Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Title

Sort by: Order: Results:

  • Lampinen, Heta (2021)
    Jäämeren rata -hanke on suunnitteilla oleva rautatiehanke, jonka tarkoituksena on rakentaa junarata Suomen Rovaniemeltä Norjan Kirkkoniemeen. Hanke on aiheuttanut merkittävän maankäyttökonfliktin Saamelaiskäräjien ja Suomen valtion välille, sillä rata kulkisi toteutuessaan Saamenmaan läpi. Tässä tutkielmassa analysoidaan ja vertaillaan konfliktin osapuolten rationaliteetteja maan käytön oikeutukselle. Tutkielman keskeinen teoreettinen näkökulma nojaa yhteismaan ongelmana tunnettuun tutkimuskenttään. Yhteismaan ongelman lisäksi tutkimus paikantuu kolonialismista, instituutioiden välisistä valta-suhteista sekä valtion ja alkuperäiskansojen välisistä kiistoista nousevaan tutkimuskirjallisuuteen. Tutkielma on tapaustutkimus, jonka empiirinen aineisto koostuu Jäämeren rata -hankkeen LVM47:00/2018 hankeaineistosta sekä Liikenne- ja viestintäministeriön ja Saamelaiskäräjien välisistä neuvotteluasiakirjoista. Aineisto analysoitiin kaksitasoisella sisällönanalyysilla, jossa tarkasteltiin valtion ja Saamelaiskäräjien hankkeen maankäytölle annettujen perustelun eroja, sekä niiden tilallisia ja ajallisia ulottuvuuksia. Lisäksi tarkasteltiin rationaliteettien suhdetta alueen sosio-kulttuuriseen kontekstin. Viimeiseksi analyysissa paneuduttiin siihen, miten valtion ja Saamelaiskäräjien välinen valta-suhde ilmenee hankeprosessissa. Tutkimuksen johtopäätöksenä havaitaan, että osapuolten esitetyt rationaliteetit hankkeen maankäytön oikeutuksesta eroavat toisistaan merkittävästi. Suomen valtion näkökulmasta ratahanke on aluekehityksen vauhdittaja, jota perustellaan tulevaisuuden taloudellisilla mahdollisuuksilla. Valtion suhtautuu saamelaisiin yhtenä sidosryhmänä muiden joukossa, ja nimittää aluetta mm. logistiseksi periferiaksi. Saamelaiskäräjät puolestaan argumentoi radan olevan lainvastainen ja valtion toimien olevan luonteeltaan kolonialistisia. Valtasuhteiden tarkastelu osoittaa myös, että saamelaisten todelliset vaikutusmahdollisuudet ovat hankkeessa olemattomat. Havainnot tukevat aikaisempia tutkimuskirjallisuudessa esiintyneitä löydöksiä alkuperäiskansojen ja asuttajavaltioiden välisten maankäyttökonfliktien epätasa-arvoisesta luonteesta.
  • Vaittinen, Sini (2016)
    Tutkielma käsittelee oikeudenmukaisuuden toteutumista lesken osalta jäämistöosituksen sovittelussa. Työn tarkoituksena on selvittää millaisia erityispiirteitä ja ongelmakohtia jäämistöosituksen sovitteluun liittyy lesken näkökulmasta. Tutkielmassa pyritään myös selvittämään, toteutuuko oikeudenmukaisuus jäämistöosituksen sovittelussa lesken osalta. Lisäksi pohditaan, millainen olisi jäämistöosituksen sovittelun oikeudenmukainen lopputulos lesken näkökulmasta ja kuinka siihen voidaan päästä. Tutkielmassa on käytetty lainopin metodia. Lähteinä on käytetty lainsäädännön ja oikeuskäytännön lisäksi lainvalmistelumateriaalia, oikeuskirjallisuutta sekä oikeustapauskommentteja. Tutkimuksen voidaan katsoa osoittavan, että vaikka AL 103b §:n sovittelusäännöksen tarkoituksena on kohtuullistaa sellaisia osituksen lopputuloksia, joissa toinen puoliso joutuisi kohtuuttomaan taloudelliseen asemaan tai saisi osakseen perusteetonta taloudellista etua, ei kohtuulliseen lopputulokseen jäämistöosituksen sovittelussa lesken osalta kuitenkaan aina päästä. Tämän voidaan katsoa johtuvan siitä, että jäämistöosituksen sovitteluun kuuluu tiettyjä lesken asemaan liittyviä erityispiirteitä, joita sovittelussa ei aina pystytä ottamaan riittävästi huomioon. Tämä johtuu erityisesti sitä, että tilanteet, joissa sovittelua käytetään, ovat usein hyvin erilaisia. Jäämistöosituksen sovittelussa huomiota tulisi kiinnittää avioliittolaissa ja perintökaaressa lesken suojaksi laadittujen säännösten vaikutukseen sekä siihen, millaiseen taloudelliseen asemaan leski jää kuolleen puolisonsa jälkeen. Vaikka joissakin tapauksissa leskeä suojaavat säännökset saattavat parantaa lesken jäämistöoikeudellista asemaa, aina näin ei kuitenkaan käy ja lesken asema saattaa muodostua leskensuojasäännösten huomioimisen myötä jopa tavallista huonommaksi. Myöskään lesken taloudelliseen asemaan ei välttämättä kiinnitetä riittävästi huomiota, ja leski saattaa siten jäädä kokonaan vaille toimeentuloturvaa, mikä on tullut ilmi erityisesti korkeimman oikeuden ratkaisukäytännössä. Johtopäätöksenä on todettu, että lesken taloudellista asemaa tulisi sovitteluharkinnassa tarkastella kokonaisuutena, ottaen huomioon kaikki siihen vaikuttavat seikat. Näin pystytään arvioimaan, onko osituksen sovittelu tarpeen. Osituksen sovittelun voisi katsoa olevan tarpeen silloin, kun lesken toimeentulo muuten jäisi turvaamatta. Tutkielmassa on pohdittu myös leskelle ensiksi kuolleen puolison jäämistöstä maksettavan korvauksen mahdollisuutta Ruotsin mallin mukaan.
