Browsing by Title

Tutkielmassa tarkastellaan sijainnin ja suunnan ilmauksia liettuan lokatiivilla sekä niiden paikallissijoin ilmaistuja suomennosvastineita. Tavoitteena on selvittää, onko liettuankieliset sijainnin tai suunnan ilmaukset suomennettu samoin nimetyllä kieliopillisella elementillä kuin alkuperäisessä ilmauksessa. Tarkoituksena on myös tutkia liettuan historiallisia, postpositionaalisia lokatiivimuotoja, joita käytetään hyvin harvoin ja jotka ovat liettuan nykyisessä yleiskielessä usein leksikaalistuneet adverbeiksi. Vaikka muodot ovatkin suurelta osin kadonneet kielestä, niistä illatiivia käytetään satunnaisesti. Illatiivi esiintyy nykyään pääosin vain puhekielessä ja murteissa, mikä heijastuu kaunokirjallisuuteen. Illatiiviin kiinnitetään erityishuomiota tutkimuksessa. Tutkimusaineisto käsittää noin 150 sivua Dalia Grinkevičiūtėn teoksesta Lietuviai prie Laptevų jūros (2012) ja niiden suomennoksia kääntäjä Reeta Tuoresmäen teoksesta Dalian kirja (2016). Aineistosta on käyty läpi kaikki liettuankieliset lokatiiviset ilmaukset, jotka on jaoteltu liettuan nykyisessä yleiskielessä käytettyihin lokatiiveihin ja postpositionaalisiin lokatiivimuotoihin. Tutkimusaineistossa oli kaikkiaan 604 lokatiivista ilmausta, joista postpositionaalisia lokatiivisia ilmauksia oli 31. Näitä on verrattu suomennosvastineisiin sen toteamiseksi, onko sijainnin tai suunnan ilmaus siirretty suomeen käyttämällä samoin nimettyä kieliopillista elementtiä kuin alkuperäisessä ilmauksessa. Tuloksista on nähtävissä, että liettuan- ja suomenkielisissä sijainnin ja suunnan ilmauksissa hiukan yli puolessa tapauksista (postpositionaalista inessiiviä jatkava) liettuan lokatiivi on suomennettu käyttäen inessiiviä. Erot liettuankielisissä sijainnin tai suunnan ilmauksissa ja niiden suomennosvastineissa johtuvat usein verbien rektioista tai suomennoksen käännösratkaisuista. Tuloksista ilmenee myös, että nykyliettuassa ei tehdä eroa sisä‑ ja ulkopaikallissijoilla, ja aineiston liettuankielisiä lokatiiveja on suomennettu melko usein myös adessiivilla. Tutkimustulokset osoittavat liettuan lokatiivisten muotojen monasti olevan leksikaalistuneita adverbeja kuten niiden suomenkieliset vastineetkin. Analysoitu aineisto vahvistaa sen, että postpositionaalisia lokatiiveja käytetään hyvin vähän. Postpositionaaliset allatiivit eivät enää ilmaise suuntaa vaan aikaa, ja niitä on toisinaan tapana suomentaa idiomeja käyttämällä. Erityisen huomion kohteena olleista postpositionaalisista illatiiveista lähes kaikki analysoitavissa olleet ilmaukset osoittavat kuitenkin suuntaa samoin kuin niiden suomennosvastineetkin.

