Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Title

Sort by: Order: Results:

  • Tirkkonen, Taru (2018)
    Tutkielmani käsittelee irreaalioiden kääntämistä. Etsin irreaalioita ja niiden käännöksiä Terry Pratchettin Kiekkomaailma-romaanista Going Postal (2004) ja Mika Kivimäen tekemästä käännöksestä Posti kulkee (2012). Kysyn, miten irreaaliat on käännetty ja miksi ne on käännetty kuten on. Kysyn myös, onko jokin käännösstrategia yleisempi kuin muut ja miksi. Käsittelen sekä tavallisia irreaalioita että erisnimiä, mutta tutkin jokaisesta irreaaliasta vain yhden esiintymän. Menetelmänäni oli se, että ensin etsin irreaaliat ja merkitsin ne, ja sen jälkeen etsin irreaalioille käännökset ja merkitsin sekä irreaaliat että niiden käännökset taulukkoon. Sitten luokittelin käännökset sen mukaan, millaista käännösstrategiaa irreaalian kääntämisessä on käytetty. Käytin muun muassa konteksti- ja genretietoa selittääkseni käännöksiä. Hyödyntämiäni käännösstrategioita ovat Leppihalmeen (2001: 141 & 2011: 129) laina, käännöslaina, kulttuurinen adaptaatio, eksplikointi ja poisto sekä Leppihalmeen (2001: 141) mainitsema uudelleen luova käännös ja Pedersenin (2007: 149 & 2011: 97) virallinen vastine. Näistä kaikkia Kivimäki on käyttänyt tavallisten irreaalioiden kääntämisessä, mutta erisnimikäännösten kanssa poisto ja virallinen vastine eivät ole relevantteja. Tavallisten irreaalioiden ja nimien käännöksissä ja niiden kanssa käytettyjen strategioiden yleisyydessä on havaittavissa sekä yhteneväisyyksiä että eroja. Esimerkiksi yleisin käännösstrategia koko aineiston kohdalla on käännöslaina, jota Kivimäki näyttää suosivan. Erisnimien kohdalla yleisempi on kuitenkin laina. Ero selittyy suureksi osaksi sillä, ettei kaikilla erisnimillä ole käännettäviä konnotaatioita. Kaiken kaikkiaan Kivimäen käännökset ovat kuitenkin usein varsin kotouttavia. Lisäksi monien irreaalioiden kirjoitusasuja on muokattu. Monesti Kivimäen käännösratkaisut myös sujuvoittavat tekstiä ja helpottavat lukemista. Käännösratkaisuihin näyttävät usein vaikuttaneen genre, konteksti, irreaalioiden merkitykset ja toiset käännösratkaisut.
  • Saarijärvi, Kia (2020)
    This research aims to understand the motivational factors of the first year class teacher students to seek their way into the industry as well as their expectations towards the studies. The target is also to study the most meaningful experiences of the studies described by the third year class teacher students. Analyzing the motivational factors of the individuals entering the industry provides understanding why class teacher studies are so popular and what are the driving factors towards the industry. The class teacher studies are facing a variety of different types of expectations that are actively changing within the society and its diversified structure. Despite the fact that class teacher studies have been seen as practical academic education, during the past few years the relationship with theory and practicality has been questionalized. The research was conducted using qualitative research methods. The research material was collected using narrative thematic interviews. Eight first year students and four third year class teacher students were selected to the interviews. First group of interviews were conducted in the autumn of 2017 and the second group during the autumn of 2019. The interviews were recorded and transcribed after which they were analyzed following the principles of thematic analysis. The first year class teacher students had applied to the industry from many different back-grounds and driven by diverse set of motivational factors. The most significant motivational factors for entering the industry were social factors as well as own personality and values related to it. There were a vast set of expectations directed to the class teacher studies. The studies were desired to provide readiness to act in a practical manner and developing individuals professional identity towards the ideal profile of a teacher. Third year class teacher students felt that the studies had enhanced their professional identity as well as developed their pedagogic and academic skills. The teacher apprenticeship included in the studies had been experienced as the most meaningful part of the studies, which is the reason for desire of more practical content to be included in the class teacher studies.
  • Pentti, Katariina (2014)
    This thesis examines the theory and empirics of dealing with externalities associated with waste, namely municipal solid waste (MSW) generated by households and small businesses. The aim is to study how these externalities can be incroporated in market prices. The amount and properties of MSW, and thus the externalities created by its disposal, are affected by both private and public agents. Because of this, I approach the subject by first discussing the point of views of consumers and producers, and then that of a welfare-maximizing government. Most theoretical models on the subject set their emphasis on changing the existing opportunity cost structure in order to perform this internalization. Hence, these models support the view that instruments such as unit pricing on garbage collection and deposit-refund schemes are capable of reaching the socially optimal amount of waste. A central observation proposed by several researchers is that deposit-refund, though equivalent to unit pricing in theory, is usually the superior choice between these instruments as it does not encourage illicit dumping. Clear conclusions on the empirical success of these instruments are not feasible as the results are varying on the effectiveness of unit pricing and scarce on deposit-refund schemes. Since there is evidence that consumers often have positive willingness-to-pay for recycling programs (Kinnaman, 2009), I discuss the role of social norms and intrinsic motivations in relation with consumer decision-making. The literature on these phenomena recommends influencing the consumers' preferences through social norms as an alternative and/or complement for manipulating their opportunity costs. Finally, I present a framework to illustrate the theoretical connection between Extended Producer Responsibility (EPR) instruments, which represents a promising way of incentivizing firms to reduce waste management costs. The idea behind this mechanism is to place producers in financial responsibility for the disposal of their products to incentivize them to produce more durable goods.
