Browsing by Title

Now showing items 15563-15582 of 31169

Med sikte på en demokratisk energisektor : En kvalitativ innehållsanalys av sju organisationers definitioner av energidemokrati

Grönroos, Crista (2018)

I avhandlingen granskas sju organisationers definitioner av energidemokrati med utgångspunkt i en teoretisk konceptualisering av begreppet som består av tre dimensioner: demokratisk suveränitet, deltagande governance och medborgarägande. Syftet är att studera i vilken utsträckning organisationernas definitioner av energidemokrati stämmer överens med denna konceptualisering. Dessutom undersöks vilka huvudsakliga politiska målsättningar som framkommer i organisationernas material. Energidemokrati strävar efter att erbjuda en alternativ lösningsmodell för en hållbar och demokratisk energisektor i en tid där klimatförändringen ställer krav på en övergång till förnybar energiproduktion. Därför är det ändamålsenligt att studera den teoretiska förankringen i organisationernas definitioner för att se ifall de definierar hur energidemokrati enligt dem i praktiken kan skapa en demokratisk energisektor. Som metod tillämpas kvalitativ innehållsanalys. För att granska definitionerna utarbetas ett konceptdrivet kodningsramverk utgående från det analytiska ramverket för de tre energidemokratiska dimensionerna. Parallellt skapas det ett datadrivet kodningsramverk där organisationernas huvudsakliga politiska målsättningar kartläggs. Som material används organisationernas rapporter, artiklar och websidor i vilka det framkommer hur de definierar energidemokrati. Analysens resultat visar att organisationernas definitioner i genomsnitt stämmer svagt överens med den teoretiska konceptualiseringen av energidemokrati. Definitionerna stämmer mest överens med dimensionen för medborgarägande, då energidemokrati enligt alla studerade organisationer innebär ibruktagande av förnybar energiproduktion och nästan alla inkluderar medborgarägande av energiproduktion i sin definition. Definitionerna stämmer svagast överens med dimensionen för deltagande governance. De huvudsakliga politiska målsättningarna som framkommer i organisationernas material är hållbarhet, social rättvisa, arbetarrättigheter, ekonomisk makt och kontroll, förvaltnings- och finansieringspolicy samt deltagande och demokrati. Resultatet visar bredden av politiska målsättningar som kan förknippas med energidemokrati. Organisationernas definitioner har enligt analysens resultat en relativt svag teoretisk förankring både då det kommer till Szuleckis konceptualisering och till deltagande och deliberativ demokrati. I sina definitioner inkluderar organisationerna krav på utökade möjligheter till deltagande och demokratiserade processer i energisektorn men i flera av dem preciseras inte utförligare vilka kriterier för deltagande och demokrati som borde uppfyllas. I sina definitioner av energidemokrati lyckas en del av organisationerna inte heller särskilja mellan komponenter som beskriver den energidemokratiska processen och dess eftersträvade utfall. Analysen visar således att organisationerna i sina definitioner utförligare borde beskriva hur deltagande och demokrati försäkras i det energidemokratiska systemet. De eventuella politiska målsättningarna inom ramen för energidemokrati bör specificeras separat. Så länge den energidemokratiska deltagande organiseringsmodellen och dess kriterier är oklara och svagt förankrade i teori har organisationerna svårigheter att erbjuda trovärdiga alternativ för en demokratisk organisering av deltagande och beslutsfattande i energisektorn.
"Med tapperhet och dödsförakt" : Martin Ekström och Hans Kalm i Estlands frihetskrig enligt tidningspressen i Finland och Estland åren 1918–1939

Toivanen, Cecilia (2022)

I magisteravhandlingen undersöks pressrapporteringen i Finland och Estland om de finska frivilliga i estniska frihetskriget 1918-1920. Särskild fokus läggs vid frågan om hur manlighet och hjältemod uttrycks och uppfattas i denna rapportering. Det här studeras genom rapporteringen om rikssvensken Martin Ekström (1887-1954) och esten Hans Kalm (1889- 1981). De var befälhavare för de finska frivilliga och undersökningen fokuserar specifikt på hur deras insatser i denna konflikt behandlades i tidningspressen i Finland och Estland under åren 1918-1939. Det undersökta materialet är tidningar och veckomagasin på finska och svenska samt estniska och tyska. De finns digitalt tillgängliga på nätet på Nationalbibliotekets och Rahvusraamatu- kogus hemsidor. Tidningsmaterialet är sökbart. Tiden som studeras börjar med det estniska frihetskrigets inledning i november 1918 och slutar vid ingången till 1939. Pressmaterialet studeras både kvantitativt och kvalitativt. Kvantitativt studeras hur ofta, när och i vilken omfattning Hans Kalm och Martin Ekström förekom i tidningarna under åren 1918- 1939 med anknytning till det estniska frihetskriget i finländsk och estnisk press. Undersökningen visar att intresset för de finska frivilliga var större i Finland under hela perioden medan man i Estland började fokusera mer på dem först under det förändrade inrikespolitiska läget efter Konstantin Päts’ maktövertagande 1934. Undersökningen visar också att bilden av Ekström och Kalm varierade beroende på vilket språk en text publicerades, dvs. hur skribentens och tidningens språk påverkade hurudan bild de ville framställa av befälhavarna. På kvalitativ nivå studeras också vilken bild av manlighet och hjältemod som den finländska och den estniska pressen förmedlade i sin rapportering om Ekström och Kalm. Särskilt undersöks om och hur pressens bild av de två befälhavarna är förenlig med tidens hjälte- och manlighetsideal. Det under mellankrigstiden förhärskande manlighetsidealet i Finland och Estland härstammade från 1800-talets förnyade militärväsen med drag ur samhällsnormer, kristendom och senare patriotism. Syner på män och hjältar var väldigt lika varandra och behandlas därför ofta parallellt. Studien visar att det finns flera likheter mellan de rådande manlighetsidealen och skildringarna av Ekström och Kalm medan det samtidigt finns flera tydliga avvikelser. I enlighet med myten framställs de två männen som modiga, beundransväckande befälhavare som alltid är först i ledet, medan de till skillnad från mytens ideal också beskrivs som t.ex. besvärliga och själviska.
Med tre veckors framförhållning : en etnografisk studie om inhopparnas välbefinnande på Svenska Yle

Broborn, Sandra (2021)

