Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Title

Sort by: Order: Results:

  • Tarvainen, Olivia (2021)
    Brakykefaalisten eli lyhytkuonoisten koirarotujen, kuten ranskanbulldoggin, mopsin ja englanninbulldoggin, suosio on lisääntynyt viime vuosikymmenten aikana sekä Suomessa että maailmalla. Kyseisillä roduilla tunnetaan useita jalostuksella aikaansaatuja piirteitä, jotka lisäävät koiran riskiä kärsiä hyvinvointia ja elämänlaatua heikentävistä terveysongelmista. Tämän kirjallisuuskatsauksen tavoitteena on koostaa yhteen ajantasaista tutkimustietoa suosituimpien brakykefaalisten koirarotujen ilmiasuun liittyvistä terveys- ja hyvinvointiongelmista sekä selvittää keinoja niiden esiintyvyyden vähentämiseksi jalostusvalintojen avulla. Lyhyt kuono ja ahtautuneet sieraimet kuuluvat brakykefaalisen hengitystieoireyhtymän tärkeimpiin ulkomuodollisiin riskitekijöihin. Lyhytkuonoisten rotujen jalostusyksilöiden seulonnassa voidaan hyödyntää 1000 metrin kävelytestiä tunnistamaan kliinisesti merkittävistä oireista kärsivät koirat. Jalostusvalintoja tukevaa tietoa saadaan myös kävelytestin yhteydessä eläinlääkärin suorittamalla kliinisellä tutkimuksella ja oireyhtymälle altistavien ulkomuotopiirteiden arvioinnilla. Lyhyen kuonon lisäksi suhteellisen leveä luomirako altistaa sarveiskalvon haavaumille. Piirrettä voidaan arvioida esimerkiksi määrittämällä silmän sivuilla näkyvän kovakalvon osuus. Lisäksi niin kutsuttu nenäpoimu voi aiheuttaa karvojen hankautumista sarveiskalvoa vasten. Syvät ihopoimut ja ihoa vasten painuva korkkiruuvihäntä lisäävät riskiä toistuville ihopoimutulehduksille. Brakykefaalinen kallonmuoto johtaa usein hampaiden virheasentoihin ja hammasvälien ahtautumiseen, jotka lisäävät riskiä hampaiden kiinnityskudossairaudelle, parodontiitille. Brakykefaaliseen kallonmuotoon liittyy usein myös välikorvan muutoksia, joiden kliininen merkitys on kuitenkin vielä epäselvä. Etenkin tietyillä brakykefaalisilla roduilla emän lantion tavallista ahtaampi rakenne voi mahdollisesti altistaa keisarileikkausta vaativille synnytyshäiriöille. Rekisteröidyillä koirilla yksilökohtaista keisarileikkausten määrää on mahdollista seurata ja rajoittaa keisarileikkausten ilmoitusvelvollisuudella. Myös muiden perinnöllisten vikojen vuoksi tehtyjen kirurgisten operaatioiden ilmoittamisvelvollisuus voi ehkäistä sairaiden koirien käyttöä jalostuksessa. Englanninbulldoggilla, ranskanbulldoggilla ja bostoninterrierillä rotuihin käytännössä fiksoitunut DVL2-geenin mutaatio aiheuttaa homotsygoottina roduille tyypillisen korkkiruuvihännän ja on yhteydessä brakykefaaliseen kallonmuotoon. Mutaation on ehdotettu altistavan myös rintarangan nikamaepämuodostumille, jotka voivat aiheuttaa selkäytimen kompressiota ja neurologisia oireita. Selän nikamaepämuodostumien määrää voidaan arvioida selän röntgenkuvista. Brakykefaalisten rotujen tilanne vaatii terveysongelmien esiintyvyyden tarkempaa kartoittamista ja jalostusohjelmilla aikaansaadun edistyksen seurantaa koirien hyvinvoinnin takaamiseksi tulevaisuudessa. Jalostuskoirien terveystutkimusten lisäksi tulisi harkita raja-arvojen asettamista tietyille ulkomuotopiirteille, kuten kuonon suhteelliselle pituudelle, sierainten ahtaumalle, luomiraon suhteelliselle leveydelle, ihopoimuille ja hampaiden virheasennoille. Suunnitelmalliset roturisteytykset voivat olla välttämättömiä terveysongelmien esiintyvyyden vähentämiseksi suosituimmissa brakykefaalisissa roduissa, kun otetaan huomioon terveysongelmille altistavien piirteiden ja myös muiden koiran hyvinvoinnille haitallisten perinnöllisten sairauksien, kuten ortopedisten ongelmien, korkea esiintyvyys kyseisissä roduissa.
  • Lehtonen, Mymme (2023)
    Koirat voidaan jakaa kallon muotonsa perusteella mesokefaalisiin, dolikokefaalisiin sekä brakykefaalisiin ryhmiin. Brakykefaalisilla koirilla pääkallo on muodoltaan lyhyt ja leveä. Brakykefaalisuus voidaan luokitella monella eri tavalla ja luokittelussa käytetään yleensä pääkallon mittojen erilaisia suhteita sekä kasvoluiden ja kallon luiden välisiä kulmia. Brakykefaalisuuden tyyppeihin luetaan koirilla bulldoggityyppinen, katantognaattinen sekä allometrinen brakykefaalisuus. Brakykefaalisilla koirilla havaitaan koko selkärangan alueella yleisesti nikamaepämuodostumia. Nikamaepämuodostumat voidaan jakaa edelleen jakautumisen häiriöihin, nikamansolmun muodostumisen häiriöihin sekä muihin nikamaepämuodostumiin. Myös brakykefaalisilla koirilla haluttu ominaispiirre eli korkkiruuvihäntä on seurausta nikamaepämuodostumista. Nikamaepämuodostumat voivat nikamaepämuodostuman tyypistä riippuen aiheuttaa köyryselkäisyyttä eli kyfoosia tai selkärangan sivusuuntaista vinoumaa eli skolioosia. Pahimmillaan nikamaepämuodostumat voivat aiheuttaa neurologisia puutoksia. Nikamaepämuodostumien kliininen merkitys arvioidaan yhdessä diagnostisten kuvantamismenetelmien, kuten röntgenkuvantamisen tai tietokonetomografian sekä neurologisen tutkimuksen kanssa. Lonkkadysplasia on yleinen suurilla, nopeasti kasvavilla koirilla, mutta myös bulldoggeilla ja mopseilla. Vaikka lonkkadysplasialla on geneettinen tausta, on ympäristötekijöillä merkittävä vaikutus taudin esiintyvyyteen sekä vakavuuteen. Lonkkadysplasian luokittelussa käytetään Suomessa kansainvälisen koiranjalostusliiton Fédération Cynologique Internationalen (FCI) arvosteluasteikkoa. Tämän kirjallisuuskatsauksen perusteella selkärangan nikamaepämuodostumat sekä lonkkadysplasia ovat yleisiä luustopoikkeavuuksia englannin- ja ranskanbulldoggilla sekä mopsilla. Jalostuksen kannalta olisi tärkeä tutkia jalostuksessa käytettävät yksilöt. Brakykefaalisuus itsessään on myös elämää heikentävä tekijä ja alla oleva syy muun muassa pitkälle pehmeälle kitalaelle, ihon poimuttumisesta johtuville ongelmille sekä hengitystieoireyhtymälle (BOAS). Englanninbulldoggeilla, ranskanbulldoggeilla ja mopseilla roturisteytyksiä tulee harkita terveempien linjojen saavuttamiseksi.
