Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Title

Sort by: Order: Results:

  • Koivusalo, Elisa (2018)
    Tämän pro gradu -tutkielman tehtävänä on selvittää yhdysvaltalaisen fransiskaaniteologin Zachary Hayesin OFM (1932–2014) käsitys luomisen teologiasta. Lähdeaineistona on Hayesin luomisen teologiaa käsittelevä tuotanto vuodesta 1993 alkaen sekä viidennessä pääluvussa paavi Franciscuksen Laudato si´ (Ole ylistetty) yhteisen kotimme hoitamisesta. Tutkimuksen keskeisimmät lähdeteokset ovat The Gift of Being: A Theology of Creation ja A Window to the Divine: Creation Theology. Tutkimusmetodina on systemaattinen analyysi. Johdannon jälkeen toisessa pääluvussa käsitellään Hayesin luomisen teologian raamatullisia lähtökohtia sekä hänen luomisen teologiaansa liittyviä näkemyksiä kosmisesta ja erityisestä ilmoituksesta. Kolmannessa pääluvussa tarkastellaan teologian ja luonnontieteiden välistä suhdetta. Neljännessä pääluvussa tutkitaan Hayesin tulkintaa Jumalan luomistarkoituksesta. Viidennessä pääluvussa käydään dialogia Hayesin luomisen teologian ja paavi Franciscuksen Laudato si´:ssä esittämien ajatusten kanssa etsien yhteneväisyyksiä niiden välillä. Hayesin luomisen teologiassa korostuu rakkaus. Kolmiyhteinen Jumala luo rakkautensa tähden. Luomiskertomuksen tulkinnassaan hän esittää ajatuksen, että ihmisen tulisi heijastaa Jumalan luovaa rakkautta ja huolenpitoa suhteessa toisiin ihmisiin ja luotuun maailmaan. Hayes ajattelee, että ihmiset ovat nyt siinä evoluution vaiheessa, että voivat valita arvonsa ja muuttaa valinnoillaan evoluutioprosessin suuntaa. Kristuksessa ilmi tullut rakkaus näyttää oikean suunnan. Ihmisillä on vastuunsa kosmoksen tulevaisuudesta. Hän on kuitenkin toiveikas, että koko kosmos tulee pääsemään päämääräänsä. Hayes ajattelee, että Kristuksessa toteutui Jumalan luomistarkoitus. Kristuksessa yhdistyi Jumala ja luomakunta. Bonaventuraa hän tulkitsee niin, että Kristuksen kirkastumisen ja ylösnousemuksen voidaan nähdä ennakoivan koko universumin transformaatiota ja pelastusta. Hayesin mukaan Jumala haluaa jakaa rakkautensa luomakunnan kanssa mahdollisimman täydesti. Maailmankaikkeus on peräisin Jumalan rakkaudesta ja palaa takaisin tuohon rakkauteen lopullisena päämääränään. Hayesin luomisen teologian ja paavi Franciscuksen Laudato si´:ssä esittämien ajatusten välillä löytyi kaksi luontevaa yhteneväisyyttä. Ensimmäinen on kaiken yhteen liittävä familiaalisuus, yhteiseen perheeseen kuuluminen ja näin tietoisuus yhteisestä alkuperästä ja päämäärästä. Toisena yhteneväisyytenä löytyi Jumalan mysteerin heijastuminen luomakunnassa. Kosmoksesta voidaan edelleenkin nähdä jotain kolmiyhteisen Jumalan hyvyydestä, totuudesta, kauneudesta ja rakkaudesta. Hayes pitää tärkeänä, että teologian ja luonnontieteiden välillä käydään keskustelua. Hän ei näe ristiriitaa niiden välillä, kunhan otetaan huomioon tieteenalojen metodit ja rajat. Niillä on omat kysymyksensä. Molempia tarvitaan muodostamaan ”tiekarttoja” todellisuudesta. Hän ajattelee, että hengellinen sanoma tulee ilmaista kunkin maailmankuvan puitteissa. Erityisen jumalallisen ilmoituksen ja kosmisen ilmoituksen välillä hän ei myöskään näe ristiriitaa.
  • Valle, Jenni (2018)
    Gut inflammation and permeability is speculated to play a major role in the pathophysiology of several human diseases. Signs of a low-grade gut inflammation in patients with type 1 diabetes (T1D) have been found. Focus of this study was to understand the role of gut inflammation and increased gut permeability in the development of diabetic complications, especially nephropathy. Approximately, one-third of Finnish patients with T1D develop kidney disease during their lifetime. Inflammatory mechanisms may have an essential role in the pathophysiology of the disease. Lipopolysaccharide, LPS, is found in the outer membrane of gram-negative bacteria. LPS activates innate immune system and triggers the activation of inflammatory cytokines, neutrophils and macrophages as well as many pathophysiological processes in vivo, for instance fever and endotoxic shock. Aim of this study was to establish a zebrafish gut inflammation model using fluorophore conjugated endotoxin, LPS. We hypothesized that delivery of LPS in addition to EDTA in the gut of zebrafish triggers inflammation and increased gut permeability which may lead to leakage of LPS to blood stream and potentially kidney injury. This novel zebrafish inflammation model could possibly be used for studying the pathophysiological mechanisms of gut inflammation and possible kidney injury as well as for screening new anti-inflammatory drugs. In addition, this animal model can be used for studying intestinal alkaline phosphatase (IAP) in reducing gut permeability and LPS-mediated kidney damage. IAP is an enzyme produced in small-intestinal epithelium. IAP can detoxify several bacterial endotoxins including LPS and thus protect against the induction of intestinal inflammation. LPS and EDTA were delivered in the gut of 6 days old zebrafish larvae using microgavage injection. Fluorescence microscopy imaging of live zebrafish enabled following the same individual at different timepoints after injections. Paraffin sectioning of the small larvae was promising for investigating the morphology and permeability of the gut as well as possible immunostaining for detection of IAP. L-phenylalanine was used for inhibition of IAP enzyme. Using the novel method of microinjection to gut on zebrafish larvae the timing and amount of delivered materials to gut can be controlled well. The anatomy and function of the gut in zebrafish is very similar to small intestine of mammals and the highly developed vertebrate immune system makes zebrafish an interesting model organism for studying gut inflammation and permeability. In addition, inflammatory processes can be visualized in live, intact transparent zebrafish larvae. However, the technique has a lot of challenges including small size of the fish and possible tissue damage of the fish while performing injection. More experiments need to be carried out to establish the model for drug screening. Also, along with microscopy images, a more precise way for quantification the gut permeability is needed. Based on the images it’s not yet possible to conclude whether LPS increased gut permeability or if IAP inhibition with L-phenylalanine worked in zebrafish larvae. Using adult zebrafish in the future will give more information about the chronic gut inflammation and development of possible kidney injury.
