Browsing by Title

Digitalization of health care and the corona pandemic have increased availability and use of online services provided by community pharmacies. In Finland, willingness to use online pharmacy services has been studied from population approach. Less is known about the user satisfaction with the core online pharmacy services such as dispensing and medication counseling services. This study aimed to investigate satisfaction with the University Pharmacy’s online services (ya.fi) from customers’ approach. Primarily, customer satisfaction with dispensing and medication counseling services was assessed. In addition, characteristics affecting customer satisfaction were analyzed. The conceptual framework of the study was Andersen's Model of Health Services Use. The data for this study was collected by a cross-sectional survey conducted in August 2020 among University Pharmacy’s online pharmacy customers who had made a purchase during the last three months. The survey instrument consisted mainly of structured Likert-scale questions, which were used to form two sum variables: satisfaction on online dispensing services (3 variables, Cronbach's alpha 0.803) and satisfaction on online counseling services (2 variables, Cronbach's alpha 0.883). Satisfaction on online dispensing services was studied through willingness to recommend and use the services in the future. Satisfaction on online counseling services was studied through a comparison of medication counseling on an online pharmacy and a conventional pharmacy. IBM SPSS (28) -software was used for statistical analysis consisting of bivariate (Kruskal-Wallis and Mann-Whitney U tests) and multivariate (generalized linear model) analyses to identify factors affecting satisfaction with dispensing and medication counseling services. Of 15 172 invitations sent to fill out the survey, 2555 eligible responses were received (16 %). Of the respondents, 92 % had concomitantly used the services of a conventional pharmacy. . The mean of satisfaction on online dispensing services on a scale from 1 to 5 (5 being the most positive option "completely agree") was 4.3 (SD 0.8). Similarly, the mean of satisfaction on online counseling services was 3.7 (SD 0.9). According to the multivariate analyses, significant characteristics affecting satisfaction on online dispensing services were age, form of living (alone/family with children/couple), purchase of prescription or OTC medicine, frequency of internet use and previous visits to a conventional pharmacy. Characteristics affecting satisfaction on online counseling services were education, purchase of prescription medicine, use of chat information service, frequency of internet use and previous visits to a conventional University Pharmacy outlet. The services on ya.fi online pharmacy rated most important by the respondents were services about medicine availabilities (in conventional University Pharmacy outlets and during a shortage) and information about medicines (prices, Kela reimbursements and information about customers' prescriptions). Customers were satisfied with online dispensing and counseling services. Online dispensing services received a higher satisfaction rate than online counseling services. Customers who had used the chat service and purchased a prescription medicine online were more likely to assess online counseling services to be equal or better than in a conventional pharmacy. Active use of internet and purchases of medicines online were factors connected to higher satisfaction with online dispensing services. Most online pharmacy customers had also visited conventional pharmacies. The results from this study can be utilized in the development of online and other pharmacy services.

Take away food has increased in popularity in the past years. However, there are not many cardboard-based take away packaging options for restauranteurs. Plastic materials such as expanded polystyrene are most commonly used for take away packaging, but the single-use plastics directive by the European Commission has added polystyrene as one of the materials to be banned by 2021. Additionally, consumers are also becoming more educated on material sustainability, which brings added pressure and opportunity for developing new alternatives to the market. This case study implemented customer-dominant logic (CDL) to the design process of a cardboard-based take away package. In CDL, value-creation is perceived as a personal, subjective and holistic process, where the customer is in the center of the value formation process. The aim was to create a CDL based design framework and test whether it resulted in a cardboard-based take away package which created value for the consumer. The case study also aimed to uncover the factors of take away packaging which contributed to the value creation for customers. The results were collected through three consumer studies, which used qualitative methods such as responsive interviews and the Value Toolkit®. It was concluded that cardboard as a material was seen as renewable and easy-to-recycle. The cardboard-based package was successfully designed, as it was rated highest in comparison to a polystyrene-based package and a compostable bagasse package in the final consumer study. It was discovered that out of the four value types: performance, experience, status value, and responsibility, consumers thought performance was the most important in take away packaging. The CDL based framework for package design was successful. The framework can further be studied with collateral case studies, where one design team uses the CDL based framework and the other uses a more traditional approach to design.

