. Aikaan ja paikkaan liittyvät ongelmat taas tarkoittavat kierrätysastioita sekä tilan puutetta, pakkausjätteen määrää sekä likaisuutta, hektisyyttä ja elämäntilannetta. Merkitykset syntyvät ympäristöarvoista, halusta noudattaa normeja ja taloudellisista syistä. Tutkin kierrätyskäytänteitä kolmen elementin – materiaalien, kompetenssien ja merkitysten – avulla. Nämä elementit eivät riitä kierrätyksen tutkimiseen, sillä lisäksi ajalla ja sen puutteen synnyttämillä tunteilla on vaikutusta kierrätykseen. Käytäntöteoria soveltuu pakkausten tutkimiseen, kun ottaa huomioon, että käytänteen ajallisuus mahdollistaa sen rikkomisen.
Sikatilan strateginen talousjohtaminen ja yrittäjäorientaation ilmeneminen

Luotola, Vuokko (2020)

Operatiivisen johtamisen, strategisen johtamisen ja päätöksenteon tarpeet ovat lisääntyneet maatalousyrityksissä. Tässä tutkimuksessa selvitetään sitä, onko hyvin menestyvien sikatilojen yrittäjillä korkea yrittäjäorientaatio. Yrittäjäorientaatio koostuu riskinottohalukkuudesta, proaktiivisuudesta sekä innovatiivisuudesta. Tämän tutkimuksen tutkimusongelma keskittyi selvittämään, millaista on suomalaisten sikatilojen strateginen talousjohtaminen. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena haastattelututkimuksena. Haastatteluja tehtiin yhteensä kymmenen ja kaikki haastateltavat ovat sikatilallisia eri puolilta Suomea. Suoraan voidaan todeta, että kaikilta haastatelluilta yrittäjiltä löytyi strategisen talousjohtamisen muotoja omasta yritystoiminnastaan. Strateginen talousjohtaminen on laaja kokonaisuus, joka koostuu monesta eri osa-alueesta ja se ilmenee eri yrityksessä eri tavoin. Kun kyseessä on laadullinen tutkimus, jossa tutkimusotos on pieni, on selvää, että yrittäjien persoonallisuudet ja alan kokemus korostuvat. Voidaan todeta, että yrittäjät, jotka hyödyntävät strategista talousjohtamista omaavat myös korkean yrittäjäorientaation. Vastauksissa ilmenikin jatkuvan kehittämisen ja kehittymisen tarve, pitkäjänteinen talouden suunnittelu ja seuranta sekä toimintaympäristön muutoksiin reagointi. On kuitenkin huomioitava, että maatalous on riippuvainen sidosryhmiensä toiminnasta ja taloudellisesti hyvinvoiva maatila tarvitsee onnistumisen jokaisella osa-alueella. Pelkillä kustannussäästöillä harvoin pääsee tyydyttävään lopputulokseen. Alhaiset tuottajahinnat luovat taloudelliset raamit maatiloille, jotka joutuvat toimimaan annetuissa olosuhteissa. Korkea yrittäjäorientaatio ja strateginen talousjohtaminen luovat hyvän pohjan onnistuvalle ja tuottavalle yritykselle, mutta pelkästään ne eivät ole menestymisen tae.
Sitoutumisen ajurit virtuaaliseen brändiyhteisöön Instagram kontekstissa : case Gold&Green Foods Oy

Antola, Laura (2020)