Den här avhandlingen behandlar inhopparnas arbetsvardag på Svenska Yle. De arbetar med ett timavtal i överenskommelse med arbetsgivaren och har ingen trygg anställning. Många inhoppare kombinerar arbetet med studier. Det står klart att inhopparna arbetar under hög press och stressiga arbetsvillkor, precis som många andra journalister i branschen. Avhandlingen utforskar inhopparna upplevelser av arbetsvardagen genom begreppet livsvärld, som utgår från inhopparnas personliga upplevelser. En central frågeställning är hur inhopparna uttrycker sig om sitt välbefinnande i relation till arbetsvardagen. Den teoretiska diskussionen kretsar kring hur prekariatet påverkar inhopparnas välbefinnande. Studien utgår från att inhopparna saknar vad Guy Standing beskriver som de sju anställningsformerna (2013). Studiens empiriska material utgörs av etnografiska videointervjuer med tre manliga och två kvinnliga inhoppare som verkar inom nyhets- och radioverksamhet på olika redaktioner inom Svenska Yle i Finland. Och utdrag ur inhopparnas arbetsdagböcker som de skrev för att dokumentera sammanlagt fem arbetspass. Av resultaten framgår att inhopparna upplever en särskild tidspress och höga krav som beror på inhopparrollen. Samvaro med kollegor uppfattades som en friskfaktor för att bemöta stressen i arbetsvardagen. En tvetydighet i arbetsrollen resulterade i en orättvis arbetsfördelning mellan inhoppare och fastanställda. Välbefinnandet påverkades negativt dels genom långa arbetsdagar, obekväma arbetstider och oron för att förlora arbetet innebar att en del inhoppare arbetade ofta och hade svårt att varva ned på fritiden.
Medullary Thyroid Carcinoma – background, prognostic factors, biomarkers and comparison of HUH treatment regime with international guidelines

Borg, Sarah (2023)

Medullär sköldkörtelcancer (MTC) står globalt sett för 1-3 % av morbiditeten men 13-14 % av mortaliteten i sköldkörtelcancer. Denna cancertyp uppstår ur sköldkörtelns kalcitoninproducerande C-celler och är således neuroendokrin. Över 99 % av alla MTCs utsöndrar således kalcitonin, varvid detta peptidhormon tillämpas vid diagnossättning av sjukdomen, val av vårdlinje för tillståndet och uppföljning av patienter. MTC förekommer i sporadisk och ärftlig form, varav den sporadiska formen utgör 70–75 % av fallen. Resterande andel utgörs av patienter med sjukdomen i samband med MEN2A (multiple endocrine neoplasia type 2A) och MEN2B (multiple endocrine neoplasia type 2B). 60 % av patienterna med sporadisk sjukdom är kvinnor medan könsfördelningen mellan dem med ärftlig sjukdom är jämn. Patienter med sporadisk sjukdom insjuknar ofta i 40-60 årsåldern medan ärftliga tumörer även ses hos barn. Oberoende av etiologi är kirurgi av primärtumör och metastaser den enda kurativa behandlingen för denna cancertyp, men även extern strålning och radioaktiva föreningar som binder till tumörcellernas somatostatinreceptorer tillämpas inom vården. Patienter med icke-operabla tumörer kan erbjudas behandling med tyrosinkinashämmare som vandetanib eller cabozantinib, något som med undantag av cabozantinibbehandling av patienter med M918T-mutationspositiva tumörer inte förlängänger livslängden. Inom HUS-området i Finland följer kliniker och patologer som arbetar med medullär sköldkörtelcancer i hög grad de snarlika internationella riktlinjer som sammanfattats av ESMO (European Society for Medical Oncology) och ATA (American Thyroid Association). Enligt frågeformulär som skickats ut till aktörer inom HUS finns det utrymme för förbättring bland annat beträffande hur prognosfaktorer som ålder och TNM-klassificering tillämpas i behandlingen av patienter.
Medulloblastoma : treatment and survival in HUS- area

Saijonmaa, Oskar (2021)

Medulloblastom (MB) är den vanligaste maligna hjärtumören inom pediatrin och omfattar 63% av intrakraniella embryonala tumörer hos barn. Insidensnivån ligger globalt kring 0.7 fall per 100 000 invånare och medianåldern för diagnosen är 6 år. Tumören ligger i den bakre skallgropen och kan potentiellt spridas leptomeningealt. Vården är en kombination av kirurgi, intrakraniell bestrålning och cytostatikavård. Prognosen varierar enligt kliniska och molekylära riskgruppen, men den totala 5- års överlevnaden ligger kring 70-80%. Symptomen vid diagnos är icke-specifika och inkluderar bl.a. illamående, motorisk klumpighet och andra neurologiska fynd. Diagnosen ställs m.h.a. magnetröntgen (MRI) samt molekylära och histologiska prov. Denna studie kartlägger överlevnaden av patienter vårdade inom HUS-området mellan åren 2000 och 2020. Materialet utgjordes av 32 patienter som indelades i två riskgrupper enligt s.k. Chang’s kriterier. Datainsamlingen gjordes rakt från patientjournaler. Överlevnaden jämfördes mellan grupperna och analyserades m.h.a Kaplan-Meier metoden på SPSS. Av 32 patienter var 19 indelade i standard risk- gruppen (SR) och 13 i gruppen med sämre prognos, d.v.s high risk- gruppen (HR). 5-årsöverlevnaden i SR- gruppen var 84.6% och i HR- gruppen 61.5%. 5-årsöverlevnaden för hela kohorten blev 73.9%. Undersökningen påvisar att överlevnaden förblir sämre i den högre riskgruppen och hos patienter med subtotal kirurgisk resektion. Därutöver ser vi att överlevnaden inom båda grupperna ligger på internationell nivå och att SR-gruppen dessutom har en gynnsammare överlevnad inom HUS-området jämförelsevis med internationella resultat.
Medverkan i europabolagen : En förstärkning, bevaring eller förminskning av den nationella rätten?

Kneck, Amanda (2019)

