Browsing by Title

Suomessa metsäsijoittamisen suosio on vähäistä verrattuna muihin sijoitusinstrumentteihin. Sen suosio voi tulevaisuudessa kasvaa, sillä tulevaisuuden metsänomistajat ovat arvoiltaan ja tavoitteiltaan aiempaa monimuotoisempia. Suoran metsäsijoittamisen taustalla on usein vaikuttamassa taloudellisten arvojen lisäksi muut arvot, kuten luonto- ja virkistysarvot sekä yleinen kiinnostuneisuus metsätaloudesta. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, kuinka metsäsijoittajan metsätilan ostopäätösprosessi muodostuu ja mitkä taustatekijät siihen vaikuttavat ja mitkä eivät. Teoreettisen viitekehyksen muodostavat kuluttajan ostopäätösprosessiin ja kuluttajakäyttäytymiseen liittyvät teoriat. Lisäksi teoriaosuudessa käsitellään sijoittajan päätöksentekoa keskittyen käyttäytymisperustaiseen rahoitusteoriaan ja sijoittajan päätöksenteon rakentumiseen. Puhuttaessa metsäsijoittamisesta teoriaosuudessa käydään läpi lisäksi metsäsijoittamisen yleispiirteitä Suomessa ja siihen liittyviä tämän tutkimuksen kannalta oleellisia riskejä. Tämä tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena, jossa haastateltiin 16 metsäsijoittajaa ja 3 sijoittajaa, joilla ei ollut kokemusta metsäsijoittamisesta. Empiirinen aineisto kerättiin puhelinhaastatteluina käyttäen puolistrukturoitua teemahaastattelua. Aineistot litteroitiin sanatarkasti, jonka jälkeen aineisto analysoitiin teemoittelua ja tyypittelyä hyödyntäen. Tämä tutkimus osoitti, että metsäsijoittajan ostopäätösprosessi on hyvin pitkä, sisältäen suurena investointina tyypillisesti kaikki ostopäätösprosessin viisi vaihetta. Ensimmäisessä kolmessa vaiheessa voimakkaimmin vaikuttavat kuluttajakäyttäytymisen taustatekijöistä sosiaaliset ja psykologiset taustatekijät, minkä jälkeen ostopäätöksen aiheuttaa yleensä elämänmuutos ja jonkin demografisen tekijän muuttuminen. Referenssiryhmistä merkittävimpiä ovat kiinnostuksen heräämisen vaiheessa lapsuusajan perhe. Referenssiryhmät vaikuttavat merkittävästi kuitenkin läpi koko prosessin ajan, korostetusti informaation keräämisen ja vaihtoehtojen vertailun vaiheessa.

In my master's thesis I have studied the characteristics of pedagogically well-designed web-based learning environment, where the contents are presented according to the principles of biology didactics. I have created a website called Virtuaalimetsä (Virtual Forest). Virtuaalimetsä is a web-based learning environment of Finnish forests for the pupils of classes 5 and 6 in primary school. Virtuaalimetsä is made to support both teaching and learning of biology. It offers lots of information and a variety of tools to develop thinking skills. The information of Virtuaalimetsä has its basis in biological research, but the academic nature of this information has been modified to be understandable to children. In this modification the didactics of biology and natural sciences has had a great role. The contents of Virtuaalimetsä fulfill the requirements of National Core Curriculum for Basic Education. With the information from research of blended learning Virtuaalimetsä website has become an effective learning environment. In planning and creating Virtuaalimetsä I had four objectives: 1. Objectives concerning blended learning: to create a good web-based learning environment 2. Objectives concerning learning materials: to increase learners' knowledge and develop their thinking skills, and to create proper tools to achieve this 3. Objectives concerning teaching: to support traditional teaching with a meaningful web-based learning environment 4. Objectives concerning environmental education: to awake a sense of environmental responsibility especially in relation to forests. To achieve these objectives I have studied research about blended learning and didactics of biology. Characteristics of a good web-based learning environment appears to be a proper pedagogical goal, clear research-based information, tools to develop thinking skills, information structuring and intense contemplation, as also logical and pedagogically operational website with good navigation tools. As the leading rules of teaching biology can be mentioned emphasizing the wholeness of nature, system thinking, proper use of concepts, holistic examination of ecological phenomena, using children's previous ideas as a basis for learning and developing observation skills. Virtuaalimetsä has six parts: Metsäkartta (Forest Map), Metsäpolku (Forest Path), Metsäsanasto (Forest Vocabulary), Testaa taitosi (Test your skills), Metsän kasvit (Forest Plants) and Opettajalle (For teacher). This division has been made consistently with the learning tools, and most parts offer a specific way to enhance