  • Hiilloskorpi, Henriikka (2022)
    Tämän maisterintutkielman tavoitteena on ollut selvittää, miten Suomen pääministeri Sanna Marinin henkilöbrändi on kehittynyt Instagramissa. Tutkielman lähtökohtana olivat Suomen suurimpien medioiden, kuten Ilta-Sanomien, Helsingin Sanomien ja Ylen tekemät huomiot Marinin rennommasta ja henkilökohtaisemmasta Instagram-käytöksestä kesän 2021 jälkeen. Tutkielman aineistona on käytetty pääministeri Marinin virallista Instagram-tiliä @sannamarin. Aineisto on kerätty Marinin pääministerikauden alusta alkaen tasan kahden vuoden ajalta. Aineistoa on analysoitu sekä määrällisen että laadullisen sisällönanalyysin menetelmin. Määrällisessä analyysissä aineistosta on luotu kokonaiskuva luokittelemalla julkaisuiden pääsisältöjä sekä näkökulmaa. Laadullisessa analyysissä on keskitytty aineiston määrällisessä analyysissä henkilökohtaiseksi luokiteltuihin sisältöihin, ja analysoitu, millainen henkilöbrändi niiden perusteella Sanna Marinista Instagramissa rakentuu. Lähes 90 prosenttia Marinin julkaisemista Instagram-sisällöistä koskee hänen työtään Suomen pääministerinä. Suurin osa hänen kuvistaan on myös kuvan ulkopuolisen henkilön näkökulmasta otettuja. Selfieitä hän julkaisi muutamia viidennestä tarkastelujaksosta eteenpäin. Henkilökohtaisia sisältöjä Marinin tilillä julkaistiin 0–2 kappaletta tarkastelujaksoina 1–4 ja 6. Tarkastelujaksolla 5 henkilökohtaisia sisältöjä julkaistiin yhteensä 15. Kesällä 2021 Marinin tilin henkilökohtaisten kuvien määrä siis moninkertaistui muihin tarkastelujaksoihin verrattuna. Syksyllä henkilökohtaisten sisältöjen määrä kuitenkin tippui takaisin aikaisemmalle tasolle. Marinin henkilökohtaisissa kuvissa korostuivat esteettisyys, huoliteltu olemus ja iloinen tunnelma. Marin esiintyi useissa kuvissa yksin, eivätkä ne kertoneet henkilökohtaisia yksityiskohtia hänen elämästään. Kesällä 2021 Marin julkaisi itsestään muutamia selfieitä, kuvia ystäviensä kanssa illanvietosta ja kertoi kuvateksteissä enemmän vapaa-ajanvietostaan kuin hän on aiemmin tilillään tehnyt. Marinin Instagram-henkilöbrändi ei ole tutkielman mukaan kokenut radikaalia muutosta. Tarkastelujaksolla 5 tapahtunut henkilökohtaisten kuvien aiempaa suurempi määrä ja yksityiskohtaisemmin vapaa-ajasta kertominen eivät jatkuneet enää seuraavalla tarkastelujaksolla. Marinin henkilöbrändiä rakentavat kuitenkin myös hänen Instagram-julkaisuidensa lisäksi muun muassa hänen Instagram-tarinansa, muut sosiaalisen median tilinsä, perinteinen media sekä hänen julkiset esiintymisensä. Nämä vaikuttavat siis taustalla mielikuviin, joita luodaan hänen Instagram-julkaisuidensa pohjalta.
  • Kushchuk, Valeriya (2015)
    Modern consumers and marketers commonly perceive the concept of brand community as a social formation that exists in symbiosis with organizations behind different brands. However, many researchers question whether community branding remains engaged and aligned with the brand’s agenda. Moreover, existing literature fails to explore the role of individual marketers in building the relationship between brands and communities. To compensate for this omission, this study investigates the perception of brand communities conveyed by marketing professionals who have worked at several Finnish companies in four different industries. The research questions were the following: How do marketing employees at Finnish companies perceive brand communities? What do interviewees think about the relationship between brand communities and companies? The data used in the study consists of semi-structured interviews of six marketing professionals collected during face-to-face meetings. The data were thematically analysed: the texts were first coded according to the predetermined topics (interviewees’ feelings about brand communities; the relationship between the community and the brand; life inside a brand community), after which the themes that emerged from the topics were studied further. Three themes were detected: participants feel distant from all brand communities; the relationship between brand communities and companies is symbiotic; the profile of brand communities in the eyes of brand managers is incomplete and blurry. The presentation of the findings is guided by the constructivism paradigm. The analysis revealed that participants’ perception of the subject is categorically complex, yet it lacks a critical perspective and insight on what may drive people to participate in brand communities. Marketing professionals shared their experiences of being lurking members and observers of brand communities. The data also indicate that interviewees do not identify themselves with most brand communities. The analysis also indicates that there may be a conflict of values between brand representatives and how they perceive brand community members’ values.
  • Ernamo, Liina (2013)
    Lapset ovat yhä nuorempina kiinnostuneita brändeistä ja brändäyksestä ja aloittavat kuluttajana toimimisen entistä nuorempina. Lasten merkitystä kuluttajina ja brändien merkityksiä lapsille ei kuitenkaan ole tutkittu riittävästi. Aihe on tärkeä ja ajankohtainen, koska nykyajan lapset ovat huomattavasti bränditietoisempia kuin aikaisemmat sukupolvet. Tutkimuksen tarkoitus oli täyttää tutkimusaukko vastaamalla kysymykseen: minkälaisia merkityksiä lapset liittävät brändeihin. Tutkimuksen kohdeilmiönä ovat lasten kokemukset brändien merkityksistä. Merkityksissä keskitytään erityisesti hyötyihin ja tarpeisiin. Lisäksi pyrin löytämään erilaisia lasten brändeille antamia merkityksiä ja jaoin niitä luokkiin. Merkitysten kategorisoinnissa käytettiin hyväksi Parkin, Jaworskin ja MacInnisin (1986) tarvepohjaisten hyötyjen jaottelua kolmeen ryhmään: toiminnalliset, symboliset ja kokemukselliset merkitykset. Tutkimuksessa keskityttiin hyötyperustaiseen merkityksenantoon. Työssä esitellään ensin brändin määritelmä sekä siihen liittyvien assosiaatioiden syntyä. Työssä käsitellään myös lasten brändituntemusta, johon liittyvät olennaisesti myös brändi-imago ja bränditietoisuus. Lisäksi määritellään merkitys tämän työn kannalta ja kartoitetaan, miten lapset kokevat merkitykset. Tutkimuksessa selvitettiin myös, mitä tutkimuksia lasten suhteesta brändeihin on aikaisemmin tehty, mitä tuloksia on saatu ja miten tutkimusta voitaisiin jatkaa tulevaisuudessa. Tässä tutkimuksessa tutkimusmenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua teemahaastattelua. Haastattelun kohteena olivat 10-12-vuotiaat lapset ja haastattelut suoritettiin Helsinkiläisessä alakoulussa. Haastatteluiden tarkoitus oli selvittää lasten brändeille antamia merkityksiä. Haastateltavat valittiin Helsinkiläisen alakoulun kahdelta eri luokalta (6- ja 4-luokka). Haastatteluun osallistui 10 lasta kuudennelta luokalta ja 8 lasta neljänneltä luokalta. Kirjallisuuden perusteella olen luokitellut lasten vastaukset kahteen pääryhmään sen mukaan ovatko merkitykset lähtöisin lapsesta itsestään vai ryhmästä. Itsestä lähtevät merkitykset jaan edelleen kolmeen luokkaan: persoonallisuustekijät ja tyyli, vaikutuksen tekeminen sekä itsetunto ja tunteet. Jaan nämä merkitykset edelleen kolmeen alaluokkaan: lähipiiri, alakulttuuri ja tietyt ryhmät sekä demografiset ryhmät. Lasten suhde brändeihin on dynaaminen ja brändien sosiaalinen merkitys on huomattava. Myös tilanne ja konteksti vaikuttavat brändien merkityksiin. Brändien merkitys lapsille rakentuu sosiaalisesti. Brändien avulla lapset saavat yhteyden muihin (esim. kavereihin). Brändien avulla myös kontrolloidaan elämää ja parannetaan itsevarmuutta. Brändit helpottavat päivittäistä elämää ja vähentävät pelkoa tulla kiusatuksi tai nauretuksi. Lapsilla on monia sosiaalisia identiteettejä ja brändit toimivat välineenä niiden ilmaisussa. Brändeillä lapset kertovat keitä he ovat ja mihin he uskovat. Brändien avulla myös kerrotaan mitä halutaan olla ja mitä arvostetaan.