  • Ahtonen, Hanna (2015)
    In Finland home care of small children is supported with a child care allowance. Additionally to the home care allowance some municipalities pay voluntary municipal supplement to the child home care allowance. This study examines municipal characteristics or circumstances that could explain the decision to implement a municipal supplement. The research question question is why do municipalities pay municipal supplement? As an incentive for child home care for the parents, the municipal supplement can have impacts on the parents' labour force participation as well as children's well-being and development. Hence, it is important to study how municipalities decide about the supplement, as this policy has straight impacts to the municipality's citizens, their well-being and the municipal economy through the labour market and child outcomes. The data set for this study contains data about municipal supplements and information about municipal characteristics in Finnish municipalities from 1994 to 2012. Municipality-year observations are used for two regression models one for explaining the binary decision to pay or not to pay the municipal supplement and the other for explaining the generosity of the supplement. To analyse these municipal fixed effects regression models are used. The possible explanatory variables chosen are characteristics that describe the economic state of the municipality, the labour market situation, the pressure in childcare and the party shares in municipal councils. The results show that it seems that the economic situation within a municipality (especially the municipal income tax rate) and the pressure in daycare do have some correlation with the municipal supplement. However, these findings do not carry over all of the robustness analysis for different data periods in time. The reason behind this might be that there are some time variant changes that are not discovered, for example the overall economic situation. Also, the model probably suffers from endogeneity as the variables are likely to correlate with each other. Therefore, causal interpretations are not made. On the other hand, the results showed quite strong evidence that the mothers' labour force participation does not have any association with the municipal supplement. Also, from the political parties have little association with the supplement policy as only the Finns Party had some correlation with the supplement policy. This finding did not yet carry over all of the robustness analysis. In conclusion, this study does not find statistically significant explanatory factors for the municipal supplement policy.
  • Swan, Kirsi (University of HelsinkiHelsingin yliopistoHelsingfors universitet, 2008)
    Perinteiset häkkikanalat kielletään koko Euroopan unionin alueella 1.1.2012. Vaihtoehtoiset kasvatusmuodot lisääntyvät näin ollen nopeasti. Toimivien kasvatusjärjestelmien rakentaminen on koko tuotantoketjun edun mukaista. Toimivassa kasvatusjärjestelmässä lintu voi hyvin ja on terve. Tuottaja saa elantonsa munista ja kuluttaja tietää ostavansa eettisesti kasvatettujen kanojen munia, jotka ovat myös laadultaan hyviä. Kanoille ominainen tapa levätä on istua orrella. Yleisen käsityksen mukaan orrenkäyttö kanaloissa edistää lintujen hyvinvointia. Munintakanojen fyysinen ja psyykkinen terveys on parempi orrenkäytön myötä. Esimerkiksi höyhenpeitteen kunto on parempi linnuilla jotka saavat istua orrella. Myös luiden ja jalkojen sairaudet vähenevät orrenkäytön myötä. Kannibalismi on ongelma kaikenlaisissa kasvatusysteemeissä. Orrenkäytön on todettu hillitsevän myös tätä ongelmaa. Lattiamunien keräily aiheutta tiloille runsaasti työtunteja. Orrenkäyttö vähentää lattiamunintaa. Tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia varhaisen orrenkäytön vaikutuksia tuotantokanalassa lintujen myöhempään käyttäytymiseen. Tutkimuksessa tutkittiin varhaiskasvatuksessa tarjottujen orsien merkitystä orrenkäyttöön myöhemmällä iällä sekä varhaiskasvatuksessa tarjottujen orsien vaikutusta lattiamuninnan määrään. Tutkimuksessa oletettiin lintujen, joilla oli orret jo varhaiskasvatuksen aikana, käyttävän orsia enemmän ja munivan lattialle vähemmän kuin lintujen, joille orsia ei tarjottu. 5000 munivaa kanaa jaettiin koe- ja kontrolliryhmiin satunnaisesti siten, että molemmissa ryhmissä oli saman verran lintuja. Koeryhmille tarjottiin jo heti ensimmäisten elinviikkojen aikana orret. Orret lisättiin myös kontrolliryhmien elinympäristöön lintujen ollessa noin kahden kuukauden ikäisiä. Orrella istumista seurattiin kahdeksan viikon iästä ylöspäin laskemalla orrella istuvien lintujen määrä sekä koe- että kontrolliryhmissä. Lattiamuninan seuranta aloitettiin heti munintakauden alkaessa noin 20 viikon iässä. Lattiamunat laskettiin päivittäin. Tilastollinen käsittely tehtiin SPSS 15.0 ohjelmalla. Käsittelyn (kontrolli- / koeryhmä) ja erän vaikutusta tutkimusryhmän orrella istuvien kanojen määrään sekä keskimääräisen lattiamuninnan määrään eri havaintokerroilla tutkittiin toistomittaus ANOVAlla. Linnut, joille oli tarjottu orret jo varhaiskasvatuksesta lähtien, istuivat orrella yöaikaan enemmän kuin linnut, joille orsia ei tarjottu (orrella istujien keskiarvo koeryhmissä 61, kontrolliryhmissä 35, keskihajonta 3, p=0,02). Aiemmista tutkimuksista ja hypoteesista poiketen ei orsien tarjoaminen lintujen elämän alkuvaiheessa vaikuttanut lattiamunien määrään (ka 6 ± 1 lattiamunaa päivässä). Tutkimukseemme perustuen on suositeltavaa lisätä orret jo untuvikoille lintujen varhaiskasvatusvaiheessa, sillä orrenkäytön mahdollistaminen jo untuvikkona lisää orrenkäyttöä myöhemmällä eliniällä.