Tämä tutkielma on kriittinen diskurssianalyysi talouskeskustelusta Ison-Britannian poliittisissa väittelyissä. Siinä tutkitaan eri retoristen strategioiden, erityisesti eufemisoinnin, dekonkretisaation ja nominalisaation käyttöä ideologioiden välineenä ja vertaillaan niiden toteutumista eri poliitikkojen ja puolueiden diskurssissa. Tutkielma on pääosin kvalitatiivinen, mutta tutkimustuloksia perustellaan osittain myös kvantitatiivisin menetelmin. Tutkielman teoreettiseen viitekehykseen sisältyy kriittisen diskurssianalyysin ja retoriikan teoriaa (erityisesti Fairclough 1992, Wodak 1989, Kress & Hodge 1979 ja Fowler ym. 1979) sekä keskustelua ideologian käsitteestä ja poliittisista ideologioista (Heywood 2007, Gramsci 1971, Mannheim 1971 ja 2002). Pohjustukseksi aineiston analysoinnille ja tulosten tulkinnalle tutkielmassa käydään läpi vuosien 2010 ja 2015 taloudellista ja poliittista ilmapiiriä sekä esitellään aineistossa esiintyvien puolueiden vaaliohjelmien tärkeintä talouspoliittista sisältöä. Vaaliohjelmissa yleisimmin käytettyjä konsepteja havainnollistetaan Paul Raysonin (2010 ja 2015) Wmatrix- ohjelmalla koostamien konseptipilvien avulla. Tutkimusaineisto on kerätty neljästä eri puoluejohtajien välisestä väittelyistä, joista kaksi on vuodelta 2010 ja kaksi vuodelta 2015. Aineisto kerättiin ensin videotallenteina, mutta analyysissä käytettiin väittelyiden transkriptioita. Analysoidun videoaineiston yhteispituus on noin kaksi tuntia ja 50 minuuttia. Tutkielmaa valmisteltiin pilottitutkimuksella, jossa analysoitiin rajatusti noin puolet varsinaisen tutkielman aineistosta. Analyysivaiheessa aineisto käytiin systemaattisesti läpi ja ideologisia merkityksiä sisältävät sanat ja lauseet taulukoitiin. Taulukoita käytettiin työkaluna luomaan kokonaiskuvaa yksittäisten puhujien retoristen strategioiden käytöstä sekä helpottamaan poliitikkojen ja puolueiden keskinäistä vertailua. Tutkimustulokset osoittavat, että retoristen strategioiden käyttö talouskeskusteluissa on laajalti yhteydessä ideologioihin. Eufemisoinnilla poliitikot pyrkivät esittämään omia ratkaisujaan muiden ajatuksia parempina, esimerkiksi viittaamalla oman puolueensa suunnittelemiin budjetin pienennyksiin säästöinä ja muiden puolueiden vastaaviin ratkaisuihin leikkauksina. Dekonkretisaatiolla erityisesti verbilausekkeiden yhteydessä pyritään keskustelemaan talousongelmien ratkaisuista ympäripyöreästi ja abstraktilla tasolla nimeämättä varsinaisia talouspoliittisia toimenpiteitä. Nominalisaation kautta esitetään tietynlaista talouspolitiikkaa pakollisena, häivytetään toimijuutta ja siirretään vastuuta pois omalta puolueelta. Ideologisilta taustoiltaan erilaiset puhujat käyttävät eufemisointia, dekonkretisaatiota ja nominalisaatiota melko samoilla tavoin, mutta eroavaisuuksia on havaittavissa siinä, millaisia käsityksiä ja millaista talouspolitiikkaa näillä kielellisillä keinoilla pyritään ajamaan. Aineiston pohjalta olisi mahdollista tutkia laajemminkin esimerkiksi toimijuutta, representaatiota tai vaikuttamista. Myöhemmässä tutkimuksessa olisi myös kiinnostavaa vertailla tämän tutkimuksen tuloksia talouskeskusteluun muissa englanninkielisissä valtioissa tai muissa poliittisissa konteksteissa, esimerkiksi Ison-Britannian parlamentissa.

