Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Title

Sort by: Order: Results:

  • Hirvonen, Heikki (2019)
    Modernissa digitaalisessa yhteiskunnassa verkkokäyttäytymistiedon hyödyntämisen merkitys on kasvanut merkittäväksi. Verkkokäyttäytymistiedon keräämistä koskeva keskeinen sääntely on myös ollut murroksessa viime vuosina. Euroopan komissio julkaisi tammikuussa 2017 ehdotuksensa uudeksi sähköisen viestinnän tietosuoja- asetukseksi, joka tulee korvaamaan nykyisen sähköisen viestinnän tietosuojadirektiivin. Myös Euroopan unionin yleisen tietosuoja-asetuksen (EU) 2016/679 soveltaminen on alkanut toukokuussa 2018. Tutkielman tarkoituksena on perehtyä verkkokäyttäytymistiedon keräämiseen liittyviin suostumusvaatimuksiin ja niihin liittyviin ongelmiin nykyisen sääntelykehikon valossa. Tarkastelussa perehdytään myös näiden ongelmien mahdollisiin ratkaisuihin ja valmisteilla olevan sähköisen viestinnän tietosuoja-asetuksen mahdollisiin vaikutuksiin. Suostumusvaatimuksien tarkastelemisen edellyttää erityisesti suostumuksen käsitteen määrittelemistä eli pätevälle suostumukselle asetettavien vaatimuksien systematisoimista sekä vaatimuksien toteuttamisen tulkintaa verkkoympäristössä. Suostumuksen käsitteen määrittelemisen lisäksi suostumusvaatimuksien tarkempi selvittäminen edellyttää myös yleisen tietosuoja-asetuksen ja sähköisen viestinnän tietosuojadirektiivin soveltamisalojen vertailemista ja niiden vaikutuksen arvioimista suostumusvaatimuksien tulkinnan kannalta. Verkkokäyttäytymistiedon keräämiseen liittyvien suostumusvaatimuksien arvioimisen kannalta yleisen tietosuoja- asetuksen sääntelyn lisäksi keskeisin sääntely liittyy sähköisen viestinnän tietosuojadirektiivin päätelaitteiden suojaa koskevan 5(3) artiklan sääntelyyn ja siinä säädettyihin suostumusvaatimuksiin. Nykyisen sääntelykehikon puitteissa pätevän suostumuksen pyytäminen ja sen edellyttämän informaation tarjoaminen verkkoympäristössä vaikuttavat ongelmallisilta. Nykyinen sääntelykehikko näyttäisi myös mahdollistavan useita erilaisia tulkintoja suostumuksen pyytämistavan osalta. Osaa mahdollisista tulkinnoista voidaan pitää yleisen tietosuoja-asetuksen ja sähköisen viestinnän tietosuojadirektiivin perimmäisien tarkoituksien vastaisina. Valmisteilla oleva sääntely vastaa tämän hetkisten tietojen valossa osittain näihin ongelmiin.
  • Aarnio, Matti (2004)
    Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli dialogi-teorian näkökulmasta tarkastella verkkokeskusteluissa tapahtuvaa asiantuntijuuden kehittämistä. Tutkimuksen metodinen lähestymistapa on lähinnä keskustelunanalyyttinen ja siinä keskitytään pääasiallisesti verkkokeskustelujen dialogisen rakenteen ja etenemisen selvittämiseen.Dialogia keskustelumuotona käsittelevät teoriat sekä dialogin kehittymistä kuvaava neljän keskustelukentän teoria muodostavat tutkimuksen teoriataustan. Tutkimuksella pyrittiin vastaamaan seuraaviin kysymyksiin: 1. Missä keskustelukentissä asiantuntijuuden kehittäminen tapahtuu verkkokeskusteluissa? 2. Miten siirtyminen keskustelukenttien välillä tapahtuu? 3. Mitä dialogisia toimintatapoja verkkokeskusteluissa esiintyy? 4. Miten dialogin symmetria toteutuu verkkokeskusteluissa? 5. Minkälaisia tiimienvälisiä eroja verkkokeskusteluissa esiintyy keskustelukenttien, dialogisten toimintatapojen, dialogin symmetrian suhteen? Tutkimuksessa käytetty tutkimusmenetelmä rakennettiin aikaisempien verkossa tapahtuvan dialogin tutkimiseen käytettyjen menetelmien sekä dialogin kehittymistä kuvaavan keskustelukenttäteorian pohjalle. Tutkimuksen aineisto kerättiin johtamisen erikoisammattitutkintoon valmistavaan koulutukseen kuuluvista verkkokeskusteluista. Tutkimushenkilöt olivat sivistystoimenjohtajia, opetuspäälliköitä ja rehtoreita (12 naista, 12 miestä). Tutkimuksessa analysoitiin yhteensä 10 keskustelua, jotka sisälsivät 340 viestiä. Verkkokeskustelut jakautuivat koko koulutusryhmän keskusteluihin sekä koulutusryhmästä muodostettujen neljän eri tiiminkeskusteluihin. Tulokset osoittavat, että dialogin kehittymisen kannalta verkkokeskusteluissa eniten ongelmia aiheuttavat keskustelujen symmetrisyyden toteutuminen ja yhteisen ymmärryksen luominen. Erityisen vaikeaksi verkkokeskusteluissa osoittautui taustateorian mukaiseen luovaan, virtaavaan dialogiin pääseminen. Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että asiantuntijuuden kehittämiseen pyrkivän, dialogi-teorianmukaisen verkkokeskustelun synnyttäminen on vaikeaa ja vaatii tietoista dialogin taitojen harjoittelemista.