learning. Virtuaalimetsä is further divided into sub-parts according to different themes: Metsä elinympäristönä (Forest as a habitat), Metsätyypit (Forest types), Metsän kerrokset (Forest layers) and Metsäluonnon monimuotoisuus (Biodiversity in forests). Forest Map concentrates on mind maps and concept maps. These help children to create ideas of wholes and concepts. Concept maps enhance active and meaningful learning and develop learners' meta-cognitive skills. Forest Path has the biological information of Virtuaalimetsä. The information is so presented that learners can get a good picture of forest nature as a whole and as a systemic structure. Information is presented at a concrete level, and new information is continuously connected to the context of forest. Thus the information is kept together, and no single detail is left detached. Many biological concepts are presented, and they help to compose a meaningful image of forests and of the nature of biological phenomena. In Virtuaalimetsä forest environment also gives a familiar ground to examine matter cycle, energy flow and population dynamics. These phenomena represent different kinds of interaction patterns and causal structures in nature, and that is why they improve development of biological thinking and understanding. To awake environmentally responsible attitudes Virtuaalimetsä offers a great deal of necessary information to contemplate environmental problems. Test you skills is a place for exercises. Exercises help in repetition, they give a possibility to test skills and most importantly they activate learned information. Many of the exercises are describing, comparing and classifying exercises, which help to understand the concepts. Exercises that involve explaining help to organize and analyze information. Forest Plants -part has a link to Helsinki University's Pinkka -learning environment. In Pinkka there is a section made especially for Virtuaalimetsä with 30 forest plant species. Plant identification has its own part in Virtuaalimetsä, because knowledge about species has a crucial role in understanding nature and ecosystems. In Forest vocabulary all the concepts presented in Virtuaalimetsä are explained in alphabetical order. In For teachers the idea of Virtuaalimetsä is explained in nutshell. There are also tips for teachers of how to use Virtuaalimetsä in teaching, and how to use information and cognitive tools for example in teamwork, whole class discussions or outside the classroom. The structure of Virtuaalimetsä website has been made into a logical and easily navigated whole by dividing the site according to the different cognitive tools and forest themes. Links are clearly presented, and studying is guided by explaining the contents of each part in advance and by giving tips of how to move in the site. There are also left many possibilities for learners to plan their own course of study. Multiple presentations are present: the information is presented both as pictures and text, and to minimize cognitive load all the information of one subject is presented on the same page.

Metsähallituksen Luontopalveluiden erätalousyksikkö myy vuosittain noin 56 000 metsästyslupaa valtion monikäyttömetsiin. Metsähallitus saa vuosittain tuhansia palautteita niin riistanhoidosta kuin metsätaloudestakin saalisilmoitusten mukana. Palaute koskee pääosin metsätalouskäytössä olevia metsiä ja on suurimmaksi osin sävyltään negatiivista. Tutkimuksessa käsiteltiin 6032 saalispalautetta valtion mailla metsästäneiltä vuosilta 2005 - 2014. Aineiston perusteella tehtiin tarkentava kysely, mihin vastasi 819 henkilöä. Tutkimuksessa kartoitettiin metsästäjien käsitystä valtion harjoittamasta metsätaloudesta. Tutkimuksesta kävi ilmi, että metsästäjien käsitykset valtion harjoittamasta metsätaloudesta eroavat merkittävästi siitä, miten Metsähallitus tällä hetkellä hoitaa monikäyttömetsiä. Ilmeisesti yksityismetsien hoito eroaa niin paljon valtion harjoittamasta metsätaloudesta että se herättää erilaisia kysymyksiä ja tunteita metsästäjissä. Tulosten perusteella voidaan todeta, että metsästäjät suhtautuvat negatiivisesti metsätalouden toimenpiteisiin. Metsätalouden teknisessä oikeellisuudessa sen sijaan ei ole huomautettavaa. Metsästäjällä on tietynlainen mielikuva ja ennakkokäsitys metsästysalueesta ennen metsästysreissua, ja useimmiten metsästysalue ei vastaa peitteisyyden ja vanhojen metsien osuuden osalta odotuksia. Vastaajien metsätaloudellinen osaaminen itsearviona oli tilastollisesti merkittävä muuttuja arvioitaessa erilaisia väittämiä metsätalouden ja riistanhoidon rajapinnasta. Myös ikä ja koulusivistys olivat tilastollisesti merkittäviä taustamuuttujia eräissä kyselyn väittämissä.