Denna avhandling utgör en rättsdogmatisk forskning och avhandlingens syfte är att undersöka huruvida tillämpningen av bestämmelserna i direktivet om europabolag innebär att den nationella rätten till medverkan kan bevaras, förstärkas eller förminskas i det europabolag som bildas, i jämförelse med den nationella rätten i de olika medlemsstaterna. I och med att den nationella rätten till medverkan ser så olika ut i de olika medlemsstaterna har man i direktivet om europabolag infört en bestämmelse om att rätten till medverkan enbart måste införas i europabolaget om denna rätt sedan tidigare förekommer i något av de deltagande bolagen. Direktivets uttalade syfte är således att säkerställa arbetstagarnas förvärvade rätt till medverkan i enlighet med den så kallade före- och efterprincipen, samtidigt som utgångspunkten i direktivet är ett förhandlingsförfarande genom vilket förhandlingsparterna ska fastställa det arbetstagarinflytandet som de anser lämpa sig bäst i europabolaget ifråga. Den så kallade före- och efterprincipen genomsyrar hela direktivet och utgör den grundläggande tanken bakom bestämmelserna i direktivet. Ifall förhandlingsförfarandet inte resulterar i ett avtal för arbetstagarinflytandet i europabolaget har man i direktivet infört en rad referensbestämmelser som ska komma att tillämpas i andra hand. Referensbestämmelserna föreskriver att den högsta grad av medverkan som förekommer i ett deltagande bolag även ska införas i europabolaget. Direktivets bestämmelser kan vid en första anblick verka utgöra en välfungerande helhet som ger ett effektivt skydd för den nationella rätten till medverkan. Trots direktivets uttalade syfte att säkerställa arbetstagarnas förvärvade rätt till medverkan har det visat sig att det förekommer bristfälligheter i direktivet som kunde leda till att rätten till medverkan i enlighet med den nationella rätten ändå inte bevaras då ett europabolag bildas. I denna avhandling undersöks därmed vilka de olika bristfälligheterna i direktivet är som kan leda till att den nationella rätten till medverkan kringgås då ett europabolag bildas. I avhandlingen undersöks därmed de specifika bestämmelserna beträffande förhandlingsförfarandet i direktivet för att analysera huruvida det förekommer oklarheter eller otydligheter som kunde försvåra att medverkan kan bevaras i europabolaget, på grund av att medverkan ser så olika ut i de olika medlemsstaterna. Därtill tas fasta även på utomstående omständigheter som inverkar på hur medverkan kan utformas i europabolaget, samt till en viss mån även huruvida det förekommer bristfälligheter i medlemsstaterna implementering av vissa av direktivets bestämmelser. Direktivets olika bestämmelser har inte som syfte att förstärka rätten till medverkan i europabolaget utan har främst som uppgift att bevara den nationella rätten. Det finns dock dem som förespråkar att medverkan i europabolagen kunde leda till att denna rätt förstärks och sprids i medlemsstaterna och man pratar om en europeisering av denna rätt i den mening arbetstagarrepresentanterna i bolagens styrelse bör representera och ta i beaktande hela arbetskraften i de olika medlemsstaterna. I avhandlingen undersöks därmed även i hur stor mån denna europeisering av medverkan har skett samt vilka de olika faktorerna är för att europeiseringen av denna rätt ska kunna ske. Direktivet främjar således inte aktivt att rätten till medverkan förstärks i europabolaget och det är svårt att förutspå hur utvecklingen av denna rätt i framtiden kommer att ske. Det förefaller självklart att en revidering av direktivet är på sin plats för att hantera de olika bristfälligheterna som förekommer i direktivet, och det förekommer ett behov för en lösning som bättre kunde ta i beaktande den dynamiska karaktär som ett företagen har, vilket den nuvarande före- och efterprincipen dessvärre inte gör. Det existerar fortsättningsvis skeptiska förhållningssätt till denna rätt i de olika medlemsstaterna, och något större skifte i attityderna och fördomarna gentemot denna rätt verkar inte förekomma trots att medverkan antas ha en positiv inverkan på företagens verksamhet. Huruvida kommissionen i framtiden enbart kommer att anta minimistandardregler eller allt striktare kommer att harmonisera denna rätt i medlemsstaterna förblir därmed att se.
Meedio, pyhimys ja matriarkka : Leah Underhillin oman roolin ja toiminnan kuvaus teoksessa The Missing Link in Modern Spiritualism

Nikkarikoski, Eveliina (2018)

Tarkastelen tutkielmassani Ann Leah Underhillin teosta The Missing Link in Modern Spiritualism. Underhill toimi ja vaikutti 1800-luvun puolessavälissä Yhdysvalloissa syntyneen spiritualismiliikkeen sisällä ja toimi meediona yli kolmekymmentä vuotta. Underhillin nuorempia sisaria Katea ja Maggieta eli Foxin sisaruksia pidetään legendan mukaan ensimmäisinä spiritualistisina meedioina. Tutkimustehtäväni on tarkastella miten ja millaisen kuvan Underhill pyrkii luomaan itsestään ja toiminnastaan ja miten hän toimintaansa oikeuttaa ja puolustaa. Ensimmäisessä pääluvussa tutkin, kuinka Underhill valtuuttaa ja perustellee toimintansa meediona. Underhillille on tyypillistä vedota muiden auktoriteettiin. Hän valtuuttaa toimintansa esittämällä itsensä korkeamman voiman välikappaleena, Jumalan valittuna. Toimintaansa ja valintojaan hän perustelee henkien neuvoilla, ystävien pyynnöillä ja yleisön kiinnostuksella. Itsensä Underhill esittää liikkeen suhteen passiivisena ja vastahakoisena, korostaen, ettei hänellä ole toimintaan liittyviä maallisia tavoitteita. Toisessa pääluvussa käsittelen Underhillin suhtautumista kokemaansa vastustukseen ja kritiikkiin. Underhill luo vaikutelman edustamansa spiritualismin ja perinteisen kristinuskon ristiriidattomuudesta ja esittää, että ainoastaan yksittäiset kristityt papit, yleensä tietämättömyyttään tai kapeakatseisuuttaan kritisoivat ja vastustivat meedioiden toimintaa. Underhillille tärkein henkikommunikoinnin muoto on koputukset, eli metodi, jossa henget vastaavat esitettyihin kysymyksiin koputuksin. Underhillin henkilöhahmon ja meediotoiminnan uskottavuus perustui ajatukseen, että koputukset ovat henkien tuottamaa, älykästä kommunikointia. Ei siis ole ihme, että Underhill suhtautuu vakavimmin syytöksiin, joiden mukaan koputukset olivat huijausta. Underhillille on tyypillistä esittää vastustajansa huonossa valossa, ikävinä, heikkolahjaisina henkilöinä ja näin pyrkiä vähentämään heidän auktoriteettiaan. Underhill esittelee tekijöitä, jotka hänen mukaansa vaikuttivat heikentävästi kommunikointiin. Näin hän pyrkii selittämään epäonnistumisia ilman, että usko henkiin ja henkikommunikointiin kyseenalaistuu. Kolmannessa pääluvussa tarkastelen Underhillin luomaa minäkuvaa. Underhill esittää itsensä perheensä päänä ja edustajana sekä sanavalmiina, älykkäänä ja pidettynä naisena. Spiritualismista ja meediotoiminnasta Underhill pyrkii esittämään sosiaalisesti hyväksyttävän ja kunniallisen kuvan. Underhill korostaa rooliaan itsenäisenä meediona, joka ei taidoissaan häviä sisarilleen tai muille uudempia ja ehkä suositumpia henkikommunikoinnin muotoja esitelleille meedioille. The Missing Link in Modern Spiritualism on Underhillin puolustuspuhe, jossa hän pyrkii vakuuttamaan lukijan henkien ja koputusten todellisuudesta sekä omasta rehellisyydestään ja kunniallisuudestaan. Ajattelen teoksen olevan myös reaktio spiritualismin ja Underhillin suosion hiipumiseen. Se on Underhillin pyrkimys kirjoittaa itsensä vahvasti osaksi spiritualismin historiaa.
”Me ei katsota sitä, onko se investointi iso vai pieni. Se on aina merkittävä sille yritykselle.” : Yrittäjyysympäristön merkitys mikroyritysten menestymiselle pienissä maaseutumaisissa kunnissa

Rautiola, Saara (2023)