  • Väisänen, Noora (2019)
    Tämä pro gradu -tutkielma käsittelee julkista keskustelua koskien huumeiden käyttöhuoneiden perustamista Helsinkiin. Tarkempana tutkimustehtävänä on selvittää verkkokeskusteluja tutkimalla, miten keskustelijat asemoituvat huumeiden käyttöhuoneiden perustamiseen ja millaisia retorisia keinoja he käyttävät positioidensa vahvistamiseksi. Tutkimuksen teoreettis-metodologinen viitekehys muodostuu sosiaalisesta konstruktionismista ja retoriikan tutkimuksesta. Todellisuutta lähestytään vuorovaikutuksessa ja yhteiskunnallisessa kontekstissa rakentuvana. Huumeiden käyttöhuoneen perustamisesta käytävä julkinen keskustelu linkittyy Suomen huumausainepolitiikan historiaan sekä ajankohtaiseen kansainväliseen ja yhteiskunnalliseen tilanteeseen. Tutkimuksen aineisto koostuu kolmesta Helsingin Sanomien uutista koskevasta verkkokeskustelusta. Uutiset käsittelevät Helsingin kaupunginvaltuustossa maaliskuussa 2018 tehtyä aloitetta koskien valvotun huumeiden käyttöhuoneen perustamista Helsinkiin. Verkkokeskustelua on käyty Helsingin Sanomien kommenttipalstoilla 11.4.–22.11.2018. Tutkimusmenetelmänä käytetään retorista diskurssianalyysia. Tutkimuksen perusteella huumeiden käyttöhuoneiden perustamisesta käytävä yhteiskunnallinen keskustelu on vahvasti polarisoitunutta. Verkkokeskustelussa huumeiden käyttöhuoneita asemoidutaan joko puolustamaan tai vastustamaan. Keskustelijat vahvistavat ottamiaan argumentaatiopositioita tuottamalla erilaisia diskursseja ja käyttämällä retorisia keinoja monipuolisesti. Keskustelussa korostuu hyökkäävä ja vaihtoehdottomuuteen vetoava retoriikka, jotka vahvistavat keskustelun kahtia jakautuneisuutta. Käyttöhuoneita puolustavat nojaavat argumenteissaan huumeiden käyttäjien ihmisoikeuksien puolustamiseen, kun taas vastustavat leimaavat käyttöhuoneet moraalittomiksi. Tutkimus osoittaa huumeiden käyttäjiin kohdistuvan vahvoja stereotypioita ja stigmoja, jotka vahvistavat huumeiden käyttäjien yhteiskunnasta syrjäyttämistä. Keskustelussa kuuluu vahvasti myös huumeiden käyttäjiä ja heidän oikeuksiaan puolustava ääni. Verkkokeskustelu noudattaa hyvin pitkälti samoja piirteitä muun julkisen keskustelun kanssa, mikä vahvistaa aikaisemmissa tutkimuksissa esiin nostettua median ja ajankohtaisen politiikan vaikutuksesta kansalaisten muodostamiin mielipiteisiin.
  • Jussilainen, Rosa (2022)
    Objective of the study. Due to technological development, online learning and online learning environments have made significant strides forward, and online interaction between students has become an important feature in learning. The Toward better learning course, arranged by the University of Helsinki, centers around promoting students’ study skills and comprehensive well-being. There is a demand for it, as students’ mental well-being has declined during the 21st century. The pedagogical methods utilized during the course are personal reflections, group discussions and peer support. The focus of this thesis is the peer-to-peer online communication in the university context. The aim is to examine what kind of interaction and peer support the course enables, and how students perceive them. Methods. The qualitative research material consisted of two parts: the group discussions and the students’ final reports of the course held in the fall of 2020. The online discussion contained 645 individual messages and the final reports were personal reflections written by the students at the end of the course. The study group comprises the groups in which every student (n=32) gave their permission for the research. The material was analysed using data-driven content analysis. Results and conclusions. The online interaction between the students was appropriate, positive, and encouraging – although, occasionally, the discussions remained rather inactive. Non-interaction, conversations with strangers, superficial messages, scheduling, and group size caused challenges, but the conversations enabled peer support, sharing tips, getting to know one other, and broadening one’s perspective. Although students’ experiences of the meaningfulness and usefulness of the online interaction varied, the interaction could be considered partially successful. Online interactions as a part of online learning are here to stay, but further research would be needed to ascertain how students’ online interaction and peer-to-peer support could be developed and supported both qualitatively and quantitatively in the university context.
  • Iivonen, Marjut (2002)
    The study examines one case of students' experiences from the activity in a collaborative learning process in a networked learning environment, and explores whether or not the experiences explain the participation or lack of participation in the activities. As a research task the students' experiences in the database of the networked learning environment, participating in its construction, and the ways of working needed to build the database, were examined. To contrast the students' experiences, their actual participation in the building of the database was clarified. Based on actual participation, groups more active and more passive than average were separated, and their experiences were compared to each other. The research material was collected from the course Cognitive and Creative Processes, which was offered to studentsof the Department of Textile Teacher Education in University of Helsinki, and students of the Departments of Teacher Education Units giving textile education in Turku, Rauma and Savonlinna in the beginning of 2001. In this course, creativity was examined from a psychological and sosiocultural context with the aim of realizing a collaborative progressive inquiry process. The course was held in a network-based Future Learning Environment (Fle 2) except for the starting lecture and training the use of the learning environment. This study analyzed the learning diaries that the students had sent to the tutor once a week for four weeks, and the final thoughts written into the database of the learning environment. Content analysis was applied as the research method. The case was enriched from another point of view by examining the messages the students had written into the learning environment with the social network analysis. The theoretical base of the study looks at the research of computer-supported collaborative learning, the conceptions of learning as a process of participation and knowledge building, and the possibilities and limitations of network-based learning environments. The research results show, that both using the network-based learning environment and collaborative ways of studying were new to the students. The students were positively surprised by the feedback and support provided by the community. On the other hand, they also experienced problems with facelessness and managing the information in the learning environment. The active students seemed to be more ready for a progressive inquiry process. It can be seen from their attitudes and actions that they have strived to participate actively and invested into the process both from their own and the community's point of view. The more passive students reported their actions to get credits and they had a harder time of perceiving the thoughts presented in the net as common progression. When arranging similar courses in the future, attention should be paid to how to get the students to act in ways necessary for knowledge building, and different from more traditional ways of studying. The difficulties of students used to traditional studying methods to adapt to collaborative knowledge building were evident on the course Cognitive and Creative Processes.