  • Yli-Rantala, Anni (2014)
    Zebrafish (Danio rerio) is a vertebrate model organism. It is suited for many phases of drug development process like toxicological studies. The major advantage of using zebrafish is the possibility to conduct high-throughput screens on a whole vertebrate animal. However, there is not as much knowledge about zebrafish as there is about other model organisms. Therefore there might be differences between zebrafish and humans that affect the use of zebrafish as a model in the drug development process. The purpose of this thesis was to characterize the structure of the zebrafish oxytocin system and assess the role of oxytocin on zebrafish behaviour. In humans defects in the oxytocin system have been linked to many psychiatric disorders like autism. If the mammalian and zebrafish oxytocin systems resembled each other functionally and structurally, it would enable the use of zebrafish as a model when studying the role of oxytocin in pathophysiology of diseases and also in oxytocin system related drug development. The structure and development of zebrafish oxytocin system was studied by staining adult zebrafish brain cryosections and larval brains with antibodies made against mammalian oxytocin. The specificity of the antibodies to recognize zebrafish oxytocin was determined by absorption and cross-reactivity controls. The role of oxytocin on zebrafish locomotion was studied by inhibiting the splicing of oxytocin messenger RNA with morpholino oligonucleotides (MOs). The MOs were used to address the relevance of the model in pharmacology, since the zebrafish oxytocin receptors have not been expressed and pharmacologically characterized. In zebrafish oxytocin was produced in the cells of the preoptic nucleus. There were thick oxytocin fibers towards the pituitary and also thinner fibers into areas in the telencephalon, diencephalon, mesencephalon and rhombencephalon. One of the MOs was able to inhibit the production of oxytocin with a dose that did not cause morphological abnormalities. The MO reduced the locomotor activity of the fish, but the specificity of the MO has to be determined. The structure of the zebrafish oxytocin system resembles mammalian oxytocin system in terms of the location of oxytocin cells and fiber projections. Therefore zebrafish seems a suitable model organism for oxytocin research. However, the structure of the zebrafish oxytocin receptor system and the effect of oxytocin on other behavioural aspects have to be determined in order to further evaluate the applicability of zebrafish for oxytocin research.
  • Savola, Karel (2020)
    Tiedekunta – Fakultet – Faculty humanistinen Koulutusohjelma – Utbildningsprogram – Degree Programme vieraiden kielten koulutusohjelma Opintosuunta – Studieinriktning – Study Track germaaninen filologia Tekijä – Författare – Author Karel Savola Työn nimi – Arbetets titel – Title Zeitliches Umfeld, Themen und Erzähltechnik bei Arthur Schnitzler Työn laji – Arbetets art – Level pro gradu Aika – Datum – Month and year marraskuu 2020 Sivumäärä– Sidoantal – Number of pages 52+8 Tiivistelmä – Referat – Abstract Työ perustuu itävaltalaisen kirjailijan Arthur Schnitzlerin (1862-1931) tuotantoon ja tutkimuskirjallisuuteen. Schnitzler kuvaa antisemitismia sekä assimilaatiota, sionismia ja juutalaisten toimintaa sosialistisessa liikkeessä reaktiona siihen. Antisemitismi voi edustaa yleisemmin alhaisista lähtökohdista kumpuavaa vallanhimoa. Kaksoismonarkian upseeriston erikoisasema perustui tiukasti noudatetulle kunniakäsitteelle, jota puolustettiin kaksintaisteluissa myös siviilejä vastaan, tai jos siihen ei ollut mahdollisuutta, loukatun täytyi tehdä itsemurha. Lähestyvä Itävalta-Unkarin romahtaminen heijastuu henkilöiden käyttäytymiseen, ja he elävät hetkessä. Lääkärinä Schnitzler tarkasteli kuvattaviaan jopa tieteelliseen neutraaliuteen pyrkien. Schnitzler kehitti kertomuksissaan Fräulein Else ja Leutnant Gustl sisäinen monologi -kerrontatekniikkaa, joka mahdollisti lukijan suoran kosketuksen päähenkilön ajatuksiin, tajunnanvirtaan. Schnitzlerin henkilöillä on vaikeuksia ilmaista todellisia tavoitteitaan ja tunteitaan kielellisesti. Henkilöhahmot erittelevät sisäisiä tuntemuksiaan äärimmäisen pikkutarkasti. Vaikka Schnitzler oli saanut vaikutteita Freudilta, hän suhtautui psykoanalyysiin kaikenkattavana selitysmenetelmänä epäilevästi. Henkilöhahmot kiinnittävät liioitellusti huomiota itseensä kohdistuviin olettamiinsa toisten ihmisten reaktioihin. Kertomusten loppu jätetään Schnitzlerillä usein avoimeksi kuin japanilaisessa kirjallisuudessa. Henkilöhahmot ovat eristettyinä yksilöinä hierarkisen yhteiskunnan konventioiden armoilla. Näiden murtaminen aiheutti, että Schnitzlerin näytelmien esittämisiä kiellettiin Itävallassa.Keskeisenä aiheena Schnitzlerillä on naisten asema suhteessa miehiin. Varsinkin ylemmässä yhteiskunnallisessa asemassa olevat miehet käyttävät naisia hyväkseen. Yleisenä aiheena on itsekeskeinen, toisiin ihmisiin ja rakastettuihin manipuloivasti suhtautuva taiteilija. Todellisuuden, unen, kuvitelman ja näytellyn raja on Schnitzlerillä usein häilyvä. Hukkaan kulunut menneisyys on saattanut muuttua epämääräisen unenomaiseksi. Esim. Casanova in Spa -teoksessa päähenkilö ei hyväksy vääjäämätöntä vanhenemistaan. Das Tagebuch der Redegonda -kertomuksessa lukija ei tiedä, mikä on kertojien mielikuvitusta. Onko herra von Umprecht vain suggeroinut Die Weissagung -novellin kertojan? Andreas Thameyers letzter Brief -kertomuksen nimihenkilö pakenee itsepetokseen.Toteutumaton rakkaus assosioituu usein kuolemaan. Itsekkäät ihmiset ajavat toisia kuolemaan. Pelissä ihminen heittäytyy itsetuhoisesti sattuman armoille, kuten Spiel im Morgengrauen -teoksessa. Sattumalla on ratkaiseva merkitys henkilöhahmojen kohtaloon. Teoillaan he aiheuttavat tarkoittamattomiaan seurauksia. Monet eivät ota vastuuta teoistaan. He ovat eristettyinä yksilöinä luonteensa piilotajuisten voimien armoilla. Yleinen on ulkopuolisuuden teema yhteiskunnassa. Ihmissuhteet päättyvät usein äkisti ja jyrkästi. Henkilöiden on vaikeata toteuttaa määrätietoisesti tavoitteitaan.Schnitzler uskoi yksilön mahdollisuuteen toimia oikein kussakin tilanteessa. Poikkeustapauksissa Schnitzlerin teoksilla on onnellinen loppu. Schnitzler kehittelee teoksissaan aiheitaan aina uusina, toisinaan koomisina muunnelmina. Kirjailija piti tehtävänään kuvata maailmaa esteettisesti, ei ratkaista syvimpiä kysymyksiä. Avainsanat – Nyckelord – Keywords Arthur Schnitzler, sisäinen monologi, Itävalta-Unkari, kirjallisuusanalyysi, antisemitismi, psykologinen ihmiskuvaus, kunniakäsitteet Säilytyspaikka – Förvaringställe – Where deposited Keskustakampuksen kirjasto Muita tietoja – Övriga uppgifter – Additional information
  • Koivumäki, Juhani (2021)
    Zenbuddhalainen filosofi Masao Abe (1915–2006) ajatteli, ettei perinteinen kristillinen ajatus persoonallisesta Jumalasta kestä maallistumisen ja tieteellispohjaisen ajattelun myötä kasvavaa painetta. Hänen esseensä ”Kenotic God and Dynamic Sunyata”(1996) esittää Uuden testamentin Paavalin kirjeistä (Fil. 2:5–8) tunnetun kohdan Kristuksen kenosiksesta zenbuddhalaisen filosofian valossa. Uskontodialogillisella aloitteellaan Aben tarkoitus on luoda uskonnollisuudelle kestävämpi pohja. Tutkimukseni päälähteessä ”Emptying God - A Buddhist-Jewish-Christian Conversation” (1996) Masao Aben esseetä seuraavat valittujen teologien vastaukset. Käsiteltyäni Aben ehdotuksen taustat ja merkityssisällöt keskityn valitsemieni vastaajien näkemyksiin, erityisesti kristillisen ja zenbuddhalaisen transsendenssikäsityksen eroihin ja yhteyksiin. Tutkimuksen tarkoitus on valaista niitä ratkaisevia näkemyksiä, jotka estävät yhteisymmärryksen. Tutkittavakseni valitsin seuraavat edustajat, koska heidän vastauksensa sisälsivät eniten aineistoa kristilliseen transsendenssikäsitykseen: David Tracy (1939–), Jürgen Moltmann (1926–), Schubert M. Ogden (1928–2019) ja Thomas J.J Altizer (1927–2018). Masao Aben sekularisaatiota vastustava agenda vie metafyysistä keskustelua törmäyskurssille traditionaalisten oppien ja käytännöllistenkin ajatusten kanssa. Perinteisemmän linjan vastaajien mukaan Aben esittämä ajatus vaikuttaa kristillisen vääräoppisuuden lisäksi liian vaikeatajuiselta. Kysymykseksi jää, onko oikean opin helppotajuisuus ja ajatus oikeasta opista missä määrin asianmukaista tai tarpeellista. Masao Abe korostaakin, kuinka uskonnollisessa todellisuudessa ei ole kyse pelkästään immanentista todellisuudesta eikä transsendenssistakaan, vaan todellisuuskäsityksestä, joka ylittää näiden molempien välisen erottelun.