Mikroyrityksillä on merkittävä vaikutus kuntien elinvoimaisuuteen maaseutumaisilla alueilla, missä julkiset ja suuryritysten työpaikat ovat harvassa. Mikroyritykset luovat työpaikkoja ja tuottavat hyödykkeitä ja palveluita, mikä parantaa alueen vetovoimaa ja vahvistaa kuntataloutta. Kunnilla on huomattava rooli alueensa yritysten menestymiseen yrittäjyysympäristön kautta. Ne voivat vapaasti päättää elinkeinopolitiikkansa painopisteistä ja toteuttamiskeinoista, mikä saa aikaan eroja kuntien palveluntarjonnassa. Kerttu Saalasti Instituutin KasvuDATA-hankkeessa tutkittiin mikroyritysten menestystä kuntatasolla tarkasteltuna ja havaittiin erilaisia kehityssuuntia kuntien välillä. Hankkeen aineiston perusteella valittiin kaksi kuntaa, Kärsämäki ja Oulainen, joiden mikroyritysten kehityseroihin etsittiin selityksiä vertailevan tapaustutkimuksen avulla. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, onko tapauskunnissa tunnistettavissa eroja yrittäjyyden edistämiseen suhtautumisessa, edistämisen painopisteissä ja keskeisissä keinoissa. Lisäksi selvitettiin minkälaisia tapahtumia, vaikutteita ja strategisia ratkaisuja erilaisten kehityskulkujen taustalta löytyy ja koetaanko käytössä olevien keinojen edistävän mikroyritysten tavoitteiden saavuttamista. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys perustuu kontingenssiteoriaan, joka pyrkii ymmärtämään yritysten ja ympäristön välistä vuorovaikutusta. Halu ryhtyä yrittäjäksi ja saada yritys menestymään ovat monien tekijöiden summa, jossa yhdistyy sekä yrityksen sisäisiä että yritykseen ulkoapäin vaikuttavia tekijöitä. Kontingenssiteorian mukaan yrityksen menestys perustuu yrityksen kykyyn sopeuttaa rakenteitaan ja toimintatapojaan ympäristöön. Yrittäjyysympäristö voi joko edistää tai rajoittaa yritysten syntymistä ja kasvua. Tutkimuksen aineisto kerättiin haastattelemalla tapauskuntien kokeneita kuntatoimijoita ja yrittäjiä. Lisäksi vastauksia etsittiin kuntien lähimenneisyyden tilinpäätös- ja strategia-asiakirjoista. Tutkimusaineisto analysoitiin teemoittelun ja sisällönanalyysi-menetelmän keinoin. Tulosten perusteella Kärsämäen ja Oulaisten yrittäjyysympäristöissä oli havaittavissa eroja elinkeinotoiminnan edistämisen strategisissa painotuksissa, yrityspalveluiden järjestämisessä ja paikkakunnalla vallitsevassa yrittäjyysilmapiirissä. Tapauskunnissa todettiin olevan erilainen suhtautuminen mikroyritysten merkitykseen kunnan toiminnalle ja monet elinkeinopoliittiset ratkaisut heijastivat näitä näkökulmia. Tutkimustulokset osoittavat yrittäjyysympäristöllä olevan merkitystä mikroyritysten menestymiseen. Kasvua tukevassa ympäristössä yritysten on helppo laajentaa toimintaansa, kun taas kasvua tukematon ympäristö on ristiriidassa kasvuhaluisten yritysten tavoitteiden kanssa. Tilanteeseen sopivilla strategisilla ratkaisuilla, aktiivisilla yrityspalveluilla ja myönteisen ilmapiirin edistämisellä havaittiin olevan merkitystä mikroyrityksille suotuisan yrittäjyysympäristön muodostumiseen.
"Me ei pärjätä yksin, eikä tarviikkaan. Onneksi!" : Tulkitseva fenomenologinen analyysi lastenpsykiatrisen yksikön hoitohenkilökunnan kokemuksista turvaistavasta hoitomenetelmästä

Langinauer, Gabriela (2015)

Vuonna 2013 sai Suomessa 4699 lasta mielenterveydenhäiriöihin sairaalahoitoa, eli 4,4 % koko väestön lapsista (0-17 vuotiaat). Vaikka Suomessa lapset voivatkin koko ajan paremmin, on lapsille suunnattujen palveluiden tarve lisääntynyt, mihin kuuluu esimerkiksi lastenpsykiatriset hoitopalvelut. Lastenpsykiatriset hoidot perustuvat lapsen ja aikuisen väliseen vuorovaikutukseen ja lapsen omia voimavaroja vahvistaviin terapioihin ja harjoituksiin. Hoitohenkilökunta pyrkii tukemaan lasta mutta myös vanhempaa vanhemmuudessaan, ja hoidossa olevan lapsen kanssa pärjäämisessä. Pidän tärkeänä, että hoitohenkilökunnan näkemyksiä hoidollisesta työstä huomioidaan ja kuullaan, koska hoitohenkilökunta on perusta koko lastenpsykiatriselle hoidolle. Heidän näkemykset hoitojen toimivuudesta ovat hyvin arvokkaita toiminnan kehittämisessä ja muutosten laatimisessa. Lastenpsykiatrisessa hoidossa hoitohenkilökunta rakentaa ja muokkaa hoitoa henkilökohtaisten tekijöiden ja työpaikan resurssien yhteisvaikutuksessa, ja toimii moottorina jokaisessa hoitosuhteessa. Tämän tutkielman tavoitteena on tarkastella hoitohenkilökunnan näkemyksiä ja kokemuksia Turvan sairaalassa lastenpsykiatrisessa yksikössä harjoitetusta turvaistavasta hoitomenetelmästä (THM). Tutkielman metodologinen lähestymistapa on tulkitseva fenomenologinen analyysi (IPA), jonka avulla tulkitsen kuuden (N=6) Turvan sairaalan lastenpsykiatrisen yksikön hoitohenkilökunnassa toimineen henkilön kokemuksia ja käsityksiä THM:stä. Tutkimusaineisto koottiin puolistrukturoidulla syvähaastattelurungolla. Tekemistäni havainnoista nousi esiin neljä seuraavaa kattoteemaa; teorian sisäistäminen ja menetelmän harjoittaminen, hoidolliset resurssit ja rajoitukset, työntekijän rooli ja vanhempien osuus hoidossa. Tekemäni johtopäätösten perusteella oli vanhempiin että työkavereihin kohdistuvan yhteistyön laadulla merkittävä vaikutus hoidon etenemiseen ja työntekijän työssäjaksamiseen. Aika ja henkilöstöpula vaikeuttivat hoidon toteuttamista työntekijän toivomalla tavalla ja teorian ja hoitomenetelmän ymmärtäminen sekä hoitomenetelmän oppien sisäistäminen vaikuttivat hoidon etenemiseen. Tämän tutkielman tuloksissa ilmenee tulkintani mukaan, että työntekijät pitivät lapsen hyvinvoinnin kannalta tärkeänä vahvaa vanhemmuutta, ja että kun työntekijä pystyi tarjoamaan keinoja ja ymmärrystä vanhemmalle oli hoito toimivin. Pro gradu -tutkielman tärkeimpiä lähteitä olivat; Smith J., Flowers, P., Larkin, M. (2009). Interpretative Phenomenological Analysis. Theory, Method and Research; Crittenden, P. (2008). Raising Parents: Attachment, Parenting and Child Safety; Langinauer, A. (2011). Turvallisuuden merkitys varhaislapsuudessa. Langinauer A. ja Hakuni-Järvinen P. (2008). Lastenpsykiatrian turvaistavan perhehoidon seurantatutkimus; Bowlby, J. (1994). En trygg bas; Seikkula, J. (1994). When the boundary opens: Family and hospital in co-evolution. Journal of Family Therapy
"Me emme ole kirkkoa politisoimassa" : Keskustapuolue ja Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokous vuosina 1970-1977