  • Koponen, Eija-Leena (2012)
    Suomessa vuoden 2011 syksyllä aloitettu lukukausimaksukokeilu EU- ja ETA-maiden ulkopuolisille maisterivaiheen opiskelijoille on herättänyt laajaa keskustelua ja huolta mm. ylioppilaskunnissa. Tämän tutkielman alkuperäinen tavoite oli selvittää kyselytutkimuksen avulla miten lukukausimaksukokeilu vaikuttaa opiskelija-ainekseen, sillä on todisteita siitä että maksujen käyttöönotto vaikuttaa negatiivisesti alemmista sosioekonomisista luokista tulevien korkeakouluun hakeutumiseen. Yllättävän pieni maksavien opiskelijoiden määrä muutti tutkimuksen otteen pilotiksi, jonka tavoitteena oli testata niin lomaketta kuin tutkimuskysymystä laajempaa jatkotutkimusta varten. Lisäksi tavoitteena oli hankkia tietoa ulkomaalaisten opiskelijoiden taustoista, asenteista ja rahankäytöstä. Tutkimuksen aineisto on kerätty Aalto-yliopiston maisteriohjelmien ulkomaalaisilta opiskelijoilta tutkimusta varten laaditulla verkkokyselylomakkeella. Verkkokyselylomakkeella on monta muista tiedonkeruutavoista poikkeavaa ominaisuutta, joita käsitellään tutkielmassa. Lisäksi vastauskadon ehkäisyyn perehdytään kyselylomakkeen rakentamisvaiheessa. Kyselyn muuttujat mittaavat opiskelijoiden sosioekonomisen taustan lisäksi motivaatiota hakeutua Suomeen opiskelemaan ja asenteita lukukausimaksuja kohtaan. Aineistoa analysoidaan esimerkinomaisesti faktorianalyysillä sekä ryhmittelyanalyysillä. Faktorianalyysin teko aloitetaan konfirmatorisella lähestymistavalla jatkaen eksploratiivisella otteella. Ryhmittelyanalyysi muodostetaan kahta faktoripistemuuttujaa käyttäen hierarkisilla ja ei hierarkisella metodilla. Ryhmiä pyritään kuvailemaan taustamuuttujien avulla. Lisäksi menetelmien teoriaa esitellään tutkielmassa laajemmin. Tutkielman tulokset monimuuttujamenetelmien osalta jäivät vaatimattomiksi ensinnäkin tutkimuskysymysten muututtua pilottimaiseksi kohderyhmän laajentamisen myötä. Lisäksi aineiston muuttujien jakaumat olivat liian vinoja hyvien analyysien tekemiseksi. Näin ollen tulokset toimivat esimerkkeinä, jos tutkimusta päätetään uusia. Pilottitutkimuksena tutkimus on onnistunut ja ja sen avulla saatiin paljon tietoa kyselyn teosta sekä opiskelijoista. Tutkimusta uusittaessa on syytä käyttää lyhyempää kyselylomaketta ja ottaa paremmin huomioon kaikki erityisryhmät ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden joukossa. Kyselytutkimuksen vastausprosentti oli hyvä (n. 46 %), mikä johtunee opiskelijoita kiinnostavan aiheen lisäksi, siitä että tutkimukseen osallistumisen porkkanana oli 100 euron lahjakortin arvonta. Kysely suunniteltiin ja toteutettiin noudattaen kirjallisuudessa esitettyjä ohjeita ja kyselylomakkeeseen vastattiin tasaisesti, joten myös itse kysely oli vähintäänkin melko onnistunut. Valitettavasti keskeyttäneistä ei ollut tilaisuutta saada informaatiota ja vastauskatoanalyysi jäi tyngäksi. Tutkimuksen tuloksia voi sinällään käyttää hyväksi opiskelijoiden edunvalvonta työssä myös muun kuin lukukausimaksukokeilun parissa. Esimerkiksi ulkomaalaisten opiskelijoiden sosioekonomista taustaa tai rahankäyttöä ei ole ennen tätä tutkittu vastaavalla laajuudella. Lisäksi tämän pilottitutkimuksen ja sen tulosten perusteella Aalto-yliopiston ylioppilaskunnalla (AYY) on mahdollisuus toteuttaa seuraavina vuosina vastaavanlainen kysely omille opiskelijoilleen, tai laajentaa tutkimusta koko Suomea koskevaksi ja saavuttaa näin parempaa tietoutta koskien lukukausimaksukokeilua.
  • Kontto, Merita (Helsingin yliopistoHelsingfors universitetUniversity of Helsinki, 2015)
    This study observes high school geography teachers habits and attitudes towards the use of e-materials and electronic teaching. Transition to electronic teaching methods has been very quick and teachers have very contradictory feelings about it. Teachers job is very hectic and versatile, and electronic methods bring even more challenges to it. Adjusting new teaching methods requires teachers to have time and skills which they may not have enough. Teachers job description changes and becomes enlarged when teachers need tools and support from the employer, policymakers, colleagues and schoolbook publishers. High school geography teachers were inquired about what kind of e-material free of charge they use, how often they use it, what is good e-material like and what kind of challenges they connect to the use. As expected, the teachers find e-materials very useful but there are also many challenges. Furthermore the quick transition to electronic teaching and the new electronic baccalaureate in high school causes very exciting but also unsecure atmosphere. An electronic survey reached 624 Finnish high school geography teachers and after two weeks there was 150 answers from them. Those answers help to bring out teachers habits and attitudes and the challenges considering e-materials. Many teachers also proposed some improvements and wishes for the future. At the end of the study there is also a list of mostly used and useful e-materials. As expected, teachers see that e-materials are truly important and useful in teaching but they also need support to use them. Many teachers already use the help of colleagues for example by sharing materials in the social media but unfortunately it doesn t reach all the teachers who are interested in those materials. Teachers hope for more updating education for themselves, more links in teachers materials of the schoolbooks, more help from the colleagues and a proper material bank on the Internet. Each teacher is doing now very much work by searching and preparing e-material for their lessons even though it would be much more effective if all teachers would share their good and useful findings with others. Yet there isn t one good and practical website which would collect all e-material in one place.