  • Castrén, Tuulikki (University of HelsinkiHelsingin yliopistoHelsingfors universitet, 2007)
    Suomalaiset munintakanankasvatusmuodot tulevat muuttumaan, kun Euroopan Unionin alueella astuu voimaan varustelemattomien häkkien käyttökielto vuonna 2012. Vaihtoehtoiset tuotantomenetelmät, kuten luomutuotanto, altistavat munintakanoja useammille loisinfektioille kuin nykyinen häkkikasvatus. Tämä opinnäytetyö on osa tutkimushanketta "Luonnonmukainen munantuotanto: eläinten hyvinvoinnin ja elintarviketurvallisuuden hallinta". Työssä etsittiin keväällä 2004 luomukanaloista kerätyistä ulostenäytteistä kanojen sisäloisten (Ascaridia galli-, Heterakis gallinarum-, Capillaria spp.- ja Syngamus tracheae) munia, sekä Eimeria spp.- että Histomonas meleagridis-loisia, jotka identifioitiin ja laskettiin. Kanapunkin (Dermanyssus gallinae) esiintyvyyttä tutkittiin punkkiansojen avulla. Tämän opinnäytetyön tarkoitus on kirjallisuuskatsauksen osalta esitellä suomalaisissa kanoissa esiintyviä parasiitteja ja luomukasvatuksessa loisten esiintyvyyteen vaikuttavia riskitekijöitä. Lisäksi poikkileikkaustutkimuksen avulla selvitetään sisäloisten ja kanapunkin esiintymistä suomalaisissa luomukanaloissa. Tutkimukseen osallistui 17 luomumunintakanalaa. Tiloilta kerättiin näytteenottosuunnitelman mukaisesti ulostenäytteitä sisäloistutkimukseen. Näytteet olivat vähintään viiden kanan yhteisnäytteitä, koska yksittäisten lintujen loistilannetta ei selvitetty. Kanapunkit pyydystettiin kanalan rakenteisiin kiinnitettävillä punkkiansoilla. Laboratoriossa ulostenäytteet tutkittiin kvantitatiivisella flotaatiomenetelmällä ja punkkien määrä arvioitiin silmämääräisesti. Kirjallisuuskatsauksen perusteella voidaan päätellä, että loiset aiheuttavat kanoille kliinisiä oireita ja alentavat niiden tuottavuutta. Voidaan olettaa, että häkkituotannosta luopuminen lisää loisten esiintymistä Suomen kanaloissa. Tutkituilta tiloilta löydettiin kaikkiaan neljää eri sisäloislajia, joista A. galli todettiin 50 %:ssa, H. gallinarum 30 %:ssa, Capillaria spp. 40 %:ssa ja Eimeria spp. kaikissa kanaloissa. Kanapunkkia esiintyi 70 %:ssa tiloista. Tutkimustulokset ovat samansuuntaisia kuin esimerkiksi Tanskassa ja Ruotsissa tehdyissä tutkimuksissa. Jotta kanat saataisiin edelleen tuottamaan hyvin ja pysymään kliinisesti terveinä, tuottajien tulee oppia hallitsemaan loisinfektioita. Erityisen haastavaa se tulee olemaan luomutuotannossa, jossa eläinten lääkintä pyritään saamaan minimiin.
  • Vierula, Suvi (2022)
    Tutkielmassa tarkastellaan X:n kaa -konstruktion käyttöä ja muutosta kirjoitetuissa teksteissä Suomi24-keskustelufoorumilla. Teoreettisena viitekehyksenä on kieliopillistumisteoria, ja välineitä ammennetaan myös kielitypologiasta. Kieliopillistumisteorian kautta tarkastellaan kanssa-postposition kieliopillistumista ja muutosjatkumoa kaa-muodoksi sekä konstruktion tämänhetkistä käyttöä. Tarkastelun lähtökohtana on ajatus, että muutos ja merkitykset ovat liukuvia, eivät tarkkarajaisia kategorioita. Muutoksen näkökulmasta tarkastellaan muotoon liittyviä piirteitä, joita ovat kirjoitusasu eli yhteen ja erikseen kirjoittaminen, vokaalisointu sekä tietyt morfosyntaktiset piirteet. Semanttisen tarkastelun keskiössä on elollisuus ja sen vaikutus kaa-aineksen produktiivisuuteen. Tutkielmassa analysoidaan myös sitä, onko X:n kaa -konstruktion merkitys laajentunut seuralaissuhteen ilmaisemisesta välineen ja tavan ilmaisuihin. Tutkimuksen aineisto on kerätty Suomi24-keskustelualustan osakorpuksista vuosilta 2001 ja 2017. Tarkastelun kohteeksi on rajattu ei-ihmisviitteisiin elollisiin ja elottomiin tarkoitteisiin viittaavat X:n kaa -konstruktion eri esiintymät. Rajaus perustuu siihen, että ihmisviitteisten sanojen kanssa esiintyminen on ilmaustyypin alkuperäistä tai vanhinta käyttöä ja elotontarkoitteiset varmimmin analyysin kohteena olevia alkuperäisen käytön laajentumia. Tiettyjen harvinaisempien ilmaisujen kohdalla mukaan on laskettu myös ihmisviitteiset sanat. Esiintymien tarkastelussa huomioidaan niitä ympäröivä konteksti, sillä monessa tapauksessa X:n kaa -konstruktion merkitys paljastuu vasta käyttökontekstista, eikä aina yksiselitteisesti siitäkään. Tutkimus osoittaa, että X:n kaa -konstruktiota käytetään laajentuneissa merkityksissä sekä erikseen että yhteen kirjoitettuina muotoina. Se voi jo pitkälti produktiivisena liittyä kaikilla elollisuushierarkian tasoilla oleviin sanoihin ihmisviitteisistä elottomiin abstrakteihin, ja elotonviitteisten ilmausten osuus on kasvanut vuosien 2001 ja 2017 aineistojen välillä. kaa-aines käyttäytyy aineistossa yhtäältä postposition tapaan ja toisaalta sijamuotomaisesti. Sijamuotomaista käyttöä ovat esimerkiksi sellaiset ilmaukset, jossa kaa on kirjoitettu yhteen edeltävän, elottomaan tarkoitteiseen viittaavan sanan kanssa, se asettuu morfologisessa järjestyksessä yksiselitteisesti sijapäätteen paikalle ja ilmauksessa seuralaissuhteen merkitys on haalistunut (bussinkaa, senkaaki). Aineiston valossa X:n kaa -konstruktion merkitys on laajentunut ilmaisemaan komitatiivisten suhteiden lisäksi välinettä ja ainakin tiettyjen ilmaisujen osalta myös tapaa. Lisäksi X:n kaa -konstruktiolle näyttäisi olevan kehittymässä erityinen käyttötapa kulkuvälineen ilmaisuissa, joissa konstruktiota käytetään adessiivin sijaan viron komitatiivin tapaan. X:n kaa -konstruktion muutoksen taustalla saattaa ainakin jossain määrin vaikuttaa viron kielen kontakti, mutta muutos näyttää myös kulkevan kieliopillistumisteorian valossa maailman kielille tyypillisten kehityskulkujen mukaisesti.