  • Rekola, Jasmi (2020)
    Tutkielma käsittelee valitulle toimijalle (perheyksikkö, johon kuuluu aviopuolisot ja rintaperillisiä) merkityksellisimpiä lainsäädännön asettamia rajoja toteuttaa jäämistösuunnittelua. Lisäksi tutkielmassa tarkastellaan sivullisen sekä jäämistösuunnittelussa avustavan asiantuntijan roolien rajoja. Jäämistösuunnittelumarkkinat kukoistavat Suomessa. Jäämistösuunnittelu koetaan yleisesti tarpeelliseksi ja sille verolainsäädännön kautta asetetut rajat vaikuttavat löyhiltä, koska monenlaiset järjestelyt tuntuvat olevan verotuksen näkökulmasta sallittua suunnittelua lainvastaisen veronkierron sijasta. Perintö- ja lahjaverolain veronkiertoa sääntelevä 33a § on tunnusmerkistöltään avoin, ja sen käytännön merkitys on jäänyt vähäiseksi. Näin verolainsäädäntö ei aseta tehokkaasti jäämistösuunnittelutoiminnalle rajoja. Yksityisoikeudellinen lainsäädäntö tarjoaa monia mahdollisuuksia tehdä lakimääräisestä perimyksestä ja lakimääräisestä aviovarallisuussuhteiden järjestämisestä poikkeavia jäämistösuunnittelullisia järjestelyitä, joita myös laajasti hyödynnetään. Riittävän tietotason saavuttaminen jäämistösuunnittelutoimintaan vaikuttavan yksityisoikeudellisen lainsäädännön kokonaisuudesta on työlästä. Jäämistösuunnittelulle pääasiallisia rajoja asettava yksityisoikeudellinen lainsäädäntö on vanhaa, ja se on jakaantunut useisiin lakeihin. Yhteiskunta on muuttunut näiden lakien säätämisestä. Jäämistösuunnittelun lopputulos on monen osatekijän vuoksi epävarmaa. Muuttamalla lainsäädäntöä eli poistamalla jäämistösuunnittelulle asetettuja tiettyjä vanhentuneita yksityisoikeudellisia rajoja voitaisiin vähentää koko jäämistösuunnittelun tarvetta ja parantaa sen lopputuloksen varmuutta. Historia kuitenkin osoittaa, että perusteelliset lainsäädäntömuutokset ovat hitaasti eneneviä, kun taas jäämistösuunnittelutoiminnan määrä kasvaa nopeasti. Ensiapuna tilanteeseen voisivat toimia ohjeet hyvästä ja laadukkaasta jäämistösuunnittelutavasta, joiden noudattamiseen toimija voisi sitoutua. Kuluttajan olisi helpompaa valita luotettava ja osaava jäämistösuunnittelukumppani ohjeisiin sitoutuneiden toimijoiden joukosta. Myös ohjeistuksesta jäämistösuunnittelija ymmärryskyvyn arvioimiseksi olisi hyötyä. Toisaalta testamentin tallettamisjärjestelmän elvyttäminen siten, että tuomioistuin voisi ennakkoon kuulla testamentin tekijää vastaisen varalta tallettamisen yhteydessä, olisi apuna testamenttiriitojen ehkäisyssä ja jäämistösuunnitelman tarkoituksen toteutumisen varmistamisessa.
  • Erkkilä, Anttoni (2021)
    Gulf of Bothnia was simulated with NEMO sea model and LIM3 sea ice model. The results were used to count ice area, ice thickness, ice season length and the dates for freezing ang thawing. Results contained years from 1975 to 2059 but only years from 2006 were mostly used. Before 2006 the model was forced with a statistical history run. It was compared to thickness observations and the ice model was considered reliable enough. Atmospheric forcings became from three earth system models and two emission scenarios. With smaller emissions results about ice conditions and its trends vary between model runs with different focings a lot more than with higher emissions. In many case a propability distribution was used on results unlike on earlier similar researches which have mostly used only medians of ice parameters. Propability distribution for ice area was made using cumulative Gumbel probability distribution which enabled counting time periods longer than the time series. It also increased the reliability of extreme results. According to the results the northen part of the Bay of Bothnia freezes in every winter at 2050s. Ice thickness is 80cm at the most and median is 50cm. In almost every result southern part of the Bothnian Sea has over 50% chance for ice to occur and the median of thickness is more than 10cm. Length of the ice season close to 2050s can exeed 150 days often at the northen Bay of Bothnia but elsewhere it is closer to 100 days and varies a lot. The counted propability distributions for ice area let us suspect that a part of the Bay of Bothnia would remain unfreezed at least once every 30 years or more propably every 20 years in years from 2006 to 2059. In contradiction, not much can be said about large areas, because results vary a lot about wheter the whole Gulf of Bothnia can be expected to freeze close to 2050s.
  • Alasaarela, Juha (2019)
    Ruukkusalaattien tuotanto on kasvanut Suomessa jo vuosikymmeniä. Kasvihuoneet mahdollistavat tuoreiden lehtivihannesten kasvatuksen ympärivuotisesti, mutta pimeä vuodenaika tai valonsaannin heikentyminen yhdessä korkean nitraattilannoituksen kanssa aiheuttavat nitraatin kertymistä salaattiin. Nitraatti ei itsessään ole kovin myrkyllistä ihmiselle, mutta sen aineenvaihduntatuotteet elimistössä voivat olla haitallisia. Siksi ravinnon nitraattipitoisuuksia rajoitetaan EU asetuksella ja kasvisten nitraattipitoisuuksia valvoo Ruokavirasto. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää jääsalaatin (Lactuca sativa L.) nitraattipitoisuuteen vaikuttavia tekijöitä yksityisellä kasvihuonepuutarhalla, ja ehdottaa helposti sovellettavia keinoja nitraattipitoisuuden alentamiseksi. Tutkimuksessa mitattiin vuorokaudenajan, iän ja olosuhteiden vaikutusta jääsalaatin nitraattipitoisuuteen. Mittaukset tehtiin eri kellonaikoina korjatuilta salaateilta, neljän, viiden ja kuuden viikon ikäisiltä salaateilta, sekä viikoittaisilla seurantamittauksilla kolmen kuukauden ajan syksyllä 2017. Salaattien nitraattipitoisuus määriteltiin pikamittausmenetelmällä. Kasveille tulevaa PAR-valoa ja kiertoliuoksen nitraattityppipitoisuutta mitattiin jatkuvatoimisella mittalaitteella. Lisäksi kasvihuoneen automaattisesta ohjausjärjestelmästä saatiin tietoa muista kasvuolosuhteista. Sadonkorjuun kellonaika ei vaikuttanut jääsalaatin nitraattipitoisuuteen. Ikä vaikutti neljän ja viiden viikon ikäisten salaattien nitraattipitoisuuteen, mutta paremmissa valo-olosuhteissa iän vaikutus heikkeni kuuden viikon ikäisillä salaateilla. Nitraattityppilannoituksella ei ollut suoraa vaikutusta salaatin nitraattipitoisuuteen, mutta enemmän valoa saaneissa salaateissa oli vähemmän nitraattia. Kasvuston tasolta tehdystä jatkuvatoimisesta valon mittauksesta on hyötyä salaatin nitraattipitoisuuden hallinnassa. Riski nitraatin enimmäispitoisuusrajan ylitykseen on suuri syyskuussa luonnonvalon määrän vähentyessä. Tekovalojen käytön lisäämisellä voidaan alentaa salaatin nitraattipitoisuutta.