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää virtuaaliseen brändiyhteisöön sitouttavia tekijöitä ja tälle yhteisölle tunnusomaisia ominaispiirteitä Instagram-kontekstissa. Tutkimus toteutettiin tapaustutkimuksena, jossa kuluttajien sitoutumista brändiyhteisöön tarkasteltiin nyhtökaurasta tutuksi tulleen suomalaisen yrityksen Gold&Green Foodsin avulla. Tutkimusongelman tekee ajankohtaiseksi sosiaalisen median käytön yleistyminen osana yritysten markkinointistrategiaa, tutkimusaukko brändiyhteisöistä Instagram-kontekstissa ja vähäinen tutkimus elintarviketuotteiden ympärille syntyneistä brändiyhteisöistä. Tutkimuksen teoriaosuudessa tarkasteltiin sosiaalista mediaa viestintäympäristönä, erityisesti Instragram-kontekstissa, jonka jälkeen kartoitettiin brändiyhteisön ominaispiirteitä, jotka ovat jaettu tietoisuus, rituaalit ja perinteet ja moraalinen vastuuntunne. Näiden ominaispiirteiden avulla pyrittiin vastaamaan empiirisessä osiossa toiseen tavoitteeseen. Viimeisessä teoriaosuudessa tarkasteltiin virtuaalisen brändiyhteisön sitoutumisen ajureita (brändiin liittyvät ajurit, sosiaaliset ajurit ja funktionaaliset ajurit). Näiden ajureiden avulla selvitettiin empiirisesti Gold&Green Foodsin Instagram-yhteisön jäsenten kokemia etuja ja motiiveja yhteisön toimintaan osallistumisesta. Tutkielman empiirinen osio toteutettiin monimenetelmätutkimuksena, eli tutkimukseen käytettiin sekä kvalitatiivista- että kvantitatiivista tutkimusmenetelmää. Kvantitatiivisena menetelmänä käytettiin kyselytutkimusta. Gold&Green Foodsin Instagram-sivun kautta jaettuun kyselylomakkeeseen vastasi 49 ihmistä. Analysointimenetelminä käytettiin ristintaulukointia, Fisherin tarkka testiä sekä Phi kerrointa, joilla pyritään selvittämään eroja ja samankaltaisuuksia vastaajien välillä sekä sitoutumisen ajureiden ja muiden muuttujien välisiä riippuvuussuhteita. Kvalitatiivisena menetelmänä taas käytettiin netnografiaa, eli kuluttajien toimintaa havainnoitiin tutkimusympäristössä. Netnografisen aineiston analyysin pääpaino on hermeneuttisessa tulkinnassa, jonka avulla tulkitaan Gold&Green Foodsin ympärille syntyneen virtuaalisen brändiyhteisön ominaispiirteitä. Tulokset osoittavat, että Gold&Green Foodsin Instagram-yhteisön toimintaan sitouttivat niin brändiin liittyvät, sosiaaliset kuinfunktionaaliset ajurit, joista funktionaaliset edut koettiin vahvimpana. Sen sijaan sosiaalisten etujen tavoittelu oli vähäisintä.Vähemmistö kyselyyn vastanneista edusti tuottajaa (eli yhteisön jäsentä, joka tuottaa sisältöä). Kuitenkin tuottajien joukossa korostui muihin rooleihin nähden sosiaalisten etujen tavoittelu. Kuluttajien kokemat edut eivät eroa suuresti sisällönlähteestä; koettiinko ne yrityksen vai käyttäjän luomasta sisällöstä. Kuitenkin tarkasteltaessa iän vaikutusta koettuihin etuihin eri sisällönlähteistä, todettiin, että 16-29-vuotiaiden ikäluokka koki sosiaaliset edut muiden käyttäjien luomasta sisällöstä sekä sosiaaliset että funktionaaliset edut brändiaiheisen sisällön jakamisessa merkittävämpänä kuin 30-55-vuotiaiden ikäluokka. Sen lisäksi nuorempi ikäluokka on aktiivisempi sisällöntuottaja. Yleisimpinä kiinnostuksen kohteina nousivat esiin ruoka, ekologisuus ja hyvinvointi. Netnografian avulla Gold&Green Foodsin Instagram-yhteisöstä voidaan tunnistaa brändiyhteisön edellytykselle määritellyt ominaispiirteet. Esille nousseet ominaispiirteet ilmenivät yhteisen kiinnostuksen kohteen Nyhtökauran, yhteisten arvojen (kotimaisuus, kasvisruoka, kestävyys), bränditarinoiden, reseptien jaon ja brändiä koskevan tiedottamisen kautta. Keskeisenä tutkimuslöydöksenä voidaan tarkastellun aineiston pohjalta pitää piirtynyttä kuvaa Gold&Green Foodsin brändiyhteisön jäsenistä sekä yhteisön ominaispiirteistä. Tarkastellun aineiston perusteella Gold&Green Foodsin olisi suositeltavaa rakentaa viestinnällisiä ja markkinoinnillisia kokonaisuuksia edellä esitettyjen kiinnostusten kohteiden ympärille ja tarjota informatiivista sisältöä sitouttaakseen kuluttajia yrityksen brändisivuun, luodakseen näkyvyyttä ja tarjotakseen yhteisön jäsenille teemoja keskusteluun. Lisäksi yritys voisi pyrkiä myötävaikuttamaan brändiyhteisön me-henkeen tuomalla esille kestävyyteen ja kotimaisuuteen liittyviä julkaisuja sekä osallistumalla aktiivisemmin kuluttajien jakamiin sisältöihin.
Stated preferences of non-industrial private forest owners for a novel permanent conservation program in Finland

Paajanen, Tiina Pauliina (2020)