  • Forsman, David (2018)
    Tämän pro gradu –tutkielman aihe on vertaileva tutkimus kahden mietiskelymusiikkikappaleen välillä. Tutkimukseen valituista kappaleista toinen edustaa japanilaista zenbuddhalaista mietiskelymusiikin traditiota ja on nimeltään Mukaiji. Mukaiji kuuluu rinzai-koulukunnan honkyoku-kokoelman shakuhachi-kappaleiden kolmeen klassikkoon ja on siksi pätevä edustamaan traditiotaan. Toinen tutkimukseen valittu kappale, Miserere, tulee roomalaiskatolisen latinalaisen kirkkolaulun traditiosta ja edustaa gregoriaanista rukouslaulumusiikkia. Miserere on ikoninen gregoriaanisen laulun kappale, jonka lyriikat ilmentävät kristillisiä teemoja ja siksi se on pätevä edustamaan roomalaiskatolista mietiskelymusiikkitraditiota. Tutkimuksessa pyritään selvittämään mietiskelymusiikin ilmiön essentiaalisia ja eksistentiaalisia ominaisuuksia sekä kysytään, miten uskonnollinen narratiivi vaikuttaa mietiskelymusiikin subjektin musikointiin. Menetelmät, joiden avulla näihin kysymyksiin etsitään vastauksia ovat katsaus tutkimuskirjallisuuteen ja historiaan, asiantuntijahaastattelut, partituurianalyysi sekä äänilevyjen kuuntelu. Traditioita pyritään ymmärtämään paremmin tutkimalla niiden esteettis-, eettis- ja uskonnollis-filosofisia konsepteja. Näitä pohditaan, kun etsitään traditioiden kappaleiden merkittäviä yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia. Tutkimuksesta saatuja vastauksia käytetään hyödyksi tutkimuksen johtopäätöksissä. Tuloksissa ja johtopäätöksissä selvisi mietiskelymusiikin ilmiön essentiaalisia ja eksistentiaalisia ominaisuuksia. Essentiaaliset ominaisuudet olivat pääsosin uskonnollisesta narratiivista riippumattomia tekijöitä kuten rituaalisidonnaisuus, säestyksettömyys, koruttomuus, vapaa rytminkuljetus ja melankolinen sointi. Eksistentiaaliset ominaisuudet olivat pääosin uskonnolliseen narratiiviin sidottuja tekijöitä kuten se, mihin mystiikan ydin mietiskelymusiikkissa kohdistuu. Uskonnollinen narratiivi vaikutti mietiskelymusiikin subjektin musikointiin siten, että se antoi narratiivistaan riippuen erilaisia muotoja mietiskelymusikoinnin harjoittamiseen ja erilaisia päämääriä mietiskelymusikoinnin subjektille.
  • Tani, Antti (2020)
    The release of Bitcoin marked the birth of blockchain applications. Due, among other things, to the need for public verifiability, blockchain information is often transparent, which in many cases leads to insufficient privacy. Various methods have been developed to obfuscate the blockchain data, which should at the same time maintain public verifiability. A promising cryptographic approach is zero-knowledge proof that enables a statement to be proved without revealing any other information than the validity of the statement. Zero-knowledge proofs are examined in detail, first focusing on their general properties. With blockchains, the key features for zero-knowledge proof schemes are non-interactivity and succinctness, and schemes that fulfill these requirements are often called as zk-SNARKs. In a limited use, where succinctness is not critical, Fiat-Shamir transform has also been useful. We study the use of zero-knowledge proofs in blockchain applications Zcash, Ethereum and Monero, with a particular focus on privacy and feasibility.
  • Anttonen, Arttu (2017)
    Zhuangit ovat Kiinan kansantasavallan suurin virallisesti tunnustettu etninen vähemmistö, ja zhuang-kielten väitetäänkin usein kuuluvan Kiinan parhaiten ylläpidettyihin vähemmistökieliin. Tämän tutkimuksen hypoteesi kuitenkin on, että zhuang-kielten puhujien joukossa on todellisuudessa tapahtumassa kielenvaihto mandariinikiinaan päin. Tämä tutkimus etsii viitteitä meneillään olevasta kielenvaihdosta 1980-luvulla tai myöhemmin syntyneiden zhuangin puhujien keskuudessa käyttäen työkalunaan muokattua kiinankielistä käännöstä ELDIA-projektin luomasta European Language Vitality Barometer -kyselykaavakkeesta. Tutkimuksen aineisto on kerätty osittain internet-kyselyllä ja osittain kahdella kenttämatkalla Guangxin zhuangien autonomiselle alueelle keväällä 2015. Tutkimuksen data osoittaa, että nuorten zhuangin puhujien joukossa esiintyy useita kielen elinvoimaisuuden kannalta merkittäviä ongelmia, joita ovat muun muassa kielenkäyttödomeenien määrän supistuminen, kiinan kielen käytön yleistyminen kodeissa ja sukupolvien välisissä kielenkäyttökonteksteissa, zhuanginkielisen koulutuksen matala suosio, zhuang-kieliin kohdistuvat negatiiviset kieliasenteet, laajamittainen standardi-zhuangin ortografian luku- ja kirjoitustaidottomuus, sekä zhuanginkielisen median käytön harvinaisuus. Kerätyn datan perusteella tutkimuksessa myös lasketaan ELDIA:n European Language Vitality Barometer -mallin mukaisesti elinvoimaisuusarvosana zhuangin kielelle nuorten puhujien joukossa. Kolme neljästä zhuangin kielen fokusalueesta saavutti elinvoimaisuusbarometrin laskelmissa asteikolla arvosanan yksi (”akuutisti uhanalainen”), ja yksi neljästä saavutti arvosanan kaksi (”uhattu”). Tutkimuksen tulokset osoittavat selviä merkkejä meneillään olevasta kielenvaihdosta nuorten zhuangin puhujien keskuudessa sekä sen, että zhuang-kieliin kohdistuu merkittäviä elinvoimaisuutta heikentäviä paineita. Tutkimuksen aineisto on kuitenkin kooltaan hyvin rajattu, ja laajempiotantainen jatkotutkimus on tarpeen varmemman tiedon saamiseksi tilanteesta.