The thesis reviews the issue of cyber attacks and international law in terms of jus ad bellum, the law concerning the recourse to force by states. The thesis takes the view that the existing rules on the use of force, namely Articles 2(4) and 51 of the United Nations Charter and the corresponding rules of customary international law apply to attacks regardless of the way they are carried out and thus, they apply to cyber attacks as well. Two central examples of different kinds of cyber attacks are presented to illustrate the issue: the attacks against Estonia in 2007 and Stuxnet, the malware that targeted Iranian nuclear facilities and was discovered in 2010. Before covering the main question of if and when cyber attacks may constitute uses of force or armed attacks, the thesis takes a brief historical look at how the just war doctrine and the regulation of war have evolved to their current state. The thesis argues that while cyber attacks are a new phenomenon with certain unique aspects, they are a part of the evolution and continuum of armed conflict. The thesis takes a look at the different approaches (instrument-based, target-based and effects-based) to assessing the question of whether or not a cyber attack crosses the threshold of a use of force or an armed attack. The effects-based view is found to be most appropriate one. It is argued that particularly cyber attacks that cause death, injury, damage or destruction qualify as uses of force. As cyber operations make it possible to cause severe economic consequences without the use of physical force, the question of economic force is discussed as well. The thesis argues that while the prevailing view is that Article 2(4) does not cover the use of economic force, the question may arise in the context of cyber attacks, and an attack with such consequences may result in a reappraisal of the issue in state practice. Turning to armed attacks, the thesis argues that cyber operations may also qualify as armed attacks. Accepting the prevailing view that distinguishes between uses of force and armed attacks, the thesis claims that for a cyber operation to rise to the level of an armed attack, the consequences must be sufficiently grave. It is argued that for example a denial-of-service attack does not fulfil the criteria of an armed attack, but an attack that causes fatalities or severe damage or destruction would cross the threshold and justify self-defence. The thesis also discusses the question of anticipatory self-defence in the context of cyber attacks.

Cyclin dependent kinase 5 (Cdk5) is studied to take part in the migration neurons and development of brain. It is proven to participate also in the mediation of endothelial cell migration and angiogenesis. Angiogenesis is a crucial physiological mechanism in mediating wound healing and menstrual cycle among other functions. It is also important in some patophysiological processes like diabetic retinopathy and tumour outgrow. Tumour is shown to need its own vascularisation after reaching a size of 2-3 mm as a diameter in order to proceed growing. This makes Cdk5 a potential therapeutic target in regulating angiogenesis. In order to be activated, Cdk5 forms a complex together with its neuronal activator p35 or p39, or with their respective cleavage products p25 or p29. The mechanisms, how Cdk5 is activated in human ehdothelial cells has not been studied before. This master thesis is to evaluate the existence of Cdk5 activators p35 and p39 and their respective cleavage products in spreading human umbilical vein endothelial cells (HUVECs) to mimic the cell migration by freshly plating the cells. In our studies we performed western blot analysis and quantitative PCR analysis to investigate the expression of p35 and p25 in spreading HUVECs in different time points. We also performed an immunofluorescence assay to investigate the localisation of p35 and p25 in spreading HUVECs using confocal laser scanning microscopy (CLSM). The expression of p35 and p25 was also studied after growth factor stimulation (VEGF, FGF). The expression of the activator p39 in spreading HUVECs was studied using quantitative PCR method. Finally we investigated the interaction of Cdk5 with its activator p35 and its cleavage product p25 in spreading HUVECs using immunoprecipitation (IP). We were able to show in our studies that the activators p35 and p25 are expressed in HUVECs and that their expression is changing in spreading HUVECs in different time points. Additionally we were able to show, that p35 and p25 are partly localized in periphery in spreading cells. We were able to show that also the activator p39 is expressed in spreading HUVECs, but its relative amount was shown to be only a small portion of p35 in HUVECs. We were able to prove the interaction of Cdk5 with its activator p35 and p25 using immunoprecipitation, although the result could not be completely verified. Stimulation with growth factors showed no appreciable changes in the expression of p35 or p25. Based on the results, we can state that both the activator p35 and p39, and at least p25, the cleavage product p35, are expressed also in HUVECs. As they are neuronal activators of Cdk5 and Cdk5 has shown to participate in the mediation of angiogenesis and endothelial cell migration, the results amplify our hypothesis that also these activators might have a role in mediating endothelial cell migration and angiogenesis. Nevertheless to assure it, to specify the possible different roles of each activators and their interaction with Cdk5, further studies are needed.