Forests are vital for biodiversity and climate change mitigation through carbon storage and sequestration. In Finland, forests are the most important renewable natural resource and forestry is significant for the national economy. In addition, forests are the largest carbon sinks of the land use, land-use change and forestry (LULUCF) sector and provide remarkable amount of biodiversity. The Finnish non-industrial private forest (NIPF) owners have significant potential to supply ecosystem services and have substantial opportunities regarding the forests, as 60% of the total area of forest land is privately owned. The NIPF owners may enhance the state of biodiversity and carbon sequestration by participating in the forest conservation programs. The regulations and inclusion of the LULUCF sector in the climate targets of the European Union (EU) and a 30% conservation target of land in the EU Biodiversity Directive are intensifying the pressure on further development of conservation programs. Hence, it is important to understand the behavior of the NIPF owners to motivate the program participation. The aim of the thesis is to get insight into the Finnish NIPF owners’ participation behavior in permanent forest conservation programs by using the choice experiment (CE) method. A novel conservation program is being planned in Finland and this survey processes it for the NIPF owners by using a survey questionnaire. The survey questionnaire was targeted to 5,010 NIPF owners and the overall response rate was 11.7%. The study provides analysis on specific non-participant group of protesters, attribute preferences of the conservation program as well as estimates of the willingness to accept (WTA) compensation for program participation. The forest conservation program is described with four attributes being the payment for biodiversity; payment for carbon sequestration; conduction of non-timber businesses and eligibility of the forest area. The sources behind preference heterogeneity regarding the conduction of non-timber businesses and eligibility of the forest area are examined using interactions in the econometric model. The results reveal that a significant share (77%) of serial non-participants are identified as protesters and should be excluded from the WTA estimates. Several socio-economic and attitudinal characteristics were found to statistically significantly influence on protest behavior. The probability to protest increases with e.g. older age, pensioners, female gender and renters for hunting club. Additionally, the protest behavior depends on a number of stated attitudinal statements. Using a binary logit model, the model estimates show that the WTA for program participation is considerably higher when protesters are included, being 16,032 €/ha and respectively 5,641 €/ha, when protesters are excluded. The results regarding the preferences reveal attitudinal and socio-economic aspects affecting statistically significantly on the program attribute of the eligibility of forest area. According to the analyses, the possibility to conduct non-timber businesses is rather irrelevant for the respondents. In addition, there are a few attitudinal factors that influence the preferences of the conduction of non-timber businesses which are statistically significant. However, none of the socio-economic factors regarding the preferences of the attribute are statistically significant. To our knowledge, this is the first study that aims to explain the sources behind protest behaviour as well as to investigate the conduction of non-timber businesses, in the context of permanent forest conservation program. The results provide novel information about protesters and preferences of program attributes of forest management requirements and conduction of non-timber businesses. The results may be useful for the development and targeting of voluntary forest policies and incentives as well as for the business development of organizations that provide services for the NIPF owners. Further, the results help recognizing protesters more easily and reducing protest behavior. To conclude, further studies on the objectives of protests in the context of permanent forest conservation program could be valuable. In addition, further examination on individual attribute level WTAs, could be useful to reveal detailed information of the program attributes of conduction of non-timber businesses and required management activities.
Suomalainen broileriketju : läpinäkyvyys, vastuullisuus ja roolit vertikaalisessa koordinaatiossa

Siikarla, Kustaa (2020)