  • Nieminen, Juuso Henrik (2017)
    Kaksiosaisessa pro gradu –työssäni tutkin tietokonepohjaisten tukimuotojen käyttöä yliopistomatematiikan kontekstissa niin kirjallisuuskatsauksen kuin tapaustutkimuksenkin keinoin. Yliopiston massakurssien resursseilla peruskoulumainen erityisopetus ei ole mahdollista, vaikka yksilöllistä tukea tarvitsevia opiskelijoita kurssille osallistuisikin. Toisaalta matematiikan vaikeudet ovat suuri uhka akateemiselle menetykselle (Mazzocco 2007), mikä on nähtävissä erityisesti insinöörikoulutusten opiskelijoiden heikkona suorituksen tasona (Bamforth et al. 2007). Ratkaisuksi on kehitetty erilaisia tietotekniikan käyttöön perustuvia tehtäviä ja aktiviteetteja, sillä tietotekniikan kehittyessä sen mahdollisuudet pedagogisesti mielekkääseen opetuskäyttöön ovat nousseet. Tutkimukseni tarkoituksena on ensin kartoittaa yliopistoissa käytettyjä matematiikan verkkotuen muotoja sekä soveltaa tätä teoriapohjaa Aalto-yliopiston matematiikan ja tilastotieteen laitoksen kurssin Matriisilaskenta (MS-A0002) tuen kehitystyössä. Monimenetelmäisessä työssäni nojaan triangulaatioon (Eskola & Suoranta 1998, 69 – 70) niin teorioiden, aineistojen kuin menetelmienkin osalta. Teoriatriangulaatio näkyy monitieteisessä teoriaosuudessa. Käsittelen matemaattista tieto- ja oppimiskäsitystä erityisesti konstruktivistisesta näkökulmasta. Matemaattisen osaamisen jaan Kilpatrickin ja kollegojen (2001, 116) mukaisesti konseptuaaliseen ymmärtämiseen, mielenkiintoon sekä proseduraalisiin, deduktiivisiin ja strategisiin taitoihin. Jaan työssäni tukikeinot oppimisen tukeen ja arviointiin, joten kartoitan molempiin liittyvää teoriapohjaa. Arvioinnin osalta käsittelen etenkin formatiivisen arvioinnin osalta – tämä pohjaa jatkuvaan informaation keräämiseen opiskelijan tietopohjasta (Boston 2002). Esittelen erityispedagogista teoriapohjaa liittyen matematiikan oppimisen vaikeuksiin, ja hahmotan tämän pohjalta tuen tarpeen laajaa käsitettä erityisesti subjektiivisen ja pragmaattisen näkökulman kautta. Erityisesti sidon tätä teoriapohjaa käsitykseen siitä, että matematiikan vaikeudet olisivat osa juuri insinöörikoulutusta (Parsons & Adams 2005, 2). Käsittelen myös verkko-opetuksen ja sulautuneen opetuksen teoriapohjaa. Paneuduin yliopistokontekstissa tehtyihin, tietokoneen avulla toteutettujen matematiikan osaamisen tuen interventiotutkimuksiin systemaattisen kirjallisuusanalyysin metodin avulla (Salminen 2011). Pohjana käytin meta-analyysiä (Li & Ma 2010), joka suunnattiin alemmille kouluasteille, mutta jonka kriteeristöt artikkelien tarkkaan valintaan sopivat hyvin siirrettäväksi omaan työhöni. Analysoin 25 artikkelin esittelemää tietotekniikan avulla tarjottavaa tukikeinoa niin pedagogisen viitekehyksen, tietotekniikan roolin kuin tuen vaikuttavuudenkin näkökulmasta. Aineiston monimuotoisuuden vuoksi pidin kirjallisuusanalyysini laadullisena katsauksena. Kirjallisuusanalyysin päätuloksena voidaan pitää sitä, että tietokoneen avulla toteutetun tuen suunnitteluvaiheessa on syytä kiinnittää huomiota niin tietotekniikan rooliin kuin pedagogiseen viitekehykseenkin. Lafuentea ja kollegoja (2014) mukaillen voidaan todeta, että suuria tarjotun tuen aikaansaamia tuloksia odotettaessa on tukimuodon oltava rooliltaan merkittävä ja riittävän monipuolinen. Tapaustutkimuksen keinoin pyrin analysoimaan ja kehittämään Matriisilaskenta-kurssin tukimuotoja siten, että käytin pohjana kirjallisuusanalyysin tuloksia. Keräsin kurssin opiskelijoilta ja henkilökunnalta mixed methods –lähestymistapaan nojaten kyselylomake- sekä haastatteluaineistoa kartoittaakseni koettuja tuen tarpeita kurssilla. Lisäksi kysyin niin opiskelijoilta, kurssin assistenteilta sekä luennoitsijalta kokemuksia siitä, kuinka tämän kurssin opiskelijat näkivät tarjotun tuen vastaavan omiin tuen tarpeisiinsa. Analysoin aineistoni laadullisen osan teoriaohjaavasti (Tuomi & Sarajärvi 2009, 96 – 97) sisällönanalyysin keinoin ja määrällisen osan tilastollisin menetelmin. Työni empiirisen osion tulokset olivat monimuotoisia. Määrällisen analyysin perusteella kartoitettiin matematiikan osaamisen kokemus deduktiivisten ja strategisten taitojen osalta pienemmäksi kuin muiden taitojen suhteen. Erityisesti kurssia MOOC-toteutustavalla suorittavat opiskelijat arvioivat kokemusta osaamisensa tasosta pienemmäksi kuin muut. Laadullisessa analyysissä löysin kolme opiskelijatyyppiä, joille suosittelen kohdistettavaksi hieman erilaisia tukikeinoja. Tuen tarpeita, joihin opiskelijat eivät kokeneet saavansa kurssin puolesta, ilmeni erityisesti sosiaalisen oppimisen sekä kurssimateriaalin yksipuolisuuden suhteen. Tietokoneperustainen, automaattinen arvio koettiin laajasti merkittäväksi tuen tarjoajaksi.
  • Anttila, Maria (2019)
    Objective of the study. Psychological distress and psychological problems are common among university students. Web-based treatments offer a possible efficient and low-cost solution for supporting university students´ well-being. Acceptance and commitment therapy is a cognitive-behavioural approach, which by promoting mindfulness and acceptance skills and values-work aims to develop psychological flexibility, that is, ability to stay in contact with the present moment and persist or change in behaviour in the service of chosen values. There is already a considerable evidence-base of the effectiveness of acceptance and commitment therapy, also delivered in web-based format, in alleviating distress, depression and anxiety and improving well-being of university students. The aim of this study is to further investigate the potential of acceptance and commitment therapy in improving university students´ psychological flexibility and well-being. The purpose was especially to explore the effects of a web-based acceptance and commitment therapy on the sub-processes of psychological flexibility and on well-being among different types of student groups. Methods. The data was collected from the web-based course Towards better studying provided by University of Helsinki in 2018. In the course the students worked with a web-based acceptance and commitment therapy program designed to alleviate stress and composed also reflective writing assignments of their process. The study sample (N=10) consisted of one group of students scoring high and another group of scoring low in psychological flexibility in the quantitative measurement of psychological flexibility at the beginning of the course. The data consisted of the writing assignments composed by the students. Based on this data four different profiles where identified that represented the students´ psychological flexibility and well-being at the beginning of the course. Both, the students scoring low as well as the students scoring high in psychological flexibility where divided into two sub-groups based on qualitative data. The effects of the course overall as well as the effects among the four different student profiles on psychological flexibility and well-being where investigated by using qualitative content analysis. Results and conclusions. Web-based acceptance and commitment therapy had remarkable positive effects on university students´ psychological flexibility and well-being but the effects differed to a great extent among different student profiles. Also, the students´ psychological flexibility at the beginning of the course looked somewhat different from the perspectives of quantitative measurement on one hand and qualitative measurement on the other.