  • Jyry, Annika (2021)
    Whey is a significant side stream in the cheese making industry, and it can be utilized in several ways especially because whey proteins are nutritionally valuable. Whey cheeses are produced all around the world and mostly in small scale and traditional ways. The production of Ziger whey cheese has a long tradition in Switzerland, and it requires fresh whey derived from rennet-induced cheese making. The whey proteins are precipitated by high manufacturing temperature, the addition of acid and NaCl. The goal of this master’s thesis is to develop a Ziger whey cheese that can be applied in the Finnish dairy industry including optimization of the manufacturing process emphasizing the manufacturing temperature. The thesis also investigates and compares the effect of the temperature on the moisture, protein, and fat content and the yield of the Ziger whey cheese. Also, this thesis aims to examine the effect of the manufacturing temperature on the shelf life by monitoring microbial and physicochemical parameters of the Ziger whey cheese over 21 days of storage. The manufacturing temperatures examined in the production of Ziger were 88 oC and 93 oC, and the production was repeated three times for both temperatures which resulted in altogether six production series. The temperature had a significant effect on the yield which concluded, that the higher the temperature was during the manufacture, the higher the yield was. The microbiological quality was not affected by the manufacturing temperature. However, during the storage there was a significant correlation between the growth of lactic acid bacteria and the pH value i.e., the bacterial count increased as the pH value decreased. After 21 days of storage, every Ziger whey cheese sample crossed the threshold of spoilage for the total viable count which was set at 107 CFU/mL. The manufacturing temperature had no impact on the protein and fat contents. Instead of the manufacturing temperature, there was a strong correlation between the moisture and the fat content. Based on the fat content, the Ziger whey cheese can be categorized as creamy and soft whey cheese. For future reference of research, the quality and shelf life of Ziger whey cheese could be improved by modified atmosphere or vacuum packaging, high packaging temperatures, and shorter drainage time. Moreover, the production could be made more efficient by a continuous process in comparison to batch production.
  • Dande, Tichaona (2020)
    Militarised politics remains a single danger to democracy. Coups and military interventions accounts for 75% of global democratic failures and mark transitions to military rule. Against this background, this study investigates the unconstitutional November 2017 military-assisted political transition in Zimbabwe that resulted in the ouster of Mugabe from power to understand the ramifications of the succession process, outcomes and impacts on democratic governance. The study examines the inherent political conflicts between the military and civilian leaders where the military seek to secure dominant control in the political society despite constitutional obligations that the military remains apolitical. The principal objective of the thesis is to interrogate the growing decisive role and influence of the military in Zimbabwe’s contemporary politics. The study starts by critiquing the colonial historical aspects to understand the institutions that created the military dimensions. Mugabe shaped the governance political and electoral systems based on militarised colonial structures that further advanced his political monopoly instead of building effective political institutions based on the rule of law. Three broad research questions examined whether the military is undermining a democracy based political system in favour of authoritarianism, explores the domestic, regional and international factors that motivated the transition and the impacts and implications on democratic governance. The political transition and objective civilian control theories are deployed to expand the understanding of the complex military role in politics. In analysing the strategic interaction of authoritarian regimes and their opponents, the thesis noted that the military acted as a bureaucratic socio-political system rather than a professional institution in national politics. The findings concluded that military practices and actions in the distribution of power, intervention or meddling in internal domestic politics, governance and representation under authoritarian regimes has cross-cutting effects on the broader concept of democratic governance. There is substantial evidence that highlights that the military and political elites have remained leading actors in political life that sustains and maintains authoritarian structures. The thesis also observed that as an instrument of power transfer, the military establishment’s active participation strengthens the military as an autonomous political actor against Huntington’s objective civilian control, strengthening ZANU PF power retention to protect the institution’s strategic interests at the expense of national interests and human security, value systems, national progress and sustainable development. The empirical analysis reflects that militarized politics is a threat on democratic governance principles hence the need for ambitious institutional, political, legal and security sector reforms based on a model that strengthens human rights and guarantees the protection of civilian society from external threats and from the military institution itself.
  • Hiltunen, Juri (2020)
    By utilizing the psychoanalytic theory of Jacques Lacan, Slavoj Žižek adds an analysis of unconscious desire to the theory of ideology. By analyzing the terrain of unconsciously structured desires, Žižek attempts to bring the concept of ideology back into contemporary debates and argue that people in fact more ideological than it seems. This thesis analyzes Žižek’s theory of ideology and contains a critical account on it. The aims of this thesis are threefold. Firstly, this thesis contains an analytical framework for analyzing Žižek’s theory of ideology. Secondly, this thesis introduces Žižek’s theory of ideology in a clear manner by employing multiple everyday examples and by minimizing the number of technical concepts. Thirdly, this thesis provides a critical evaluation on his account of ideology criticism in his theory of ideology. In the first main chapter, the framework for analyzing theories of ideology is introduced. The chapter argues that ideologies in general can be analyzed by asking five different questions, which are 1. what is ideology, 2. is ideology good or bad, 3. who is ideological, 4. how and why do ideologies cause things, and 5. what is ideology’s context. This framework is combined from various introductory works on ideology and provides a roadmap where different theories of ideology can be placed on, Žižek’s theory included. This is done in order to analyze Žižek’s theory of ideology in more lucid manner than usually conducted in the commentary literature. In the second main chapter, Žižek’s theory of ideology is introduced. According to Žižek, ideology is an illusion of the completeness of the big Other that takes place in subject’s unconsciously structured fantasies. The main bulk of the chapter unpacks this technical-sounding definition. At the end of the second main chapter, the analysis returns to the framework of ideology analysis laid down in the first chapter and places Žižek’s theory of ideology within this framework in order to summarize his theory of ideology in a condensed, clear, and analytical fashion. The third critical chapter provides an evaluation on the question if Žižek’s theory constitutes a credible critical theory of ideology. The novelty of the chapter is the systematization of criticisms against his immanent account of ideology critique. On the one hand, his theory of ideology strives to set up a possibility of immanent critique of ideology; on the other hand, his theory does not fulfill the criteria required for it. This chapter elaborates on three criteria of immanent critique and argues that Žižek fails all three criteria because of three reasons. Firstly, his theory lacks a robust epistemological justification. Secondly, his theory strikes as a self-undermining theory. Thirdly, he does not provide any normative criterion why some ideologies would be better than others. Lastly, the thesis suggests a possible Žižekian answer to the criticisms and points out a direction for future research.