Broilerinlihan kulutus on kasvanut Suomessa viimeisen kolmen vuosikymmenen aikana todella merkittävästi. Broilerinliha on saa-vuttamassa sianlihaa Suomen eniten kulutettuna lihalajina. Broilerinlihan merkittävimpiä etuja suhteessa muihin lihalajeihin ovat edullisuus, terveellisyys ja ympäristöystävällisyys. Kuluttajien selvä kiinnostuksen lisääntyminen elintarvikkeiden vastuullisuuteen on toiminut perusteena tämän tutkimuksen tekemiselle. Eläintuotantoon on alettu suhtautua entistä kriittisemmin ja kuluttajat vaati-vat vastuullisuutta ja läpinäkyvyyttä elintarvikeketjussa samalla, kun hintatietoisuus lisääntyy. Tutkielman aiheena on suomalaisen broileriketjun vastuullisuuden ja erityisesti läpinäkyvyyden tarkastelu. Toisena aiheena on vertikaalisen koordinaation toteutuminen broileriketjussa ja eri ketjun toimijoiden roolit broilerin tuotannossa alkutuotannosta kulut-tajille. Vastuullisuutta käsitellään CSR-teorian avulla ja ketjun toimijoiden roolitusta vertikaalisen koordinaation näkökulmasta. Vertikaalisen koordinaation avulla tarkastellaan tuotantoketjun toimijoiden välisiä yhteistyösuhteita ja niiden toimivuutta. Tämä tutkimus on kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus. Tutkimus on toteutettu tekemällä teemahaastattelut kuudelle broileriketjus-sa toimivalle henkilölle. Haastattelujoukon avulla on kerätty tietoa ketjun toimijoiden mielipiteistä ja ajatuksista tutkimuksen teeman ympäriltä. Haastattelut on toteutettu puolistrukturoitua mallia hyödyntäen. Broileriketju toimii saadun aineiston perusteella tehokkaasti ja jokaisen ketjun toimijan roolit vaikuttavat melko selviltä. Broileriket-jussa vertikaalinen koordinaatio toimii hyvin tehokkaasti suhteessa muihin lihalajeihin ja tämä onkin selvä broileriketjun etu kovassa kilpailutilanteessa. Informaation nopea välittyminen ketjun sisällä helpottaa tuotannon suunnittelua ja sujuvoittaa ketjun kehittymis-tä entistä toimivampaan ja tehokkaampaan suuntaan. Tutkimuksen perusteella information kulkua broileriketjussa pitää parantaa entisestään ja tässä jalostaja on avainasemassa. Teurastamoilla on erityisen tärkeä rooli broileriketjun kehittämisessä, koska ne sijoittuvat ketjujen keskelle ja ovat näin yhteistyössä kaikkien toimijoiden kanssa. Aineiston perusteella broileriketjun vastuullisuuden voidaan sanoa olevan hyvällä tasolla. Ketjun läpinäkyvyyteen toivottiin paran-nusta erityisesti viestinnän suhteen. Ongelmaksi nähtiin kuluttajien tietämättömyys alasta ja sen toimintatavoista. Vastuullisuuden osa-aluesta broileria kehuttiin erityisesti ympäristön ja terveydellisyyden osalta. Aineiston perusteella eläinten hyvinvointia pidetään ympäristövastuullisuuden ja tuoteturvallisuuden tavoin tärkeänä ja eläinten hyvinvointia ei nähty ongelmalliseksi broilerintuotannos-sa. Kotimainen broileriketju koettiin ulkomaista broilerinlihaa selvästi vastuullisemmaksi. Ulkomaisen broilerinlihan vastuullisuuden arviointia vaikeuttaa selkeästi tiedon puute ja epäluottamus ulkomaista kotieläintuotantoa kohtaan. Erityisen paljon kritiikkiä saa Euroopan ulkopuolinen broilerinlihantuotanto.
Suomalaisen vesiviljelyn taloudellinen kehitys vuosina 2010–2017

Sandström, Michael (2020)

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tutkia yleisellä tasolla koko suomalaisen vesiviljelyn kannattavuuden sekä tuottavuuden kehitystä vuosien 2010 ja 2017 välillä. Tutkimusaineisto kattoi suomalaisista vesiviljely-yrityksistä yli puolet. Tutkimusaineistona oli alalla toimivien yritysten aggregoidut tilinpäätöstiedot, joiden perusteella laskennat suoritettiin. Kirjolohen kasvatus on vuosien ajan ollut merkittävin osa suomalaista vesiviljelyä kattaen noin 90 prosenttia tuotetuista kilomääristä. Vaikkakin kirjolohen osuus kokonaistuotannon arvosta on vaihdellut vuosien välillä johtuen kirjolohen tuottajahinnan muutoksista, koko ala on riippuvainen kirjolohen kysynnästä Suomessa. Norjalaisen tuontilohen ollessa suurin kilpailija kotimaiselle kirjolohelle, se on herkkä tuontilohen kilohinnan muutoksille, mihin vaikuttavat suuresti koko maailman lohikalojen kysynnän ja tarjonnan suhteiden vaihtelut. Paineen kotimaisen kirjolohen hintaan niin kuluttajille kuin sen tuottajille selittää tuontikalan hallitseva 80 prosentin osuus Suomen koko kalamarkkinoista. Suomen vesiviljelyn kokonaistuotanto oli vuosien 2010 ja 2017 välillä kasvussa, vaikkakin kasvu on ollut melko maltillista. Vuonna 2017 kokonaistuotanto oli 14,6 miljoonaa kiloa, josta kirjolohen osuus oli noin 13,6 miljoonaa kiloa. Tarkastelujakson aikana suomalaisten vesiviljely-yritysten aggregoitu käyttökateprosentti pysyi positiivisena. Vuosikymmenen alun kannattavan liiketoiminnan jälkeen vuonna 2012 alkoi neljä vuotta kestänyt koko alaan vaikuttanut kannattavuuden heikkeneminen. Vuosina 2012 – 2015 suomalaisten vesiviljely-yritysten nettotulokset painuivat selvästi negatiivisiksi, kunnes vuonna 2016 kannattavuus parani merkittävästi. Pääsyy tähän oli kirjolohen tuottajahinnan nousu. Vuosien 2016 ja 2017 kannattavuuden parantuminen johtui Chilen lohentuotannon haasteista, joka pienensi maailmanlaajuisesti lohikalojen tarjontaa. Myös kokonaistuotanto on kasvanut hillitysti, mutta kirjolohen tuottajahinnan muutokset ovat yksinään määrittäneet koko alan kannattavuuden muutokset vuodesta toiseen. Tämän tutkimuksen mukaan suomalaisen vesiviljelyn kokonaistuottavuus on pysynyt lähes muuttumattomana tarkastelujakson aikana, vaikka vuosittaisia vaihteluita esiintyi.
Suomalaisten korkeakouluopiskelijoiden käyttöhalukkuus hyönteisruokaa kohtaan