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää taloudellisesta näkökulmasta, kuinka tärkeänä yksityinen metsäomistaja pitää metsäomaisuuttaan. Tarkoituksena on tuoda esiin metsä yhtenä omaisuuslajina ja selvittää kyseisen omaisuuslajin merkitys ja hyödyntäminen metsänomistajan näkökulmasta, niin sijoitusmuotona, kuin osana kokonaisvarallisuutta. Tutkimuksen pääasiallinen tarkoitus oli kerätä tietoa ja tarkastella millaisia Danske Bankin metsänomistaja-asiakkaat ovat. Mitkä ovat heidän metsänomistuksen motiivit ja tavoitteet sekä kuinka tärkeänä omaisuuslajina ja talouden turvaajana he metsäomaisuutta pitävät. Tutkimuksen perusjoukko koostui Danske Bank Oyj:n metsänomistajista, joilla oli metsätili. Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena. Kyseessä oli kvantitatiivinen tutkimus, jossa empiiristä havaintoaineistoa tarkastelemalla ja analysoimalla kerättiin informaatiota yksityismetsänomistajien metsään liittyvistä taloudellisista arvostuksista ja metsän taloudellisesta hyödyntämisestä. Lisäksi selvitettiin metsäomistaja-asiakkaiden pankkipalveluihin liittyviä arvostuksia ja tarpeita. Havaintoaineistoa tarkasteltiin aineistosta muodostettujen luokkien sekä muiden demografisten taustapiirteiden perusteella. Aineiston luokat määriteltiin vastaajien iän, omistamansa metsäpinta-alan ja metsän hoitamiseen ja hyödyntämiseen liittyvän aktiivisuuden mukaan. Tarkastelun keskeisimpänä kohteena oli metsänomistajien aktiivisuus. Aktiivisuutta pyrittiin analysoimaan logistisen regressiomallin avulla. Tavoitteena oli selvittää mitkä tekijät vaikuttivat metsänomistaja-asiakkaan aktiivisuuteen. Havaintoaineistoon sovitettujen logististen regressiomallien perusteella havaittiin metsäpinta-alan koolla sekä sukupuolella olevan tilastollisesti merkitsevä vaikutus aktiivisuuteen. Tutkimuksesta keräämään aineiston perusteella voidaan todeta metsäomaisuudella olevan taloudellista turvaa tuova vaikutus. Metsäomaisuus aiotaan säilyttää suvussa ja siirtää myöhemmin nuoremmille sukupolville. Virkistysarvoja ja sen tuomaa taloudellista turvaa sekä sieltä saatavia puukauppatuloja arvostetaan. Metsillä on myös merkittävää tunnearvoa ja useat metsänomistajat, kokevatkin vaalivansa sukunsa perintöä. Tutkimuksessa havaittiin, että metsiä arvostettiin sijoituskohteena. Valtaosa metsänomistaja-asiakkaista oli tyytyväinen metsäomaisuuteensa sijoituskohteena. Metsänomistajat ovat tämän kyselytutkimuksen mukaan varovaisia sijoittajia, jotka ennemminkin haluavat turvata omaisuutensa, kuin kerryttää sille tuottoa riskisesti. He omistavat keskimääräistä huomattavasti enemmän metsää, ja ovat jossain määrin tietoisia metsänsä taloudellisesta arvosta.

Metsä on kautta aikojen ollut tärkeä suomalaisille, joten jokaisella suomalaisella on jonkinlainen suhde metsään. Metsäsuhde voi perustua erilaisiin asenteisiin tai kokemuksiin ja se voi muuttua ajan kuluessa. Ympärillä olevien aikuisten sekä lapsille tarjottavien kokemusten on todettu vaikuttavan vahvasti lasten metsäsuhteeseen. Kouluilla on siis suuri rooli lasten metsäsuhteen rakentumisessa. Nykylasten moniarvoinen metsäsuhde on tärkeä tulevaisuuden kannalta, sillä metsään kohdistuu nykyaikana suuri käyttöpaine, joka herättää kysymyksiä metsän käytöstä. Lapset päättävät tulevaisuudessa, miten metsää käytetään ja miksi, joten heillä tulisi olla perustietoa metsästä ja yleisesti luonnonvarojen kestävästä käytöstä. Näiden seikkojen takia tämä tutkimus keskittyy kuvaamaan metsäopetuksen toteutusta peruskoulun luokilla 7-9 biologian opettajien näkökulmasta. Tutkimuksessa haastateltiin neljää yläkoulun biologian opettajaa, joiden vastausten pohjalta laadittiin kyselylomake. Kyselylomake jaettiin opettajien suosimissa ryhmissä sosiaalisessa mediassa sekä sähköpostitse muutamille opettajille. Haastatteluiden tuloksia analysoitiin tekstianalyysillä ja kyselyn tuloksia jakaumien sekä taulukoiden avulla. Kyselyn tuloksia ei analysoitu tilastollisin menetelmin, koska vastauksia tuli niin pieni määrä. Tutkimuksen haastatteluiden ja kyselyn tulokset mukailivat toisiaan. Metsäopetus tapahtuu lähinnä kahdeksannen luokan biologian oppiaineessa. Metsäaiheita opetetaan metsässä joskus, mutta opetusta haluttaisiin järjestää enemmän metsässä. Ulkona opettamiseen vaikuttaa ainakin koulun