Antila, Jaakko (2005)

Tutkielma käsittelee historiantutkimuksen keinoin Keskustapuolueen ja Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokouksen suhdetta ja suhteen kehittymistä vuosina 1970 1977. Aihepiiriä lähestytään sekä henkilö- että organisaatiotasolla. Päälähteinä ovat kirkolliskokouksen pöytäkirjat sekä Keskustapuolueen eri puolue-elinten, ennen kaikkea kirkkopoliittisen toimikunnan, arkistokokoelmat. Keskustapuolue aktivoitui muiden puolueiden tavoin kirkkopolitiikassaan 1960- ja 1970-luvun vaihteessa. Vanhojen herätysliikkeiden edustajista muodostetulla puolueen kirkkopoliittisella toimikunnalla oli tässä aktivoitumisessa keskeinen sija. Vuosikymmenen alussa kirkon politisoituminen nähtiin toimikunnassa pääasiassa myönteisenä kehityksenä. Pyrkiessään säilyttämään herätysliikkeiden luottamuksen toimikunta joutui kuitenkin vuodesta 1974 lähtien muuttamaan kantaansa ja korostamaan, ettei Keskustapuolue ollut politisoimassa kirkkoa. Puolueen kirkkopoliitikkojen mukaan keskusta pyrki itse asiassa kirkkopolitiikallaan vapauttamaan kirkon muiden puolueiden politikoinnilta. Totta olikin, että kirkkopoliittinen toimikunta pysyi melko pitkälle vaiti opillisista kysymyksistä. Sen sijaan kirkon hallinnon demokratisointia ja köyhien seurakuntien aseman parantamista ajettiin voimakkaasti. Vaikka keskustasuuntautuneet kirkolliskokousedustajat eivät muodostaneetkaan toiminnassaan mitään yhtenäistä ryhmää, he kunnostautuivat hyvin näiden kysymysten esillä pitämisessä, aivan samoin kuin raittiuden ajamisessa. Kirkossa kuunneltiin 1970-luvun alussa puolueiden vaatimuksia ja uudistettiin hallintoa. Vuosikymmenen edetessä Keskustapuolueen vaikuttamispyrkimykset kirkolliskokouksen asiakysymyksiin kuitenkin vähenivät. Samaan aikaan kirkolliskokous puolestaan aktivoitui yhteiskunnallisille päättäjille, ja siten myös Keskustapuolueelle, suuntaamissaan kannanotoissa. Keskustapuolueessa kuunneltiinkin tarkasti kirkon ääntä. Haluttiin asettua samalle kannalle kirkon kanssa ja puolustaa kirkkoa. Siten pyrittiin vastaamaan SKL:n nousuun ja toisaalta tarjoamaan vaihtoehto SDP:n kirkkopolitiikalle, joka tähtäsi kirkon ja valtion erottamiseen. Vaikka keskustan vaikuttamispyrkimykset kirkolliskokouksen asiakysymyksiin vaimenivat tutkimuskauden kuluessa, puolue panosti jatkuvasti enemmän kirkolliskokousedustajien vaaleihin ja kirkolliskokouksessa suoritettaviin henkilövalintoihin. Vuonna 1977 keskustassa viritettiin puolueorganisaatiota jo hyvin tehokkaasti seuraavan vuoden kirkolliskokousvaaleihin. SDP:n haastaminen kirkollisissa henkilövalinnoissa alkoi toden teolla vuonna 1973 eli samaan aikaan, kun keskustan ja SDP:n nimityskilpa käynnistyi muuallakin yhteiskunnassa. SDP:n uhalla perusteltiin keskustassa myös omaa kirkkopoliittista aktiivisuutta. Keskusta pyrki haastamaan SDP:n kirkossa paljolti samoin keinoin ja samalla retoriikalla kuin ammattiyhdistysliikkeessä. Keskustapuolue säilytti edustuksensa kirkolliskokouksessa muita puolueita paremmin tutkimuskauden kuluessa. Keskustasuuntautuneet kirkolliskokousedustajat olivat lähes poikkeuksetta maallikoita ja tulivat lähinnä puolueen vahvoilta kannatusalueilta, kuten Lapuan ja Oulun hiippakunnasta. Edustajien joukossa vanhojen herätysliikkeiden osuus oli huomattava, ja keskustassa pyrittiinkin saamaan omiksi ehdokkaiksi nimenomaan herätysliike-, ei niinkään puoluevaikuttajia.
Meeting Phosphorus Reduction Targets in Agriculture : Gypsum Amendment and Buffer Zones in the Archipelago Sea Catchment

Suono, Anu (2016)

The aim of this study was to discover whether amending the soils with gypsum is a viable measure to decrease phosphorus runoff from the Archipelago Sea catchment and how the measure would contribute to the phosphorus reduction targets set by the Baltic Sea Action Plan and the Finnish marine strategy. This was done by calculating the runoff reduction potential and costs for gypsum and comparing these to an existing measure in the agri-environmental scheme, establishment of buffer zones. The results in this study indicate that gypsum would be a reasonable way to decrease phosphorus loading to the Archipelago Sea. An annual reduction of 68 tons would be possible with gypsum, with a total cost of 6.4 million euros – or 94 euros per reduced kilogramme. To achieve the same reduction amount with buffer zones, it would require nearly 11% share of buffer zones in the cultivated area, which would cost 7.5 million or 111 euros per kilogramme of reduced phosphorus. The reduction target set for the Archipelago Sea in the Finnish marine strategy is 100 tons of phosphorus, and 68% of this target may reached with gypsum. However, gypsum does not reduce soil phosphorus and thus is not a long-term solution for reducing phosphorus runoff. It would be a good measure to use in interim, while soil phosphorus levels are lowered through reduced fertilizer application rates, especially since it does not reduce cultivated field area nor affect yields negatively.
Megametaforat ja ambienssi Susanna Hastin romaanissa Ruumis/huoneet

Jernström, Meri (2024)