In vitro studies have shown that esomeprazole, the S-isomer of omeprazole, is a metabolism dependent inhibitor (MDI) of cytochrome P450 2C19, an essential drug-metabolizing enzyme. In this study, we characterized the effects of esomeprazole in vivo on CYP2C19, 3A4, and 1A2 using pantoprazole, midazolam, and caffeine, respectively, as probe drugs. In addition, we estimated the half-life of CYP2C19 by observing its recovering activity after inhibition. In a 5-phase study 10 healthy volunteers were administered 20 mg pantoprazole, 50 mg caffeine and 0.5 mg midazolam before and 1, 25, 49 and 73 hours after a 7 day pretreatment with 80mg esomeprazole twice daily. Esomeprazole increased the (R)-pantoprazole’s exposure up to 5-fold and the significant increase lasted at least 72 hours, which suggests strong MDI of CYP2C19. Esomeprazole had a minor effect on CYP3A4 and no effect on CYP1A2. The turnover half-life of CYP2C19 was estimated to be 46 hours. This estimation will be useful in the future for in vitro-in vivo extrapolations and physiologically based pharmacokinetic modeling of CYP2C19. Concomitant use of drugs metabolized by CYP2C19 should be considered cautiously because of the clinically relevant strong and prolonged inhibition of CYP2C19 by esomeprazole. Alterations in exposures to drugs metabolized by CYP2C19 are expected after discontinuation of esomeprazole treatment for at least 3-4 days.

Taenia saginata on ihmisen suolistoloinen, jonka väli-isäntänä toimii nauta tai muu märehtijä. Väli-isännän lihaksiin asettuvaa larvaa kustutaan nimellä Cysticercus bovis, ja lihaksissaan kystikerkuksia kantava nauta sairastaa kystikerkoosia. T. saginataa esiintyy maailmanlaajuisesti. Ihminen voi saada tartunnan syömällä huonosti kypsennettyä tai raakaa elinvoimaisia kystikerkuksia sisältävää lihaa. Ihmisellä ohutsuolessa asustava T. saginata aiheuttaa harvoin oireita, ja ihmisellä tartunta on harvinainen. Mato voi kuitenkin aiheuttaa epämääräisiä vatsavaivoja ja psyykkistä kuormitusta. Lisäksi T. saginatan ihmiskantajat ovat naudalle tartunnan lähde. Tartunnan saanut nauta on usein ihmisen tavoin oireeton, eikä sitä pidetä suurena uhkana elintarviketurvallisuudelle, mutta se aiheuttaa taloudellisia menetyksiä liha-alalla vakuutusten, ruhojen arvon vähenemisen, hylkäysten, kylmäkäsitttelyn sekä ylimääräisen käsittelyn vuoksi. Kystikerkoosia torjutaan lain määrittelemällä lihantarkastuksella. Joulukuussa voimaan astuneessa Komission täytäntöönpanoasetuksessa 2019/627 määritellään, ettei poskiviiltojen tekeminen post mortem -tarkastuksessa ole pakollista, jos C. boviksen esiintyvyys on pienempi kuin yksi miljoonasta, esiintyvyys osoitettu 95 % varmuudella tai viimeisen 1–2 vuoden aikana teurastetuissa eläimissä ei ole havaittu yhtään tapausta. Jo nykyistä edeltänyt asetus (EY) 854/2004 sallii lihantarkastuksessa tehtävien viiltojen vähentämisen, mikäli serologisia testejä on käytetty tai tila on todettu vapaaksi kystikerkoosista. Tämä kirjallisuuskatsaus selvittää T. saginatan esiintyvyyttä sekä kartoittaa ja vertailee T. saginatan erilaisia havainnointimenetelmiä. Katsaus arvioi myös lihantarkastuksen toimivuutta kystikerksten löytämiseksi sekä esittelee kystikerkoosin riskitekijöitä. Kirjallisuuskatsaus tarjoaa tietoa, joka on hyödynnettävissä esimerkiksi lihantarkastuksen menetelmiä uudistettaessa ja riskiperusteista lihantarkastusta suunniteltaessa. Kystikerkoosin esiintyvyys on muun muassa serologisin menetelmin saatujen tulosten valossa merkittävästi suurempi kuin lihantarkastukseen nojaavat teurastamojen valvontaraportit osoittavat. Lainsäädäntöön perustuva lihantarkastus ei havaitse isoa osaa tartunnoista, joten tarkemmat