  • Pirinen, Susanna (2015)
    Due to savings the traditional services provided by the welfare state have been weakened. These savings have adversely affected particularly the disadvantaged people, and part of the risk of social exclusion has increased. The third sector or non-governmental organisations, in this study Icehearts, will work to prevent exclusion starting from the pre-school stage. The theoretical background in this study is constructed from the concepts of change in welfare state, non governmental organisations, inter professional collaboration and identity. Organisation's educator-coaches coach teams, with the principle that everybody can play. Educators work as part of the inter professional collaboration, which is in boys and their families' life. Educators work at boys' school; organise afternoon activities, exercises in chosen sport, they are part of the multi-professional network in formal discussions and meetings including social, psychiatric, outpatient clinic and student welfare. Educators' work-identity or inter professional collaboration has not been studied before, similar studies has been done among social- and care work professionals. This thesis has studied the work of educators and identity as part of a multi-professional network. How educator-coaches' work-identity is constructed in their talk. How the interprofessional collaboration is described in their talk. Educators work mainly in the school district, both physically and mentally. Interesting is how this context was brought up in educators' speech. The study material was collected by theme interviews in November 2014 by interviewing six Iceheart's educator-trainer. They had worked 4-14 years in the organisation. The data was analysed with qualitative content-analysis. Experiences of working as a member of the interprofessional group differed depending from the context. Typical for educators seemed to be their tendency to adapt and use the language other professionals use. The underlying factors behind professional identity were the personal characteristics, Icehearts as organisation and other educators' support, personal values and the desire to help. Agency as part of the professional identity emerged as an opportunity to work with their own personality and their own way. There are no detailed instructions or only one right way to work as an educator and this was seen as an opportunity. It would be interesting and meaningful to study the effect of the organisation and educators from state point of view, what is the organisation's role in preventing exclusion. The multi professional co-operation could be studied with a change laboratory method in order to improve collaboration to benefit boys and families in large.
  • Vanhala, Outi (2014)
    The literature review deals with quality management and it´s differend philosophies and quality tools. Especially reviewed quality tools which can be used to improve quality and help to find the root cause of problem. There is also described the product, ice cream, manufacturing process, Finnish regulation requirements and sensory charasteristics. The aim of experimental work was to clarify the situation of ice cream net content control on Nestlé Turenki ice cream factory and improve the process with use of quality tools. The work contains products target net weight process, how to define new product´s weight, the release of product batch, tare process. This study showed that the 1liter Chocolate brick -product has the highest standard deviation of the all products investigated. The standard deviation were even 6,5 gramms. High standard deviation leads also hig amount of overfilling and based on this study Chocolate 1liter brick weigh target should be target net weigh instead of label weight. The akkredited company verify all scales used for product release time to time. The stydy showed that the statical scales uncertainity is good and uncertainity varies beetween 0,14-0,15 g. The study showed that a few tare should be updated that overfilling can be minimized. The tare monitoring was determined to correspond the Nestlé procedures. The factory tare monitoring frequency With Eskimo strawberry -product was compared to WELMEC guidance monitoring plan. The WLMEC monitoring plan is more looser than Nestlé guidance, but the factory will follow the Nestlé rules.
  • Toivola, Johanna Maria (2015)
    The purpose of this study was to investigate the structure of ice cream, especially the effects of temperature, sugar composition and stabilizer-emulsifier concentration on the melt down, hardness and moulding properties of ice cream. The aim was to produce a soft and easily mouldable ice cream that suits the intended purpose. A sensory evaluation was conducted to the ice creams with desired structural properties. The literature review deals with ice cream ingredients, manufacturing process and factors affecting ice cream structure. For the experimental study, 16 ice creams with different compositions were made. The ice creams contained 12 or 6 % fat, different types of sugar compositions (A, B, C, D, E, F) and different concentrations of two types of stabilizer and emulsifier blends (A, B). Ice creams were stored at different temperatures. The hardness of ice cream was measured with a Texture Analyser, the melting rate was determined and the moulding properties were analysed with a moulding test. The two ice creams with desired structure were compared to a commercial ice cream in a sensory evaluation. The results of the hardness measurements revealed, that temperature and sugar composition affected hardness the most. Stabilizer and emulsifier concentration and type did not have an effect. The softest ice creams were those stored at higher temperatures and those made with sugar composition C, D, E and F. The slowest melting ice creams were the ones containing greater amounts of stabilizers and emulsifiers. The ice cream made with sugar composition D melted the fastest. For the moulding test, the softer ice creams were the easiest to mould. The ice cream made with sugar composition D was found to be too soft, almost runny, and the ones made with sugar composition A and B were found to be too hard. The ice creams made with sugar composition C, E and F were found pleasing. The batches containing a greater amount of stabilizer and emulsifier were found to be a bit gummy. In the sensory evaluation there were only one difference in sweetness found between the study ice creams and the commercial one. There were no differences found in creaminess and over all liking. From this can be concluded that the study ice creams are accepted by the consumers as well.
  • Lehtinen, Anne (Helsingin yliopistoHelsingfors universitetUniversity of Helsinki, 2006)
    Tutkielma tarkastelee itäisellä Etelämantereella, läntisellä Kuningatar Maudin Maalla olevien jäätikön pinnanalaisten järvien (frozen lake) veden hydrogeokemiallisia ominaisuuksia. Keskeisin tutkimusalue on Vestfjellavuoristoketjun (73 74 °S, 13 16 °W) pohjoisimman vuoren, Basenin läheisyydessä sijaitseva jäätikön pinnanalainen järvi (Basen-järvi). Vertailevia tutkimuksia tehtiin lisäksi Plogenin ja Fossilryggenin nunatakkien läheisyydessä sekä Heimefrontfjellan vuoristoalueella. Tutkielma on Suomen Akatemian rahoittama grant # 54087 -hanke, ja siinä yhdistyvät Suomen tutkimusaseman, Aboan lähellä tehty geologinen, hydrogeologinen sekä glasiologinen tutkimus. Tutkimuksessa selvitetään Basenin jäätikön pinnanalaisen järven kemiallinen koostumus ja sen paikallinen ja ajallinen vaihtelu. Kemiallisen koostumuksen perusteella selvitetään myös ionien lähteet. Näytteenotto suoritettiin FINNARP 2003/04 Etelämanner-tutkimusretkellä. Basen -järveltä ja sen vieressä sijaitsevalta Basen -vuorelta kerättiin vesi-, suola-, kivi- ja moreeninäytteitä. Suola-, kivi- ja moreeninäytteillä selvitetään näytteissä silmillä havaittavan mineraalisaostuman koostumus. Kiinteän faasin kasvihuoneilmiö luo otolliset mahdollisuudet Basenin jäätikön pinnanalaisen järven synnylle ja kehitykselle. Basen -järven veden kemiallinen koostumus vaihtelee alueellisesti ja ajallisesti ja se on syntynyt kolmen komponentin yhteisvaikutuksesta: purovesien, nunatakilta sulavien lumien sekä sulaneen jään yhteisvaikutuksesta. Suurin vaikutus Basenin järven kemialliseen koostumukseen on kuitenkin Basenin rinteiltä virtaavilla purovesillä. Korkeimmat ionipitoisuudet havaittiin nunatakin reunan läheisyydessä. Basenin järven veden ionit ovat enimmäkseen ei-meriperäisiä. Runsain ioni on kalsium, jonka suurin lähde on jurakautisessa basaltissa esiintyvä mantelikarbonaatti. Basenin -järven vaiheista eteläisen talven aikana ei ole tietoa ja se, mitä talven aikana tapahtuu ja mikä saa veteen liuenneiden komponenttien pitoisuuden alenemaan, on vielä selvittämättä ja säilyy mahdollisena aiheena tulevaisuuden tutkimuksille.