Riistaeläinseurannat luovat pohjan kestävälle ja suunnitelmalliselle metsästykselle. Valkohäntä- Odocoileus virginianus ja metsäkauriin Capreolus capreolus osalta nykyisten jälkiseurantojen haasteena on yhä useammin vaihtelevat lumikelit, eikä nykyisillä menetelmillä saada tietoa kantojen ikä- ja sukupuolirakenteista. Näiden pienten hirvieläinten kannat ovat kasvaneet voimakkaasti 2000-luvulla ja myös seurantamenetelmiä olisi syytä kehittää kohti tarkempia kanta-arvioita. Teknologian kehittymisen myötä riistakameroiden käyttö – keliriippumaton menetelmä kerätä edullisesti tietoa lajikohtaisista lukumääristä ja rakenteista – on lisääntynyt eläinkantojen arvioinneissa. Valtakunnallisen kamera-avusteisen kannanseurannan yhtenä edellytyksenä olisi saada metsästäjien omistamat riistakamerakuvat riistantutkimuksen käyttöön. Toisin sanoen riistakamerakäyttäjien myönteinen suhtautuminen kuviensa luovuttamiseen kannanarviointiin olisi menetelmän pohja, koska heillä on tekijänoikeus kuviinsa ja päätösvalta niiden käytöstä. Metsästäjien motiiveja riistalaskentoihin on tutkittu aikaisemmin, mutta motivoituminen riistalaskentaan ei välttämättä riitä motivoimaan omien riistakamerakuvien välittämiseen. Tämän työn tavoitteena on selvittää tätä suhtautumista luovutusaikeiden taustalla ja arvioida mahdollista käytettävissä olevaa riistakameramäärää valkohäntä- ja metsäkauriin kamera-avusteisen kannanarvioinnin tueksi. Suomen riistakeskus toteutti syksyllä 2017 riistakamerakyselyn, joka lähetettiin otoksen lähes 28 000:lle Oma riista -palveluun (riistahallinnon asiointipalvelu) rekisteröityneelle käyttäjälle valkohäntä- ja metsäkauriin levinneisyysalueella (11 riistakeskusaluetta). Vastauksia kertyi noin 12 500 (45 % otoksesta), joista yli puolet oli riistakamerakäyttäjiltä. Heistä muodostettiin latentilla luokka-analyysilla homogeenisiä osajoukkoja, eli profiileja, kuviensa luovuttamisehtojen suhteen. Profiileihin kuulumisen todennäköisyyksiä arvioitiin puolestaan multinominaalisen regressioanalyysin keinoin käyttäen riistakamerakäyttäjien toiminta- ja taustatietoja kovariaatteina. Riistakeskusalueellisen profiloinnin pohjalta muodostettiin myös arvio kuviensa luovutukseen myönteisesti suhtautuvien henkilöiden omistamien kameroiden lukumäärästä pinta-alaa kohti. Tunnistetut profiilit edustivat viittä suhtautumistapaa: myönteistä (30 %), anonyymiä (15 %), neutraalia (23 %), vastikkeellista (14 %) ja kielteisestä suhtautumista (18 % Oma riista- palveluun rekisteröityneistä kameraharrastajista). Myönteiseen suhtautumiseen vaikuttivat eniten aiempi kokemus kuvien lataamisesta mihin tahansa verkkopalveluun, asuminen riistanhoitoyhdistyksen alueella, jossa riistakameraa (tai kameroita) käyttää, korkeampi koulutusaste, sekä tärkeimpinä metsästyskohteina metsä- tai peltokanalinnut. Arvio tutkimusalueen kokonaisriistakameramäärästä oli noin 53 000. Suhtautumiseltaan myönteisten kameratiheys tuhannella hehtaarilla vaihteli riistakeskusalueittain 0,6–3,0 kameran välillä. Oma riista -palvelun käyttäjät muodostivat käyttökelpoisen perusjoukon tutkimuskysymysten tarkastelulle ja heistä tunnetut taustatiedot mahdollistivat vastaajien painottamisen perusjoukon kaltaiseksi. Tuloksia voidaan pitää edustavana koko tutkimusalueen kattavissa tarkasteluissa, mutta sen sijaan riistakeskusalueellisiin profilointeihin ja kameratiheyksien arvioihin on syytä suhtautua suuremmalla varauksella. Voidaan kuitenkin todeta, että Oma riista -palvelun käyttäjillä on merkittävä riistakamerakapasiteetti käytössään ja heistä noin kolmannes olisi aikomukseltaan valmis luovuttamaan riistakamerakuviaan kannanarvioinnin tueksi. Näin ollen kamera-avusteisen seurantamenetelmän käyttöönoton pullonkaula ei ole ainakaan myötämielisten metsästäjien kameroiden riittävyys.