  • Hiltunen, Aleksi (2017)
    Tutkimuksen lähtökohtana oli selvittää kuluttajilla oleva mielikuva Pirkka-brändistä ja verrata saatua mielikuvaa Pirkka-brändin brändi-identiteettiin. Samalla pyrittiin löytämään mahdolliset eroavaisuudet ja yhtäläisyydet identiteetin ja mielikuvan välillä. Teoriaosassa käsiteltiin brändi-mielikuvaan vaikuttavia tekijöitä, joita ovat: brändi, brändi-identiteetti, brändin asemointi, brändikommunikaatio sekä brändin imago, maine ja mielikuva. Teoreettinen viitekehys muodostettiin näiden teorioiden pohjalta. Tutkimustavaksi valikoitui kvalitatiivinen tutkimus, johtuen sen sopivuudesta tutkittaessa brändiin liittyviä mielikuvia. Aineisto kerättiin käyttämällä kyselylomaketta, joka toimitettiin sähköpostilinkkinä 4532 henkilölle, mistä lopullisia vastauksia saatiin 296 kappaletta. Tutkimustuloksien perusteella brändimielikuvien syntyyn vaikuttavat tekijät ovat hyvin samankaltaisia Pirkka-brändille määriteltyjen tekijöiden ja tuloksien suhteen. Pirkka-brändin mielikuva vastaa hyvin pitkälti Pirkka-brändin-identiteettiä. Tuloksista näkyi organisaation tuoma vaikutus kuluttajien mielikuvaan. Tällöin mielikuva tuotteiden valmistuksen vastuullisuudesta sekä korkeasta laadusta hieman laski. Analysoitaessa valittujen ryhmien vastauksien eron merkityksellisyyttä kaikkiin vastauksiin, joitain eroja löytyi. Markkinointikommunikaatiossa tulee panostaa vastuullisuuden ja laadukkuuden kommunikoimiseen kuluttajille sekä tarkastella löydettyjä eroavaisuuksia.
  • Pollari, Joonas (2011)
    Tutkielman tavoitteet Tämän Pro gradu-tutkielman tavoitteena on selventää brändi-identiteetin ja brändimielikuvan suhdetta sekä osoittaa, että on hedelmällistä vertailla brändi-identiteettiä ja brändimielikuvaa. Tutkimusongelmana on, kuinka www-sivujen avulla voidaan johtaa johdonmukaista brändiä ja, mitä brändin johto hyötyy tarkasteltaessa brändi-identiteettiä ja brändimielikuvaa? Case-brändeinä toimivat tässä tutkimuksessa Vero Moda ja H&M. Tutkielman toteutus Tutkielman teoreettinen osa käsittelee brändiä, brändi-identiteettiä ja www-sivuja brändin johtamisen näkökulmasta. Brändimielikuvaa käsitellään kuluttajan näkökulmasta. Tutkielman käsitteellinen viitekehys esitellään teoriaosuuden lopussa. Empiirinen osuus on lähestymistavaltaan laadullinen. Aineisto koostuu jo olemassa olevasta luonnollisesta aineistosta ja kuluttajien haastatteluista. Haastattelut ovat luonteeltaan teemahaastatteluja. Valmiina oleva aineisto analysoidaan sisällönanalyysillä ja teemahaastattelut analysoidaan teemoittelun avulla. Tutkimustulokset Tutkimustulosten valossa voidaan osoittaa, että brändi-identiteetin ja bändimielikuvan vertailevasta tutkimuksesta on hyötyä brändijohtamiselle. Brändin johtamisen näkökulmasta brändi-identiteetin ja brändimielikuvan voidaan katsoa olevan vahvasti sidoksissa toisiinsa. Brändi-identiteetti heijastaa niitä mielikuvia, joita brändiin halutaan johdon kannalta liittää. Brändimielikuva taas syntyy vastaanottajan mielessä lähetettyjen signaalien pohjalta. Brändin johtamisen www-sivuilla voidaan katsoa olevan onnistunutta, jos kuluttajan brändimielikuva ja wwwsivujen brändi-identiteetin ns. tavoitemielikuva ovat mahdollisimman samanlaisia. Tärkeää on, että www-sivut ovat brändin näköisiä ja tukevat muita viestintäkanavia. Lisäksi www-sivujen voidaan katsoa toimivan ikään kuin käyntikortteina ja vaivattomina vaateliikkeinä. Molempien case-brändien www-sivujen brändi-identiteetit vastasivat ainakin osittain kuluttajien muodostamia brändimielikuvia.
  • Hippi, Erik (2021)
    Julkisen sektorin organisaatioiden toimintaympäristö on murroksessa lisääntyneen kuluttajakeskeisyyden, tulostavoitteellisuuden sekä kasvaneen kilpailun seurauksena. Pärjätäkseen tässä muuttuneessa toimintaympäristössä, ovat julkisen sektorin organisaatiot alkaneet käyttämään yritysbrändäyksen periaatteita vaikuttaakseen positiivisesti tärkeimpien sidosryhmien mielipiteisiin. Onnistuakseen tässä mielipiteisiin vaikuttamisessa, julkisen sektorin organisaatioiden on tarkasteltava omaa brändiään niin organisaation sisäisesti kuin tärkeimpien sidosryhmien kannalta. Tärkeänä keinona tässä organisaation brändin johtamisessa on brändi-identiteetin ja brändimielikuvan selvittäminen. Brändi-identiteetin kautta organisaatiolle tarjoutuu mahdollisuus hahmottaa omaa brändiään organisaation sisäisesti. Brändimielikuva kertoo organisaatiolle sen, kuinka brändi nähdään kyseisellä hetkellä organisaation ulkopuolisten toimesta. Näiden eron selvittämisen kautta organisaatiolle tarjoutuu keinoja brändin johtamiseen. Tässä tutkimuksessa selvitettiin case-organisaation brändimielikuvan ja brändi-identiteetin eroja ja yhtäläisyyksiä. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena kyselytutkimuksena käyttäen Likert- asteikollisia väittämiä. Kysymysten väittämät rakennettiin brändi-identiteettimatriisiin pohjalta, joka toimi tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä. Kyselyssä asiakkailta saatiin 251 vastausta ja organisaatiolta 37 vastausta. Vastauksia analysoitiin kvantitatiivisin menetelmin erojen ja yhtäläisyyksien löytämiseksi. Brändimielikuvan ja brändi-identiteetin suurimmat erot löytyivät ulkoisista brändin ominaisuuksista, kuten asemoinnista ja arvolupauksista. Brändimielikuvan ja brändi-identiteetin selvittäminen ja eron kaventaminen tarjoaakin julkisen sektorin organisaatioiden johtajille työkalun, jonka avulla voidaan vaikuttaa positiivisesti organisaation brändiin.