  • Pappila, Eeva (2016)
    This research aimed to investigate how Arne Trageton's "writing to read" method was incorporated into the reading practices of preschool children and first graders. The research questions were: 1. What kind of actions and collaboration emerged when students used the Trageton method for their reading practice? 2. How did the collaboration between children emerge, and how did it support student work within the Trageton method? The new curriculum for pre-primary education and basic education emphasizes learning by doing, phenomena, play and technological teaching skills. In Finland, we have a long tradition of teaching children to read. The concept of reading is changing, however, and it demands new teaching methods. Many studies (e.g. Fallon & Khoo 2014; Hyun & Davis 2005; Kumpulainen 1996; Lim 2012; Maynard 2010, Yelland 2011) have proven that technological environments can offer a motivating learning setting and may increase collaboration and interaction between students. The video material for this study was filmed in a primary school in Espoo in Spring 2013.Six preschoolers and six first graders were working using Trageton method. They were inventing and writing words with a word-processing program. They worked in pairs. The video material was analyzed through a content analysis. The Trageton method resulted collaborative actions. When pairs discussed, for example, the names or sounds of letters, it helped to find those letters on the keyboard and create words together. Simultaneously, it revealed the children's knowledge about language to themselves and to the teacher. The emerged literacy did came out as students were discussing about writing. Teachers could thus assist students if it was discovered that their ability to hear the sounds of letters or create words differed from that of their partners. As a result, writing via this method led to immerse joy in learning and increased motivation. It can therefore be said that writing to read can be used as a part of a new curriculum. This method enables children to learn at their own level, helping them work together and use technology by their own basis. There were also some weaknesses in the method. The most significant were the lack of spelling in general and the fact that the students weren't so enthusiastic on checking up the spelling independently afterwards.
  • Snellman, Anna (2013)
    Jacobin summassa on kyse kongruenssiluokkien modulo p kunnan kahden multiplikatiivisen karakterin tulojen summasta sellaisilla kongruenssiluokkien modulo p kunnan arvoilla a ja b, joiden summa on 1. Tutkielman lopullisena tavoitteena on päästä hyödyntämään Jacobin summaa erään elliptisen käyrän ratkaisujen etsimisessä. Jotta Jacobin summaa voidaan käyttää, täytyy tuntea kongruenssiluokkien modulo p joukko sekä multiplikatiivisen karakterin käsite. Kongruenssiluokka [a] modulo p on sellaisten kokonaislukujen joukko, jotka ovat kongruentteja luvun a kanssa modulo p. Kaksi kongruenssiluokkaa ovat joko erilliset tai identtiset. Erillisiä kongruenssiluokkia modulo p on olemassa täsmälleen p kappaletta ja ne muodostavat kongruenssiluokkien modulo p joukon. Kongruenssiluokkien modulo p kunnan multiplikatiivisella karakterilla tarkoitetaan kuvausta kongruenssiluokkien modulo p joukolta kompleksilukujen joukolle siten, että sekä kuvauksen määrittely- että arvojoukosta on punkteerattu nolla-alkio pois. Karakteri on multiplikatiivinen, mikäli kongruenssiluokkien modulo p joukon alkioiden tulon kuva on yhtä kuin alkioiden kuvien tulo. Tutkielman ensimmäisessä luvussa luodaan pintapuolinen katsaus elliptisten käyrien sovelluksiin sekä elliptisen käyrän yhtälön eri muotoihin ja muotojen vaikutukseen ratkaisujen löytämisessä. Toisessa luvussa käsitellään kongruensseihin ja kongruenssiluokkiin liittyviä perustuloksia. Luvun lopuksi tarkastellaan kongruenssin juurten löytymiseen vaikuttavia seikkoja. Kolmannessa luvussa osoitetaan, että edellisessä luvussa löydetty kongruenssiluokkien modulo p joukko on kunta, kun p on alkuluku, ja että kyseinen joukko, josta on poistettu nolla-alkio, on kertolaskun suhteen syklinen ryhmä. Luvussa neljä tutustutaan kongruenssiluokkien modulo p kunnan multiplikatiivisten karakterien ominaisuuksiin ja nostetaan esille kaksi erityistä karakteria, Legendren symboli ja biquadraattinen jäännöskarakteri. Lisäksi havaitaan, että yhtälön x^n=a, missä a on kongruenssiluokkien modulo p kunnan alkio, ratkaisujen lukumäärä saadaan niiden karakterien summana, joiden kertaluku jakaa luvun n. Tätä tulosta hyödynnetään viidennessä luvussa, kun selvitetään kahden yhtälön ratkaisujen lukumäärää kongruenssiluokkien modulo p kunnassa. Koska ratkaisujen lukumäärässä on kyse karakterien summasta, avuksi otetaan Jacobin summa ja muutama siihen liittyvä hyödyllinen tulos. Lisäksi luvussa sivutaan Gaussin summaa. Viimeisessä luvussa etsitään elliptisen käyrän yhtälön y^2=x^3-Dx, missä D on kokonaisluku, ratkaisujen lukumäärä kongruenssiluokkien modulo p kunnassa Jacobin summaa hyödyntämällä.