  • Reinilä, Leena (2018)
    We are saturated and surrounded by intertwined cultures, by multiculturality. Multiculturality has to do with both our individual identities and more extensively communities and societies consisting of individuals. Constant change and internal diversity are characteristics of identities and cultures. However the discussion concerning them has often a very stiff and a segregational tone to it. As a consequence we create seemingly natural distinctions between the categories generated and reconstruct an idea of "us" and "others". Diversity and the mechanisms of separation occur also in the school world. The objective of this study is to examine how teachers talk about multiculturality and what kind of meanings and implications are associated with multiculturality within this discussion. I also try to illustrate power relations both between and inside the narrational discourses and present possible rationale behind these discourses, all in the theory frame of critical pedagogics. In this qualitative study I interviewed four teachers working in the Helsinki metropolitan area. I collected the research data through theme interviews. In the analysis I used thematic analysis and discourse analytic methods. In the teachers' narrations of multiculturality a childcentric, pragmatical realistic and a natural multiculturality discourses were present. The core of the discourses was based on the division between a child-origininating and a societal frame. All the discourses created based on the data were seemingly positive, in accordance with a fair equality understanding and acceptable speaking manners. However, a deeper examination of the nuances and functions of the discourses showed hidden mechanisms creating and sustaining otherness. Due to the use of language in a way that it creates otherness, school does not appear and actualize similar to all children, as the institution sustains ethnocentric and segregation-creating reality. On the basis of the results of this study the structures and discourses determining the practises of schools should be more critically examined. Furthermore, becoming aware of this discussion should not only happen at the individual and societal level, but it also should concern the education of future teachers.
  • Nygård, Taru; Nygård, Taru (2023)
    The thesis should highlight the instrument teachers' experiences of work as teachers of the Tempo Sistema children's orchestra from a social point of view. The purpose of Tempo orchestras is to enhance the interaction of children and young people of various backgrounds in the orchestra through joint music and to reach out to music hobby especially children living in more socioeconomically challenging conditions. The activity is inspired by the El Sistema music education activity aimed for social change. Tempo orchestras include children who have needs of pedagogical support or behavioral challenges. In this thesis, I will examine how the social starting points and goals of the activity are manifested in everyday teaching and how teaching in Tempo Orchestra differs from so-called traditional instrument teaching. The second research question concerns the professional skills experienced by instrument teachers for teaching students with need of pedagogical support and with regard on demands of Tempo teaching. The theory of the research is based on social pedagogy and the basic principles of El Sistema action. The thesis is a case study guided by the researcher's reflective approach and the researcher's personal experience as a Tempo teacher. The data collection was carried out as separate focus group interviews of three different Tempo teaching teams. The material was analyzed by using qualitative content analysis and thematization. The results emphasized educational teaching that strives to meet students individually. The challenges in Tempo teaching were related to students' different pacing and social goals of participation, as well as restless control, primarily in the orchestra rehearsals of a larger group of students. A kind of special pedagogy was considered to be a natural part of the Tempo work, but the teachers still strive the capabilities for teaching students who need support. The results showed a picture of Tempo teaching as a multidimensional social-pedagogical work, where the picture shows a balancing act with the traditions of social and instrumental pedagogy. Adding special educational expertise to the field of social pedagogical work can support children and young people who need support more strongly to achieve growth and development.
  • Jaakkola, Piia (2018)
    Former studies have shown that reading fiction has an impact on the development of different kinds of skills regarding our minds. Skills like empathy or making conclusions based on something we read can nowadays be included in the concept of literacy, along with knowledge of literary elements and the mechanical ability to read. International literacy tests also scrutinize the mental skills connected to reading. However, their ability to measure these skills are restricted by their narrowly phrased questions and short texts. The purpose of this study is to look into the mental skills connected to reading fiction from a child-focused viewpoint. The study examines the topic through the concept of aesthetic knowledge referring to knowledge gained through an aesthetic activity such as reading fiction. The aim of this study is to portray the kinds of aesthetic knowledge that reading fantasy literature evokes in child readers, and to is to describe how the aesthetic knowledge appears. The data of this study consists of video messages filmed by five 5th and 6th graders while reading a fantasy novel of their choice during January-March 2017. The transcribed data was analysed using content analysis and by mirroring the data to Maria Nikolajeva's (2014) theory of the aesthetic knowledge of child readers. The aesthetic knowledge of these children had three categories: 1) knowledge of others, 2) knowledge of the real world, the world of literature and the relationship between these two, and 3) knowledge of themselves. Aesthetic knowledge appeared when the children discussed their understandings and conclusions, as well as their uncertainties and initial impressions that were changed by new information. The versatility of these results brings up the need and interest to further investigate the connection between children's mental skills and reading fiction.