  • Etola, Sanna (2022)
    Encouraging work-based immigration as well as international talent attraction and retention are high on the agenda of many national governments. This master’s thesis analyses the intersection of nation branding and international talent mobility by exploring the ways in which the nation brand is directed towards talent attraction and the vision drivers and themes that are communicated in nation branding documents and on international talent attraction websites of Finland and the Netherlands. In addition to reviewing relevant literature on nation branding, international talent attraction and retention, this thesis provides the case study contexts of Finland and the Netherlands by describing the local policies and the administrative processes regarding work and residence permits. Contextualizing the study is important to understand the local premise and the reality behind the communication. The empirical research material of this thesis consists of Finnish and Dutch nation branding documents and international talent attraction platforms, publicly available online. The material is interpreted utilizing qualitative, theory-driven thematic analysis. The thesis’ empirical analysis is based on Silvanto and Ryan’s (2014) strategic framework for relocation branding and international talent attraction, and the 936 identified empirical data extracts are coded according to their five vision drivers, the preliminary themes for the analysis. The research findings indicate that issues relating to innovation, career opportunities and quality of life in host nations are emphasized in nation branding and international talent attraction communication, while immigration policies receive substantially more limited attention. As a conclusion, Silvanto and Ryan’s (2014) framework is modified to better reflect the contents of the communication. In the light of this thesis’ Finnish and Dutch research material, the following modified and renamed vision drivers seem to be relevant for building an attractive relocation brand: Innovation, competitiveness and career opportunities; Cultural diversity and inclusiveness; Clear immigration policies, services and incentives; Concentration of talent, co-operation, (ethnic) and expatriate networks; and Quality of life and lifestyle.
  • Vähätalo, Ellinoora (2020)
    Tutkimuksen kohteena ovat kotimaan markkinoilla esiintyvät jäätelöbrändit. Tutkimuksen aiheena on kuluttajan elintarvikkeen brändiin liittämät merkitykset ja miten merkitykset vaikuttavat kuluttajan jäätelötuotteen valintaan. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, mikä merkitys brändillä on kuluttajan jäätelötuotteen valinnassa. Lisäksi tutkielmassa pyritään selvittämään, mitkä brändi-identiteetin ulottuvuuksista nousevat merkityksellisiksi jäätelötuotteiden kuluttamisessa sekä miten kuluttajan brändimielikuva rakentuu ja millaisia mielikuvia eri jäätelöbrändit herättävät. Tutkimuksen lähestymistavaksi valittiin laadullinen tutkimus. Tutkimus toteutettiin teemahaastatteluina, joissa käytiin läpi jäätelön kulutukseen ja valintaan liittyviä piirteitä, brändiä rakentavia tekijöitä sekä jäätelöbrändeihin liittyviä mielikuvia. Teemahaastattelun yhteydessä hyödynnettiin tutkimusmenetelmänä projektiivista tekniikkaa, kun haastatelluille näytettiin kahta erilaista jäätelöbrändeihin liittyvää kuvaa. Aineisto koottiin haastattelemalla 6 eri milleniaali-ikäryhmää edustavia helsinkiläisiä kuluttajia, jotka kuluttivat jäätelötuotteita säännöllisesti. Tutkielmassa tarkasteltiin kotimaan markkinoilla myytäviä vahvoja jäätelöbrändejä. Työn teoreettinen osuus rakennettiin kuvaamalla brändikirjallisuuden avulla keskeisimmät brändiä rakentavat tekijät. Lisäksi kuvattiin hedonisten tuotteiden kulutukseen ja valintaan liittyviä piirteitä suhteessa aikaisempaan tutkimuskirjallisuuteen. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakennettiin brändiin liittyvän teorian ja hedonisten tuotteiden valintaan ja kulutukseen liittyvään aikaisemman tutkimuskirjallisuuden pohjalta. Tutkimuksen perusteella näyttäisi siltä, että brändillä on merkitystä kuluttajan jäätelötuotteen valinnassa. Brändi vaikutti jäätelötuotteiden kohdalla tuotteen ja yrityksen herättämään mielikuvaan sekä tuotteen koettuun laatuun. Brändi vaikutti siihen, kuinka laadukkaana jäätelö koettiin. Pelkkä brändi ei kuitenkaan riitä, sillä maku on jäätelötuotteen valintaa eniten määrittävä ominaisuus. Tutkimuksen perusteella näyttäisi siltä, että jäätelötuotteen kohdalla vahvan brändin herättämä mielikuva on selkeä ja tunnistettava, joka ilmenee myös brändin toiminnassa. Tutkimuksen perusteella voidaan myös todeta, että helsinkiläiset milleniaalikuluttajat arvostavat jäätelöbrändien kohdalla erikoisempia niche-tuotteita perinteisten tuotteiden sijaan.
  • Laurila, Suvi-Päivikki (2020)
    Tämä pro gradu -työ on tapaustutkimus Mastercardin äänibrändistä. Mastercard on maksupalveluita tarjoava teknologiayritys ja yksi äänibrändäyksen edelläkävijöistä. Uuden äänikäyttöisen teknologian yleistyminen tulee todennäköisesti muuttamaan kuluttajamarkkinoita voimakkaasti lähitulevaisuudessa, kun kuluttajat siirtyvät ääniympäristöihin. Tämän takia Mastercard julkaisi talvella 2019 moniosaisen äänibrändin. Se valikoitui tämän tutkimuksen tutkimuskohteeksi sen poikkeuksellisen laajuuden takia. Tämä tutkimus selvittää, millainen Mastercardin äänibrändin arkkitehtuurin rakenne on. Toinen tutkimuksen pääkysymyksistä on, mitä brändiviestejä Mastercardin äänibrändin perusosa, eli ydinmelodia, välittää ja miten se ilmenee sovituksellisissa ratkaisuissa. Tässä pro gradu -työssä yhdistyy musiikintutkimus ja kauppatieteellinen tutkimus. Työn lähestymistapa on tapaustutkimus, joka nojautuu musiikkitieteellisiin ja markkinointitutkimuksen teorioihin. Tutkimus kuuluu musiikkitieteellisen- ja musiikkianalyyttisen tutkimuksen, markkinointi- ja bränditutkimuksen sekä äänibrändäystutkimuksen piiriin. Koska aiempi äänibrändäyksen tutkimus ei ole tuottanut valmista teoreettista viitekehystä äänibrändin analysoinnille, se luotiin tätä tutkimusta varten neljästä markkinoinnin ja äänibrändäyksen teoriasta. Samasta syystä luotiin tämän pro gradu -työn tutkimusaiheen kannalta oleellinen termi äänibrändiarkkitehtuuri. Tämä on aineistolähtöinen tutkimus, joka keskittyy Mastercardin äänibrändiin. Päätutkimusaineistona käytetään Mastercardin verkkosivuilla ja YouTube-kanavalla helmikuussa 2019 julkaistuja videoita, jotka olivat osa äänibrändin julkistusta. Lisäksi tutkimusaineistoon kuuluu erilaisia Mastercardin äänibrändiin liittyviä markkinointialan verkkojulkaisuja, kuten lehtiartikkeleita ja blogikirjoituksia. Luotua teoreettista viitekehystä käytettiin äänibrändiarkkitehtuurin analyysin ja musiikkianalyysin pohjana. Äänibrändiarkkitehtuurin rakennetta tarkasteltiin sekä käyttötapojen että musiikin näkökulmista. Ydinmelodian analyysissä selvitettiin Mastercardin brändiviestinnän pääviestien musiikillista ilmaisua. Musiikkianalyysi laajennettiin ydinmelodian variaatioihin, joita tutkittiin erityisesti muunneltavuuden näkökannalta. Tutkimuksessa selvisi, että Mastercardin äänibrändiarkkitehtuuri on laaja brändiviestinnällinen kokonaisuus, jonka musiikillinen ilmaisumuoto on tarkkaan määritelty. Äänibrändiarkkitehtuurin rakenneanalyysi osoitti, että äänibrändin käyttö on laajaa ja se kattaa monia kontaktipisteitä. Musiikkianalyysi osoitti, että Mastercardin brändiviestien ilmaisussa instrumentaatiolla ja sovituksella on suuri rooli, mutta myös musiikin peruselementtien rakenne toteuttaa niitä. Ottaen huomioon teknologisen kehityksen myötä kasvaneen äänibrändäyksen suosion, tämä pro gradu -työ nostaa esille musiikintutkimuksen keskeisyyden äänibränditutkimukselle.