  • Vuorikoski, Markus (2020)
    Tutkielma käsittelee ranskalaisen filosofin Jacques Rancièren demokratiakäsitystä, joka rakentuu Rancièren tasa-arvon ja politiikan käsitteiden uudelleen muotoiluille. Tutkielma rinnastaa Rancièren erimielisyyttä korostavan politiikan teorian deliberatiivisen politiikan konsensuaalisen ajattelun kanssa korostaen näkemysten eroja, mutta samalla niiden yhtymäkohtia. Tutkielman argumentti rakentuu kahden teesin varaan, joita tutkielma havainnollistaa ja perustelee. Ensiksi Rancièren tasa-arvon käsitteen uudelleen muotoilu ja problematisointi tuovat esille deliberatiivisen politiikan muotoileman tasa-arvon puutteellisuuden ja epätasa-arvoiset ennakko-oletukset. Toiseksi Rancièren erimielisyyden politiikka ei ole täysin vastakkainen konsensuaaliselle politiikalle, vaan se sisältää konsensuaalisisa piirteitä sekä tasa-arvon, politiikan että demokratian käsitteiden tasolla. Tutkielma jakautuu kolmeen osaan. Ensimmäinen osa käsittelee tasa-arvoa, joka muodostaa Rancièren ajattelun kulmakiven ja tarkastelee tasa-arvon käsitteen muotoutumista Rancièren ajattelun keskeiseksi viitepisteeksi. Toinen osa käsittelee Rancièren politiikan käsitettä sekä sen eroa perinteisesti ymmärrettyyn politiikkaan. Erityisesti osa käsittelee keskeistä politiikka-poliisi erottelua sekä poliittisen subjektin muotoutumista. Kolmas osa keskittyy Rancièren demokratiakäsitykseen, joka rakentuu tasa-arvon sekä politiikan muodostaman käsitteellisen kontekstin varaan. Tässä osassa Rancièren erimielisyyteen perustuva demokratiakäsitys asemoituu suhteessa deliberatiivisen demokratiaan ja konsensusajatteluun. Tutkielman keskeisenä johtopäätöksenä on, että tasa-arvo kaikkia koskevana ja yleisenä oletuksena toimii minimaalisena konsensuaalisena kiinnekohtana Rancièren ajattelussa. Rancièren politiikan käsite puolestaan haastaa näennäisen konsensuaalisuuden ja avaa mahdollisuuden luoda aito konsensus, joka ottaa huomioon myös ne, jotka jäävät näennäisen konsensuksen ulkopuolelle. Pyrkimys aitoon konsensukseen antaa Rancièren demokratiakäsitykselle tehtävän luoda entistä parempi ja oikeudenmukaisempi yhteiskunta uuden konsensuksen kautta. Erimielisyys säilyy kuitenkin keskeisenä demokratian elementtinä, joka on edellytys aidon konsensuksen toteutumiselle. Juuri tässä mielessä Rancièren demokratiakäsityks voidaan nähdä sensitiivisempänä tasa-arvon kysymyksen tarkastelussa, kuin deliberatiivinen demokratia.
  • Vuorikoski, Valtteri (2013)
    Jaetut hajautustaulut (Distributed Hash Table, DHT) ovat rakenteisten vertaisverkkojen tyyppi, jotka mahdollistavat tiedon hajauttamisen ennalta määrittelemättömälle joukolle solmuja ilman keskitettyä koordinaatiota. Kuten usein vertaisverkoissa, kaikki verkon solmut osallistuvat tiedon haku- ja talletusprosessiin. Tällaisessa järjestelmässä on keskeistä, että kaikki verkon solmut noudattavat verkon protokollaa. Solmut voivat poiketa protokollasta joko ohjelmistovirheiden vuoksi tai koska ne pyrkivät häiritsemään verkon toimintaa. Toisaalta verkon sisällöstä tai liikenteestä kiinnostuneet tahot voivat myös liittää verkkoon solmuja, joiden tavoite on lokittaa verkon liikennettä ja liikennöijiä. Nämä tarkkailijat voivat toimia muutoin pääosin protokollan mukaisesti. Hyökkäyksen suorittavia solmuja tarvitaan yleensä suuri määrä normaalikäyttöön verrattuna. Mahdollisuus liittää suuri määrä tällaisia solmuja perustuu osallistujien heikkoon identiteettiin sekä hankaluuteen varmistaa ulkopuolelta solmujen oikea toiminta. Tutkijat ovat kehittäneet sekä identiteetin vahvistamiseen, että verkon ja solmujen toiminnan tilastolliseen tarkasteluun perustuvia puolustusmenetelmiä. Nämä menetelmät pyrkivät tunnistamaan hyökkäävät toimenpiteet joko havaitsemalla verkkoon liittyneet poikkeavat solmuryppäät tai pyrkimällä havaitsemaan poikkeamat protokollien invarianteista. Maailmalla eniten käytetyt DHT:t perustuvat Kademlia-algoritmiin. Tätä käyttävät muun muassa eMule-tiedostonjako-ohjelman käyttämä Kad-verkko sekä kaksi erillistä BitTorrent-asiakasohjelmien käyttämää DHT:a. Näitä verkkoja vastaan on toteutettu useita käytännön hyökkäys- ja tarkkailumekanismeja sekä esitetty useita puolustusmekanismeja. Tämä tutkielma tarkastelee tutkimuskirjallisuutta DHT:jen toiminnan ja turvallisuuden teoreettisesta perustasta sekä periaatteellisista hyökkäys- ja puolustusmekanismeista esitetyille järjestelmille. Lisäksi tutkielma tarkastelee spesifisesti Kademlia-algoritmin käyttöä käytännön sovelluksissa ja niihin sovellettavia hyökkäys- ja puolustusmekanismeja. ACM Computing Classification System (CCS): C2.1 Network Architecture and Design — Distributed networks C2.2 Network Protocols — Applications C2.4 Distributed Systems — Distributed databases E.1 Data Structures — Distributed data structures H3.4 Information Storage and Retrieval — Systems and software — Distributed systems
  • Vuorinen, Eeva (2015)
    In my thesis I explore the user experience in a new clothing-related service that is based on lending. The study is based on the users’ experiences of a clothing lending service called Vaatelainaamo. I have used a qualitative research method. The data was collected by personal interviews that followed the form of theme interviews. The data is analyzed according to the themes and research literature addressing product-service system, shopping, emotional and symbolical meanings of clothing as well as sustainable consumption. The purpose of the themes is to explore the experiences and the preconditions for adapting new clothing-related product-system services. In addition the purpose is to understand the meaning of clothing as material possessions and the challenges consumers face in the field of sustainable clothing consumption. The findings of the study indicate that lending clothing represents sustainable way of clothing consumption. Attributes most contributing to positive perceptions of the service is the available assortment of clothing and the social aspect of the service. In order to gain user satisfaction, the assortment of clothing is to meet the size and style requirements of the user. In addition the ease use of the service including the store location, opening hours and the easy maintenance of the clothing were found to be the main factors contributing to the user satisfaction. In my study, the importance of owning clothing is determined through the functional and symbolical meanings of the clothing. The functionality is mainly experienced through the ease of use and functionality of the clothing in everyday life. Quality, good fit and attachment, which is formed through use, were found to be the main contributors for functionality. The importance of owning clothing is restricted to basic and trustworthy clothing as well as to meaningful clothing that represented certain memories. However, the desire for variation, which is experienced through clothing, is hard to fulfill with the basic and functional clothing. Lending is found to be a good way to satisfy the desire for variation without attachment to material possessions. According to the study sustainable ways to consume clothing is seen as a trivial matter. Consumers have different practices in order to attain sustainability including decreasing consumption, saving and investing in quality. Overall the interviewees’ experience that lending clothing is an effective way to question the consumption practices and the real needs related to clothing. Lending service is also found to have an educational feature, as the users’ knowledge of Finnish designers, quality and maintenance of clothing is cultivated through the use of the service.