Immigration has increased in the capital region of Finland. It is predicted that the number of immigrants will continue to rise in the future. Nature and green areas are easy to be found in Finland, also in the capital region. Previous studies have shown that nature can enhance psychological, physiological and social well-being. However, we know little about the relation between nature, integration and immigrants' well-being. In addition, it remains unclear how immigrants relate to nature, and what nature means for people from different cultures. The purpose of this thesis was to describe, analyze and interpret the meaning of nature for eight immigrants living in the capital region. One of the goals of this thesis was to analyze how immigrants would see nature as a place for enhancing well-being, and that way, possibly support the process of integration. This study was carried out as a case study research in August-September 2016. The participants were eight adult immigrants living in the capital region. The participants' ages varied between 30 to 55 years and they had lived in Finland from 2 to 12 years. This thesis included theme interviews and three guided nature walks in the capital region. The data consisted of theme interviews done before the nature walks and feedback forms filled in the end of the last walk. The data was analyzed using qualitative content analysis. According to the content analysis, the immigrants seemed to have mainly positive and everyday relation to nature. Immigrants also told that moving to Finland had had an impact on their relation to nature by waking it up or making it stronger. Nature close by was thought to be a meaningful place for rest and relaxation, and a significant source of day-to-day well-being. According to immigrants, moving in and learning about nature could have a positive impact for the integration process by supporting social and cultural integration, enhancing well-being, and introducing new places. Participants also brought up that both cultural and practical topics related to nature could be more significant part of the integration education.

Tämä lisensiaatintutkielma sisältää kirjallisuuskatsauksen ja tutkimusosuuden. Dreeveri-rotuisilla koirilla tavattava metsästyksen yhteydessä syntyvä keuhkoödeema (ns. jahtiödeema) on non-kardiogeeninen eli ei-sydänperäinen tila, jossa keuhkojen välitilaan ja keuhkorakkuloihin kertyy nestettä. Non-kardiogeenisen keuhkoödeeman aiheuttajana voivat olla useat erilaiset mekanismit, kuten keuhkojen verisuonten läpäisevyyden lisääntyminen, kohonnut verenpaine keuhkojen kapillaarisuonissa sekä elimistön lisääntyneen katekoliamiinierityksen aiheuttamat muutokset. Dreevereillä keuhkoödeeman tarkkaa syntytapaa ei tiedetä. Sairauden diagnostiikka perustuu tyypilliseen oirekuvaan, keuhkojen röntgenkuvaukseen sekä muiden syiden, kuten tulehduksellisten tekijöiden ja sydänperäisten sairauksien poissulkemiseen. Oireilu rajoittuu yleensä itsestään levossa, eikä siihen ole spesifistä hoitoa. Sairaus on dreevereillä osittain perinnöllinen. Tutkimusosan tavoitteena oli kartoittaa dreeverien keuhkoödeematapauksien tyypillistä oirekuvaa, sairastumiselle altistavia tekijöitä sekä metsästyksen ja harjoitustaustan vaikutusta sairastumiseen. Tutkimuksen aineistona käytettiin suomalaisen ja ruotsalaisen rotujärjestön valmiilla kyselykaavakkeella aiemmin kerättyjä tietoja. Kysymyksillä selvitettiin sairastuneiden dreevereiden ikä, sukupuoli, sairastumisajankohta, oirekuva, koirille tehdyt tutkimukset ja koirien saama hoito, metsästystavat, harjoitustausta sekä asuinolosuhteet. Muuttujien välisiä yhteyksiä tarkasteltiin tilastollisen analyysin avulla. Tilastollisen merkitsevyyden rajaksi asetettiin p ≤ 0,05. Koirien tyypillisiä oireita olivat yskä, tihentynyt ja syventynyt hengitys sekä väsymys. Urosten todettiin sairastuvan narttuja nuorempana (p=0,005). Urosten sairastumisiän mediaani oli 29,8 kuukautta, narttujen 43,3 kuukautta. Uroksilla esiintyi narttuja tyypillisemmin yskää (p=0,003), ja yskivien koirien todettiin sairastuvan nuorempana (p<0,001) kuin ei-yskivien. Yskän voidaan olettaa korreloivan vakavamman oirekuvan kanssa, kun keuhkoihin kertynyt neste nousee korkeammalle hengitysteihin ja ärsyttää yskänreseptoreja. 