  • Piirto, Nella (2017)
    Tässä tutkielmassa tutkitaan voiko brändillä olla vaikutusta lastenvaunujen valintaan, sekä pyritään selvittämään asiakkaan näkökulmasta tarkastelemalla brändin vaikutusta lastenvaunujen valintaan. Tutkimuksen viitekehyksessä tarkastellaan brändin yhteyttä lastenvaunujen valintaan tuotteen käyttöarvon, niiden luoman statuksen ja tunteisiin vaikuttavien tekijöiden kautta sekä näiden mahdollista vaikutusta ostoprosessiin. Käyttöarvo on yhteydessä brändikokemukseen sekä asiakkaan ostoprosessissa vaikuttaviin tekijöihin, kuten tiedon etsintään, vaihtoehtojen arviointiin ja tuotteen valintaan. Statuksen on tarkoitus tarkastella brändi-identiteettiprismaa, millaista kuvaa lastenvaunujen valinnalla pyritään välittämään muille henkilöille. Brändisuhdetta tarkastellaan tunteiden ja toiveiden kautta, selvittämällä millaisia vaikutuksia sillä on ostoprosessin eri vaiheissa. Tutkimuksen aineisto kerättiin ryhmäkeskustelun avulla. Keskusteluun osallistui viisi naista, jotka olivat viimeisen vuoden aikana hankkineet lastenvaunut. Tällä tutkimusmenetelmällä pyrittiin saamaan tietoa valintapäätöksiin johtavista tekijöistä. Ryhmäkeskustelussa tulee usein esille tietoa, jota ei ole osattu aikaisemmin tarkastella. Keskustelussa edettiin teoreettisesta viitekehyksestä nousseiden määrättyjen teemojen pohjalta. Ryhmäkeskustelu antoi runsaasti uutta tietoa vaunujen valinnasta ja toi esille myös asioita, joita ei ollut otettu huomioon teoreettisessa viitekehyksessä. Tutkimuksen aineistosta löytyi kaksi lastenvaunujen käyttäjäryhmää. Näitä teemoja ovat ominaisuudet, jotka ovat käyttökokemusten kanssa samassa linjassa. Tutkimuksen perusteella voidaan päätellä, että asiakkaan ostopäätösprosessiin vaikuttavat erityisesti muiden ihmisten kokemukset lastenvaunuista, vaikutusta tuotteen valintaan vaunujen hinnalla sekä sillä, minkälaisessa ympäristössä vaunuilla liikutaan. Tämän tutkimuksen mukaan tarpeen tunnistamisvaiheessa vahvat brändit tuovat vertailukohtaa tuotteen valintaan, mutta niillä ei ole enää välttämättä suurta vaikutusta tuotteen valinnassa.
  • Hakola, Aku (2014)
    Tämä tutkimus juontuu kuluttajien ravintotietämyksen kasvusta ja nykypäivän fitnessbuumista, jotka ovat osaltaan johtaneet urheiluravinnemarkkinoiden tarjonnan kasvuun. Brändiuskollisuuden ollessa keskeinen kilpailukeino yrityksen menestymisessä, koettiin sen tutkiminen urheiluravinnemarkkinoilla mielenkiintoiseksi ja ajankohtaiseksi aiheeksi. Brändiuskollisuuden osatekijöiden, kuten asiakastyytyväisyyden, brändiyhteisön, asiakassuositusten ja tuotteen hinta-laatusuhteen vaikutusta tulevaisuuden ostoaikeisiin ei ole aiemmin samassa mittakaavassa sovellettu Suomen urheiluravinnemarkkinoihin. Koska kuluttajien tulevaisuuden ostoaikeet ovat vahva merkki brändiuskollisuuden tasosta ja tärkeä tekijä yritysten tulevaisuutta ajatellen, haluttiin näiden asioiden yhteys selvittää. Tutkimuksen teoriaviitekehys muodostettiin näiden brändiuskollisuuden osatekijöiden pohjalta, ja niiden ennakko oletuksena oli, että ne johtavat lisääntyneisiin uudelleenostoihin. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena, jonka aineisto kerättiin kyselylomakkeella Pakkotoisto.com voimailufoorumin kautta. Vastauksia saatiin 279 kappaletta kahdentoista päivän aikana. Aineisto analysoitiin SPSS tietojenkäsittelyohjelmistolla käyttäen graafeja, frekvenssitaulukoita, ristiintaulukointia ja Spearmanin korrelaatioajoja. Lisäksi aineiston avoimista kysymyksistä tehtiin kvalitatiivista analyysiä. Tulosten valossa kaikki brändiuskollisuuden osatekijät korreloivat vahvasti keskenään. Korrelointi oli vahvaa myös tulevaisuuden ostoaikeiden kanssa, joten teoriaviitehyksen olettamus pitää siltä osin paikkansa. Brändiuskollisuuden yleinen taso ei näyttäisi olevan kovin kestävällä pohjalla, sillä uskollisuutta rakennetaan parhaiten hinnoittelun avulla. Tämä luo pohjan alan kovalle hintakilpailulle. Itse brändin merkitus valtaosalle kuluttajista on melko vähäinen, hinta-laatusuhteen ollessa ratkaiseva tekijä ostopäätöksissä. Brändiyhteisön kautta brändiuskollisuutta pystytään luomaan, mikäli brändin takana on suosittu ja sosiaalisessa mediassa aktiivinen sponsoriurheilija. Kuluttajat suosivat ostoksissaan nettikauppaa sen helppouden, valikoimien ja hyvän hinta-laatusuhteen vuoksi. Päivittäistavarakauppojen valikoimia pidetään suppeina ja kalliina, mutta positiisena asiana pidettiin sitä, että lähes jokaisesta päivittäistavarakaupasta löytyy jonkin verran urheiluravinteita. Vertailevassa bränditutkimuksessa Fitnesstukku pisteytyi parhaiten useimpien brändiuskollisuuden osatekijöiden, kuten asiakastyytyväisyyden, uudistuskyvyn ja tulevaisuuden ostoaikeiden osalta. Fast pisteytyi korkeimmalle brändiyhteisön sekä markkinoinnin ja mainonnan osalta. Kokonaisuudessaan Suomen urheiluravinnemarkkinoita pidetään kattavina ja niiden kilpailun määrää terveenä. Kotimaisten yritysten tuotekehittelyn tuloksena syntyneiden uutuustuotteiden ja nettikaupan puolella hintaan ja valikoimiin panostavien yritysten johdosta kokonaistarjonta tyydyttää suurilta osin kuluttajien tarpeet.