  • Halinen, Taina (2017)
    The theoretical context of this qualitative study are the leadership in early childhood education and the organizational change. The leadership and the change of leadership are studied generally and then the distributed leadership and the distributed organization are studied specifically. This study examines how teachers and leaders view the distributed leadership and what kind of skills the leaders and the workers need in the organization of distributed leadership and how they view the organizational change. This is qualitative phenomenology research. The material of the study was collected at half structured interviews which were taken part in six teachers and two leaders from the city of Hamina during November and December 2017. The interviews were recorded and transcribed for analysis. The analysis was done with the methods of content analysis. This study shows that the leadership in early childhood education is in change and the leadership meets new challenges. Distributed leadership challenges both the leaders and the workers. The results of the study show that the interviewed teachers and leaders see distributed leadership as teamwork and interactional work custom. The distributed leadership was difficult to execute, because teachers worked as leaders without the status of the leader. The interviewed viewed that the difficulties of distributed organization are indefinite structures and work tasks of leadership and too large entireties of leadership. The interviewed viewed that the organizational change was unsuccessful. The interviewed teachers and the leader felt that they didn't have an opportunity to influence the change and the given reasons for doing the organizational change were incoherent and the results of the change were not estimated. They would like to increase the number of leaders and clear the determinations of work roles and responsibilities. This study suggests that the city of Hamina should increase the competence of the leaders and the personnel. In practice distributed leadership means investing the knowhow of leadership and working community skills. The human resource management and the motivating of the personnel are the main challenges in the future. Qualitative early childhood education is possible only with the motivated workers.
  • Castrén, Johanna; Lehto, Mika; Hiidenmaa, Hanna (2021)
    Jaetussa päätöksenteossa potilasta osallistetaan omaa hoitoaan koskevaan päätöksentekoon lääkärin ohjaamana. Potilaan ja lääkärin välisen keskustelun tukena voidaan käyttää erilaisia potilasohjaustyökaluja. Eteisvärinäpotilaiden antikoagulaatiolääkitys aloitetaan usein päivystyksessä potilasohjauksen kannalta haastavassa tilanteessa. Jaettu päätöksenteko, jossa huomioidaan tutkimustieto sekä potilaan toiveet ja elämäntilanne, voi parantaa eteisvärinäpotilaan ymmärrystä sairaudestaan ja sitoutumista preventiiviseen antikoagulaatiohoitoon. Tutkimme taulutietokoneella käytettävän, jaettuun päätöksentekoon ohjaavan sähköisen potilasohjaustyökalun soveltuvuutta päivystystilanteeseen potilaan ja kliinikon näkökulmasta. Digitaalista potilasohjaustyökalua käytettiin Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin päivystyspoliklinikoille hakeutuneiden eteisvärinäpotilaiden ohjauksen tukena. Työkalu tarjoaa strukturoidun keskustelun mallin käytettäväksi lääkärin ja eteisvärinäpotilaan välisessä viestinnässä. Työkalun avulla voidaan havainnollistaa eteisvärinää ja siihen liittyvää aivoinfarktin riskiä animaatioiden avulla, laskea potilaan tukos- ja vuotoriskipisteet, osoittaa antikoagulaatiolääkityksen vaikutus tukosriskiin sekä syventyä keskustelemaan potilaan prioriteeteista ja omahoidosta. Potilaiden (n=46) ja lääkäreiden (n=14) kokemuksia kartoitettiin kyselyillä. Potilaiden arviot ohjaustyökalusta ja sen tukemasta keskustelusta olivat pääosin hyvin positiivisia. Potilaille oli tärkeää osallistua keskusteluun hoidostaan; he pitivät siitä, että saivat kertoa itselleen merkityksellisistä asioista hoitoonsa liittyen. Iällä ja sukupuolella ei havaittu olevan yhteyttä potilaiden arvioihin. Tietokonetta satunnaisesti käyttävät arvioivat työkalun käytön sujuvuuden heikommaksi kuin tietokonetta päivittäin käyttävät (p=0,003). Älylaitteiden käyttäjät arvioivat työkalun käytön sujuvuuden paremmaksi kuin potilaat, jotka eivät käytä lainkaan älylaitteita (p=0,03). Kaikki tutkijalääkärit arvioivat, että työkalu tuotti heille lisäarvoa, helpotti potilaan ohjausta ja auttoi ohjaamaan potilasta paremmin. Tutkimuksen perusteella taulutietokoneella käytettävä potilasohjaustyökalu sopii hyvin käytettäväksi päivystysolosuhteissa, missä sekä potilaat että kliinikot kokivat sen hyödylliseksi.