etäisyys metsästä, aikarajoitteet, lukujärjestyksen joustamattomuus sekä rahoituksen puute. Samat rajoittavat tekijät nousivat esille myös metsätapahtumiin osallistumisessa sekä oman metsäpäivän järjestämisessä. Mikäli metsätapahtumiin pystyy osallistumaan, niiltä toivottiin elämyksellisyyttä ja toiminnallisuutta. Tulokset osoittavat, että metsäopetuksen keskeisiä teemoja ovat lajintunnistus, metsän ekosysteemi, metsätyypit sekä kasvupaikkatekijät. Metsäteollisuuden ja metsätalouden aiheet jätetään vähemmälle huomiolle, mikäli kohdataan aikarajoitteita. Koulun ulkopuolisia asiantuntijoita sekä metsäalan asiantuntijoita hyödynnetään harvoin, mutta monipuolista asiantuntijuutta kuitenkin kaivattiin, erityisesti metsätalouden ja metsien kestävän käytön, metsäteollisuuden ja sen tuotteiden, riistanhoidon, biotalouden ja kiertotalouden osa-alueisiin. Asiantuntijoita ei käytetä, koska aikaa ei ole tarpeeksi, koska ammattilaisia ei löydetä tai koska hyöty on koettu liian pieneksi. Yhteistyö metsäalan toimijoiden kanssa on lähinnä yhdistys- ja järjestöpainotteista, mutta myös metsäalan yrityksiä käytetään jonkin verran. Yhteistyö keskittyi lähinnä Metsävisaan, vierailijaluentoihin sekä erilaisiin metsäpäiviin tai tapahtumiin. Koulun ulkopuoliselta yhteistyöltä toivottiin pääasiassa vierailuja yrityksiin sekä metsään. Opettajat pitivät yleisesti metsäopetusta tärkeänä, mutta nykyisen metsäopetuksen ei koettu tukevan moniarvoisen metsäsuhteen rakentamista kovinkaan hyvin. Uuden opetussuunnitelman mukaisia monialaisia oppimiskokonaisuuksia koettiin kuitenkin voivan hyödyntää metsäopetuksessa hyvin. Ainerajoja ylittävää opetusta ei kuitenkaan ole hyödynnetty kovinkaan paljon, vaikka suurin osa haluaisi hyödyntää sitä enemmän. Tutkimustuloksia ei voida pitää tilastollisesti merkitsevinä johtuen pienestä otoskoosta. Tutkimustulosten perusteella voidaan kuitenkin olettaa, että nykyisessä metsäopetuksessa on puutteita, joita korjaamalla monipuolisemman metsäsuhteen rakentaminen yläkoulussa voisi olla mahdollista.

Metsäpeuran kannanhoidon ja suojelun tukemiseksi suunnitellaan palautusistutuksia. Yksi mahdollinen kohde on Isojoen seutu. Palautusistutuksiin liittyen Isojoella järjestettiin metsäpeurafoorumi palautusistutusten sosiaalisten vaikutusten kartoittamiseksi huhtikuussa 2013. Tässä tutkimuksessa syvennetään foorumista saatua antia ja jatkaa hyväksyttävyyden ja metsäpeuran vaikutusten analysointia. Tutkimuksessa haastateltiin yksitellen 20 satunnaisesti valittua henkilöä, jotka oli kutsuttu metsäpeurafoorumiin, mutta missä he eivät olleet läsnä. Haastattelumalli ja tehtävät kopioitiin metsäpeurafoorumista aineiston vertailukelpoisuuden vuoksi. Kevään ja syksyn aineistoja vertailtiin keskenään ja syksyllä kerättyä uutta aineistoa analysoitiin myös omana kokonaisuutenaan. Vertailulla tarkasteltiin kevään aineiston edustavuutta ja samalla menetelmän käyttökelpoisuutta. Keskeisimpinä tuloksina havaitaan positiivinen suhtautuminen metsäpeuran palautuksia kohtaan, mutta toisaalta myös huoli esimerkiksi mahdollisten suurpetojen ja liikennevahinkojen lisääntymisestä. Tutkimuksen perusteella voidaan päätellä, että metsäpeura on Isojoelle tervetullut, kunhan metsäpeuran mahdollisesti aiheuttamat vahingot pyritään tunnistamaan jo suunnitteluvaiheessa ja huomioimaan toteutusvaiheessa. Asukkaiden keskinäiset ristiriidat esimerkiksi mahdollisesta metsäpeurasaaliin jaosta tulevaisuudessa sekä metsäpeuran kulttuuriset vaikutukset jäivät vähiten merkittäviksi. Itse metsäpeuran palautusistutushanke sai paljon positiivista palautetta ja palautusistutusten positiiviset vaikutukset koettiin usein merkittäviksi. Kevään ja syksyn haastattelujen tulokset poikkesivat vain vähän toisistaan huolimatta siitä, että syksyn haastatteluissa oli mukana enemmän ihmisiä, jotka eivät olleet juurikaan perehtyneet aiheeseen. Tämä tutkimus osoittaa, että keväällä järjestetty metsäpeurafoorumi on toimintamallina tarkoituksenmukainen, ja että foorumissa käytetty sosiaalisten vaikutusten arviointimenetelmä edistää riistahallinnon ja kansalaisten vuorovaikutusta riista-asioissa. Vastaavanlaisia foorumeita suunniteltaessa on kuitenkin hyvä kiinnittää huomiota foorumin ajankohtaan sekä tapoihin, joilla tavoitetaan ihmiset, joiden toivotaan osallistuvan.