  • Penttilä, Maija (2017)
    Tutkielmassa käsitellään suomea toisena kielenä puhuvien sairaanhoitaja- ja sosionomiopiskelijoiden kohteliaisuuskäsityksiä. Erilaisista kielelliseen kohteliaisuuteen liittyvistä ilmiöistä perehdytään tarkemmin opiskelijoiden puhuttelua koskeviin käsityksiin. Näkökulma on erityisesti työtilanteissa käytettävässä kielessä. Tutkimus on osa Helsingin yliopiston ”Miten puhutella? Puhuttelutapojen vaihtelu ja muutos” -hanketta. Tutkimuksen aineistona on kolme fokusryhmähaastattelua, jotka toteutettiin syksyllä 2016. Puolistrukturoiduissa haastatteluissa hyödynnettiin avointen kysymysten lisäksi discourse completion test -menetelmää. Haastateltavat opiskelivat haastatteluhetkenä kolmessa eri pääkaupunkiseudun ammattikorkeakoulussa joko sairaanhoitajan tai sosionomin koulutusohjelmassa. Kaikkien haastateltavien ensikieli on jokin muu kuin suomi, eikä kukaan heistä ole syntynyt Suomessa. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä on kieliasenteiden ja kulttuurienvälisen kohteliaisuuden tutkimus. Aineiston käsittelyssä hyödynnetään diskurssianalyysin periaatteita. Haastateltujen opiskelijoiden mielestä suomen kielessä kohteliaisuutta ilmaistaan käyttämällä konditionaalimuotoa, vaihtoehtokysymystä ja teitittelyä. Epäkohteliaana opiskelijat pitävät kielteistä imperatiivimuotoa. Opiskelijat kokevat vaikeana teitittelyn käytön, sillä heidän mukaansa suomen kursseilla keskitytään enemmän sinutteluun. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että kohteliaisuus on osa opiskelijoiden ammatillista kielenkäyttöä. Opiskelijoilla on useita strategioita puhutteluvalinnassa, ja he pystyvät vaihtamaan puhuttelua tilanteen mukaan. Tämän tutkimuksen tuloksia voi hyödyntää hoitoalan suomi toisena kielenä -opetuksen suunnittelussa. Suomea toisena kielenä puhuvien kohteliaisuuskäsityksiä ei ole aiemmin juuri tutkittu, joten aiheen jatkotutkimusmahdollisuudet ovat laajat. Mahdollinen jatkotutkimus voisi tarkastella esimerkiksi hoitotyön todellisia kielenkäyttötilanteita ja niiden kohteliaisuutta.
  • Ahlgren, Anna; Sinisalo-Katajisto, Petra (2020)
    Tässä tutkielmassa tarkastellaan vapautuneiden vankien kertomuksia kohtaamisista ja sosiaalityöstä elämänkulun aikana ennen vankilaa, vankeusrangaistuksen aikana ja vapautumisen jälkeen. Tutkimuksen tavoitteena on ollut selvittää, onko kohtaamisia sosiaalityöntekijöiden tai muiden sosiaalialan ammattilaisten kanssa ollut, mistä sosiaalityön tuki on koostunut, millä tavoin sosiaalityö on auttanut selviytymään eteenpäin elämässä, mitä sosiaalityön tuen puuttumien on tarkoittanut ja mitä on ollut onnistunut tuki. Tutkimuksessa pohdimme myös haastateltavien identiteettien rakentumista elämänkulun aikana sekä erilaisia käännekohtia heidän elämässään. Tarkastelemme sosiaalityön, erityisesti aikuissosiaalityön ja vankilasosiaalityön luonnetta ja erityispiirteitä. Sosiaalityötä tarkastellaan ennen muuta arkielämän sujuvuuden ylläpitäjänä sekä hyvinvoinnin ja elämänhallinnan edistäjänä. Tutkielmassa korostuu sosiaalityön tavoite vähentää eriarvoisuutta ja turvata tasa-arvoinen kohtelu. Lisäksi olemme hyödyntäneet tutkimuksessamme elämänkulun, identiteetin ja desistanssin eli rikollisuudesta irrottautumisen käsitteitä. Tutkimukseen osallistui kuusi vapautunutta vankia. Tutkielma on toteutettu narratiivisena tutkimuksena, joka mahdollistaa kokemusten kertomisen tarinoiden kautta. Kerronnallisen haastattelun keinoin kerätty aineisto koostui haastateltavien elämäntarinoista. Aineiston analyysimenetelmänä on käytetty sisällönanalyysia. Tutkimuksen keskeiset tulokset osoittavat, että haastateltavilla on elämänsä aikana ollut joitakin merkittäviä kohtaamisia sosiaalialan työntekijöiden kanssa. Sosiaalityön tuki on ollut haastateltavien elämässä lähinnä koulusosiaalityön, lastensuojelun ja aikuissosiaalityön ml. vankilasosiaalityön tarjoamaa tukea. Koulun ja lastensuojelun tarjoama tuki näyttäytyi melko vähäisenä. Aikuissosiaalityössä korostui taloudellinen tai asumiseen liittyvä tuki. Haastateltavat pitivät yhteisökuntoutusta vaikuttavimpana sosiaalityön tukimuotona vankilasosiaalityössä. Erityisesti se koettiin hyödyllisenä tukimuotona siinä vaiheessa elämää, kun rikollisuudesta oltiin irrottautumassa. Haastateltavat kertoivat, että sosiaalista tukea ei ole aina ollut saatavilla niissä tilanteissa, joissa sitä olisi tarvittu. Rikollisuudesta irrottautuminen sekä päihteidenkäytön lopettaminen olivat haastateltavien elämässä niitä käännekohtia, jotka muuttivat heidän elämänkulkuaan eniten ja mahdollistivat uuden alun elämässä. Haastattelukohtaamisissa haastateltavat kertoivat tarinoita elämästään ja pohtivat oman elämänkulun rakentumista. Rikollinen elämä ei kaikille merkinnyt samoja asioita eikä rikollisuudella ollut samanlaista roolia jokaisen haastateltavan identiteettiin liittyvissä pohdinnoissa. Haastateltavat myönsivät, että ns. rikollisen identiteetti on niin vahva, että rikollisuudesta irrottautuminen on vaikeaa, jos ei ole tarjolla mitään muuta. Haastateltavien kertomukset voidaan nähdä selviytymistarinoina, joista välittyy usko siihen, että vaikeista elämäntilanteista voi selvitä ja elämänkulussa voi tapahtua sellaisia käännekohtia, jotka mahdollistavat muutoksen.