52,9 % koirista oli saanut vähintään viisi ödeemakohtausta. Mitä enemmän koiralla oli kohtauksia, sitä todennäköisemmin sillä oli kohtauksen aikana useampia tyypillisiä oireita (yskä: p<0,001, tihentynyt hengitys: p=0,017, syventynyt hengitys: p=0,004) yksittäisen oireen sijaan. Tutkielman perusteella ei voida tehdä johtopäätöksiä sairauden yleisyydestä tai terveiden ja sairaiden koirien eroista, sillä kyselytutkimuksessa käsiteltiin ainoastaan oireilevia koiria. Myös aineistojen suuri kokoero maiden välillä ei anna täysin luotettavaa kuvaa suomalaisten ja ruotsalaisten koirien välisistä eroavaisuuksista. Tutkimus antaa kuitenkin kattavan kuvan koirien oireista, sukupuolen ja iän merkityksestä sekä sairaita koiria yhdistävistä tekijöistä. Tutkimuksen avulla on myös mahdollista keskittyä tietyn ikäisten ja tietyllä tavalla oireilevien koirien tutkimiseen, mikäli aiheesta tehdään tulevaisuudessa kliinisiä tutkimuksia.

Future of forestry planning has attracted interest in recent years. Useful forest resource data has been collected with the help of laser scanning. The data is available free of charge for forest owners in metsään.fi -platform. Are forest owners any longer interested in paying for an owner-specific forestry plan? If is, so what kind of forestry plan would they be interested in? Are forest owners interested in seeing their forests through virtual services? Forestry organizations have sought cost-effectiveness through their actions by utilizing new operating models and technologies. However, it is it is possible that the forest is visited several times by many different professionals before harvesting or silvicultural work. Forestry organizations are interested in developing virtual forestry services that often require video or photo shooting in forest. Would it be possible to perform several stages of the required work at the same visit and by one professional to reduce additional costs such as travelling? The aim of this study was to find out the market for forestry planning required going in the forest from a forestry entrepreneur's point of view. There is an increase of forestry services which are implemented by a forestry entrepreneur. The survey was conducted by an ACBC-survey of 99 forest owners and by a normal survey of 21 forestry organizations. Collecting information about people in the forestry sector is challenging. Therefore, the research provides a lot of new information on the market situation of forest-related services. The study showed that there is a market for owner-specific forestry plan. Forest owners are interested in very traditional products. Interest in reforms is found, but they are not particularly important. There is more demand for FSC-forestry planning than service providers. Virtual forestry services do not generate much interest among forest owners. Organizations that sell forestry plans are often willing to order the implementation of the work from a forest service entrepreneur. Most of them are interested in expanding their forestry planning task to pricing silvicultural work and logging planning. Owner-specific forestry planning is getting closer and closer to the implementation of the operative work. Technology is also improving fast. Thus, it's difficult to say how forestry resource information will be collected after ten years. Regardless of how the information is collected, planning according to the objectives of the forest owner and representing the plan in an easily understandable form seems to be an important part of future forestry service.