Tässä maisterintutkielmassa tarkastellaan kielellisten valintojen vaikutusta ambienssin rakentumiseen Susanna Hastin romaanissa Ruumis/huoneet (2022). Aineisto on kerätty kokoamalla romaanista tekstikatkelmia manuaalisesti. Aineiston kokoamisessa on hyödynnetty avainsanoja ruumis ja muisti sekä johdoksia: muisto ja muistaa. Kaikki avainsanojen taivutusmuodot kuuluvat mukaan aineistoon. Aineisto koostuu 355:stä avainsanojen yhteydestä kootusta tekstikatkelmasta, joita tarkastellaan tutkielmassa irrottamattomana osana koko teoksen kontekstia. Keskeistä tutkielmassa on erityisesti se, miten tarkasteluun valitut kielelliset elementit ja teoksesta esiin nousevat megametaforat osaltaan vaikuttavat lukijalle välittyvän ambienssin muodostumiseen. Teoreettisena lähtökohtana tutkielmassa on kognitiivinen kielentutkimus ja sen kielinäkemys. Siltana kielentutkimuksen ja kirjallisuustutkimuksen välillä käytetään kognitiivista poetiikkaa ja sen käsitteitä. Tutkielmassa hyödynnetään myös kognitiivista metaforateoriaa. Keskeisimpiä analyysivälineitä ovat kognitiivisen poetiikan käsitteet megametafora ja ambienssi. Analyysissa keskitytään avainsanojen leksikaaliseen ja kieliopilliseen tarkasteluun. Muistamisen yhteydessä kieliopillinen tarkastelu nojaa muun muassa tekstin tempusvalintoihin, ja ruumis-lekseemin yhteydessä tutkielmassa tarkastellaan toimijuutta semanttisten roolien avulla. Samalla pohditaan muistin ja ruumiin yhtenäisyyttä teoksessa hyödyntäen SÄILIÖ-metaforaa. Analyysissa kiinnitetään huomiota aineistosta esiin nouseviin megametaforiin. Kaikkia näitä kielellisiä keinoja tarkastellaan tutkielmassa siltä kannalta, miten ne ovat mukana teoksen ambienssin rakentumisessa. Aineistosta nousee esiin kahdenlaisen muistin – tavanomaisen ja traumamuistin – kuvaamista. Näistä erityisesti traumaattisen muistin kuvaaminen on teoksen ja tämän tutkielman kannalta olennaista. Traumamuistin olemus välittyy tekstistä esiin nouseviin megametaforiin, joita teoksesta havaitaan kaksi erillistä, mutta yhtenevää: RUUMIS ON VÄKIVALLAN PAIKAT ja MUISTAMINEN ON RUUMIILLISTA. Analyysin yhteenvetona tarkastellaan kielellisten valintojen ja erityisesti megametaforien osallistumista ambienssin rakentumiseen teoksessa. Ambienssi syntyy lukuprosessin aikana lukijassa heräävissä ajatus- ja mielleyhtymissä. Tutkielmassa tarkasteltujen kielellisten elementtien osalta teoksen ambienssi välittyy lukijalle ruumillisena kokonaisuutena, joka on yhteydessä traumamuistin olemukseen ja väkivallan paikkoihin sulautuneisiin traumamuistoihin. Ambienssin käsite on luonteeltaan tulkinnanvarainen ja sen muodostuminen on sidoksissa aina yksittäiseen luentaan, minkä vuoksi ambienssi muodostuu erilaiseksi jokaisen lukijan ja jopa jokaisen lukukerran kohdalla.
Megaminx ja sen ratkaisun ryhmäteoriaa

Koivisto, Hanna (2014)

Megaminx on dodekaedrinmuotoinen pulmapeli, jonka kaikki 12 sivua ovat erivärisiä. On olemassa myös kuuden värin versioita, joissa vastakkaiset sivut ovat samanvärisiä. Jokaisella sivulla on yksi keskuspala, 5 kulmapalaa ja 5 särmäpalaa. Keskuspalat pysyvät paikallaan, mutta muita paloja voi liikuttaa toistensa suhteen, jolloin yhdellä sivulla voi olla useita erivärisiä paloja. Tehtävänä on palauttaa palat paikoilleen niin, että jokainen sivu olisi yksivärinen. Tässä työssä esitellään tehtävän ratkaisulle eräs algoritmi ja todistetaan, että se toimii kaikissa tapauksissa. Johdantoluvussa esitellään Megaminx. Toisessa luvussa käydään läpi Megaminxin matemaattinen tausta ja tarvittavia ryhmäteorian käsitteitä. Luvussa 3 esitetään siirtosarjat, joilla pulmapeli saadaan ratkaistua, ja osoitetaan, että esitetyt siirtosarjat riittävät kaikissa tapauksissa. Kaksi siirtosarjaa siirtää paloja oikeille paikoilleen, toinen särmäpaloja ja toinen kulmapaloja. Vastaavasti kaksi siirtosarjaa kääntää paloja oikeaan asentoon, niistäkin toinen särmäpaloja ja toinen kulmapaloja. Neljännessä luvussa tarkastellaan siirtosarjojen syntyä ja vaihtoehtoisia ratkaisutapoja. Liitteissä A ja B käydään vielä läpi nurkka- ja särmäpalojen kombinaatiot, joihin viitataan luvun 3 todistuksissa, kombinaatioiden määrä ja konjugoivat siirrot.
Megatapahtumat Helsingissä : Suurimpien yleisötapahtumien joukkoliikennejärjestelyt

Aherva, Sami (2013)

Tässä tutkimuksessa selvitetään, minkälaisia liikennejärjestelyjä on toteutettu suurimpiin Helsingissä pidettyihin yleisötapahtumiin ja mitkä näistä liikennejärjestelyistä ovat olleet tilapäisiä ja mitkä ovat jääneet pysyviksi. Tutkimuksessa keskitytään Helsingissä järjestettyihin kaikkein suurimpiin yleisötapahtumiin. Tarkastelussa painottuu joukkoliikenteen järjestäminen yleisötapahtumiin sekä tapahtumia varten tehdyt joukkoliikenteen toimintaedellytysten muutokset. Megatapahtumien tutkimuksessa ei ole kiinnitetty riittävästi huomiota tapahtumien liikennejärjestelyihin, tämän tutkielman tavoitteena on tuottaa lisätietoa aiheesta tarkastelemalla neljän suurimman Helsingissä järjestetyn yleisötapahtuman liikennejärjestelyjä joukkoliikenteen näkökulmasta. Tämän tutkielman aineistona on tapahtumiin liittyvää suunnitteluaineistoa, pidettyjen suunnittelupalaverien muistioita, erilaisia laadittuja raportteja, selvityksiä sekä muita mahdollisia tapahtumiin liittyviä tutkimuksia. Tutkimuksen menetelmänä on vertailla tutkimusaineiston avulla suuria yleisötapahtumia. Vertailtavat yleisötapahtumat ovat Helsingin Olympialaiset vuodelta 1952, Yleisurheilun MM-2005 kilpailut, Eurovision laulukilpailut ja Madonnan konsertti Jätkäsaaressa vuonna 2009. Näistä vain Olympialaiset on kansainvälisen määrityksen mukaan megatapahtuma. Olympialaisia varten toteutettiin merkittäviä pysyviä liikenneinfrastruktuurin kehittämishankkeita tai palvelutarjonnan parannuksia. Koskelaan rakennettiin raitiovaunuvarikko ja raitiorataa rakennettiin tai saneerattiin 23 kilometriä ja bussiliikenteen tarjontaa kasvatettiin. Muissa tarkasteltavissa yleisötapahtumissa rakenteet ovat olleet tilapäisiä. Kaikkia tarkasteltavia yleisötapahtumia varten toteutettiin mittavat joukkoliikennepalvelujen tarjonnan lisäykset sekä laajat liikenteen poikkeusjärjestelyt. Suuria yleisötapahtumia varten laaditaan kaikille tapahtuman kohderyhmille päiväkohtaiset liikennesuunnitelmat, joiden toteuttamista tuetaan viestintäsuunnitelman avulla. Tutkimuksessa selvitetään myös mitkä ovat yksittäisen yleisötapahtuman erikoisominaisuuksia ja mitkä ovat suurille yleisötapahtumille yhteisiä palveluprosesseja. Lopuksi tutkimuksessa tarkastellaan suurten yleisötapahtumien talousvaikutuksia. Tarkastelussa on suurten yleisötapahtumien joukkoliikenteen liikennejärjestelyjen kustannukset, lipputuotot sekä muut välilliset hyödyt.
"Mehän ei olla kukaan pelkkää työvoimaa…" : uusliberalistinen hallinta kotoutumiskoulutuksessa työskentelevien kouluttajien kertomuksissa