Heiskanen, Ella (2020)

Tiivistelmä – Referat – Abstract Hyönteisruoka herätti muutama vuosi sitten länsimaiden kiinnostuksen, kun ymmärrettiin nykyisen elintarviketuotannon rajoitteet. Väestömäärä maapallolla lisääntyy, mutta puhdas vesi ja viljelymaat ovat rajalliset. Nykyisen kaltainen lihatuotanto on kestämätöntä. Tulevaisuudessa tarvitaan uudenlaisia tuotantotapoja ruoan riittävyyden turvaamiseksi. Hyönteiset elintarvikkeena voivat olla ratkaisu. Tämän tutkimus selvittää Helsingin yliopiston opiskelijoiden käyttöhalukkuutta hyönteisruokaa kohtaan. Hyönteiset ovat Suomessa uuselintarvike ja niiden kasvattaminen, myyminen tai maahantuonti oli Euroopan unionin alueella aiemmin kiellettyä. Maa- ja metsätalousministeriö hyväksyi vuonna 2017 uuden tulkinnan uuselintarvikelakiasetuksesta ja se mahdollisti hyönteiselintarvikkeiden tulon suomalaisiin päivittäis- tavarakauppoihin. Ruoaksi hyväksyminen on kuitenkin kulttuurisidonnaista, eikä hyönteiselintarvikkeisiin olla totuttu Suomessa. Siihen, mitä yksilö valitsee ruoaksi, vaikuttaa moni asia. Uusien elintarvikkeiden kohdalla voi nousta esiin vastenmielisyyttä ja uuden ruoan pelkoa. Tutkimuksen viitekehys perustui Sobalin ym. ruoan valintaprosessin malliin. Malli perustuu ajatukseen, että ruokavalintoihin vaikuttavat niin psykologiset, kognitiiviset kuin sosiokulttuuriset tekijät. Mallin kolmea elementtiä: elämän suunta, vaikutteet ja henkilökohtainen ruokajärjestelmä ovat toisiinsa vaikuttavia prosessin osia. Tutkimuksessa käytettiin kahta valmista mittaria. Innovatiivisten korkeakouluopiskelijoiden selvittämiseen käytettiin innovatiivisuus – eli DSI-mittaria. Lisäksi korkeakouluopiskelijoiden uusien ruokien pelkoa tutkittiin Food Neophobia Scale- eli FNS-mittaria käyttäen. Sekä innovatiivisuus että ruokaneofobia ovat elementtejä, jotka voidaan nähdä kuuluvan ruoan valintaprosessin mallin toiseen elementtiin, vaikutteisiin. Tutkimuksessa käytettiin kvantitatiivista tutkimusmenetelmää̈. Tutkimus suoritettiin kyselylomakkeen avulla lokakuussa 2018. Vastaajat tavoitettiin Helsingin yliopiston sähköpostirekisteriä apuna käyttäen. Kyselylomake lähetettiin 5532 suomenkieliselle opiskelijalle. Vastauksia saatiin takaisin 481 kappaletta. Tulosten perusteella Helsingin yliopiston opiskelijoista noin puolet suhtautui myönteisesti hyönteisiin elintarvikkeena. Itse hyönteisruoan käyttöhalukkuus oli hyvin marginaalista korkeakouluopiskelijoiden keskuudessa. Vastaajat olivat halukkaampia käyttämään hyönteisruokaa kodin ulkopuolella ruokaillessa, juhlissa tai tapahtumissa kuin kotona. Korkea ruokaneofobia-aste oli yhteydessä matalaan haluun käyttää hyönteisruokaa. Sen sijaan innovatiivisuus- eli DSI-mittarin avulla vastaajien joukosta löydetty innovaattorit-ryhmä oli halukkaampi käyttämään hyönteisruokaa kuin vertausryhmänä oleva perässätulijat-ryhmä. Innovatiivisuudella ja ruokaneofobialla oli yhteys niin, että innovaattorit-ryhmästä suurella osalla oli matala ruokaneofobia-aste.
Taloudellisen eriarvoisuuden vaikutus elintarvikkeen valintaan

Hellman, Ida (2020)