  • Sinisalo-Katajisto, Petra; Ahlgren, Anna (2020)
    Tässä tutkielmassa tarkastellaan vapautuneiden vankien kertomuksia kohtaamisista ja sosiaalityöstä elämänkulun aikana ennen vankilaa, vankeusrangaistuksen aikana ja vapautumisen jälkeen. Tutkimuksen tavoitteena on ollut selvittää, onko kohtaamisia sosiaalityöntekijöiden tai muiden sosiaalialan ammattilaisten kanssa ollut, mistä sosiaalityön tuki on koostunut, millä tavoin sosiaalityö on auttanut selviytymään eteenpäin elämässä, mitä sosiaalityön tuen puuttuminen on tarkoittanut ja mitä on ollut onnistunut tuki. Tutkimuksessa pohdimme myös haastateltavien identiteettien rakentumista elämänkulun aikana sekä erilaisia käännekohtia heidän elämässään. Tarkastelemme sosiaalityön, erityisesti aikuissosiaalityön ja vankilasosiaalityön luonnetta ja erityispiirteitä. Sosiaalityötä tarkastellaan ennen muuta arkielämän sujuvuuden ylläpitäjänä sekä hyvinvoinnin ja elämänhallinnan edistäjänä. Tutkielmassa korostuu sosiaalityön tavoite vähentää eriarvoisuutta ja turvata tasa-arvoinen kohtelu. Lisäksi olemme hyödyntäneet tutkimuksessamme elämänkulun, identiteetin ja desistanssin eli rikollisuudesta irrottautumisen käsitteitä. Tutkimukseen osallistui kuusi vapautunutta vankia. Tutkielma on toteutettu narratiivisena tutkimuksena, joka mahdollistaa kokemusten kertomisen tarinoiden kautta. Kerronnallisen haastattelun keinoin kerätty aineisto koostui haastateltavien elämäntarinoista. Aineiston analyysimenetelmänä on käytetty sisällönanalyysia. Tutkimuksen keskeiset tulokset osoittavat, että haastateltavilla on elämänsä aikana ollut joitakin merkittäviä kohtaamisia sosiaalialan työntekijöiden kanssa. Sosiaalityön tuki on ollut haastateltavien elämässä lähinnä koulusosiaalityön, lastensuojelun ja aikuissosiaalityön ml. vankilasosiaalityön tarjoamaa tukea. Koulun ja lastensuojelun tarjoama tuki näyttäytyi melko vähäisenä. Aikuissosiaalityössä korostui taloudellinen tai asumiseen liittyvä tuki. Haastateltavat pitivät yhteisökuntoutusta vaikuttavimpana sosiaalityön tukimuotona vankilasosiaalityössä. Erityisesti se koettiin hyödyllisenä tukimuotona siinä vaiheessa elämää, kun rikollisuudesta oltiin irrottautumassa. Haastateltavat kertoivat, että sosiaalista tukea ei ole aina ollut saatavilla niissä tilanteissa, joissa sitä olisi tarvittu. Rikollisuudesta irrottautuminen sekä päihteidenkäytön lopettaminen olivat haastateltavien elämässä niitä käännekohtia, jotka muuttivat heidän elämänkulkuaan eniten ja mahdollistivat uuden alun elämässä. Haastattelukohtaamisissa haastateltavat kertoivat tarinoita elämästään ja pohtivat oman elämänkulun rakentumista. Rikollinen elämä ei kaikille merkinnyt samoja asioita eikä rikollisuudella ollut samanlaista roolia jokaisen haastateltavan identiteettiin liittyvissä pohdinnoissa. Haastateltavat myönsivät, että ns. rikollisen identiteetti on niin vahva, että rikollisuudesta irrottautuminen on vaikeaa, jos ei ole tarjolla mitään muuta. Haastateltavien kertomukset voidaan nähdä selviytymistarinoina, joista välittyy usko siihen, että vaikeista elämäntilanteista voi selvitä ja elämänkulussa voi tapahtua sellaisia käännekohtia, jotka mahdollistavat muutoksen.
  • Lindberg, Henni (2021)
    Tutkimuksen tarkoituksena on tutkia lukiolaisten mielipiteitä mahdollisesta ruotsin suullisen kielitaidon osakokeesta ylioppilaskirjoituksissa Suomessa. Vaikka suullista kielitaitoa opetetaan osana lukion kielten kursseja, ei se kuitenkaan sisälly yhdenkään kieliaineen ylioppilaskokeeseen. Syynä tähän voidaan nähdä muun muassa suullisen kielitaidon arvioinnissa esiintyvät haasteet, joita kartoitan tarkemmin teoriaosiossani. Tutkimustani pohjustaa myös ensi vuonna toimeenpantava lukion opetussuunnitelma (LOPS2019) sekä suullisen kielitaidon arvioinnin tulevaisuuden näkymät ylioppilaskokeessa. Sen lisäksi, että tutkin lukiolaisten ajatuksia ja mielipiteitä suullisen kielitaidon kokeesta osana ylioppilaskokeita, tutkin myös näihin ajatuksiin johtavia tekijöitä. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että lukiolaiset haluaisivat lisää suullisia harjoituksia ruotsin tunneille. Koska lukiolaisten mielipiteitä suullisesta ylioppilaskokeesta on tutkittu kuitenkin vain melko suppeasti, olen päättänyt tarkastella lukiolaisia laajemmin neljästä eri kaupungista: Vaasasta, Tampereelta, Helsingistä sekä Jyväskylästä. Asuinalueen lisäksi kartoitan myös oppimäärän sekä taitotason yhteyttä lukiolaisten mielipiteisiin. Olen kerännyt tutkimusaineistoni Google Forms -kyselyn avulla ja analysoin sitä sekä laadullisin että määrällisin tutkimusmenetelmin. Määrällisen analyysin lisäksi käytän tutkimusmenetelmänäni laadullista sisällönanalyysia. Tutkimuksestani selvisi, että lukiolaisten mielipiteet ylioppilaskokeen suullisesta osakokeesta jakaantuvat sekä positiivisiin että negatiivisiin. Vaikka suuri osa näkee suullisen kielitaidon tärkeänä kielen osa-alueena, pitää osa lukiolaisista suullista koetta liian stressaavana ja haastavana. Kaksikielisessä Vaasassa lukiolaiset käyttävät ruotsia useammin ja monipuolisemmin koulun ulkopuolella, minkä lisäksi suurin osa vaasalaisista aikoo kirjoittaa ruotsin ylioppilaskokeissa. Ilmiö on kuitenkin päinvastainen Jyväskylässä ja Tampereella, joissa suurin osa vastanneista ei aio kirjoittaa ruotsia ylioppilaskokeissa eikä osallistua ruotsin suulliselle kurssille. Ruotsinkielisen väestön määrällä voidaan täten nähdä jonkinlainen yhteys kyseisessä kaupungissa asuvien lukiolaisten ajatuksiin. Myös oppimäärällä ja kielitaidolla nähdään olevan yhteys lukiolaisten ajatuksiin suullisesta ylioppilaskokeesta. Suurin osa B-ruotsia opiskelevista lukiolaisista ei aio osallistua ruotsin kirjoituksiin tai puhekurssille, kun taas A-ruotsin lukijoiden tilanne on päinvastainen. Tämän lisäksi lukiolaisten taitotason voidaan nähdä vaikuttavan mielipiteisiin niin, että ne, jotka osaavat kieltä paremmin, suhtautuvat myös suullisen kielitaidon testaamiseen ylioppilaskokeissa positiivisemmin.