  • Dillemuth, Miia (2020)
    Tutkielmassani tarkastelen fygitaalisen ajan mahdollistamaa taiteen tilasta ja kuvatilasta toiseen siirtymistä teknisinä jäljennöksinä ja jaettuina teoksina, nykytaiteilijan jatkuvaa ja mobiilia luomisprosessia sekä digitalisoitumisen vaikutuksia analogisen taideobjektin olemukselle. Termi fygitaalisuus muodostuu sanoista fyysinen ja digitaalinen ja viittaa materiaalisen sekä aineettoman todellisuuden samanaikaiseen olemassaoloon. Lähestyn tutkimusaihettani kuvataiteilija Emma Ainalan (s.1989) tuotannon kautta. Ainala toteuttaa taidettaan maalauksina ja veistoksina perinteiseen galleriaympäristöön sekä teknisinä jäljennöksinä, omakuvina ja videoperformansseina henkilökohtaiselle Instagram-tililleen. Lähtökohtana ja innoittajana tutkimukselleni toimi Walter Benjaminin (s. 1892, k. 1940) essee Taideteos teknisen jäljentämisensä aikakaudella vuodelta 1935, ja erityisesti siinä esitetty teoria teoksen auran rappiosta jäljennöksien yleistymisen myötä. Tutkimusväitteeni on, että teknologian kehittymisen myötä taiteesta on tullut jaettavaa sisältöä verkkoon, minkä seurauksena sen yhtenäinen, muuttumaton olemus on kadotettu. Jaettu teos tavoittaa joukot, sillä se on originaalin alkuperäisestä sijainnista ja materiaalisesta olomuodosta vapautettu. Tutkimuksessani Benjaminin esseen kanssa vuoropuhelua käyvät taidefilosofinen käsiteaineisto, digitaalista murrosta käsittelevä nykykirjallisuus sekä taiteilija Emma Ainalan metodeja kartoittava haastatteluaineisto. Pyrin kytkemään taideteoksen muodonmuutoksen analogisesta digitaaliseksi osaksi laajempia muutoksia modernin yhteiskunnan toimintatavoissa, ajattelussa sekä rakenteissa. Olen jakanut tutkimukseni kolmeen päälukuun: Taideteoksen muodonmuutos materiaalisesta aineettomaan, Reproduktioiden virta fygitaalisena aikana sekä Taiteen medioituminen ja taiteilija viestijänä. Metodologisena lähtökohtana tutkimuksessani on Emma Ainalan Soft Hardcore -näyttelystä vuodelta 2018 valitun teoskokonaisuuden läpileikkaava kuva-analyysi. Perusteluna aineiston rajaukselle on, että kyseisten teosten kehyksenä toimii sosiaalisen median maailma. Ainalan maalauksien sisältö liikkuu ajassa ja viittaa sekä taiteen historiaan, että populaarikulttuuriin. Osan tutkimustani muodostaa diskurssianalyysi, sillä aineistona käytän myös Ainalasta kirjoitettuja aikakausi- ja sanomalehtiartikkeleita sekä taiteeseen keskittyviä verkkojulkaisuja. Tutkimukseni osoittaa, että fygitaalisena aikana tavat tuottaa, katsoa, markkinoida, keräillä, ostaa ja myydä taidetta ovat muuttuneet. Digitalisaation emergentti luonne mahdollistaa taiteessa alemman tason toimijoiden nousun ylemmäksi hierarkiassa. Taiteilijan kannalta teoskuvien jakamisen etuja ovat potentiaalinen tunnettuuden kasvu, myynnin edistäminen sekä taiteilijan ja yleisön välisen yhteyden syventyminen. Samalla esteettinen asenne ja keskittymisen taso, jolla teos kohdataan sen uusissa digitaalisissa ympäristöissä, on väistämättä muuttunut. Tutkimukseni tulokseksi muodostui, että 2020-luvulla taideteos on hybridi. Ainalan henkilökohtaisella Instagram-tilillään jakamat tekniset jäljennökset hänen maalauksistaan on mahdollista nähdä omina, itsenäisinä teoksinaan ja jatkumona hänen taiteelliselle tuotannolleen. Ainalan maalauksia ei voi erottaa niiden digitaalisista jäljennöksistä; ne ovat olemassa kahtaalla.
  • Syrjänen, Milla (2019)
    Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan sitä, miten perhesosiaaliset etuudet jakautuvat vuorovanhempien välillä. Lähtökohtana on familistisen perhekäsityksen valta-asema suomalaisessa perhepolitiikassa. Tutkielmassa avataan suomalaisen perheen sekä vuorovanhemmuuden käsitteitä ja pohditaan sitä, miten suomalaisen perhepolitiikan muutos nykyistä perhekäsitystä vastaavaksi voisi vaikuttaa perheiden tasavertaisuuteen. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä on suomalainen perhepolitiikka ja perhesosiaaliset etuudet sisältäen perheen ja vuorovanhemmuuden käsitteet. Pro gradu -tutkielman tutkimuskysymykset ovat jakautuuko perhepoliittiset etuudet vuorovanhempien välillä sekä mitkä asiat vaikuttavat etuuksien tasavertaiseen jakautumiseen. Tutkimusotteeni on laadullinen ja tutkimusaineisto koostuu 12 henkilön teemahaastattelusta. Aineisto on analysoitu sisällön analyysillä. Tutkimuksen keskeisinä tuloksina esitetään, että perhepoliittisten etuuksien jakaminen ei toteudu tasapuolisesti vanhempien välillä. Tulosten perusteella lapsilisä jää hyvin helposti lähivanhemman etuudeksi ja käytettäväksi. Lähivanhempi ei luovu helposti statuksestaan lähivanhempana etävanhemman eduksi, ja siten etävanhempi ei pääse hyötymään perhepoliittisista etuuksista, kuten asumistuesta lapsikorotuksella. Tulosten perusteella voidaan osoittaa, että enemmistö etävanhemmista ei maksanut elatusapua lähivanhemmalle. Syyt elatusavun maksamattomuudelle voidaan jakaa neljään kategoriaan haastateltavien vastausten mukaan. Elatusapua ei makseta, koska: 1) molemmat vanhemmat ovat vuorovanhempia, 2) tulot tasavertaisia, 3) etävanhempi vastaa muista kuluista lähivanhempaa enemmän ja 4) ei maksukykyä. Etuuksien tasavertaiseen jakautumiseen nousi tutkimustuloksina esiin neljä teemaa, jotka vaikuttavat etuuksien tasavertaiseen jakautumiseen. Haastateltavat nostivat esiin kolme ensimmäistä teemaa, joiden kokivat edistävän vuorovanhempien eriarvoisuutta. Neljänneksi teemaksi nostin aineiston perusteella aiheen, joka aineiston analyysissä nousi tärkeäksi vaikuttajaksi. Nämä neljä teemaa olivat: 1) terminologia, 2) tukien jakautumattomuus, 3) lastenvalvojan rooli sekä 4) vanhempien keskinäinen vuorovaikutus. Tutkimuksen perusteella voidaan nähdä selkeä tarve suomalaisen perhepolitiikan muutokselle. Perhepolitiikan tulee huomioida muuttuneet ja monipuolistuneet perhemuodot ja hyväksyä erilaiset perhemuodot tasavertaisesti lain edessä. Perhepolitiikan tulee huomioida muuttuneet ja monipuolistuneet perhemuodot, ja hyväksyä ne tasavertaisesti lain edessä. Etuusjärjestelmän tulisi jatkossa pystyä joustamaan siten, että lapsi voitaisiin huomioida kahden ruokakunnan jäsenenä.