Metsiin ja metsien käyttöön kohdistuu yhteiskunnassa monenlaisia odotuksia, jotka osittain saattavat jopa kilpailla toistensa kanssa. Metsäpolitiikassa asetetaan tavoitteita monipuolisesta, aktiivisesta ja tavoitteellisesta metsien käytöstä. Suomessa yksityismetsänomistajat muodostavat suurimman yksittäisen metsänomistajaryhmän ja heidän päätöksensä ja toimintansa vaikuttavat oleellisesti metsien käyttöön. Toiselle metsänomistus voi olla liiketoimintaa, kun toiselle se on taas lähempänä omaisuudenhallintaa. Joka tapauksessa metsä on osa omistajansa varallisuutta ja taloutta. Tutkielman tavoitteena on selvittää, millaiset taustapiirteet vaikuttavat metsänomistajien käyttämiin kannattavuuden arviointitapoihin, ja onko löydettävissä sellaisia tekijöitä joihin vaikuttamalla voitaisiin tukea yritysmäisen yksityismetsätalouden toimintaedellytyksiä. Metsänomistuksen yritysmäinen toiminta voi liittyä muuhunkin kuin puunmyyntiin, ja tutkielmassa selvitetään lisäksi, miten metsänomistajien kannattavuusnäkemykset vaikuttavat kiinnostukseen myydä hiilensidontaa tai luontoarvoja metsistään. Tutkimuksessa hyödynnetään Metsänomistaja 2020 -tutkimushankkeen aineistoa. Käytetty aineisto tulee kyselyn perusosan lisäksi osaotoksesta, joka käsitteli muun muassa metsätalouden kannattavuutta, metsien tuottamia hyötyjä ja ekosysteemipalveluita. Tutkimuksessa käytetään logistista regressiota, jonka avulla tutkitaan miten selittävinä muuttujina käytetyt metsänomistajien ja heidän tilojensa taustapiirteet selittivät kannattavuuden eri arviointitapojen käyttöä. Multinomiaalista logistista regressiota käytetään apuna selvitettäessä, miten metsänomistajien kannattavuusnäkemykset vaikuttavat heidän kiinnostukseensa tuottaa ja myydä ekosysteemipalveluita. Tulosten perusteella metsätalouden kannattavuuden arviointitapojen käytön vetoa kasvattavissa taustapiirteissä on metsänomistajan aktiivisuuteen ja metsäpalveluiden käyttöön viittaavia tekijöitä. Toisaalta myös miessukupuoli, korkeampi koulutus, ammattiasema palkansaajana tai yrittäjänä, korkeampi tulotaso, sekä metsäammattilaisen oma-aloitteinen yhteydenotto metsänomistajaan kasvattavat vetoa arvioida kannattavuutta jollain mittarilla. Tulosten mukaan kannattavuutta tarkkailevilla metsänomistajilla on myös kohonnut veto olla kiinnostunut ekosysteemipalveluiden myynnistä verrattuna kannattavuutta tarkkailemattomiin metsänomistajiin. Myös käytettyjen kannattavuusmittareiden lukumäärä kasvattaa vetoa olla kiinnostunut ekosysteemipalveluiden myynnistä. Metsätaloudellisesti aktiiviset metsänomistajat vaikuttavat siis ajattelevan laajemmin metsänsä ansaintamahdollisuuksista. Jatkossa yksityismetsänomistajien kannattavuustutkimuksissa olisi tarpeen syventää tarkastelua metsätalouden kannattavuuden arvioinnin ja erilaisten metsäpalveluiden käytön suhteesta. Tämä vahvistaisi johtopäätöksiä metsäpalveluiden käytön yhteydestä metsätalouden kannattavuuden arviointitapoihin ja niiden merkityksestä yritysmäisen metsätalouden lisäämisessä.