  • Tiilikka, Taija (2021)
    Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää, miten Suomen evankelis-luterilaisen kirkon oppilaitosyhteistyötä tekevät yliopistopapit kokevat työnsä merkityksellisyyden. Yliopistopapit työskentelevät yliopistojen tiloissa, mutta ovat kuitenkin seurakuntien tai seurakuntayhtymien työntekijöitä. Heidän työnsä tarkoituksena on vastata yhteisön tarpeisiin esimerkiksi osallistumalla erilaisiin työryhmiin ja tukemalla opiskelijoiden sekä henkilökunnan hyvinvointia. Hyvinvoinnin ja jaksamisen tukeminen ovat tärkeitä yhteiskunnallisia teemoja, eikä yliopistopappien roolia siinä voi sivuuttaa. Tutkielmassani tarkastelen yliopistopappien kuvaamia työn merkityksellisyyden osa-alueita ja peilaan niitä teoreettiseen viitekehykseen. Kokemus työn merkityksellisyydestä on tärkeää yksilölle. Se lisää työtyytyväisyyttä ja koettua hyvinvointia. Työn näkeminen arvokkaana, hyvää tuottavana ja itsensä toteuttamisen mahdollistaja indikoivat työtyytyväisyyttä, motivaatiota ja parempaa jaksamista. Työn merkityksellisyyden kokemusta lisäävät myös autonominen työote, kompetenssi, yleishyödyllisyys ja kutsumus. Tutkielman aineisto koostuu seitsemästä teemahaastattelusta, joita analysoin teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla. Sisällönanalyysissa sovellan erilaisia työn merkityksellisyyttä, kansainvälisesti yliopistopappeja ja kirkon oppilaitostyöntekijöitä koskevia tutkimuksia ja teorioita. Analyysin pohjalta on löydettävissä neljä eri merkityksellisyyden yläluokkaa: merkitys opiskelijoille ja henkilökunnalle, merkitys yliopistopastoreille ja merkitys kirkolle sekä yksi näiden merkityksien toteutumista uhkaava yläluokka. Opiskelijoiden ja yliopiston henkilökunnan osalta korostuu yliopistopappien tekemä hyvinvointia tukeva työ. Yliopistopapeille itselleen työn merkityksellisyys kietoutuu kutsumuksen, toisten auttamisen, mission, työmotivaation ja yhteisössä työskentelyn teemoihin. Kirkon kannalta yliopistopappien tekemä työ edistää kirkon positiivista imagoa ja ylläpitää kristillisiä arvoja. Merkityksiä uhkaavia tekijöitä ovat puolestaan huoli pienenevistä resursseista sekä kysymys siitä missä määrin yliopistopappien kristillinen orientaatio saa näkyä sitoutumattomassa kontekstissa. Aineiston perusteella voidaan todeta, että haastattelemani yliopistopapit kokevat työnsä merkitykselliseksi.
  • Sinisalo, Aino (2015)
    End stage renal disease (ESRD) burdens both society and patient trough lower quality of life and the cost of treatment, as well as through lost productivity. In 2012, the incidence of ESRD was 81 patients per one million inhabitants in Finland. Annual number of kidney transplantations range from 150 to 210. The costs of specialized medical care, adherence to medication and health related quality of life (HRQoL) of kidney transplant patients were analyzed in this study. The aim of the study was to provide research to support the improvement of the kidney transplant patients' health care process and future research on the cost-effectiveness of kidney transplantation. In addition, the aim was to produce information to support health care decision making and resource allocation. The study population included 320 patients who had received a kidney transplant in HYKS. Of the included patients, 198 answered the questionnaire and 122 formed a control population of which only cost data was available. The cost data was collected from the HUS Ecomed-database. Medication adherence was measured with the BAASIS- and VAS-instruments and the HRQoL with the generic 15D-instrument. Forty-three per cent of the patients were non-adherent. There was no statistical difference in the adherence of patients with different dialysis modalities. The correct timing of taking the immunosuppressive medication proved to be its biggest challenge. The average quality of life for kidney transplant patients was measured at 0.87. There were no statistically significant differences in the 15D scores between adherent and non-adherent patients or different dialysis modalities. Instead, there were statistically significant differences between dialysis modalities in some of the 15 dimensions. The 15D score was on average lower among patients with a higher MRCI-score or a longer dialysis period prior to transplantation. The average cost for the specialized medical care of the kidney transplant patients was 34 331 euros on the year prior to the transplant, 52 834 euros one year after the transplant and 8 537 and 7 791 euros on the second and third year after the transplant, respectively. Average costs for all three years after the transplantation combined were 68 932 euros. Based on the results of this study, non-adherence to medication proved to be a considerable issue for kidney transplant patients. The HRQoL after a kidney transplantation was moderately high, although lower than in the age standardized general population. Adherence to medication, HRQoL or the dialysis modality were not associated with cost of the specialized medical care after the kidney transplantation and there was no single factor associated with these post transplant costs. The strength of the study is a comprehensive longitudinal analysis of special care costs and the factors associated with them. On the other hand, health related quality of life is only measured once, which is a limitation. The cost analysis would have been more comprehensive if all the health care cost and other direct costs such as travel and time cost as well as indirect costs such the loss of productivity had been included.