  • Talvela, Krista Johanna (2015)
    Pro gradu -tutkielmani käsittelee ghanalaisen filosofin Kwame Gyekyen (s.1934) näkemystä afrikkalaisen kommunitarismin suhteesta yksilön oikeuksien kunnioittamiseen. Tutkielman tavoitteena on tarkastella voisiko Gyekyen puolustama maltillinen kommunitarismi toimia hedelmällisenä sillanrakentajana liberaalin individualistisen oikeuskäsityksen ja kommunitaristisen yhteisökeskeisen moraalin välillä. Tutkielman tärkein lähde on Gyekyen teos Tradition and Modernity: Philosophical Reflections on the African Experience (1997), jossa hän puolustaa maltillisen kommunitarismin käsitettään ja näkemystään yksilön oikeuksien asemasta afrikkalaisessa kommunalismissa, sekä Gyekyen teokset An Essay on African Philosophical Thought: The Akan Conceptual Scheme (1987) ja Beyond Cultures: Perceiving a Common Humanity (2004). Omaan argumentaatiooni ovat vaikuttaneet erityisesti Bernard Matolinon, J.O. Famakinwan ja Polycarp Ikuenoben tulkinnat Gyekyen maltillisesta kommunitarismista. Gyekyen maltillinen kommunitarismi edustaa uudenlaista afrikkalaisen filosofian suuntausta, joka omaksuu länsimaisesta filosofiasta atomistisen metafyysisen persoonakäsityksen elementtejä ja yhdistää sen kommunalistiseen persoonakäsitykseen. Gyekyen keskeinen teesi on, että liberaalit individualistit väheksyvät yhteisön merkitystä yksilön persoonan rakentumisessa, kun taas niin kutsutut radikaalit kommunitaristit, joiksi hän lukee afrikkalaisen kommunitarismin keskeisimmät ajattelijat ja osan länsimaisista kommunitaristeista, väheksyvät yksilön autonomiaa, mikä on johtanut yksilön oikeuksien sivuuttamiseen. Gyekyen tavoitteena on osoittaa, että yksilön oikeuksilla on tärkeä asema myös afrikkalaisessa kommunitarismissa, jolla viitataan kommunalismiksi kutsuttuun afrikkalaiseen perhekeskeiseen solidaarisuuden traditioon. Tutkielmani ensimmäisessä osassa tarkastelen afrikkalaisen kommunitarismin metafyysisiä perusoletuksia, erityisesti kommunalistista persoonan käsitettä. Pyrin selvittämään, miten afrikkalainen holistinen ja moraalinen persoonakäsitys eroaa länsimaisesta atomistisesta ja deskriptiivisestä persoonan käsitteestä sekä toisaalta niin kutsutusta radikaalista kommunitarismista suhteessa yksilön moraaliseen autonomiaan ja moraaliseen toimijuuteen. Tutkielmani toisessa osassa tutkin Gyekyen näkemystä oikeuksien asemasta maltillisessa kommunitarismissa ja pohdin afrikkalaisen kommunitaristisen ontologian soveltamista poliittiseen ajatteluun, tarkemmin ottaen liberaalin ihmisoikeuskäsityksen ja kommunalistisen poliittisen ideologian väliseen kiistaan. Pyrin arvioimaan miten hyvin Gyekye onnistuu yhdistämään holistisen ja atomistisen näkökulman sekä rakentamaan siltaa kommunalismin ja liberaalin oikeusajattelun välille. Analyysini mukaan Gyekye epäonnistuu osoittamaan miten maltillinen kommunitarismi suojelisi yksilön oikeuksia radikaalia kommunitarismia paremmin. Hän puolustaa yksilön autonomiaa, mutta yhdistää persoonuuden moraaliseen saavutukseen, mikä lähentää hänen argumentaatiotaan radikaalien kommunitaristien kanssa. Gyekyen näkemys yksilön autonomiasta on hyvin lähellä abstraktia individualistista autonomiakäsitystä, eikä hän analysoi riittävän perusteellisesti esimerkiksi yhteisöllisen vallankäytön muotoja ja niiden vaikutusta yksilön identiteettiin ja autonomiaan. Pidän ongelmallisena myös Gyekyen tapaa sovittaa yhteen yksilön oikeudet ja yhteisölliset velvollisuudet. Maltillisen kommunitarismin perusoletuksena on eräänlainen ideaaliyhteisö, jonka oletetaan toimivan yksilön kannalta parhaalla mahdollisella tavalla, jos yhteisössä vaalitaan kommunalistisia solidaarisuuden, myötätunnon ja ystävyyden kaltaisia hyveitä yksilön oikeuksia suojelevien instituutioiden rinnalla, eikä Gyekye tarkastele riittävän perusteellisesti ei-ideaalisten yhteisöjen ongelmia. Johtopäätökseni on, että Gyekyen maltillinen kommunitarismi toimii hyvin afrikkalaisen kommunitarismin sisäisenä kritiikkinä ja tuo monipuolisemman näkökulman esimeriksi afrikkalaista persoonakäsitystä koskevaan keskusteluun, mutta ei kykene tarjoamaan pätevää normatiivista vaihtoehtoa polarisoituneelle vastakkainasettelulle liberaalin individualismin ja kommunalismin välillä.
  • Halonen, Satu (2018)
    In recent years, leadership in early childhood education (ECE) has been studied especially from the perspective of pedagogical leadership. More and more, however, it is seen that pedagogical leadership should be shared in order to attain the goals of early education. The goal of early childhood education is to ensure the child's overall growth and well-being. The purpose of this study is to find out the possible connection between distributed leadership and child well-being in ECE environment. There are no earlier studies of the effectiveness of distributed leadership in day care center. Studies in the school context, however, show that distributed leadership has an impact on both school achievement and employee motivation. The study was a quantitative one, because there was statistical orientation project material available. The material was collected in the spring 2015 in 13 municipalities in southern Finland with child observation (N = 2 838) and with questionnaires to ECE staff and the directors of the day care centers (N = 150). The material of the study was analyzed by calculating correlations between summed variable of distributed leadership and child observations, child and learning environment estimates, which were made by the ECE staff and leadership estimates, which were made by the directors in day care centers. The analysis was made by the SPSS program. According to the study, distributed leadership was linked to the child well-being in ECE context in different ways and levels. Well-being was emerged as a quality of physical and social learning environment. In addition, the peer relationships of children worked out and their positive feelings were emphasized. The children also participated in the planning, implementation and evaluation of the activities. On the other hand, the interaction between the staff and the children was less pronounced if leadership was shared in the day care center. Pedagogical thinking and positive feelings about work were emphasized in staff´s and director´s responses. Thus, it can be concluded that leadership is meaningful both child and staff well-being in ECE context.