Pro gradu -tutkielmassa tarkasteltiin taloudellisen eriarvoisuuden vaikutusta elintarvikkeen valintaan. Aihetta lähestyttiin taloudellisen eriarvoisuuden ja elintarvikkeiden kulutuksen näkökulmista. Taloudellisen eriarvoisuuden perspektiivistä pureuduttiin sen syntyyn ja vaikutuksiin Suomessa. Kulutuksen näkökulmasta tarkasteltiin kuluttajan ostoprosessia, erityisesti elintarvikkeen valintaa ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Tutkielman tavoitteena oli hahmottaa, miten kuluttajan taloudellinen asema vaikuttaa elintarvikkeen valintaan tai onko taloudellisella asemalla ylipäätään vaikutusta. Valintaa tarkasteltiin elintarvikkeen valintamallissa esitettyjen valintamotiivien kautta. Tutkielman empiria perustui kvantitatiiviseen survey-tutkimukseen. Aineisto koostui 124:sta vastauksesta. Aineistonanalyysi suoritettiin tilastollisia menetelmiä hyödyntäen. Sosiodemografisten taustatekijöiden nähdään yleisesti vaikuttavan kuluttajan ostokäyttäytymiseen etenkin koulutuksen, tulojen ja ammattiaseman näkökulmasta. Tämän tutkimuksen tulosten perusteella saatiin käsitys, että tuloerot saattavat aiheuttavaa kulutuseroja erityisesti hinnan ja laadun merkityksessä valintaa tehtäessä. Tutkimuksessa havaittiin, että hinta on tärkeä elintarvikkeen valintaan vaikuttava arvo kaikissa sosiodemografisissa ryhmissä. Saaduista tuloksista voitiin päätellä, että suurituloisille hinnan merkitys valintaa tehtäessä oli pienempi, kuin muille ryhmille. Suurituloiset kuluttajat erosivat pienituloisista kuluttajista erityisesti siinä, kuinka suuri merkitys koetulla laadulla oli valintaa tehtäessä. Koulutuksen ja tulotason on havaittu nostavan kulutusstandardeja. Statusmerkityksen ja mielihyvän tavoittelun on tunnistettu vaikuttavan elintarvikkeiden kulutukseen. Mediassa laajasti esillä ollut näkemys pieni- ja suurituloisten elintarvikkeiden kulutuseroista saattaa osaltaan johtua statusmerkityksestä. Peruselintarvikkeita ostavat saattavat kokea ravitsemuksensa heikommaksi, vaikka terveellisyyden ja ravitsemuksellisuuden näkökulmasta näin ei olisikaan. Tutkimuksen aineisto oli varsin pieni ja aineistossa painottuivat hieman keksi-iän alapuolelle sijoittuvat korkeakoulutetut naishenkilöt, joten tutkimuksen tulos ei ole yleistettävissä ja saatuja tuloksia voidaan hyödyntää vain tähän aineistoon. Jatkotutkimusaiheina nähdään tarve kvalitatiiviselle tutkimukselle, jossa voitaisiin paneutua syvemmälle eroihin. Toinen mielenkiintoinen jatkotutkimusaihe olisi paneutua pienituloisten ja suurituloisten ostokorien eroihin.
The role of employee and customer satisfaction in explaining profitability in Finnish grocery retail

Mattsson, Carita (2020)

The relationship between employee job satisfaction and customer satisfaction and the impact of these measures on the profitability of a company has been studied extensively. It has been shown that for companies with high levels of job satisfaction, customer satisfaction can be higher compared to companies with lower levels of employee job satisfaction. Similarly, previous works have documented that customer satisfaction can improve the profitability of a company. Furthermore, some scholars have found that job satisfaction enhances customer satisfaction while some have found an impact with opposite direction. This Master’s thesis was conducted with the aim to find out how job satisfaction, customer satisfaction and profitability are related in the Finnish grocery retail industry. The empirical part of the study consists of analyses of employee satisfaction and customer satisfaction surveys that were conducted by third parties before this master thesis was started. These surveys were combined and matched with profitability data, where operating margin was used as a proxy for profitability. This combined data is based on 374 Finnish supermarket grocery stores which means approximately one third of all stores in this category. As the sales of supermarkets is together nearly one half of the Finnish grocery sales, is this study representing about one sixth of all grocery purchases of Finns. The study applied the service-profit chain model (Heskett et al., 2008) as a conceptual framework. The model considers the interrelationships between internal service quality of the company, job satisfaction, retention of employees, productivity of employees, external service value, customer satisfaction, customer loyalty, revenue growth and profitability. The main research method applied was qualitative comparative analysis (Fs/QCA). The results suggest that the internal service quality of the company under investigation has an impact on the job satisfaction of employees. Job satisfaction improved when the employees experienced their job interesting and felt that the work they do is important. In addition, especially the work atmosphere but also leadership and good work conditions positively influence job satisfaction. According to this study, job satisfaction did not, however, have a direct impact on customer satisfaction, efficiency or profitability of the company. Customer satisfaction increased customer loyalty as expected. In light of this study, and for the specific context investigated, it seems possible by the focal company to positively affect employee job satisfaction by supporting a good work atmosphere. Although this research found no robust evidence on the relationships between job satisfaction and customer satisfaction, job satisfaction and efficiency of the company nor job satisfaction and company profitability, it is notable that the analyses gave some indication that work atmosphere, leadership and good work conditions might have a positive impact on financial performance of the focal company. These are the same factors that were highlighted as drivers of job satisfaction. Thus, the inter-relationship between these concepts should be further explored in the future.
Tilakoon yhteys maitotilojen taloudelliseen asemaan 2000-luvulla