This thesis explores the attitudes and beliefs of non-industrial Finnish private forest owners regarding the risks associated with their owned forests and insuring against these risks. The aim of the research is to provide insight into the perception of risks regarding forests and how private forest owners view forest insurance. The thesis employs a qualitative research method. The research interviews consisted of ten semi-structured telephone interviews. The interviewees were private forest owners whose contact details were requested from the Finnish Forest Centre's forest information system in accordance with Section 11 of the Act on the forest information system of the Finnish Forest Centre (laki Suomen metsäkeskuksen metsätietojärjestelmästä, 419/11). The sample was limited to forest holdings of at least five hectares and was distributed across the price zones used in the study report Suomalainen metsänomistaja 2020 by Karppinen et al. (2020). The interviewees were selected using random sampling from each of the seven price zones in Finland. Based on the research findings, awareness of forest risks among private forest owners is partially deficient. For instance, 70 percent of the interviewed private forest owners believed that the only way to prepare for forest fire damage is by purchasing forest fire insurance. One of the key findings of the research was that private forest owners were particularly willing to appeal decisions related to forest insurance. They were also willing to appeal decisions given by the Finnish Forest Centre regarding damage caused by elk or deer, even though processing such matters in administrative courts involves a fee.

Suomessa metsäsijoittamisen suosio on vähäistä verrattuna muihin sijoitusinstrumentteihin. Sen suosio voi tulevaisuudessa kasvaa, sillä tulevaisuuden metsänomistajat ovat arvoiltaan ja tavoitteiltaan aiempaa monimuotoisempia. Suoran metsäsijoittamisen taustalla on usein vaikuttamassa taloudellisten arvojen lisäksi muut arvot, kuten luonto- ja virkistysarvot sekä yleinen kiinnostuneisuus metsätaloudesta. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, kuinka metsäsijoittajan metsätilan ostopäätösprosessi muodostuu ja mitkä taustatekijät siihen vaikuttavat ja mitkä eivät. Teoreettisen viitekehyksen muodostavat kuluttajan ostopäätösprosessiin ja kuluttajakäyttäytymiseen liittyvät teoriat. Lisäksi teoriaosuudessa käsitellään sijoittajan päätöksentekoa keskittyen käyttäytymisperustaiseen rahoitusteoriaan ja sijoittajan päätöksenteon rakentumiseen. Puhuttaessa metsäsijoittamisesta teoriaosuudessa käydään läpi lisäksi metsäsijoittamisen yleispiirteitä Suomessa ja siihen liittyviä tämän tutkimuksen kannalta oleellisia riskejä. Tämä tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena, jossa haastateltiin 16 metsäsijoittajaa ja 3 sijoittajaa, joilla ei ollut kokemusta metsäsijoittamisesta. Empiirinen aineisto kerättiin puhelinhaastatteluina käyttäen puolistrukturoitua teemahaastattelua. Aineistot litteroitiin sanatarkasti, jonka jälkeen aineisto analysoitiin teemoittelua ja tyypittelyä hyödyntäen. Tämä tutkimus osoitti, että metsäsijoittajan ostopäätösprosessi on hyvin pitkä, sisältäen suurena investointina tyypillisesti kaikki ostopäätösprosessin viisi vaihetta. Ensimmäisessä kolmessa vaiheessa voimakkaimmin vaikuttavat kuluttajakäyttäytymisen taustatekijöistä sosiaaliset ja psykologiset taustatekijät, minkä jälkeen ostopäätöksen aiheuttaa yleensä elämänmuutos ja jonkin demografisen tekijän muuttuminen. Referenssiryhmistä merkittävimpiä ovat kiinnostuksen heräämisen vaiheessa lapsuusajan perhe. Referenssiryhmät vaikuttavat merkittävästi kuitenkin läpi koko prosessin ajan, korostetusti informaation keräämisen ja vaihtoehtojen vertailun vaiheessa.