  • Bergmann, Ida (2016)
    Suurten tuotantolaitosten lisäksi energiaa voidaan tuottaa myös hajautetusti siellä missä sitä kulutetaan. Yksi hajautetun energian tuotantomuodoista on aurinkosähkön tuotanto rakennuksien katolla. Vuonna 2015 katoille asennetut pienaurinkovoimalat eivät kuitenkaan Suomessa olleet kannattavia ilman tukijärjestelmää. Suomessa on tutkielmassa esitetyllä tavalla keskitytty pientuotantoa ennemmin tukemaan teollisen mittakaavan uusiutuvan energian tuotantoa. Tähän tarkoitukseen valitut mekanismit eivät välttämättä ole sopineet optimaalisesti hajautettuun energiantuotantoon. Suomen energiaan liittyvissä strategioissa uusiutuvan energian pientuotanto ei tosin olekaan ollut suuressa roolissa. Jos linjaa halutaan muuttaa, voidaan jotain oppia Saksan ja Ruotsin järjestelmistä. Saksassa syöttötariffijärjestelmän voidaan katsoa vaikuttaneen katoille asennettujen aurinkosähköjärjestelmien lisääntymiseen. Ongelmalliseksi on lähinnä muodostunut tuen hinta sähkön käyttäjille. Syöttötariffia onkin viimevuosina laskettu huomattavasti, ja sähkön käyttäjien siitä maksama hinta onkin pysynyt melko vakaana. Ruotsissa on päädytty sähkösertifikaattien ja investointituen yhdistelmään. Moni aurinkosähköjärjestelmän katolleen rakentanut on kuitenkin jättänyt hakematta järjestelmään todennäköisesti siihen liittyvien raportointivelvollisuuden kustannusten takia. Investointitukea on haettu enemmän, mutta sille varatun budjetin ollessa rajallinen, hakemusten käsittelyajat ovat venyneet pitkiksi. Jos tutkielman alussa mainitut hajautetun energiantuotannon hyödyt koetaan siihen liittyviä haasteita suuremmiksi ja Suomessa ryhdytään suunnittelemaan hajautettuun sähköntuotannon tukijärjestelmään, sen laadinnassa voitaisiin ottaa huomioon muiden EU-maiden järjestelmiä. Näin olisi mahdollista välttää muissa maissa eteen tulleita hankaluuksia jo lain säätämisvaiheessa.
  • Vesterinen, Olli (2004)
    Tutkimuksen päätarkoitus oli hahmottaa verkko-opetuksen arvoja ja arviointia luokanopettajan näkökulmasta. Teoreettisena viitekehyksenä oli mediakasvatus ja didaktiikan käsitys opetus opiskelu oppimisprosessista. Didaktisena perustana käytettiin Kansasen ym. (2000) opettajan pedagogista ajattelua, Lahdeksen (1997) didaktiikan kehämallia sekä Uljensin (1997) opetus opiskelu oppimisprosessia. Lähtökohtana oli luokanopettajan arvioinnin kautta pohtia opetuksen, opiskelun ja oppimisen sekä tieto- ja viestintätekniikan yhtymistä koulukontekstissa. Tutkimuksen pääongelmat olivat: 1) Minkälainen oli luokanopettajan käsitys verkko-opetuksen toteuttamisesta? 2) Miten luokanopettaja arvioi verkko-opetusta? Myös ensimmäistä pääongelmaa lähestyttiin arvojen ja arvioinnin näkökulmasta. Menetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Teemahaastattelun teemoja jäsennettiin Gallinin (2001) sosiokulttuurisen verkko-opetuksen arviointimallin sekä Tellan ja Mononen-Aaltosen (2001) mediakasvatuksen monitasomallin avulla. Aineistonkeruussa kahdeksan helsinkiläistä luokanopettajaa vastasivat lyhyeen kyselyyn, jonka jälkeen heitä haastateltiin välittömästi. Laadullisen aineiston analyysissä teemoiteltiin aineisto, ja tämän rinnalla rakennettiin aineistolähtöistä analyysiä. Näiden vuorovaikutuksesta syntyivät tutkimuksen johtopäätökset. Keskeisinä tuloksina tutkimuksessa nähtiin luokanopettajan verkko-opetukseen liittyvien arvojen kaksi eri näkökulmaa: (A) opetus opiskelu oppimismenetelmien ja -tulosten arvonäkökulma sekä (B) ns. kasvatuksellinen ja koulukulttuurin arvonäkökulma. Arvonäkökulmien pohjalta hahmotettiin johtopäätöksissä erilaisia tasoja luokanopettajan opetuksen, opiskelun ja oppimisen arvioinnista, kun tieto- ja viestintätekniikka on mukana prosessissa. Kaksi tasoa tarkennettiin verkko-opetuksen arvioinnin fokuksiksi, jotka olivat (1) teknologinen ja (2) tavoitteinen fokus. Teknologisessa arvioinnin fokuksessa (1) arviointia hallitsee huoli oppilaasta ihmisenä. Arviointi liittyy joko siihen, että oppilaan on opittava perustaidot tieto- ja viestintätekniikassa ja ymmärrettävä Internetin mahdollisuudet, tai siihen, että opettaja pyrkii suojelemaan lapsia Internetin uhkilta ja liialliselta altistumiselta esimerkiksi digitaalisille peleille. Verkko-opetuksen tavoitteinen arvioinnin fokus (2) nojaa siihen, minkälaisia tavoitteita luokanopettaja yleisesti asettaa opetukselleen, vaikka tieto- ja viestintätekniikka ei liittyisikään prosessiin. Fokuksen taustalla on myös mediakasvatuksen näkökulma tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttöön, jolloin keskeistä on, että opetuksen suunnittelu ja arviointi ei lähde teknologiasta käsin vaan didaktiikasta ja pedagogisista arvoista. Verkko-opetuksen arvioinnin fokusten voidaan nähdä täydentävän toisiaan. Fokusten varioinnissa voidaan puhua luokanopettajan kohdalla todellisesta mediataidosta, joka ulottuu yli ammatillisen pätevyyden aina opettajan henkilökohtaiseen kehittymisen kaareen.