Kuusvuori, Martti (2020)

Maatalouden rakenteen muutos on ollut 2000-luvun keskeinen ilmiö suomalaisessa maataloustuotannossa. Rakennekehitys on edennyt voimakkaasti myös maidontuotannossa, jolla on suuri merkitys maataloustuotannossamme. Rakennemuutoksen trendinä on ollut tilamäärän väheneminen ja samanaikaisesti keskimääräisen tilakoon kasvu. Kehityksen myötä Suomeen on muodostunut taloudellisin sekä tuotannollisin määrein mitattuina hyvin erikokoisia tiloja, jotka ottavat tuottajahinnat annettuina samoilta maitomarkkinoilta. Riskinottohalukkaat suomalaiset maidontuottajat ovat yleiseurooppalaiseen tapaan pyrkineet parantamaan kannattavuuttaan vaikuttamalla omiin yksikkökustannuksiinsa. Kasvuhakuiset maitotilat ovat lisänneet investointeja rakentamalla isompia maidontuotantoyksiköitä, joihin on hankittu uutta teknologiaa tuottavuuden parantamiseksi entisestään. Investoinnit mahdollistavat aiempaa suuremman tuotoksen. Maitotilan on kapasiteettinsa puitteissa mahdollista alentaa omia yksikkökustannuksiaan niin kauan kuin, kiinteiden panosten käytön aiheuttama yksikkökustannuksen aleneminen tuotosmäärän kasvaessa on suurempi, kuin lisääntyneestä muuttuvien panosten käytöstä koitunut yksikkökustannuksen nousu. Laajennusinvestoinnit rahoitetaan usein vieraan pääoman avulla, jolloin maitotilalle syntyy vieraan pääoman käytöstä koituvia kustannuksia. Maitotilan rahoitusriski kasvaa vieraan pääoman käytön seurauksena, jolloin se on alttiimpi toimintaympäristössään tapahtuville muutoksille, jotka heikentävät maitotilan kannattavuutta tai toimintaedellytyksiä. Pääomakannan uusimisen sekä laajentamisen avulla on kuitenkin mahdollista saavuttaa suurtuotannon etuja. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten tilakoko vaikuttaa maitotilojen taloudelliseen asemaan. Aineistona käytettiin Luonnonvarakeskuksen Taloustohtorin maitotila-aineistoa, joka oli ryhmitelty kokoluokittain. Taloudellista asemaa tutkittiin kannattavuutta ja rahoitusasemaa kuvastavien tunnuslukujen avulla. Niiden kehitystä seurattiin ajanjaksolla, jolloin maitotilojen rakenteen muutos oli voimakasta. Numeerista tunnuslukuanalyysiä laajennetaan vastaamaan tilinpäätösanalyysiä kirjallisuuskatsauksen avulla, jossa paneudutaan maitotilojen toimintaympäristöön sekä maitomarkkinoihin.
“Tolkun kuluttajat” ja ”ilmastovouhottajat” : kuluttajien stereotyypit ja identiteettipoliittiset symbolit ilmastonmuutosta koskevassa verkkokeskustelussa

Kousa, Ilona (2020)