  • Rakkolainen, Ilmari (2014)
    Munuaisten akuutti vajaatoiminta (AKI) on vaikeisiin palovammoihin liittyvä komplikaatio, johon liittyy korkea kuolleisuus. Munuaisten vajaatoiminnan diagnostiikassa käytettävät merkkiaineet, kuten kreatiniini ja kystatiini C, toimivat huonosti akuutin vajaatoiminnan varhaisessa tunnistamisessa, eivätkä ne anna spesifistä tietoa vajaatoiminnan syystä. Tällä hetkellä tutkimuskäytössä on noin 10 merkkiainetta, joiden osalta lisätutkimukset ovat tarpeen niiden arvioimista kliiniseen käyttöön. Kliinisessä käytössä olevia merkkiaineita on ainoastaan muutama ja näidenkin osalta lisätutkimukset ovat tarpeen laajempaa käyttöä varten. NGAL on uusista merkkiaineista kaikkein lupaavin tutkimusnäytön perusteella. NGAL reagoi nopeasti akuuttiin vajaatoimintaan, jossa munuaiskudos on vaurioitunut ja pitoisuudet nousevat veressä nopeasti verrattuna perinteisiin merkkiaineisiin.
  • Roininen (os. Mertanen), Saara (2016)
    Munuaisen kehitystä on tutkittu laajasti. Yksi tunnetuimmista munuaisen kehitykseen liittyvistä tekijöistä on gliasoluperäisen neutrotrofisen kasvutekijän (Gdnf) aktivoima Ret-reseptorityrosinikinaasi (Ret). Ret:n aktivaatio aloittaa hiirimalleilla tehdyissä tutkimuksissa uretersilmun haarautumisen. Ret:n puutoksen on taas havaittu aiheuttavan munuaisen täydellisen puutoksen. Toinen munuaisen kehitykseen liittyvistä keskeisistä tekijöistä on hiljattain löydetty pleksiini B2 – reseptori (pleksiini B2), jota aktivoi Semaforiini 4C (Sema 4C). Reseptoriaktivaatio aiheuttaa hiirimalleissa munuaisputken haarautumista – aktivaation puutos puolestaan johtaa munuaisputken haarautumisen vähentymiseen, munuaisen pienikasvuisuuteen ja sikiön kuolemaan. Tutkielmani tavoite on tutkia pleksiini B2:n ja Ret:n välistä vuorovaikutussuhdetta erilaisissa solumalleissa ko-immunopresipitaation (Co-IP) ja Western blot – menetelmän avulla. Käytin tutkimuksessani apinoista eristettyä COS7-munuaissolulinjan soluja, joihin siirsin valmistamiani pleksiini B2 – ja Ret-geenikonstrukteja sisältäviä DNA-plasmideja. Plasmidit sisälsivät aminohappo-tunnisteosan, jolla helpotettiin vasta-ainedetektiota. Tutkimustulokseni viittaavat siihen, että reseptorit vuorovaikuttavat keskenään mallissa, jonka solut yli-ilmentävä pleksiini B2:sta ja Ret:iä. Tulos kannustaa selvittämään jatkossa, millainen tämä vuorovaikutus on biokemiallisesti ja toiminnallisesti muissa solumalleissa ja fysiologisissa pitoisuuksissa hiirten alkioiden munuaissoluissa.
  • Kauppinen, Elisa (2021)
    Polypharmacy in older adults is common and there are many things to be corrected in their medication. Medication reviews can be used to identify and address these problems using interprofessional collaboration. Renal insufficiency is common in older adults and its consideration contributes to medication safety. The aim of this study was to investigate the prevalence of renal insufficiency in Lohja home care clients over the age of 65, for whom medication review or comprehensive medication review had been done. The purpose was to investigate from medication review reports how many observations pharmacists made about the drugs that should be avoided or dose reduced. In addition, it was investigated whether the medications of the subjects could be changed during the intervention and whether the plasma creatinine values correlated with the GFR values. The material consisted of the medication review reports of 60 home care clients in the intervention study launched in Lohja year 2015. Medication reviews were done in 2016–2017. Half (n = 30/60) of the subjects had at least one drug for which pharmacist proposed a medication change due to a reduced GFR. Proposals for changes (n=60) were presented 1–7 per subject. The majority of the proposed changes, (52 %, n= 31/60), concerned dose reduction, and 22 % (n=13/60) discontinuation. Other proposals totaled 26 % (n= 16/60). 42 % (n=13/31) of the dose reduction proposals were implemented. Almost all of the drug discontinuation 92% (n=12/13) proposals were implemented. In total, 47 % (n = 28/60) of the proposals were implemented. Nervous system drugs formed the largest group (30 %, n = 18) for which a change was proposed. The second highest number of proposals was for drugs for cardiovascular system (27 %, n=16) and the alimentary tract and metabolism (27 %, n=16). Based on GFR, 93 % (n = 56) of subjects had declined renal function (GFR <90 ml/min). Mild kidney damage (GFR=89–60 ml/min) was the most common; 73 % of men (n=11) and 47 % of women (n=21). In 65 % (n=39) of subjects, plasma creatinine was within or below reference range. Plasma creatinine was above reference value in 25 % (n=15) of subjects. The study confirms that plasma creatinine is not suitable measure of renal insufficiency in the elderly.