  • Matomäki, Alisa (2019)
    Zoonoosi tarkoittaa eläimestä ihmiseen ja toisinpäin tarttuvaa tautia. Zoonoottisiin taudinaiheuttajiin kuuluu bakteereita, viruksia, sieniä, loisia ja biologisia eliöitä. Eläinlääkärit voivat monipuolisen ammattinsa vuoksi altistua päivittäin eläimille, niiden eritteille tai ruhon osille sekä to-dennäköisesti myös zoonooseille. Tehokas suojautuminen edellyttää ymmärrystä zoonooseihin liittyvistä riskeistä. Suomen hyvä tautitilanne voi muuttua esimerkiksi eläinten liikkumisen sekä ilmaston muuttumisen myötä. Tähän muutokseen on hyvä varautua tiedostamalla Suomen ulko-puolellakin esiintyvien tautien riskejä tilanteen mukaan. Lisensiaatintutkielmani pohjautuu vuonna 2009 Eläinlääkäripäivien yhteydessä järjestetyn kyselytutkimuksen suojautumiskysymyksiin. Kirjalli-suuskatsauksen tavoitteena oli koota tietoa eläinlääkäreiden kohtaamista zoonooseista Suomessa sekä kuvailla eläinlääkäreiden suojautumiskäy-täntöjä. Tutkimusosuuden tavoitteena oli kuvailla ja analysoida suomalaisten eläinlääkäreiden suojautumiskäytäntöjä oleellisimmat zoonoosit huomioiden. Hypoteesina oli, että eläinlääkäreiden suojautumisessa olisi parantamisen varaa. Kyselyssä kysyttiin taustatietoja, altistumista sekä suojautumista työssä ja lisäksi vapaa-ajasta. Vastauksia saatiin yhteensä 306 eläinlääkäriltä. Tulokset tukevat eläinlääkärin ammatin monipuolisuutta sekä eläinlääkäreiden hyvää tietoisuutta zoonooseista. Noin joka kuudes eläinlääkäri ilmoitti työskentelevänsä Suomen lisäksi muussa maassa tai kokonaan Suomen ulkopuolella. Pieneläinten suuhun liittyvien toimenpiteiden yhteydessä olisi tarpeen suojautua erityisesti roiskeilta. Hammaskivenpoiston yhteydessä puolet vastaajista (51 %) käyttivät kirurgista suu-nenäsuojaa vähintään joskus, mutta vain joka neljäs (26 %) vastaajista käyttivät suojalaseja vähintään joskus. Australian ja Amerikan suojautumisohjeistuksiin verraten tässä olisi parannettavaa. Nautojen synnytysavun yhteydessä olisi tarpeen suojautua eritteiltä suojavaatetuksella sekä olkapään yli ulottuvilla kertakäyttöisillä suojakäsineillä eli rektalisointikäsineillä. Vastaajista lähes jokainen (92 %) suojautui läpäisemättömällä essulla, mutta ainoastaan joka kymmenes (10 %) suojautui rektalisointikäsineillä aina naudan syn-nytysavussa. Tuloksissa oli havaittavissa, että suomalaiset nautoja hoitavat eläinlääkärit pesevät käsiään useammin kuin amerikkalaiset tuotantoeläinlääkärit. Pieneläimissä käsien pesu oli yhtä yleistä suomalaisten ja amerikkalaisten kollegoiden kesken. Hypoteesi toteutui osassa toimenpiteistä, erityisesti pieneläinten suuhun liittyvissä toimenpiteissä sekä naudan synnytysavussa. Tuloksissa sel-visi myös toimenpiteitä joissa suomalaiset eläinlääkärit esimerkiksi pesivät käsiään saippualla vähintään yhtä ahkerasti kuin amerikkalaiset kol-legansa. Jokainen eläinlääkäri on vastuussa omasta suojautumisestaan sekä mahdollisten työntekijöidensä suojautumisesta. Yhtenäinen suojautumisoh-jeistus voisi olla keino lisätä suojautumisen yleisyyttä sekä lisätä rutiinia.
  • Jokiaho, Sari (2019)
    Zoonoottisia Capnocytophaga-bakteerilajeja tunnetaan tällä hetkellä kolme; C. canimorsus, C. cynodegmi ja C. canis. Lisäksi on mahdollisesti olemassa vielä neljäs laji, C. stomatis. Näitä bakteereja esiintyy ainakin koirien ja kissojen suuontelossa osana normaalimikrobistoa. Zoonoottisilla Capnocytophaga-bakteereilla on useita tehokkaita virulenssitekijöitä, joiden avulla ne voivat aiheuttaa ihmiselle vakavan infektion, kun ihminen altistuu kissan tai koiran syljelle. Etenkin immuunipuolustukseltaan heikentyneet ihmiset voivat saada jopa kuolemaan johtavan infektion, mutta myös terveillä ihmisillä on todettu vakavia infektioita. Capnocytophaga-bakteerien esiintyvyyttä on tutkittu paljon kissoilla ja koirilla, mutta ei juurikaan muilla eläinlajeilla. Tämän vuoksi näiden bakteerien esiintyvyyttä on tarpeen tutkia myös muilla eläimillä. Tämä lisensiaatintutkielma sisältää kirjallisuuskatsauksen ja tutkimusosion. Kirjallisuuskatsauksen tavoitteena on esitellä zoonoottisten Capnocytophaga-bakteerilajien ominaisuuksia, diagnostiikkaa ja esiintymistä eläimillä sekä niiden aiheuttamia infektioita eläimillä ja ihmisillä. Alkuperäistutkimuksen tavoitteena on selvittää PCR-menetelmää käyttämällä, esiintyykö suomalaisilla naudoilla zoonoottisia Capnocytophaga-bakteerilajeja. Lisäksi tavoitteena on pohtia, muodostavatko nämä bakteerit tartuntariskin nautojen kanssa työskenteleville ihmisille, jotka voivat altistua hoitotoimenpiteiden yhteydessä nautojen syljelle. Hypoteesina on, että Capnocytophaga-sukuun kuuluvien bakteerien esiintyvyys on naudoilla noin 10 %. Tätä tutkimukselle esitettyä hypoteesia tukee se, että tiettävästi ei tunneta yhtäkään tapausta, jossa naudan syljelle altistuminen olisi aiheuttanut ihmiselle Capnocytophaga-infektion. Aineisto koostui 138 nautojen suuontelon limakalvolta otetusta näytteestä, jotka kerättiin viideltä eri lypsykarjatilalta. Näytteitä pyrittiin ottamaan eri-ikäisiltä ja -rotuisilta sekä eri sukupuolta olevilta naudoilta. Zoonoottisten Capnocytophaga-bakteerilajien tunnistaminen näytteistä tehtiin PCR-menetelmällä, jossa käytettiin 16S rRNA -geeniin sitoutuvia alukkeita. PCR-ajon jälkeen tuotteiden monistuminen todettiin agaroosigeelielektroforeesilla. Zoonoottisten Capnocytophaga-bakteerilajien esiintyvyydeksi naudoilla saatiin tässä tutkimuksessa 4,3 %. Tulos on lähes sama kuin hypoteettinen esiintyvyys, kun 95 % luottamusväli (1,8-8,7 %) otetaan huomioon. Yksittäisillä tiloilla esiintyvyys voi saatujen tulosten perusteella olla kuitenkin huomattavasti korkeampaakin (95 % luottamusväli 7,7-37,1 %). Tulosten perusteella suomalaisilla naudoilla esiintyy zoonoottisia Capnocytophaga-bakteereja, mutta ne eivät ole kovin yleisiä. Ne voivat kuitenkin muodostaa mahdollisen tartuntariskin nautojen kanssa työskenteleville ihmisille. Infektioriskiin kannattaa suhtautua erityisen vakavasti, jos ihmisellä on jostain syystä heikentynyt immuunipuolustus.