  • Ketonen, Jonatan (2022)
    In the spring of 2020, countries around the world faced a new kind of situation when, due to the corona pandemic, people had to avoid encountering in different situations. As a result, teaching was also transferred at an unprecedented rate from traditional contact teaching to distance teaching. This study examines the readiness of university teachers to move from face-to-face to distance teaching in the spring of 2020. The aim of this study is also to understand the purpose for which university teachers have used teaching technology before the pandemic and whether the teaching experience explains different usage of teaching technologies. The research questions are: 1. For what purpose did teachers use teaching technology before the Covid-19 pandemic? 2. Are there differences between the teaching experience groups in terms of the use of teaching technology? 3. Has there been a change in the competence of university teachers in relation to distance teaching during the spring of 2020? The research material was collected using an electronic form from the Faculty of Mathematics and Natural Sciences of the University of Helsinki during May-June 2020. The research material is part of a larger study that includes responses from university teachers in seven faculties. The data for this study consist of responses from 71 university teachers. The Kruskal-Wallis test and the t-test of repeated measurements were used to analyze the data. A preliminary review of the data was performed by examining the frequency distribution, means, standard deviation, and percentage bar graph. According to the results of this study, before the pandemic, university teachers mostly used teaching technology to inform students, distribute study materials, and return assignments. Teachers make much less use of teaching technology to enable interaction between students. The teaching experience of university teachers had no effect on how they use teaching technology, and the teaching experience had no statistically significant connection with the use of teaching technology. University teachers estimated in this study that their competence had increased during the spring of 2020. The result was statistically very significant. The results of the study show that university teachers were able to adapt very quickly to the challenge offered by distance teaching. University teachers may still need guidance and support on how to get more interaction into e-learning. For example, the training provided by the Center for University Pedagogy (HYPE) for teachers in different faculties could help.
  • Koskinen, Veera (2020)
    Tämän kehittämistutkimuksen tavoitteena oli laatia toimiva verkko-oppimateriaali Vantaan ammattiopisto Varian tarpeisiin matematiikan yhteisten opintojen peruskurssille. Materiaalin tuottamistyö sai alkunsa ammattiopiston tarpeesta mahdollistaa paremmat ja monipuolisemmat opiskelumahdollisuudet opiskelijoilleen. Verkko-oppimateriaali laadittiin ammatillisen peruskoulutuksen opetussuunnitelman tavoitteiden mukaisesti. Laadittu materiaali vastasi kurssikokonaisuutta, jonka aihepiirejä olivat peruslaskutoimitukset, mittayksiköiden muunnokset, yhtälöt, talouslaskut, prosentit, geometria sekä tilastot ja tunnusluvut. Näihin aihepiireihin liittyen laadittiin pieniä teoriapätkiä, esimerkkitehtäviä ja opetusvideoita.Teoriapätkät sisälsivät kuvia, tekstiä ja erilaisia taulukoita. Materiaalia laadittaessa pyrittiin kiinnittämään huomiota siihen, että valintoja tehtiin matematiikan opettajien kokemukseen sekä tutkimuskirjallisuuteen perustuen. Lisäksi tärkeää oli, että kustannukset pystyttiin pitämään mahdollisimman pieninä ja projektin aikana luotiin sopivia käytäntöjä verkko-oppimateriaalin ja sen sisältämien videoiden laatimiseen jatkoa ajatellen. Verkko-oppimateriaalia suunniteltiin yhteistyössä koulun matematiikan opettajien sekä verkko-pedagogin kanssa. Materiaalin toimivuudesta kerättiin palautetta haastatteluilla oppilaitoksen työntekijöiltä sekä oppilaalta. Testausvaiheen pohjalta nousi muun muassa tarve opetusvideoiden tekstitykselle. Opetusvideoiden nähtiin olevan hyvä tuki oppimiselle, mutta niiden on oltava erittäin lyhyitä, jotta opiskelijat malttaisivat katsoa niitä loppuun saakka. Lisäksi yleisiä havaintoja materiaalin tuottamisesta ammatillisiin tarpeisiin oli, että materiaalia tulee voida hyödyntää erilaisialla laitteilla, kuten älypuhelimilla, tableteilla ja tietokoneilla. Lisäksi materi-aalista täytyy saada sekä kertaamista että uuden oppimista tukeva kokonaisuus. Liian suuresta tekstin määrästä koituvaan oppilaiden ahdistukseen on materiaalin laadinnassa myös kiinnitettävä erityistä huomiota. Muun muassa näitä kehittämistutkimuksessa nousseita havaintoja ja parannusehdotuksia on mahdollista käyttää tulevaisuudessa kurssin jatkokehityksessä. Niitä voidaan myös käyttää apuna muita kyseisen oppilaitoksen tai vastaavan koulutustason oppilaitoksen verkko-oppimateriaaleja laadittaessa. Lisäksi opetusvideoiden laatimiseen työssä esitellyt vaiheet on sovellettavissa käytännössä minkä tahansa koulutusasteen opetusvideoiden laadintaan.
  • Jylhä, Anna (2006)
    Today information and communication technology allows us to use multimedia more than ever before in e-learning materials. Multimedia though can increase cognitive load in learning process. Because of that it cannot be taken granted what kind of learning materials should be produced. This paper intended to study the diversity of e-learning materials and the factors related cognitive load. The main purpose was to study the multimodality of the multimedia learning materials. The subject of this study is the learning materials on the web site "Kansalaisen ABC" published by YLE. Learning materials in the web site were approached from three different perspectives. The specific questions were: (1) What kind of form features are used in the representations of the learning material? Are certain form features preferred over others? (2) How do the cognitive load factors take shape in learning materials and between the forms? (3) How does the multimodality phenomenon appear in the learning materials and in what ways are form features and cognitive load factors related to multimodality? In this case study a qualitative approach was used. Analysis of the form features and the cognitive load factors in learning materials were based on content analysis. Form features included the specification of a format, the structure, the interactivity type and the type of learning material. The results showed that the web sites include various representations of both verbal and visual forms. Cognitive load factors were related mostly to visual than verbal material. Material presented according to the principles of cognitive multimedia theory multimedia representations did not cause cognitive overload in the informants. Cognitive load was increased in the case of students needing to split their attention between the multimedia forms in time and place. The results indicated how different individual characteristics are reflected by the cognitive load factors.
  • Rantanen, Mirjami (2014)
    Aims. The purpose of this study is to find out how e-learning can promote learning in the context of home economics education. This study focuses on students learning home economics at Kolin koulu in Eastern Finland studied home economics by means of ‘Kulkuri School of Distance Education’. The main research questions are as follows: 1. How e-learning can activate students to learn? 2. In what ways e-learning can promote the development of core skills in home economics education? Methods. The data were collected as using individual interviews together with a stimulated recall method. The research involved five students in Koli and three professionals of education. The data were analyzed with qualitative content analysis. Results and conclusion. From the interviewees point of view collaboration, inclusion and interaction helped their activation process on e-learning. Technical problems, challenges using e-learning platform and lack of instructions were the main reasons to inactive student’s learning processes. It seems to be possible to obtain the targets of national curriculum together with aspects of social-constructivist learning aspects via e-learning. Despite the advantages of e-learning it cannot be seen as the only learning environment for practicing the core skills in home economics.