Tutkielmani tarkastelee kuluttamisen ja identiteettipolitiikan yhtymäkohtia sosiaalisen median ilmastonmuutoskeskustelun kontekstissa. Lähestyn ilmiötä hermeneuttisella tutkimusotteella kulutuskulttuurin tutkimuksen näkökulmasta. Tutkimusmenetelmäni yhdistää ontologian opettamiseen perustuvaa automatisoitua etäluentaa laadulliseen lähiluentaan ja tulkinnalliseen analyysiin. Tutkimusaineistoa ovat sosiaalisen median tietokantapalvelusta poimitut 204 454 ilmastonmuutosta koskevaa kommenttia, jotka on julkaistu Suomi24-keskustelupalstalla vuosina 2015–2019. Aineistoni suuren koon vuoksi käytän sen sisältämien aiheiden luokittelussa automaattista tekstianalyysiä, jonka tuloksia tulkitsen laadullisesti. Määrällisiä ja laadullisia elementtejä yhdistävä tutkimusmenetelmä mahdollistaa yhtäältä kokonaiskuvan hahmottamisen ja toisaalta merkitysten syvällisen ymmärtämisen. Kuluttaminen on kulttuurisesti rakentuva ilmiö, joka saa kuluttajien vuorovaikutuksessa symbolisia merkityksiä. Kuluttajat tekevät kulutuspäätöksiä suhteessa kulttuuriin ja monimuotoisiin kulutuseetoksiin, jotka heijastavat yhteiskunnan arvoja, rakenteita ja käytäntöjä. Kuluttaminen on myös keskeinen tapa määritellä sekä yksilöllistä että kollektiivista identiteettiä. Suomi24-palstan kuluttamista koskeva ilmastonmuutoskeskustelu rakentuu etenkin seitsemän kuluttamiseen liittyvän luokan kautta, jotka ovat autoilu, liha, lentäminen, julkinen liikennne ja pyöräily, kasvisruoka, lemmikit ja vaatteet. Aikajanalla tarkasteltuna luokkien suhteellinen osuus aineistosta kasvoi vuodesta 2015 vuoteen 2019 mennessä 5,9 prosentista 15 prosenttiin. Havaintojeni perusteella Suomi24-palstan ilmastonmuutoskeskustelua hallitsevat ilmastoskeptikot, jotka vähättelevät ilmastonmuutosta ja sen torjunnan keinoja. Heidän kommenteissaan toistuu kaksi kuluttajan stereotyyppiä: ilmastoskeptikoiden omaa viiteryhmää edustava ”tolkun kuluttaja” ja vastapuolen viiteryhmää edustava ”ilmastovouhottaja”. Stereotyypit rakentuvat muun muassa kuluttamiseen ja sosio-ekonomisiin tekijöihin liittyvien vastakkainasettelujen kautta. Kommenteissa oman viiteryhmän symboleja kuten autoilua ja lihaa puolustetaan. Toisaalta vastapuolen symboleja kuten sähköautoja ja kasvisruokaa vastaan hyökätään esimerkiksi luomalla uhkakuvia kuluttamiseen kohdistetuista kielloista ja veronkorotuksista. Esitän tutkielmassani, että kuluttamisen symboleja käytetään keskusteluissa identiteettipoliittisen vaikuttamisen välineenä. Ääritapauksessa keskustelija voi olla provosointiin pyrkivä trolli, jolloin symbolit on irrotettu aidosta kuluttajakontekstista. Aineistossani on viitteitä siitä, että taustalla on myös muita identiteettipoliittisia agendoja kuten feminismin ja maahanmuuton vastustaminen.
Tulevaisuuden ruoka ja ympäristö : keinolihan, keinoproteiinin ja perinteisen lihantuotannon vertailua

Oljemark, Fiina (2020)

Finland's goal is to be a carbon-neutral society by 2035. In the case of agriculture, the key objective is to reduce greenhouse gas emissions and increase carbon sinks. However, alongside mitigating climate change, food supply must be secured for a growing population. In the future, food production should be increased without increasing its negative environmental impact. Solving this equation is one of the greatest societal challenges to which the food production system must adapt. In this work, I study the amount of greenhouse gas emissions that result from the production processes of different protein food products. I gather the results for beef, oil plants, wheat, neo-carbon protein, and cultured meat. In addition to the environmental load, I determine the profitability of the production of these goods by considering both the net commercial income and the net social income, where the latter includes also emissions and environmental load in the cost estimates. Traditional beef production uses a large proportion of cultivated cereals as fodder, and almost all available grassland for grazing. I determine the benefits that would accrue if, in the future, part of the beef consumed were replaced by cultured meat. A similar comparison is made between oil plants used as fodder and neo-carbon protein. New protein food products have the potential to be more resource efficient and less harmful to the environment than traditional forms of food production. My results show that a protein kilogram of cultured meat requires 99,2 % less land, 97 % less water and 70 % lower greenhouse gas emissions compared to beef production. Correspondingly, compared to oil plants, neo-carbon protein consumes 99,5 % less land and 98 % less water, and results in 95 % lower greenhouse gas emissions. If half of the current domestic production of beef and oil plants were replaced by cultured meat and neo-carbon protein, a total of about 1,2 million hectares of land would be freed up for other uses. Afforestation of arable land would reduce soil carbon emissions by up to 34 million tCO2 equivalents per year. For a private landowner, however, afforestation of the field is not an economically viable option if the system of government subsidies remains the same. Economic incentives are needed in order to increase the net present value of afforestation beyond that of arable farming. Over the 60-year period I am looking at, a subsidy of 7 140 EUR per hectare would be needed for afforestation to be an economically profitable investment for a private landowner.

Now showing items 61-80 of 90

Browsing by department "Avdelningen för ekonomi"

Yhteystiedot

HELSINGIN YLIOPISTO