Montonen, Tiina (2016)

The purpose of this study was to examine teachers' perceptions about their work in the context of integration training for adult immigrants. In Finland integration training is frequently put out to tender and immigrants' employment is emphasized in the goals of integration training, which reflect neoliberal politics. The theoretical framework of this study was based on theories about neoliberal governance, and my aim was to study teachers' narratives and show how neoliberal governance affects both students studying in integration training and teachers working there. The Finnish National Board of Education published a new framework for integration training in the spring of 2016, after I had already started this research process, and those frameworks became and an essential part in producing data and analysing it. My study was a qualitative research. I conducted six interviews with teachers who work in integration training for adult immigrants. I analysed the data with narrative methods. My main interest was in small stories the teachers told about their daily work, encounters with other people and future. Since integration training is going through extensive changes that affect teachers' work, I focused more on the future than on the past in teachers' stories. In the teachers' stories, neoliberal governance seemed to cause weakening of collectivity in integration training. Because of the new framework published for integration training, the learning environment is about to change and students will be learning more on the Internet, in work places and vocational institutes. The teachers were concerned about what kind of an impact more individualised study paths would have on language teaching and career counselling. For teachers, changing work environment, increasing vocational contents in curriculum and tendering indicated that they have to keep on educating themselves and be prepared to move from one teaching environment to another in the future. For immigrants, vocational education was one of the main factors that defined their worker citizenship, since in the new framework for integration training, vocational education is considered as the main asset in promoting labour market integration. However, in the teachers' stories, the most important factor that defined immigrants' worker citizenship was Finnish language skills, but teachers wanted to emphasize that immigrants should not be seen only as a workforce but individuals who have diverse and personal needs.
”Mehän halutaan korkeesti koulutettuja ihmisiä Suomeen.” : tulkintarepertuaarit puheessa pakolaistaustaisten korkeakoulutuksesta

Kaila, Johanna (2019)

People with a refugee background are much less likely to participate in higher education than the general population. As Finland seeks international competence, equity in higher education opportunities and an increase in the number of university graduates, the academic potential of many refugees remains unrecognized in contradictory ways of speaking and practices. This Master's thesis examines speech on refugees’ higher education and accounts that attempt to make the question of refugee access to higher education understandable. Research focuses on the foundations of social constructionism and the discursive analytical research tradition, whereby reality is seen constructed and renewed in systems of meaning structured in speech. Meaning systems arise in the research material through the concept of interpretative repertoire. The research material consists of 13 theme interviews collected for the EUCRITE project. Interviewees are staff from Aalto University learning services and from SIMHE services of two other Finnish universities, as well as students with a refugee background from Aalto University. As a result of the analysis of the data, six different interpretative repertoires were identified: victim repertoire, threat repertoire, individualistic repertoire, equality repertoire, utility repertoire and humanistic repertoire. Through analyzing the interrelationships and power relations between the repertoires, one can conclude that the most prevalent repertoires were those that define refugees as passive victims (victim repertoire), explain access to higher education as dependent upon individuals’ own activity and self-direction (individualistic repertoire), and ignore refugees’ starting points vis-à-vis higher education (equality repertoire). On the basis of the research results, it is worth asking how international knowledge potential becomes recognized. In addition, this leads us to question how the starting points of applicants with a refugee background could be taken into account in higher education institutions, not as a threat to equality but rather as a means to achieve it.
Me-henkisyys työyhteisössä : Venäläisten työntekijöiden kokemuksia suomalaisista organisaatioista

Lääperi, Tiina (2019)

Tämän empiirisen tutkielman tarkoituksena on selvittää kysymyslomakkeen avulla työyhteisössä ilmenevää ”me-henkisyyttä” esimiehen ja työntekijän välisessä suhteessa. Päätehtävänä on selvittää, onko venäläisillä, Suomessa työskentelevillä työntekijöillä me-henkisyyden kokemuksia esimiehensä kanssa. Me-henkisyydellä tarkoitetaan tässä tutkimuksessa kokemusta siitä, että työntekijä ja esimies ovat eriävistä rooleista ja työtehtävistä huolimatta suorittamassa samaa tavoitetta yhdessä, puhaltaen niin sanotusti yhteen hiileen. Lisäksi kartoitetaan esimiestyön tekijöitä, jotka joko lisäävät tai vähentävät me-henkisyyden kokemusta. Tutkimus on fenomenologis-hermeneuttinen ja se pyrkii kokemusten käsitteellistämiseen. Tutkimuksen kohderyhmänä toimivat venäläiset työntekijät, jotka ovat aikaisemmin työskennelleet Venäjällä ja ovat nyt työsuhteessa Suomessa esimiehen alaisuudessa. Tutkimuksen teoreettisena ohjenuorana on sosiaalisen identiteetin teoria ja siihen lukeutuva sisäryhmäajattelu. Tämän tutkimuksen kannalta kiinnostavin havainto sosiaalisen identiteetin vaikutuksesta ihmiseen on sen taipumus vaikuttaa hänen tekemiseen. Mikäli työyhteisön ryhmäkuuluvuus on työntekijälle mielekäs, hän mitä luultavimmin pyrkii vaalimaan ryhmäjäsenyyttään ja haluaa toimia sen parhaaksi. Tutkielman tulokset osoittivat, että kysyttäessä me-hengestä ja esimiehen rakentamasta tuntemuksesta esimies-alaisen välisessä suhteessa, 11 henkilöä vastasivat myöntävästi kokevansa olevansa ”me” työyhteisössä. Loput neljä henkilöä erittelivät negatiivisia tai neutraaleja tuntemuksia esimiehestään ja hänen tyylistä johtaa tiimiä. Suurin osa vastaajista siis kokivat työssään olevan yhteisöllistä otetta, vaikka he kokisivat työtehtävänsä itsenäisiksi ja esimiehen työtehtävistä erillisiksi. Me-henkisyyttä vahvistaviksi teemoiksi nousivat vastausten perusteella tietotaidon jakaminen, kommunikointi, yhteistyö sekä yhteisvastuu. Haittaaviksi tekijöiksi vastaajat kokivat esimiehen kiireen ja sen myötä huonontuneen vuorovaikutuksen, autoritaarisen johtajuuden sekä kommunikaation heikkouden.
Mehiläispölytyksen tarjonta Suomen maatalousalueilla : kohtaavatko viljelijät ja mehiläistarhaajat?