  • Nevanlinna, Saija (2014)
    Sosiaalisen median hyödyntäminen brandiviestinnässä nähdään kasvavana suuntauksena. Sosiaalisen median käytön yleistyminen on johtanut muutoksiin yritysten liiketoimintaympäristössä. Brandiviestinnän suunnittelun pääpainopiste on siirtynyt perinteisistä markkinointimenetelmistä Internetiin ja sosiaaliseen mediaan. Markkinointiviestiväylän tai -väylien valinnasta on samalla tullut yksi merkittävimmistä yritysten brandiviestintästrategiaa koskevista päätöksistä. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten kuluttajat suhtautuvat brandiviestintään ruokablogeissa. Tutkimuksessa tarkastellaan ruokablogien toiminnallisuuden ja käyttökulttuurin sopivuutta brandiviestinnän välineeksi. Brandiviestinnän toimivuuden mittarina käytetään kuluttajien suhtautumista brandiviesteihin. Tutkimuksen lähestymistavaksi valittiin kvalitatiivinen tutkimusmenetelmä. Tutkimusaineiston keräämisessä käytettiin aineistotriangulaatiota. Aineisto kerättiin havainnoimalla ja teemahaastatteluilla. Havainnoinnilla kerätty aineisto koostuu ruokablogien keskustelualustojen kommenteista. Havainnoinnin lisäksi haastateltiin 11 ruokablogin seuraajaa. Aineistosta selvisi, että kuluttajien motiivit seurata ruokablogeja ovat yksilöllisiä. Nämä motiivit vaikuttavat siihen, miten kuluttajat suhtautuvat brandiviestintään ruokablogeissa. Ruokablogien selailu ei ole kuluttajille pelkästään ajanvietettä, vaan niistä etsitään myös tietoa, mielipiteitä, kokemuksia ja tukea ostopäätöksille. Kuluttajat osallistuvat brandiviestintään ruokablogeissa. Blogien brandiviestin arvo perustuu pitkälti kuluttajien omaan toimintaan. Haastateltavat kokivat brandiviestinnän vaikuttavan heidän mielikuviin ja käsityksiin brandista, mikäli heillä ei ollut aiempaa omakohtaista kokemusta brandista. Brandiviestin ja sen lähettäjän tunnistaminen koettiin vaikeaksi. Brandiviestinnän nähtiin olevan olennainen osa ruokablogien sisältöä ja toimintaa. Parhaassa tapauksessa ruokablogit ovat tehokas brandiviestintäväylä. Kuluttajista on tullut yhä pysyvämpi osa yritysten brandiviestintää. Brandiviestintä ja brandimaininnat blogeissa ovat kuluttajien silmissä usein sama asia. Kaikki brandimaininnat nähdään brandin ilmentymänä, mikä tarkoittaa sitä, että ne voivat vaikuttaa kuluttajien mielikuviin brandista. Blogien kautta tapahtuvan brandiviestinnän haasteena on tuottaa mielenkiintoisia brandiviestejä, jotka jäisivät kuluttajien mieliin.
  • Känkänen, Outi (2006)
    Tämä pro gradu –tutkielma on laadullinen tapaustutkimus, jossa tutkitaan brandin rakentamista ja viestintää www-sivuilla relationaalisen viestintänäkemyksen näkökulmasta. Tutkimusaineisto koostuu Internetissä valmiina olevasta aineistosta, Pampersin ja Libero-vaipan www-sivuista. Työn teoreettisen taustan muodostavat relationaalinen viestintämalli (Karvonen 1999), brandin rinnakkaistermin mielikuvan ja mielikuvien syntymallien tarkastelu sekä brandin markkinointi ja markkinointiviestintä www-sivuilla. Tutkimuksen pääpaino ole pelkkien kirjallisten tekstien tai kuvien analysoinnissa, vaan multimedian keinoin www-sivuilla esitetyn brandia ilmentävän representaation (tekstien, kuvien ja äänien yhdistelmä), kokonaisuuden, tarkastelussa. Brandin representaation tarkastelussa tekijä tukeutuu Mitran ja Cohenin (1999) systemaattisen tekstianalyysin yhteydessä esittämiin seikkoihin www-tekstin erityispiirteiden huomioimisesta sekä Janne Seppäsen (2005) määritelmiin representaatiosta ja multimodaalisuudesta ja Minna Tarkan (2000) ajatukseen käyttöliittymästä vuorovaikutteisena kuvana. Yhteistä näille näkökulmille on se, että niissä kuvaruudulla näkyvä aineisto ymmärretään multimedian keinoin järjestetyksi, erilaisten esitystapojen yhdistelmäksi. Tekstin retoriikan ja hypertekstin lukemista koskevien erityispiirteiden sekä näistä syntyvien mahdollisten luentojen ja niiden merkitysten osalta tekijä tukeutuu Sosnoskin (1999) esitykseen konfiguroinnista retorisena analyysitapana. Kokonaisanalyysi koostuu molempien tutkimustapausten, Liberon ja Pampersin www-sivustojen, osalta seuraavista osa-analyyseista: teemoittelusta, www-sivustojen tekstianalyyseistä, brandi-identiteetin kokonaisuuden ja brandiviestinnän analyyseistä sekä sivustoihin liittyvien mahdollisten luentojen retorisesta analyysista. Analyysin tulosten perusteella varsinaiset tuotteet, vaipat, eivät ominaisuuksiltaan ja toiminnallisilta hyödyiltään oleellisesti eroa toisistaan, minkä vuoksi markkinoijat pyrkivät erilaistamaan tuotteitaan muilla tavoilla. Tarkastellut brandit pyrkivät erilaistumaan toisistaan ja muista kilpailijoistaan brandin persoonallisuuden ja siihen liittyvien symbolien, arvoväittämän tunnepohjaisten ja käyttäjän persoonallisuutta ilmaisevien hyötyjen painotusten sekä tavoittelemansa asiakassuhteen avulla. Persoonallisuuden ja asiakassuhteen osalta voisi tiivistää, että Libero vertautuu vanhemman vertaiseen ystävään, Pampers puolestaan asiantuntijaan. Kaksi jokseenkin samanlaista tuotetta edustavaa markkinoijaa voi erilaistaa tuotteensa viestinnässään mielikuvien avulla, brandia rakentamalla. Brandin www-sivujen lukijat kokevat brandin henkilökohtaisesti. Brandiin liittyvällä näkökulmien ja merkitysten moninaisuudella on yhtymäkohta relationaaliseen viestintänäkemykseen ja relationaaliseen näkemykseen mielikuvista: samoin kuin Karvonen (1999) esittää järviesimerkillään, miten eri ihmiset antavat järvelle eri merkityksiä omasta näkökulmastaan ja todellisuudestaan käsin, myös www-sivujen elementtien synnyttämien erilaisten mielikuvien perusteella syntyvät mahdolliset näkökulmat tai tulkinnat antavat www-sivulle ja brandille erilaisia merkityksiä. Eri osapuolet suhteutuvat brandiin perspektiivisesti vain rajallisessa suhteessa, minkä perusteella kullekin brandista syntyvä merkitys edustaa yksipuolista ymmärrystä. Jos olisi mahdollista kerätä kaikkien osallisten käsitykset yhteen, voisi tarkastella kohteen, brandin, 'todellisuutta', joka siten edustaisi mahdollisimman monipuolista ymmärrystä. Samasta asiasta, esimerkiksi lasten vaipoista merkityksineen, voidaan siis puhua hyvin monilla toisistaan eroavilla tavoilla.