In my master's thesis I have studied the characteristics of pedagogically well-designed web-based learning environment, where the contents are presented according to the principles of biology didactics. I have created a website called Virtuaalimetsä (Virtual Forest). Virtuaalimetsä is a web-based learning environment of Finnish forests for the pupils of classes 5 and 6 in primary school. Virtuaalimetsä is made to support both teaching and learning of biology. It offers lots of information and a variety of tools to develop thinking skills. The information of Virtuaalimetsä has its basis in biological research, but the academic nature of this information has been modified to be understandable to children. In this modification the didactics of biology and natural sciences has had a great role. The contents of Virtuaalimetsä fulfill the requirements of National Core Curriculum for Basic Education. With the information from research of blended learning Virtuaalimetsä website has become an effective learning environment. In planning and creating Virtuaalimetsä I had four objectives: 1. Objectives concerning blended learning: to create a good web-based learning environment 2. Objectives concerning learning materials: to increase learners' knowledge and develop their thinking skills, and to create proper tools to achieve this 3. Objectives concerning teaching: to support traditional teaching with a meaningful web-based learning environment 4. Objectives concerning environmental education: to awake a sense of environmental responsibility especially in relation to forests. To achieve these objectives I have studied research about blended learning and didactics of biology. Characteristics of a good web-based learning environment appears to be a proper pedagogical goal, clear research-based information, tools to develop thinking skills, information structuring and intense contemplation, as also logical and pedagogically operational website with good navigation tools. As the leading rules of teaching biology can be mentioned emphasizing the wholeness of nature, system thinking, proper use of concepts, holistic examination of ecological phenomena, using children's previous ideas as a basis for learning and developing observation skills. Virtuaalimetsä has six parts: Metsäkartta (Forest Map), Metsäpolku (Forest Path), Metsäsanasto (Forest Vocabulary), Testaa taitosi (Test your skills), Metsän kasvit (Forest Plants) and Opettajalle (For teacher). This division has been made consistently with the learning tools, and most parts offer a specific way to enhance learning. Virtuaalimetsä is further divided into sub-parts according to different themes: Metsä elinympäristönä (Forest as a habitat), Metsätyypit (Forest types), Metsän kerrokset (Forest layers) and Metsäluonnon monimuotoisuus (Biodiversity in forests). Forest Map concentrates on mind maps and concept maps. These help children to create ideas of wholes and concepts. Concept maps enhance active and meaningful learning and develop learners' meta-cognitive skills. Forest Path has the biological information of Virtuaalimetsä. The information is so presented that learners can get a good picture of forest nature as a whole and as a systemic structure. Information is presented at a concrete level, and new information is continuously connected to the context of forest. Thus the information is kept together, and no single detail is left detached. Many biological concepts are presented, and they help to compose a meaningful image of forests and of the nature of biological phenomena. In Virtuaalimetsä forest environment also gives a familiar ground to examine matter cycle, energy flow and population dynamics. These phenomena represent different kinds of interaction patterns and causal structures in nature, and that is why they improve development of biological thinking and understanding. To awake environmentally responsible attitudes Virtuaalimetsä offers a great deal of necessary information to contemplate environmental problems. Test you skills is a place for exercises. Exercises help in repetition, they give a possibility to test skills and most importantly they activate learned information. Many of the exercises are describing, comparing and classifying exercises, which help to understand the concepts. Exercises that involve explaining help to organize and analyze information. Forest Plants -part has a link to Helsinki University's Pinkka -learning environment. In Pinkka there is a section made especially for Virtuaalimetsä with 30 forest plant species. Plant identification has its own part in Virtuaalimetsä, because knowledge about species has a crucial role in understanding nature and ecosystems. In Forest vocabulary all the concepts presented in Virtuaalimetsä are explained in alphabetical order. In For teachers the idea of Virtuaalimetsä is explained in nutshell. There are also tips for teachers of how to use Virtuaalimetsä in teaching, and how to use information and cognitive tools for example in teamwork, whole class discussions or outside the classroom. The structure of Virtuaalimetsä website has been made into a logical and easily navigated whole by dividing the site according to the different cognitive tools and forest themes. Links are clearly presented, and studying is guided by explaining the contents of each part in advance and by giving tips of how to move in the site. There are also left many possibilities for learners to plan their own course of study. Multiple presentations are present: the information is presented both as pictures and text, and to minimize cognitive load all the information of one subject is presented on the same page.