  • Jussila, Outi (2023)
    Verkkosivuston saavutettavuudella tarkoitetaan kaikenlaisten käyttäjien huomioonottamista digitaalisissa palveluissa. Saavutettavuus on herättänyt entistä enemmän keskustelua ja siihen kiinnitetään yhä paremmin huomiota verkkosivustojen kehittämisessä. Saavutettavuus edistää yhdenvertaisuutta ja siitä on nykyään säädetty laissa. Tämän maisterintutkielman tavoitteena on lisätä tietoutta saavutettavuudesta ja sen arviointimenetelmistä. Automaattisten arviointityökalujen tarjonnan ollessa hyvin laajaa on tärkeää löytää omaan käyttötarkoitukseen sopivat menetelmät. Tässä tutkielmassa selvitettiin, millaisia eroja työkaluista löytyy omien kokeilujen ja kirjallisuuden perusteella, ja miten työkalujen tulokset eroavat saavutettavuuden asiantuntijan arviosta. Tutkielmassa perehdyttiin kolmen ilmaistyökalun arvioon ja teetettiin yksi asiantuntijan saavutettavuusarvio. Arviot suoritettiin Sanakirja.fi-sivustolle. Tulosten perusteella luotiin kehitystiimille ehdotelma sopivista menetelmistä tukemaan sivuston saavutettavuuden arviointia. Osaksi palvelun kehitysprosessia suositellaan kahta automaattityökalua toisiaan täydentämään ja listaa tarvittavista manuaalisista tarkistuksista.
  • Kokko, Sara (2022)
    Tutkielman pääasiallisena tarkoituksena on tarkastella verkkopalveluntarjoajien vastuuta lasten seksuaalista hyväksikäyttöä sisältävän materiaalin ehkäisemisessä EU:ssa. Tutkielmassa nostetaan esille ensinnäkin verkkopalveluntarjoajien kasvanut rooli ja valta-asema, jota on ollut mahdollistamassa verkkopalveluntarjoajia koskeva vastuunvapaussääntely. Vastuuvapaussäännösten säätämisen jälkeen verkkopalveluntarjoajien valta on kasvanut, ja lasten seksuaalista hyväksikäyttöä sisältävän materiaalin määrä verkossa on moninkertaistunut. Verkkopalveluntarjoajat ovat menettäneet kontrollin tällaisen sisällön hallitsemisesta ja estämisestä, eikä EU-lainsäädäntö tällä hetkellä heijastele asianmukaisesti verkkopalveluntarjoajien nykyistä valta-asemaa. Tutkielmassa tarkastellaan EU:n nykyistä lainsäädäntöä koskien verkkopalveluntarjoajien vastuuta sekä lasten suojelemista verkossa tapahtuvalta seksuaaliselta hyväksikäytöltä. Lisäksi arvioidaan lasten seksuaalista hyväksikäyttöä sisältävän materiaalin ehkäisemisen näkökulmasta EU:n tulevan digipalvelusäädöksen asettamia uusia velvoitteita verkkopalveluntarjoajille. Tutkielmassa tarkastellaan verkkopalveluntarjoajien roolia joko yksityisinä tai julkisina toimijoina tai aktiivisina tai passiivisina toimijoina. Lisäksi tutkielmassa pohditaan yksityisten intressien vaikutuksia lasten suojelemisen tavoitteeseen pääsemiselle sekä tarkastellaan erityisesti verkkoympäristölle tyypillisten vastakkaisten intressien aiheuttamia haasteita verkkopalveluntarjoajien sääntelylle ja lasten seksuaalista hyväksikäyttöä sisältävän materiaalin ehkäisemiselle. Tutkielmassa haetaan eri vaihtoehtoja sille, minkälaista sääntelyä, mukaan lukien sitovia ja ei-sitovia sääntelymalleja voitaisiin EU:n tasolla kohdistaa verkkopalveluntarjoajiin koskien lasten seksuaalista hyväksikäyttöä sisältävän materiaalin ehkäisemistä. Tutkielmassa tarkastellaan lisäksi kysymystä siitä, minkälaisia haasteita näin vakavan rikoksen ehkäisemiseen liittyvien toimien ulkoistamiseen yksityisille toimijoille liittyy. Tutkielmassa pyritään vastaamaan kysymykseen siitä, voidaanko lasten seksuaalista hyväksikäyttöä sisältävän materiaalin ehkäisemistä ylipäätään allokoida yksityisille toimijoille, varsinkaan, jos se tehdään muodollisesti ei-sitovan sääntelyn nojalla. Tutkielman perusteella EU-lainsäädäntö ei tällä hetkellä ota riittävästi huomioon verkkoympäristön aiheuttamia eksponentiaalisia vaikutuksia lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvien rikosten lisääntymiselle. Verkkopalveluntarjoajilta puuttuu EU:ssa yhä sitovat velvoitteet havaita, raportoida ja ehkäistä lasten seksuaalista hyväksikäyttöä sisältävää materiaalia alustoillaan. Verkkopalveluntarjoajien osallistaminen heidän sääntelyyn on kuitenkin tarpeellista etenkin heidän teknisen tietämyksen hyödyntäminen vuoksi sekä innovaatioiden kehittämiseen kannustamiseksi. Sääntely ei kuitenkaan voi perustua vain vapaaehtoisuuteen ja muodollisesti ei-sitoviin työkaluihin. Tutkielman lopputulema onkin se, että EU:n tulisi ottaa käyttöön todellisia sitovia oikeudellisia velvoitteita lasten seksuaalista hyväksikäyttöä sisältävän materiaalin ehkäisemiseksi ja verkkopalveluntarjoajien pitämiseksi vastuussa roolistaan lieventää ja vastata lasten seksuaalista hyväksikäyttöä sisältävän materiaalin leviämiseen verkossa.