  • Joensuu, Rosa (2022)
    Use of selective distribution has increased in response to growth of online sales. However, the question regarding when and how selective distribution systems can be used in order to protect brand image has remained somewhat unclear. This research seeks to answer two questions. Firstly, whether the nature of the product can justify the use of selective distribution, and secondly, should luxury brands be protected over other brands. Court of Justice of the European Union (CJEU) has weighed the matter in some rulings, but room for interpretation remains. The research is divided into seven chapters. The legislative framework in the EU is presented in Chapter 2. The European Commission has adopted new Vertical Block Exemption Regulation and new Vertical Guidelines on 10 May 2022. This new regulation will be presented and referred to through the research. Chapter 3 presents objectives of using selective distribution. Chapter 3 also discusses the economic and consumer perspectives of the subject. Method of the research is legal-dogmatic. Competition effects of selective distribution are discussed in Chapter 4. In Chapter 5, the concept of “aura of luxury” is addressed and the chapter aims to provide an overview of what in fact is “luxury”. Chapter 5 also presents brand desirability and consumer commitment to brands in order to outline the factors that make consumers desire branded goods. Case law is presented in Chapter 6 in order to give insight on how the matter has been assessed by the CJEU. Chapter 6 leads to the conclusions of the seventh and last chapter.
  • Jääskeläinen, Jannica (2018)
    The pressure toward companies to tackle the challenges of our societies has grown higher. Consumers are expecting companies not only to consider their impact on the society in form of corporate social responsibility (CSR), but to explicitly express their stances on socio-political issues. Also, while the concept of CSR is currently being reshaped, the ways in which CSR is communicated are changing. Thus, the purpose of this thesis is to deepen the understanding of how CSR is communicated in the context of social media from the perspective of new CSR. The theoretical framework of this thesis builds on literature about CSR, social movements, and CSR communication on social media. The literature review constructs a framework of new CSR, which in this study means extended responsibilities that derive from the concepts of political CSR, corporate advocacy and activism. Some of the main source materials are provided by Aronczyk (2013), Baur and Wettstein (2016), London (2010) and Schrerer and Palazzo (2011). The study approach is qualitative, and the data consists of the Finnish textile company Finlayson’s Facebook posts from 2016 to 2017. The analysis is data-driven but guided by the theoretical framework. The analysis methods used are qualitative theme analysis and frame analysis. The findings of this study indicate that Finlayson’s CSR communication is a hybrid mix of traditional and new CSR. The study finds that the main CSR-related themes Finlayson communicates are environmental protection and political grievances. The first is an indication of a traditional CSR theme, and the study implies that these kinds of traditional CSR topics have now found their way into new platforms such as social media. However, political grievances imply an orientation toward newer CSR. The company addresses controversial socio-political issues and takes stances, for instance, on LGBT rights, racism and equal pay. When it comes to the ways in which Finlayson communicates CSR, this study identifies three responsibility communication frames: the credibility frame, the captaincy frame, and the cooperation frame. The credibility frame emphasizes past CSR initiatives and communication is informative and one-way by nature. The captaincy frame emphasizes the company’s future aspirations, and responsibility is personified to the CEO of the company, thus indicating forms of CEO activism. The cooperation frame emphasizes collaboration and establishing a mutual understanding between the company and its stakeholders. Furthermore, the cooperation frame mobilizes the company’s stakeholders to take action. Thus, the results imply that new CSR should be understood as an integral part of CSR studies and that the relationship between activism and CSR has become increasingly fluid.
  • Heinilä, Lassi Matti Petteri (2017)
    Cyanobacteria, also referred as blue-green algae, are abundant everywhere on earth inhabi-ting terrestrial and marine environments and living in symbiosis with several other organisms. Cyanobacteria were the first oxygenic photosynthetic organisms on earth and many species are also capable of fixing atmospheric nitrogen which makes them important primary produ-cers in many ecosystems. Cyanobacteria are nevertheless best known for producing toxic compounds. Cyanobacteria produce a variety of bioactive compounds including toxic ones. Some of these compounds have a potential as drugs. Most of these compounds are produ-ced by nonribosomal peptide synthetases and polyketide synthases. Nostoc sp. CENA543 is a cyanobacteria isolated from Brazilian wetland Pantanal. The strain was found to produce hepatptoxic nodularin, bioactive anabaenopeptins and a pre-viously unkown peptide. In this work the chemical structure and the biosynthetic gene cluster of the unkown peptide were characterized. Amount of produced nodularin was measured and biosynthetic genes of nodularin and anabaenopeptins were examined. Also the optimal growth conditions for the strain were studied. Essential methods applied in this work were liquid cromatography and mass spectromet-ry. To examine the biosynthetic genes DNA extraction methods and bioinformatic tools such as AntiSMASH, BLAST, Artemis and BioEdit were applied. The growth conditions were in-vestigated on different growth media. Bioactivity of the compounds were examined on disc diffusion assays and with the Kawabata method for enzyme activity. The results of this study show that Nostoc sp. CENA543 produces toxic amounts of no-dularin. The novel peptide group was named pseudospumigins. Six variants of pseudospu-migins were observed, the main variant being pseudospumigin A. Amino acid sequence of pseudospumigin A is Hpla-D-Hty-L-Ile-Argininal with mass of 612,4 Da. Gene clusters of nodularin and anabaenopeptin match corresponding genes of Nodularia spuimigena CCY9414. The biosynthetic genes of pseudospumigin have high resemblance to spumigin genecluster of Nodularia spuimigena CCY9414. Change in adenylation domain substrate specificity and deletion of three additional genes would axplain the difference between pseu-dospumigins and spumigins.