Metsähallituksen Luontopalveluiden erätalousyksikkö myy vuosittain noin 56 000 metsästyslupaa valtion monikäyttömetsiin. Metsähallitus saa vuosittain tuhansia palautteita niin riistanhoidosta kuin metsätaloudestakin saalisilmoitusten mukana. Palaute koskee pääosin metsätalouskäytössä olevia metsiä ja on suurimmaksi osin sävyltään negatiivista. Tutkimuksessa käsiteltiin 6032 saalispalautetta valtion mailla metsästäneiltä vuosilta 2005 - 2014. Aineiston perusteella tehtiin tarkentava kysely, mihin vastasi 819 henkilöä. Tutkimuksessa kartoitettiin metsästäjien käsitystä valtion harjoittamasta metsätaloudesta. Tutkimuksesta kävi ilmi, että metsästäjien käsitykset valtion harjoittamasta metsätaloudesta eroavat merkittävästi siitä, miten Metsähallitus tällä hetkellä hoitaa monikäyttömetsiä. Ilmeisesti yksityismetsien hoito eroaa niin paljon valtion harjoittamasta metsätaloudesta että se herättää erilaisia kysymyksiä ja tunteita metsästäjissä. Tulosten perusteella voidaan todeta, että metsästäjät suhtautuvat negatiivisesti metsätalouden toimenpiteisiin. Metsätalouden teknisessä oikeellisuudessa sen sijaan ei ole huomautettavaa. Metsästäjällä on tietynlainen mielikuva ja ennakkokäsitys metsästysalueesta ennen metsästysreissua, ja useimmiten metsästysalue ei vastaa peitteisyyden ja vanhojen metsien osuuden osalta odotuksia. Vastaajien metsätaloudellinen osaaminen itsearviona oli tilastollisesti merkittävä muuttuja arvioitaessa erilaisia väittämiä metsätalouden ja riistanhoidon rajapinnasta. Myös ikä ja koulusivistys olivat tilastollisesti merkittäviä taustamuuttujia eräissä kyselyn väittämissä.

Riistaeläinseurannat luovat pohjan kestävälle ja suunnitelmalliselle metsästykselle. Valkohäntä- Odocoileus virginianus ja metsäkauriin Capreolus capreolus osalta nykyisten jälkiseurantojen haasteena on yhä useammin vaihtelevat lumikelit, eikä nykyisillä menetelmillä saada tietoa kantojen ikä- ja sukupuolirakenteista. Näiden pienten hirvieläinten kannat ovat kasvaneet voimakkaasti 2000-luvulla ja myös seurantamenetelmiä olisi syytä kehittää kohti tarkempia kanta-arvioita. Teknologian kehittymisen myötä riistakameroiden käyttö – keliriippumaton menetelmä kerätä edullisesti tietoa lajikohtaisista lukumääristä ja rakenteista – on lisääntynyt eläinkantojen arvioinneissa. Valtakunnallisen kamera-avusteisen kannanseurannan yhtenä edellytyksenä olisi saada metsästäjien omistamat riistakamerakuvat riistantutkimuksen käyttöön. Toisin sanoen riistakamerakäyttäjien myönteinen suhtautuminen kuviensa luovuttamiseen kannanarviointiin olisi menetelmän pohja, koska heillä on tekijänoikeus kuviinsa ja päätösvalta niiden käytöstä. Metsästäjien motiiveja riistalaskentoihin on tutkittu aikaisemmin, mutta motivoituminen riistalaskentaan ei välttämättä riitä motivoimaan omien riistakamerakuvien välittämiseen. Tämän työn tavoitteena on selvittää tätä suhtautumista luovutusaikeiden taustalla ja arvioida mahdollista käytettävissä olevaa riistakameramäärää valkohäntä- ja metsäkauriin kamera-avusteisen kannanarvioinnin tueksi. Suomen riistakeskus toteutti syksyllä 2017 riistakamerakyselyn, joka lähetettiin otoksen lähes 28 000:lle Oma riista -palveluun (riistahallinnon asiointipalvelu) rekisteröityneelle käyttäjälle valkohäntä- ja metsäkauriin levinneisyysalueella (11 riistakeskusaluetta). Vastauksia kertyi noin 12 500 (45 % otoksesta), joista yli puolet oli riistakamerakäyttäjiltä. Heistä muodostettiin latentilla luokka-analyysilla homogeenisiä osajoukkoja, eli profiileja, kuviensa luovuttamisehtojen suhteen. Profiileihin kuulumisen todennäköisyyksiä arvioitiin puolestaan multinominaalisen regressioanalyysin keinoin käyttäen riistakamerakäyttäjien toiminta- ja taustatietoja kovariaatteina. Riistakeskusalueellisen profiloinnin pohjalta