Holopainen, Salla (2021)

Worldwide, pollination affects in food security, livelihood of agricultural entrepreneurs and beekeepers, and biodiversity. Pollination services are underrepresented in field of research in Finland. The aim of the thesis is to describe, analyze and interpret the state of the pollination services in the Finnish agricultural areas concentrating in honeybee pollination. The research questions concern how many beekeepers offer pollination services and for which insect-pollinated plants, in which areas the pollination services are supplied and are the beekeepers and agricultural entrepreneurs connected. Also, the aim is to form an answer that how the pollination services could be developed in Finland. The thesis is a part of Finnish Environment Institute’s and Finnish Beekeepers’ Association’s PÖLYHYÖTY -project. It is located in the third work package “Supply of honeybee pollination in the Finnish agricultural areas and the economic value of insect pollination”. The research was implemented via questionnaire. Based on the data collected via the questionnaire, nine interviews were conducted in order to deepen the understanding about the market, especially supply, of pollination services. The questionnaire was directed via email to all the members of Finnish Beekeepers Association’s members, approximately 2750 receivers, of which 447 replied. The data from the questionnaire was analyzed by means of statistical indicators, crosstabs, non-parametric tests, linear regression analysis and K-means cluster analysis. The interviews were transcribed, analyzed using qualitative methods and parts of them are being presented along the text. Supply for pollination services is small-scale despite the rapid growth in the number of beekeepers. Assumingly, supply and demand for pollination services is likely to increase in the following years. The demand increases due to the increased acreage of insect-pollinated plants. Thus, supply of pollination services is evidently elastic and obeys the growth of the market. According to this research, approximately a half of beekeepers in Finland supply pollination services, but with a small number of colonies. There are a large number of part-time beekeepers who supply the pollination services without receiving monetary compensation for it, usually against for a permanent bee colony site and an oral contract. Geographically the beekeepers and their colonies are located in the same areas as the plants needing pollination. Clover, broad bean, rapeseed, strawberry, apple, garden raspberry and currants are the cultivated plants of which have been pollinated by honeybee colonies most frequently. A small number of young, full-time beekeepers can be identified from the data; they are interested in combining honey production and pollination services as part of their business. The supply and demand for pollination services requires more research in order to be able to apply the research to the farm level and their individual needs. However, pollination service market has a positive outlook in the future having a significant role in sustainable food production as a developing market.
Mehiläistaloutta ja hunajantuotannon taloudellisuuden edellytyksiä ja tulevaisuuden näkymiä Suomesta

Peltola-Ylätupa, Ira (2015)

Tämän pro-gradu tutkielman tarkoituksena oli selvittää mehiläistalouden tilaa ja hunajantuotannon taloudellisuuden edellytyksiä ja mehiläistarhauksen tulevaisuuden näkymiä Suomesta. Tutkimuksen teoriaosuus perustuu kirjallisista lähteistä ja asiantuntijahaastatteluin saatuun tietoon pääosin suomalaisesta mehiläistarhauksesta sekä kirjallisuuteen yrityksen menestymisestä ja taloudellisesti kannattavan yritystoiminnan edellytyksistä. Tämän laadullisen tapaustutkimuksen aineisto kerättiin esitutkimuksen kaltaisena lomakekyselynä 23 mehiläistarhaajalta vuonna 2009 ja teemahaastattelemalla kahdeksaa ammatti- tai puoliammattitarhaajaa marraskuussa 2010. Huolimatta hunajan ennätyksellisen alhaisesta hinnasta ja mehiläisalla vallinneesta alakulosta tutkimusaikaan, tarhaajat luottivat parempaan tulevaisuuteen ja hunajan hinnan nousuun, kunhan kaikki tarhaajat saadaan tietoisiksi hunajan todellisista tuotanto- kustannuksista. Vastaajat uskoivat myös, että tarhaajat omilla toimillaan voivat vaikuttaa niin hinnan korotukseen, satotason nostamiseen kuin talvitappioiden vähentämiseen. Työkustannuksia oli tarhaajien mukaan mahdollista pienentää tuotantoa tehostamalla, työvaiheita karsimalla mm. logistiikkaa parantamalla. Yhteistyön lisäämisen tarhaajien kesken katsottiin parantavan taloudellisen menestymisen lisäksi muunkinlaista hyvinvointia. Tuotantoympäristössä tapahtuvista muutoksista ja uhkista huolimatta tarhaajat uskoivat mehiläistarhauksen parempaan taloudelliseen tulokseen tulevaisuudessa.
Mehiläisten (Apis mellifera) kukkavierailut mansikalla (Fragaria x ananassa) ja vadelmalla (Rubus idaeus) sekä kukkavierailuihin vaikuttavat tekijät

Mustalahti, Aino-Maija (2011)

Insect pollination increases seed production and improves the quality of the yield of various crop plants. In berry plants, such as strawberry and raspberry, the size and the quality of the fruits increase by successful insect pollination. Strawberry flowers are mainly not attractive to honeybees but raspberry is one of the main yield crops for honeybees. The aim of the study was to find out, how efficiently honeybees visit strawberry and raspberry flowers, concentrating on the honey bee visits on a single flower during one hour. Honey bees can be used as vectors of Gliocladium catenulatum to control Botrytis cinerea in strawberry and raspberry. The success of vector dissemination and its sufficiency to control Botrytis cinerea is evaluated based on flower visits. The data was collected from six farms in Eastern-Finland near to Suonenjoki, in the summer 2007. The flower visits were calculated during the flowering season of strawberry and raspberry in different weather conditions, times of the day and distances from the bee hives. Flowers were chosen randomly and they had to be open to be selected for observation. The observation time varied according to bee activity on the field. In average, honeybees visited on single strawberry flower 1.75 times per hour, and on single raspberry flower 4.27 times per hour. In both plants there were no significant differences in the flower visits according to the stage of the flowering. Time of the day (hour) correlated negatively with flower visits in both plants and temperature correlated positively to flower visits in both plants. Challenging weather conditions restricted the collecting of the data and the summer was rainy. Despite of that, honeybees visited the flowers of the both plants so that the pollination was proper and the control of Botrytis cinerea was sufficient. When planning the vector dissemination, especially in strawberry, the placement and the adequate number of bee hives should be taken into consideration. The need of nutrition should be great in the hives, to maximize the flower visits. Open brood can be inserted to hives or pollen storages can be removed from the hives to stimulate pollen collection. More information is needed on the effect of hive placement, competing plants and attractiveness of different Finnish strawberry cultivars to flower visits. It could be necessary to determine the nectar and pollen secretion of Finnish strawberry and raspberry cultivars.

Now showing items 15563-15582 of 31169

Browsing by Title

Yhteystiedot

HELSINGIN YLIOPISTO