  • Kanniainen, Veli-Matti (2020)
    Rintasyöpä on naisten yleisin syöpä. On arvioitu, että kaikista rintasyöpätapauksista noin 5-10%:n taustalla on perinnöllinen alttius. Näistä tapauksista noin 25% liittyy geenivirheisiin BRCA1- tai BRCA2- geeneissä, jotka ovat tärkeimmät ja tunnetuimmat rintasyövän alttiusgeenit. BRCA-geenivirheet ovat väestötasolla harvinaisia, mutta merkitys yksilölle on suuri: BRCA1-kantajanaisen kumulatiivinen riski sairastua rintasyöpään 80 vuoden ikään mennessä on 72% ja munasarjasyöpään 44%. BRCA2-kantajanaisen vastaavat riskit ovat 44% ja 17%. Tietoa BRCA-geenivirheistä käytetään myös yhä enenevässä määrin hoitoa suunniteltaessa. Tutkimuksen tavoitteena oli verrata eteläsuomalaisen väestön BRCA-geenien patogeenisia variantteja ja niiden ominaisuuksia rinta- ja munasarjasyöpäalttiudesta aiemmin julkaistuun tutkimustietoon. Tutkimus toteutettiin retrospektiivisenä kohorttitutkimuksena yhteensä 1458:sta vuosina 1997-2014 HYKS:in kliinisen genetiikan yksikössä BRCA-geenitestatusta henkilöstä. Tutkimustiedot kerättiin sairaskertomuksiin kirjatuista tiedoista. Tutkimuksen tulokset vahvistavat aiempaa käsitystä BRCA-positiivisesta rinta- ja munasarjasyövästä. Tutkimuksen kohteena olleesta henkilöistä yhteensä 372:lta (25%) löytyi patogeeninen BRCA-variantti: 126 (14%) seulontatutkimuksissa ja 246 (42%) kohdennetuissa tutkimuksissa. BRCA-rintasyöpään sairastutaan nuorena, tässä aineistossa noin kaksi vuosikymmentä muuta rintasyöpää nuorempana. Patogeeniset BRCA1-variantit altistavat erityisesti kolmoisnegatiiviselle rintasyövälle ja munasarjasyövälle, patogeeniset BRCA2-variantit erityisesti miehen rintasyövälle. Alle 30-vuotiailla todetuista rintasyövistä vain 13% oli BRCA-positiivisia. Suvun munasarjasyövät ovat rintasyöpää merkittävämpi ennustetekijä positiiviselle BRCA-testitulokselle. Rinta- ja munasarjasyöpä samalla ihmisellä, joko geenitestatulla henkilöllä itsellään tai hänen sukulaisellaan, ennustaa erityisen vahvasti positiivista testitulosta. Johtuen Suomen väestöhistoriasta, tietyt patogeeniset BRCA-variantit ovat Suomessa yliedustettuina muuhun maailmaan verrattuna. Tämä näkyy erityisesti patogeenisten BRCA2-varianttien kohdalla. (211 sanaa)
  • Huhtanen, Julianna (2019)
    Irtaantumiskorvauksella tarkoitetaan julkisen ostotarjouksen yhteydessä käytettävää sopimusperusteista instrumenttia, jota koskeva ehto sisällytetään tavanomaisesti tarjouksentekijän ja kohdeyhtiön välillä solmittavaan yhdistymissopimukseen. Irtaantumiskorvausta koskeva sopimusehto velvoittaa kohdeyhtiön maksamaan tarjouksentekijälle tietyn suuruisen rahallisen korvauksen, mikäli kohdeyhtiön hallituksen ja tarjouksentekijän välillä neuvoteltu ostotarjous jää toteutumatta jostakin osapuolten ennalta määrittämästä syystä. Keskeisin maksuvelvollisuuden laukaiseva syy on se, että kohdeyhtiön osakkeenomistajat hyväksyvät kilpailevan ostotarjouksen. Kyseinen sopimusehto toimii siten ostotarjouksen suojamekanismina, jolla pyritään lisäämään suunnitellun yritysoston toteutumisen todennäköisyyttä sitouttamalla sekä kohdeyhtiötä että tarjouksentekijää ostotarjouksen toteutumisen edistämiseen. Kohdeyhtiön sitoutumisella irtaantumiskorvausehtoon voidaan kuitenkin nähdä olevan rajoittava vaikutus kohdeyhtiön osakkeenomistajien mahdollisuuteen päättää vapaasti tarjouksentekijän tekemän ostotarjouksen tai mahdollisen kilpailevan ostotarjouksen hyväksymisestä. Tätä rajoittavaa vaikutusta taas voidaan pitää ongelmallisena, sillä kohdeyhtiön osakkeenomistajat eivät tule yhdistymissopimuksen osapuoliksi. Irtaantumiskorvausten käyttö on levinnyt kansainväliseen ostotarjouskäytäntöön Yhdysvalloista rajat ylittävien ostotarjousten välityksellä. Ilmiöön on reagoitu eri maissa toisistaan poikkeavin sääntelytavoin. Tässä tutkielmassa vertaillaan Yhdysvaltain, Ison-Britannian, Suomen ja Ruotsin irtaantumiskorvauksia koskevia sääntelyratkaisuja. Yhdysvalloissa irtaantumiskorvausten käyttö on lähtökohtaisesti sallittua, joskin sille on oikeuskäytännössä asetettu tiettyjä rajoituksia. Isossa-Britanniassa irtaantumiskorvaukset ovat kiellettyjä rajattuja poikkeuksia lukuun ottamatta. Vastaavat sääntelyratkaisut ovat siirtyneet oikeudellisina siirrännäisinä Suomeen ja Ruotsiin. Irtaantumiskorvausten käyttö on nykyään myös Ruotsissa kiellettyä, kun taas Suomessa kohdeyhtiön hallituksen sallitaan sopivan korvauksesta edellyttäen, että sopiminen on yhtiön osakkeenomistajien edun mukaista. Tutkielmassa mielenkiinto kohdistuu mainittujen sääntelyerojen taustalla oleviin syihin ja vertailtavissa maissa tehtyjen sääntelyratkaisujen tarkoituksenmukaisuuteen. Tutkielmassa tarkastellaan ensin Yhdysvaltain ja Ison-Britannian vastakkaisia sääntelyratkaisuja selittäviä historiallisia, yhteiskunnallisia ja oikeudellisia tekijöitä. Keskeiseksi irtaantumiskorvaussääntelyn erojen taustasyyksi tunnistetaan kyseisissä maissa 1950- ja 60-luvuilla omaksuttu erilainen suhtautuminen kohdeyhtiöiden pyrkimyksiin suojautua vihamielisiltä ostotarjouksilta. Näkemyserot ovat heijastuneet myös siihen, kuinka laaja toimivalta kohdeyhtiön hallitukselle on katsottu olevan perusteltua antaa koskien hallituksen ystävällismieliseksi katsoman ostotarjouksen toteutumisen edistämistä. Lisäksi tutkielmassa korostetaan Ison-Britannian osalta institutionaalisten sijoittajien ja Yhdysvaltain osalta yhtiöjohdon merkitystä ostotarjouksen suojamekanismeja koskevan sääntelyn kehittämisessä. Sääntelyeroihin todetaan edelleen vaikuttaneen kyseisten maiden osakeyhtiölainsäädännössä vallitseva painotusero sääntelyn osakkeenomistaja- ja hallituskeskeisyyden välillä. Toiseksi tutkielmassa selvitetään sitä, voidaanko irtaantumiskorvausten käytön kieltämistä vai sallimista pitää puollettavampana sääntelyvaihtoehtona. Tarkastelussa keskitytään tältä osin eritoten irtaantumiskorvausten taloudellisia vaikutuksia koskeviin empiirisiin tutkimuksiin. Empiirisen tutkimustiedon todetaan viittaavan siihen, että irtaantumiskorvausten käyttö vaikuttaa myönteisesti ostotarjousaktiivisuuteen ja tarjousvastikkeisiin sisältyviin preemioihin. Tutkielmassa päädytään puoltamaan määrältään kohtuullisten irtaantumiskorvausten sallimista Yhdysvaltoja vastaavalla tavalla myös Isossa-Britanniassa. Tutkielmassa analysoidaan vielä yhdysvaltalaisen ja isobritannialaisen sääntelyratkaisun soveltuvuutta suomalaiseen ja ruotsalaiseen sääntely- ja markkinakontekstiin. Irtaantumiskorvausten käytön sallivan sääntelyratkaisun todetaan olevan vastakkaista sääntelyratkaisua yhdenmukaisempi yhtiön johdon fidusiaarisia velvollisuuksia koskevan suomalaisen ja ruotsalaisen sääntelyn kanssa. Irtaantumiskorvausten merkitys ostotarjouksen toteutumista kilpailevilta ostotarjouksilta suojaavana mekanismina katsotaan kuitenkin Suomen ja Ruotsin markkinakonteksteissa vähäiseksi. Irtaantumiskorvauksen käytön sallivan sääntelyn todetaan tästä huolimatta voivan lisätä potentiaalisten tarjouksentekijöiden ostotarjoushalukkuutta myös kyseisissä maissa. Tutkielmassa puolletaankin yhdysvaltalaisen sääntelyratkaisun omaksumista myös Suomessa ja Ruotsissa kyseisen sääntelyratkaisun ostotarjousaktiivisuutta ja siten valtamarkkinoiden allokatiivista tehokkuutta mahdollisesti lisäävän vaikutuksen johdosta.