  • Hämäläinen, Inger (2011)
    Avhandlingens syfte är att belysa hur porträtten av jagberättaren Arvid och hans mor växer fram i Per Pettersons roman Jeg forbanner tidens elv. Det paradigm jag utgår ifrån är det psykoanalytiska. Förutom texter av Sigmund Freud och Jacques Lacan stöder jag mig på texter av Peter Brooks och Terry Eagleton. För en tolkning av Arvids sätt att berätta sin historia använder jag mig av James Phelans tankar kring den opålitliga berättaren . Analysen bygger på en närläsning av romanen och några av de intertexter som förekommer i den. Av dessa är särskilt myten om kung Oidipus samt berättelsen om Zorro centrala för förståelsen av Arvids personlighet och hur den manliga identiteten byggs. Andra centrala intertexter som granskas närmare är Erich Maria Remarques roman Triumfbågen och Somerset Maughams roman Den vassa eggen. Porträttet av mor belyses indirekt via den funktion hon har i Arvids berättelse. Arvids porträtt analyseras ur två olika perspektiv. I uppsatsens första del, Romanbygget , undersöker jag hur romanen är uppbyggd och hur bilden av Arvid formas genom vad han berättar om sin mor, sitt liv, sin bakgrund och sina uppväxtår. Det perspektiv som Konung Oidipus i Freuds tolkning av det antika dramat ger, lyfter, som en nyckel in i romanen, fram dynamiken mellan Arvid, mor och den övriga familjen. I romanen dödas far i psykisk bemärkelse, han blir medvetet föraktad och förbisedd som manlig förebild och identifikationsobjekt. Arvids fixering vid mor gör att han ser sig själv med hennes ögon. Också bröderna får sin gestalt som rivaler i kampen om mor. I ljuset av den oidipala problematiken framhåller jag Arvids olösta relation till familjemedlemmarna som den avgörande orsaken till Arvids misslyckanden i livet och hans oförmåga att forma en fungerande och stabil vuxenidentitet. Men jag föreslår också en tidig, omedveten fadersidentifikation, symboliserad av Zorro och Zorros magiska märke, som i sublimeringen eventuellt finner sin lösning i en dröm om att bli författare. I uppsatsens andra del Berättarrösten undersöker jag Arvids sätt att berätta utgående ifrån Phelans tankar kring den opålitliga berättaren . Jag analyserar några centrala avsnitt i romanen med avseende på hur berättarröstens och den implicita författarens framställningar överensstämmer eller skiljer sig ifrån varandra. I min läsning är Arvid en komplext pålitlig och opålitlig berättare. Arvid framhåller i sin berättelse och i sina återblickar ett tillrättalagt och i någon mån förskönat porträtt av sig själv, en livslögn vars upplösning enligt min mening antyds i de avslutande kapitlen. För min förståelse av psykoanalysens teori och hur den kan tillämpas i litteraturforskningen är Ludwig Wittgensteins tankar om bildens användning centrala. I avsnittet om Zorro tar jag kortfattat upp frågan hur psykoanalytisk litteraturtolkning kan leda vilse i form av övertolkning, det vill säga att analysen övergår i fantasi. En annan möjlig felkälla som jag lyfter fram i analysen är att romanen tolkas av en svenskspråkig läsare som eventuellt läser in andra nyanser i den norska texten, än vad författaren avsett. Jag tar också upp frågan om Arvid i Pettersons tidigare produktion och huruvida det är frågan om en fortgående berättelse om Arvid Jansen under olika livsbetingelser. Mitt intryck är att det inte är fråga om ett enhetligt personporträtt utan olika frågeställningar som modelleras ur samma material.
  • Tamminen-Schreiber, Unna (2017)
    Tässä pro gradu -tutkielmassani tarkastelen käännösuniversaaleja, käännösnormeja ja käännösprosessia. Kääntäminen on ollut oma tieteenalansa vasta suhteellisen lyhyen aikaa 1900-luvun puolivälistä alkaen. Tutkijat ovat alkaneet viime vuosikymmenien aikana tarkastelemaan käännöksille yhteisiä piirteitä ja täten luoneet teoreettista perustaa niin sanotuille käännösuniversaaleille eli piirteille, jotka ovat yhteisiä kaikille käännöksille. Tällaisiksi universaaleiksi piirteiksi voidaan nähdä muun muassa yksinkertaistaminen, selventäminen ja lisääminen. Tutkielmani tavoite on selvittää kvalitatiivisen deskriptiivisen tutkimuksen avulla, löytyykö tutkimusaineistosta teoriaosassa kuvailtuja käännöksille universaaleja piirteitä kuten lisäämistä ja interferenssiä. Samalla tutkimukseni antaa myös pienen läpileikkauksen kirjallisesta kääntämisprosessista. Läpileikkauksessa nähdään, kuinka käännös muuttuu eri käännösvaiheissa ja kuinka tärkeä korjausprosessi on kääntämisessä. Tutkielmani teoriaosassa luon katsauksen ensin Touryn 1990-luvulla esittämiin deskriptiivisiin käännöslakeihin: standardisointiin ja interferenssiin. Ne luetaan tässä työssä käännösuniversaaleiksi. Lisäksi esittelen Chestermanin ehdottomat käännösuniversaalit. Niistä tärkeitä tälle tutkimukselle ovat niin sanotut S-universaalit (S niin kuin source eli lähtökieli), jotka ilmenevät kun käännöksiä verrataan lähtötekstiin. Mahdollisia S-universaaleja ovat eksplikoituminen, interferenssi, piteneminen, standardisoituminen sekä toiston väheneminen. Tämän työn tutkimusaineisto koostuu Wolfgang Büscherin saksankielisestä romaanista Berlin – Moskau. Eine Reise zu Fuß, kirjan kolmesta suomenkielisestä käännösversiosta ja lopullisesta käännösromaanista Berliini – Moskova. Jalan kohti itää. Koska aineisto on laaja, mukana on rajallinen määrä esimerkkejä, joista ilmenee mahdollisia käännösuniversaaleja piirteitä. Listaan saman universaalin alle useita esimerkkejä tutkimusaineistosta. Esimerkkeinä ovat sanat, lauseet ja virkkeet, jotka ovat olleet käännöstyössä haasteellisia ja muuttaneet muotoaan käännösprosessin aikana. Työni osoittaa, että korjattujen käännösversioiden avulla käännöksestä tulee kieliasultaan ja suomenkieliseltä ilmaisultaan sujuvampi. Ensimmäisessä käännösversiossa lähtöteksti paistaa vielä läpi, ja siinä on havaittavissa interferenssiä. Toisessa käännösversiossa lukijalle epäselviä kohtia on eksplikoitu ja selkeytetty. Suomenkielinen käännös on selkeää ja sujuvaa luettavaa. Totean työni lopuksi, että näyttö käännösuniversaalien tieteellisestä olemassa olosta ei ole kiistatonta. Aiheesta tarvitaan laajempaa tutkimusta. Kääntäjän tietoisuus kääntämisen universaaleista piirteistä ja normeista käännöstyötä tehdessä näyttäisi kuitenkin vaikuttavan käännöksen laadukkaampaan lopputulokseen.