menetelmät olisivat tarpeen. Esiintyvyys vaihtelee paljon eri maiden ja alueiden välillä riippuen eläintenpitokäytännöistä ja olosuhteista. ELISA-menetelmistä (enzyme-linked immunosorbent assay) Ag-ELISA-testi voisi olla Suomen oloissa toimiva testi, jos kystikerkoosin seurantaa tarvitaan. Koska kaupallisia testejä ei kuitenkaan vielä ole saatavilla ja kynnys niiden käyttöönottoon on todennäköisesti suuri, sydämen lisäviiltojen tekeminen voisi olla muutos, joka parantaisi lihantarkastuksen herkkyyttä. Teurastamojen voisi olla helpompi myös nykyisellään helpompi sopeutua niiden tekemiseen. Toisaalta suunta on päinvastainen uuden, lihantarkastusta keventävän asetuksen (EKN 2019/627) kanssa.

Inclusion bodies are intracellular limited aggregates that consist of subcellular components, such as proteins, that have folded incorrectly, accumulated, and not been eliminated by cells protective systems. Neuronal cytoplasmic inclusion bodies are formed in many human neurodegenerative diseases but have also been found in some canine neurodegenerative diseases. Malfunction of protein degradation systems has been linked to formation of inclusion bodies but the underlying purpose behind inclusion body formation is still often unknown. Lagotto Romagnolo (LR) is an old Italian dog breed. Several neurological diseases, such as benign familial juvenile epilepsy and cerebellar cortical abiotrophy, are known to occur among LR dogs. Eosinophilic neuronal cytoplasmic inclusion bodies have been discovered in brain samples of LR dogs with benign familial juvenile epilepsy and in LRs without clinical signs of disease. This licentiate thesis consists of a literature review and a histological study. The literature review introduces neuronal inclusion bodies and their known contents in general, as well as human and canine diseases linked to these inclusion bodies along with cellular processes that might be linked to the formation of inclusions. The most common staining methods used for neuronal inclusion bodies are also presented briefly. The study is a descriptive, retrospective study aiming to define the content of neuronal cytoplasmic inclusion bodies of LR dogs. The study material consisted of formalin-fixed, paraffin-embedded brain samples from four LR dogs that underwent autopsy at Section for Veterinary Pathology, University of Helsinki, from 2012 to 2018. One female dog with and three female dogs without neurological signs, all with a finding of intraneuronal cytoplasmic inclusions in the brain sections stained with hematoxylin-eosin-stain, were chosen for further stainings. The geniculate nuclei brain samples were stained histochemically for glycoproteins, lipoproteins, basic amino acids, and fibrin. Immunohistochemical stains used were ubiquitin, a-synuclein, β-amyloid, p62, LC3 and 1C2. The inclusions stained positively with Mallory phosphotungstic acid hematoxylin staining (PTAH) in all tested samples. PTAH is a histochemical stain with a high affinity to basic amino acids lysine, arginine, and histidine. Neuronal inclusion bodies that are positive on PTAH have been found as spontaneous age-related lesions in laboratory mice. In electron microscopy, the inclusion material was electron dense and finely granular with some small vesicular profiles without a limiting membrane. In conclusion, the neuronal inclusion bodies in geniculate nuclei of LR dogs in this study contain basic amino acids and not carbohydrates, lipids, or fibrinous material. The inclusion bodies are, however, not targeted for degradation as no p62, LC3 or ubiquitin signal was detected. Aggregation of a-synuclein or β-amyloid were also not detected within the inclusion.