The purpose of the act on the financing of sustainable forestry (Kemera-law) is to advance economically, ecologically and socially sustainable silviculture and use of the forests. A private forest owner may receive financial support from the State for forest management, forest improvement work and for nature management. The purpose of this thesis was to find out the factors affecting the private forest owners’ participation in the Kemera cost sharing program and are there differences between forest owners’ objectives in forest ownership and opinions about Kemera-subsidies depending on the participation in the cost sharing program. The data used in this thesis is from a survey that was implemented in the spring of 2016 as a part of a project in Tapio Oy. Also additional information from The Finnish Forest Centre was used in the regression analysis. The factors affecting the use of Kemera-subsidy was analyzed with logistic regression. The differences in the forest ownership objectives and in the opinions about the Kemera-subsidy depending on the participation to the Kemera cost sharing program were determined by descriptive analysis. With the used factors, the regression analysis did not succeed in making a model that would successfully predict the participation to the cost sharing program. However, the results implied that the factors positively affecting the participation to the cost sharing program were forested area owned, forest owners’ self-determined activity and use of external services in forest. The differences between the forest owners’ objectives depending on the participation in the cost sharing program imply that the participants did not value the non-monetary values less than those who had not participated in the cost sharing program, but they did value monetary values more. The average opinions about Kemera-subsidy did not vary much depending on the participation to the cost sharing program. Those who had participated in the cost sharing program in the last 10 years were a little more satisfied about the Kemera-subsidies. The majority thought that the best incentive in the Kemera-subsidy is the gained benefit in the future. The most common reason not to participate in the cost sharing program was the challenging applying.

This study introduces a new policy instrument called Forest conservation tax deduction. Finnish Forest Industries Federation (FFIF) has presented the Forest conservation tax deduction at the idea level. The aim of the Forest conservation tax deduction would be to encourage forest owners to voluntarily conserve applicable parts of their forests for a fixed duration in exchange for compensation. Compensation for forest conservation comes in the form of a tax deduction that can only be taken out from taxes directed at forestry capital income. In this way, the instrument could work as an encouragement to increase wood supply to the market and simultaneously placing important natural sites under conservation. There is no policy instrument in Finland that would increase conservation and at the same time secure access to wood for industrial use at the time of writing this thesis. The purpose of this thesis is to present and further develop the new Forest conservation tax deduction on the basis of the proposal of the FFIF in more detail and to clarify the content of the policy instrument. The thesis examines, among other things: whether there is a need for a new instrument, whether it is legally feasible and how the instrument would work. The material for this thesis consists of the instruments and legislation currently in use. The material used is the de minimis regulation, environmental support aid of the Temporary Act on the Financing of Sustainable Forestry and forest gift tax deduction. The new instrument is based on the instruments currently in use and the research method is to present the operation of the new instrument through the application of the instruments currently in use. The current environmental support aid for voluntary temporary protection suffers from an under-budget and low human resources. Monitoring the effectiveness of this policy has also shown that the forest owners have often conserved a target area without compensation. For these reasons, it is important to assess whether the current instrument achieves its objectives in a cost-effective way for the society. In addition, the legislation of the current instrument is temporary and will require the approval of the European Commission after the end of its term. Forest conservation tax deduction is proposed to be a permanent and continuous form of preservation regulation. This instrument could also be used in future to ease safeguarding forest species in need of temporary protection. The instrument is proposed to be based on a de minimis regulation which consecutively does not need to be approved by the European Commission. This in turn would reduce the amount of bureaucracy involved. The Forest conservation tax deduction is a legally feasible instrument. This thesis demonstrates that Forest conservation tax deduction is a potential policy instrument for temporary protection. However, the introduction of the instrument as an active regulation would require further study, as the instrument and its operation are considered only at a general level. The details of the tax aid are left largely open and therefore require further work. The thesis has not examined the cost-effectiveness of the new instrument and therefore does not compare this aspect to the current active instrument. The thesis also does not examine how Forest conservation tax deduction as a policy instrument affects the timber trade and forest protection. These should be taken into account in future study. A regional experiment would also provide a better understanding of forest owners' attitudes towards the instrument.