  • Nevalainen, Sisko (2020)
    Tutkielmani käsittelee susien johtajuuteen liitettyjen saksankielisten termien Leittier ja Alpha merkitysten muutoksia. Tutkin, mitä merkityspiirteitä sveitsiläinen Rudolf Schenkel liitti kyseisiin (tai muihin käyttämiinsä, susien johtajuutta ilmaiseviin) termeihin tutkimuksessaan Ausdrucks-Studien an Wölfen. Gefangenschafts-Beobachtungen (1947). Toisaalta tutkin, mitä merkityspiirteitä David Mech liitti termiin Alpha vuoden 1999 artikkelissaan Alphastatus, Dominanz und Arbeitsteilung im Wolfsrudel. Termien Alpha ja Leittier merkitysten määrällisten ja laadullisten muutosten lisäksi tutkin, onko termien rinnalle tai tilalle tullut sisällöltään korvaavia termejä. Tutkimani termit ovat hyvä esimerkki terminologisesta muutoksesta, joka muodostaa työni viitekehyksen. Schenkel on vaikuttanut merkittävästi kyseessä olevien termien merkityspiirteisiin tutkittuaan susia vankeudessa, luonnottomissa olosuhteissa. Sen, kuinka vankeus on vaikuttanut tutkimustuloksiin, rajaan työni ulkopuolelle. Sen sijaan tutkin, onko Schenkelin tekstissä tai hänen näkemyksessään susien sosiaalisesta käyttäytymisestä yhtymäkohtia Saksan kansallissosialistien kieleen ja natsien luomaan hierarkkiseen sosiaaliseen järjestykseen. Yritän löytää Schenkelin tekstistä yhtymäkohtia Hitlerin Mein Kampf -teoksen tai natsisanomalehden Völkischer Beobachtern kieleen. Pohjatietona natsien kielensääntelystä sekä susien vaikutuksesta natsi-Saksan kulttuuriin, kieleen ja politiikkaan käytän Borkin analyysiä Missßbrauch der Sprache. Tendenzen nationalsozialistischer Sprachregelung (1970) sekä Boria Saxin teosta Animals in the Third Reich (2000). Schenkelin aikaansaamat virheelliset käsitykset susien johtajuudesta ja johtajuuteen liitetyistä merkityspiirteistä olivat vallalla tieteessä yli puoli vuosisataa. Käännekohtana ymmärryksessämme susien sosiaalisesta käyttäytymisestä pidetään David Mechin em. artikkelia vuodelta 1999. Työni osoittaa, kuinka natsien maailmankuvaa ja kielensäätelyä kuvaavaat neljä avainkonseptia tulevat ilmi niin natsikielessä kuin Schenkelin tekstissä: ´kamppailu´, ´dynaamisuus´, ´hierarkia´ sekä ´rotu´. Työstäni selviää myös, että Leittier termin merkitys on etologien mukaan siirtynyt tarkoittamaan susiyksilöä, joka ainoastaan (vuorollaan) johtaa lauman vaellusta. Tämä ei välttämättä ole lauman vanhin yksilö. Samoin työstäni ilmenee, että tiedeyhteisö ei enää käytä termiä alfa viitatessaan susilauman vanhimpaan yksilöön, sillä termi viittaa virheellisesti jäykkään hierarkiaan, jota susilla ei luonnollisissa olosuhteissa ole. Termin tilalle on tutkijamaailmassa otettu käyttöön korvaavia termejä, kuten naaras- / uros-susi. Aiheeni on tärkeä ja ajankohtainen, sillä tutkimiini termeihin perinteisesti liitetyt merkityspiirteet kaventavat vuorovaikutustamme koiriemme kanssa. Tällä voi olla vaikutusta koiran hyvinvointiin, jos koiran todellisia tarpeita tai käytöksen taustalla olevia syitä ei nähdä ja ymmärretä, vaan ne ”laumanjohtajuusteorian” mukaan tulkitaan koiran haluksi edetä laumahierarkiassa. Schenkelin tutkimusten vaikutuksen ihmisen ja koiran väliseen suhteeseen jätän kuitenkin työni ulkopuolelle, mutta tarkastelen sitä tietokirjassani Johtajuus hukassa (Sanasilta Oy, ilmestyy myöhemmin).
  • Inkinen, Marianne (2020)
    Tutkielmassa perehdytään uudelleenkääntämiseen ja tarkastellaan uudelleenkääntämishypoteesia kahden 1800-luvulla ilmestyneen saksankielisen novellin ja niiden yhteensä viiden suomennoksen avulla. Paul Bensimonin ja Antoine Bermanin vuonna 1990 muotoileman uudelleenkääntämishypoteesin mukaan kaunokirjallisen teoksen ensimmäinen käännös on tyypillisesti kotouttava ja myöhemmät vieraannuttavia. Kotouttava käännös tarkoittaa käännöstä, jossa vieraan kulttuurin ja kielen elementtejä muokataan kohdekieliselle lukijalle ymmärrettävämmiksi ja äärimmillään käännös pyrkii luomaan illuusion siitä, että teos on alun perin kirjoitettu kohdekieliselle lukijalle. Vieraannuttava käännös puolestaan pitäytyy lähellä lähdekielistä tekstiä ja kulttuuria, tiukimmassa muodossaan jopa ymmärrettävyyden kustannuksella. Uudelleenkäännöshypoteesin paikkansa pitävyyttä pohditaan aiemman tutkimusmateriaalin pohjalta. Teoriaosuudessa luodaan silmäys suomen kielen oikeinkirjoituksen ja sanaston tilanteeseen käännösten julkaisuajankohtien aikoihin. Vaikka mm. Outi Paloposki ja Kaisa Koskinen ovat kyseenalaistaneet uudelleenkääntämishypoteesin paikkansa pitävyyttä ja erityisesti sen selittävyyden yleispitävyyttä, tutkielman lähtökohtana on silti ollut se, että ensimmäisessä käännöksessä on enemmän kotouttavia piirteitä kuin myöhemmissä. Lisäksi hypoteesin mahdollisen vahvistamisen oletettiin voivan johtua myös käännösten ajan kielitilanteen mukaisista odotuksista eikä niinkään käännösten järjestysnumerosta. Tutkimusmateriaalina on Joseph von Eichendorffin "Aus dem Leben eines Taugenichts" -novelli vuodelta 1826 ja sen molemmat suomennokset vuosilta 1908 ja 1950 sekä Adelbert von Chamisson "Peter Schlemihls wundersame Geschichte" -novelli vuodelta 1814 ja sen kaikki kolme suomenkielistä käännöstä vuosilta 1902, 1904 ja 1945. Alkuteksteistä ja käännöksistä on etsitty piirteitä, joita voisi tarkastella kotouttamis–vieraannuttamis-näkökulmasta. Piirteitä on etsitty sekä etukäteen määritellyistä luokista, kuten erisnimistä, että myös materiaaliin perehtymisen pohjalta tarkemman tutkimisen arvoisilta vaikuttavista aiheista, kuten alkuteoksen ranskan-, italian- ja latinankielisistä tekstinosista. Käännöksissä käytettyjen kotouttamisen ja vieraannuttamisen eri tyyppejä on analysoitu Michael Schreiberin vuonna 1993 väitöskirjaansa tekemän käännösten luokittelumäärittelyn perusteella. Tutkittaville käännöksille ominaisia piirteitä arvioidaan muun analyysin tueksi. Käännöksistä analysoidaan jaottelua lukuihin ja kappaleisiin, paratekstejä eli varsinaisen tekstin välittömässä läheisyydessä olevia tekstejä, kuten alaviitteitä, kielioppia, henkilön-, paikan- ja kadunnimiä, internationalismeja eli monille kielille yhteisiä lainasanoja, vieraskielisiä tekstiosuuksia sekä myyttisiä käsitteitä. Tutkittaville käännöksille ominaisista piirteistä kuvataan mm. poistoja, lisäyksiä, vanhentuneita ja runollisia sanamuotoja. Analyysin perusteella Eichendorffin novellin käännökset sopivat uudelleenkäännöshypoteesin oletuksiin, mutta Chamisson novellin kolmas käännös ei ole kahta parin vuoden välein ilmestynyttä edeltäjäänsä vieraannuttavampi, eikä näin ollen vahvista hypoteesia. Uudelleenkäännöshypoteesi ei ole tämän tutkielman perusteella yleispätevä selitys samasta teoksesta eri aikaan tehtyjen käännösten kotouttaville ja vieraannuttaville piirteille, vaan käännösvalintojen syyt ovat moninaisemmat. Tiettyyn aikaan on voitu suosia joko kotouttavia tai vieraannuttavia käännöksiä ja nämä lajityypit ovat voineet kilpailla keskenään kielitieteilijöiden ja kääntäjien suosiosta samoihin aikoihinkin: Chamisson novellin ensimmäinen ja toinen käännös osoittavat, että suunnilleen samaan aikaan voi kääntää hyvin eri tavalla. Uudelleenkäännöshypoteesi on suoraviivaisuudessaan houkutteleva, mutta tämän tutkielman perusteella kotouttaville ja vieraannuttaville käännöksille on tarpeen etsiä muita syitä.