  • Setälä, Iiris (2010)
    The purpose of this study is to find out weather or not the users of internet bank are aware of the security threats concerning the use of the service. The intention is to find out also if the interviewees have created some methods of their own to raise the security level of their use of internet bank. Still, the purpose of the study is to clarify the interviewees’ opinions about the economically responsible party in case of economic losses. Research material consists of eight internet bank users’ interviews. The statements of the interviewees are considered from factual point of view and analysed by dividing them under certain themes and types. In addition to the interviews of consumers, also two experts were interviewed. This material works more like source of information and it is not analysed like the other interviews. These two interviews were carried out to get information about the security level of Finnish internet banks. Phishing is criminal activity by which the criminals’ objective is to gather confidential information, such as access codes for internet bank, from the victims. This research revealed that the interviewees were quite unaware of the different forms of phishing attacks. However, almost everyone had heard of the phishing e-mails. They were not seen as a threat because the interviewees knew how to identify those e-mails and also that they should never be answered but deleted immediately. Consumers can enhance the security of internet transactions by their own behaviour. The interviewees seemed to be quite careful when using internet bank even though they had not gotten much directions from the bank. The different parts of internet bank access codes were kept separately and the fixed parts were mostly known by heart. Some interviewees used internet bank merely at home or at work place and public computers were broadly avoided for that purpose. The interviewees thought that the economically responsible party in the case of economical losses depends on the situation. Bank could not be held responsible if the access codes were given to outsiders by self. In other cases however the interviewees saw bank as the responsible party. Greater awareness of security threats seems in this research material to increase the responsibility of consumer. Consumers’ responsibility would also increase if banks would increasingly inform consumers about these security threats.
  • Heiskanen, Tuomas (2021)
    Työn tarkoitus on kartoittaa verkkopedagogiikan kasvatustieteellisen tutkimuksen keskeisiä alueita ja teoreettista taustaa ja mitä piirteitä laadukkaalla verkkopedagogiikalla ja hyvällä verkkokurssilla on. Työn soveltavana osuutena on lukuteorian teoriaa ja lukuteoriaan liittyviä tehtäviä, jotka on tarkoitettu Lukuteoriaa lukiolaisille -verkkokurssille, jonka sisältö on vuoden 2019 lukion opetussuunnitelman moduulin MAA11 Algoritmit ja lukuteoria mukainen. Opiskelijat toteuttavat tehtävät Python -ohjelmointikielellä. Verkkokursseja voi luokitella muun muassa verkko-opetuksen suhteellisen osuuden, ajoittumisen, avoimuuden ja sen mukaan kuinka paljon kursseilla on yhteistyötä ja yhteisöllisyyttä. Lähes kaikki oppilaitoksien kurssit ovat sekamuotoisia eli sisältävät sekä verkko että lähiopetusta. Verkko-opetus joustavoittaa ja yksilöllistää koulutusta ihmisten ja myös yhteiskunnan tarpeisiin mukautuen. Viimeaikaisen meta-analyysin mukaan lähiopetusta voi vähentää huomattavasti ja silti saada samat tai paremmat oppimistulokset kuin pelkällä lähiopetuksella. Erityisesti tämä tulos pätee luonnontieteiden opetukseen. Vertailtaessa verkkokursseja suhteessa toisiinsa on eroteltu kolme laadukkaan verkko-opetuksen keskeistä piirrettä: suunnittelu, arviointi ja fasilitointi. Suunnittelussa tärkeää oli selkeän oppimispolun ja tarkoituksen tunteen luonti opiskelijoille. Kurssin suunnitelleen ryhmän työn laatua voi arvioida ulkopuoliset asiantuntijat. Fasilitoinnissa tärkeää oli mm. opettajan läsnäolo ja nopea reagointi opiskelijoiden yhteydenottoihin. MOOC-kurssien opiskelijapalautetta arvioitaessa on havaittu, että matemaattisilla ja tietoa käsittelevillä aloilla opettajan ja luennointitaidon merkitys on suurempi kuin muilla aloilla. Verkkopedagogiikan teoreettisesta taustasta löytyy kolme konstruktivistista tutkimustraditiota: tutkiva yhteisö -kehys, käänteinen oppiminen ja tietokoneavusteinen yhteisöllinen oppiminen (CSCL). Konstruktivismissa oppimisen ajatellaan olevan tiedon ja merkitysten rakentumista oppilaan mielessä ja oppimisyhteisön olevan tälle prosessille tärkeä. Keskeinen ongelma ja samalla mahdollisuus on oppimisyhteisön luominen verkkoympäristössä. Tutkiva yhteisö -kehyksen mukaan oppimiselle tärkeitä elementtejä ovat sosiaalinen läsnäolo yhteisössä, opettamisen läsnäolo ja kognitiivinen läsnäolo. Laajojen tähän malliin perustuvien kyselytutkimusten tulokset viittaavat siihen, että sosiaalisen läsnäolon elementin merkitys tiedon rakentumiselle on välillinen, ei suora. Sitävastoin intensiivisemmällä kahden välisellä kommunikaatiolla oli selkeä suora merkitys oppimisen kannalta oli kyse vertaisesta tai opettajasta. Sosiaalista läsnäolon elementtiä voisi siis pitää motivoivana tekijänä ei suoraan tiedon rakentumiseen eli oppimiseen vaikuttavana. Käänteisen oppimisen perusajatus on yhteisen “luokkahuoneajan”, joka voi tapahtua joko verkossa tai kasvokkain, käyttäminen ongelmien ratkaisuun ja käsitteiden selventämiseen, ei tiedon välittämiseen. Käänteisessä oppimisessa painopiste on siirtynyt oppijan oikea-aikaiseen tukemiseen lähikehityksen vyöhykkeellä. Tavoitteena on oppija joka on oppinut oppimaan yksilöllisesti ja itsenäisesti. Suomessa tavoitteena on kaikkien kouluttaminen ja käänteisen oppimisen lähestymistapa sopii tähän hyvin. Meta-analyysissä käänteisellä oppimisella on ollut myönteinen vaikutus oppimistuloksiin. Verkkopedagogiikan tutkimustraditiot muistuttavat puunhaaroja, joista jotkut kuihtuvat ja toiset kasvavat nopeammin. Tyypillistä on, että samoja 20-30 vuotta sitten esitettyjä ajatuksia esitetään uudestaan kaikesta tutkimuksesta ja kritiikistä ja kehitysehdotuksista huolimatta. Traditiot ovat kuitenkin tiukan empiirisiä ja oletetettavasti opetuksessa käyttökelpoisimmat haarat tulevat kasvamaan parhaiten. Mielenkiintoisia tutkimusalueita mielestäni ovat arvioinnin ja kilpailun vaikutus yhteistyöhön ja luova, tuloksia tuottava ja osanottajista miellyttävä yhteistyö. Lukuteorian materiaalien suunnittelussa olen pyrkinyt lähtemään opiskelijoille tutuista laskusäännöistä, joiden avulla laajemmat kokonaisuudet kuten Eukleideen algoritmi tulisivat ymmärrettäviksi. Päämääränä on, että he itse pystyisivät toistamaan lukuteorian rakenteita ymmärtäen ne aikaisempaan tietoon ja intuitioon perustuen