muodostettiin myös arvio kuviensa luovutukseen myönteisesti suhtautuvien henkilöiden omistamien kameroiden lukumäärästä pinta-alaa kohti. Tunnistetut profiilit edustivat viittä suhtautumistapaa: myönteistä (30 %), anonyymiä (15 %), neutraalia (23 %), vastikkeellista (14 %) ja kielteisestä suhtautumista (18 % Oma riista- palveluun rekisteröityneistä kameraharrastajista). Myönteiseen suhtautumiseen vaikuttivat eniten aiempi kokemus kuvien lataamisesta mihin tahansa verkkopalveluun, asuminen riistanhoitoyhdistyksen alueella, jossa riistakameraa (tai kameroita) käyttää, korkeampi koulutusaste, sekä tärkeimpinä metsästyskohteina metsä- tai peltokanalinnut. Arvio tutkimusalueen kokonaisriistakameramäärästä oli noin 53 000. Suhtautumiseltaan myönteisten kameratiheys tuhannella hehtaarilla vaihteli riistakeskusalueittain 0,6–3,0 kameran välillä. Oma riista -palvelun käyttäjät muodostivat käyttökelpoisen perusjoukon tutkimuskysymysten tarkastelulle ja heistä tunnetut taustatiedot mahdollistivat vastaajien painottamisen perusjoukon kaltaiseksi. Tuloksia voidaan pitää edustavana koko tutkimusalueen kattavissa tarkasteluissa, mutta sen sijaan riistakeskusalueellisiin profilointeihin ja kameratiheyksien arvioihin on syytä suhtautua suuremmalla varauksella. Voidaan kuitenkin todeta, että Oma riista -palvelun käyttäjillä on merkittävä riistakamerakapasiteetti käytössään ja heistä noin kolmannes olisi aikomukseltaan valmis luovuttamaan riistakamerakuviaan kannanarvioinnin tueksi. Näin ollen kamera-avusteisen seurantamenetelmän käyttöönoton pullonkaula ei ole ainakaan myötämielisten metsästäjien kameroiden riittävyys.

Immigration has increased in the capital region of Finland. It is predicted that the number of immigrants will continue to rise in the future. Nature and green areas are easy to be found in Finland, also in the capital region. Previous studies have shown that nature can enhance psychological, physiological and social well-being. However, we know little about the relation between nature, integration and immigrants' well-being. In addition, it remains unclear how immigrants relate to nature, and what nature means for people from different cultures. The purpose of this thesis was to describe, analyze and interpret the meaning of nature for eight immigrants living in the capital region. One of the goals of this thesis was to analyze how immigrants would see nature as a place for enhancing well-being, and that way, possibly support the process of integration. This study was carried out as a case study research in August-September 2016. The participants were eight adult immigrants living in the capital region. The participants' ages varied between 30 to 55 years and they had lived in Finland from 2 to 12 years. This thesis included theme interviews and three guided nature walks in the capital region. The data consisted of theme interviews done before the nature walks and feedback forms filled in the end of the last walk. The data was analyzed using qualitative content analysis. According to the content analysis, the immigrants seemed to have mainly positive and everyday relation to nature. Immigrants also told that moving to Finland had had an impact on their relation to nature by waking it up or making it stronger. Nature close by was thought to be a meaningful place for rest and relaxation, and a significant source of day-to-day well-being. According to immigrants, moving in and learning about nature could have a positive impact for the integration process by supporting social and cultural integration, enhancing well-being, and introducing new places. Participants also brought up that both cultural and practical topics related to nature could be more significant part of the integration education.