  • Liukkonen, Johanna (2011)
    Tutkielma keskittyy tarkastelemaan, kuinka Helsingin erilaiset paikannimet on välitetty kaunokirjallisuuden saksannoksissa kohdekieliselle lukijalle. Helsingin paikannimiin lukeutuvat tutkielmassa mm. Helsingissä tai pääkau-punkiseudulla sijaitsevien katujen, kaupunginosien, tunnettujen tavaratalojen ja ravintoloiden, julkisten rakennusten ja patsaiden nimet. Tutkimusmateriaalina on kolme suomenkielistä romaania ja niiden saksankieliset käännökset: Joel Haahtelan Perhoskerääjä (Der Schmetterlingssammler), Kari Hotakaisen Juoksuhaudantie (Aus dem Leben eines unglücklichen Mannes) ja Outi Pakkasen Punainen pallotuoli (Der rote Sessel). Yhteistä näille kolmelle kaunokirjalliselle teokselle on, että niiden tapahtumat sijoittuvat Helsinkiin. Tutkimusmateriaalin keskeisenä valintakriteerinä on ollut, että kunkin romaanin on saksantanut eri kääntäjä. Tutkielman tarkoitus on havainnollistaa esimerkein deskriptiivis-kvalitatiivisesti, kuinka kääntäjä voi toimia, kun lähtöteksti sisältää pulmia tuottavia kulttuurisidonnaisia paikannimiä. Tutkielman teoriaosuudessa tarkastellaan paikannimiä kulttuurisidonnaisina käännösongelmina sekä esitellään, millaisia funktioita paikannimillä voi olla kaunokirjallisessa teoksessa. Teoriaosuudessa pohditaan myös aiempien teorioiden avulla, ovatko paikannimet ylipäätään käännettävissä vieraalle kielelle. Lisäksi esitetään käännöstieteellisiä näkemyksiä siitä, kuinka kääntäjän olisi välitettävä kaunokirjallisen lähtötekstin paikannimet kohdekieleen. Helsingin katujen nimeämisperiaatteita esitellään lyhyesti historian ja nykyajan valossa keskittyen tutkielman kannalta relevantteihin nimiin. Tutkimusmateriaalin analyysin yhtenä perustana on Bödekerin ja Freesen (1987) luoma prototypologia, jossa käännösratkaisuja tarkastellaan ensin leksikaalisella tasolla ja sitten lähtö- ja kohdekielen välisenä etäisyytenä. Kujamäki (1998) on omassa tutkimuksessaan kehittänyt tätä prototypologiaa eteenpäin sulauttamalla yhteen nämä molemmat ulottuvuudet. Samalla hän on jakanut käännösstrategiat yksityiskohtaisempiin luokkiin: vieras-sanalaina (Fremdwortübernahme), käännöslaina (Lehnübersetzung), selittävä kääntäminen (erklärendes Übersetzen), analogia (Anwendung einer Analogie in der Zielsprache), hyperonyyminen käännös (hyperonymische Übersetzung), kohyponyyminen käännös (kohyponymische Übersetzung), assosioiva käännös (assoziative Übersetzung), poisto (Auslassung) ja lisäys (Hinzufügung), jotka toimivat tässä tutkielmassa käännösratkaisujen tarkastelun lähtökohtana. Kujamäen (1998) luokituksesta poiketen lisään luokitukseen puolittaisen käännöslainan (Halblehnübersetzung), määrittelen selittävän kääntämisen luokan siten, että siihen sisältyvät sekä eksplikaatio (Explikation) että kiertoilmaus (Umschreibung), ja jätän Kujamäen käyttämän lisäyksen pois. Analyysissä pyritään esittelemään kulloisenkin paikannimen funktio tekstiympäristössään, minkä pohjalta tarkastellaan kääntäjien tekemiä ratkaisuja. Edellä mainitun luokituksen ohella tuon jokaisen käännösratkaisun kohdalla esiin Bödekerin ja Freesen (1987) luokituksen mukaisen luokkayhdistelmän, jota kulloinenkin kääntäjän tekemä valinta edustaa. Lopputuloksena on pääteltävissä, että ensisijaisesti paikannimen funktio tekstissä vaikuttaa siihen, kuinka nimi välitetään käännöksessä kohdekieliselle lukijalle. Lopuksi todetaan vielä, ettei tämän tutkielman perusteella voi antaa suosituksia, kuinka tulisi toimia välitettäessä kaunokirjallisen tekstin paikannimiä kohdekieleen, vaan tarkoitus havainnollistaa, mitä mahdollisuuksia kääntäjällä on, ja jokainen ratkaisu on punnittava kontekstissaan.
  • Lehtinen, Valtteri; Pyötsiä, Krista; Snäll, Johanna; Toivari, Miika (2020)
    Purpose The human capability to detect the degree of zygomatico-orbital (ZMO) fracture dislocation in surgical treatment is unknown. The aim of the study was to examine the association between ZMO fracture dislocation and injury etiology and treatment. Methods The investigators implemented a retrospective cross-sectional study and enrolled a sample composed of patients with an isolated unilateral ZMO fracture and analyzed fracture dislocation from CT (computed tomography) images with an automatic algorithm. The primary predictor variable was mean surface point-to-point dislocation (the mean distance of dislocation for all surface points in isolated ZMO fracture segments between the original position and after virtual repositioning). The primary outcome was the treatment choice (operative versus nonoperative). Other studied variables were gender, age group, injury mechanism, clinical asymmetry, and human-evaluated dislocation in CT images. Descriptive and bivariate statistics were computed, and the threshold for statistical significance was set at P < .05. Results The sample consisted of 115 subjects with a mean age of 66.3 years, 66.1% of whom were male, and the most common cause of injury was falling on the ground (49.6%). Operative treatment was required for 58 (50.4%) subjects. There was a significant association between mean dislocation and operative treatment. The mean dislocation of operatively vs. nonoperatively treated fractures was 2.39 mm vs. 1.05 mm (P < .001). Mean fracture dislocation was greatest in injuries caused by assault (2.41 mm) and smallest in MVAs (1.08 mm) and ground-level falls (1.25 mm). The threshold of human eye detection for ZMO fracture dislocation was 1.97 mm. Conclusion The results of the present study demonstrate that the threshold for operative treatment of ZMO fracture dislocation is over 2 mm, which the human eye is able to detect. True dislocation is greater in younger than elderly patients and in injuries caused by assault compared to falling.