Tutkielmassa perehdytään Italian-Kreikan sodan ja talvisodan välisiin yhtäläisyyksiin ja Italian-Kreikan sodan uutisointiin suomalaisessa valikoidussa sanomalehdistössä. Kumpikin sota sodittiin lyhyen aikavälin sisällä toisistaan, ne kestivät määrällisesti varsin lyhyen aikaa ja kummassakin sodassa valta-asetelmat olivat yllättävän samanlaiset. Talvisodassa pieni Suomi soti suurta ja voimakasta hyökkääjää Neuvostoliittoa vastaan, kun taas Italian-Kreikan sodassa pääministeri Ioannis Metaxasin rautaisesti hallinnoima Kreikka oli pienempi, taloudellisesti alikehittyneempi ja varustautumattomampi kuin Benito Mussolinin johtama Italia. Tutkimukseni metodologiaksi olen valinnut diskurssianalyysin sekä retorisen analyysin. Tutkimukseni käsitellessä sanomalehtien uutisointia, koin myös tarpeelliseksi tutustua mediahistorian tutkimukseen. Nojaan esittelyni talvisodan osalta Osmo Jussilan, Seppo Hentilän ja Jukka Nevakiven teokseen Suomen poliittinen historia 2009. ja Italian-Kreikan sodan osalta David Brewerin teokseen Greece, the Decade of War, Occupation, Resistance and civil war, Richard Cloggin teokseen A Concise History of Greece, sekä Kira Kaurinkosken tutkimukseen Kreikka ja Suomen talvisota, kreikkalaisten sotakirjeenvaihtajien muistelmat. Tutkielmaani varten olen valinnut kaksi toisen maailmansodan ja välirauhan aikana toiminutta sanomalehteä. Tutkittaviksi sanomalehdiksi valikoituivat vuonna 1904 perustettu Suomen suurin päivälehti Helsingin Sanomat, joka edustaa niin sanotusti Suomen virallista näkökulmaa.Toinen tutkielmaani valikoitunut lehti on vuonna 1918 perustettu Suomen Sosialidemokraatti, joka edustaa sosialistista ja vasemmistolaista näkökulmaa. Tutkielmassani osoitan, että Italian-Kreikan sodan ja talvisodan väliltä on löydettävissä 12 yhtäläisyyttä. Ensimmäisenä yhtäläisyytenä voidaan pitää kehityskulkuja, jotka johtivat sotiin. Toinen yhtäläisyys on kummankin maan halu turvata oma kansallinen koskemattomuutensa ja pysyä ulkopuolisena Euroopan suurvaltapolitiikasta. Sodissa oli kyse pienien maiden kamppailusta suurvaltojen puserruksessa ja yritys säilyttää puolueettomuus poliittisen tilanteen kiristyessä. Kolmas yhtäläisyys on ajanjakso, jona kumpikin sodista käytiin. Kummatkin sodat sodittiin toisen maailmansodan aikana vain lyhyen aikavälin sisällä toisistaan ja kumpikin sodista kesti verrattain lyhyen ajan. Talvisota käytiin 30.11.1939-30.3.1940 ja Italian-Kreikan sodan voidaan sanoa käydyn 28.10.1940-6.4.1941. Neljäs yhtäläisyys on selvä Daavid-Goljat-asetelma sotivien maiden välillä. Kummassakin sodassa suurempi ja paremmin varustautunut ja sotatoimiin valmistautunut maa hyökkäsi suunnitellusti pienempään valtioon aktiivisen provokakaation jälkeen. Viides yhtäläisyys on sotien suunnitelmallisuudet suuremman osapuolen puolelta. Kuudes yhtäläisyys sotien välillä on salaiset sopimukset ja etupiirijaot hyökkääjäosapuolten taholta. Seitsemäs yhtäläisyytenä voidaankin nähdä pienten maiden omanarvontunt ja kieltäytyminen maille esitettyihin uhkavaatimuksiin. Kahdeksas yhtymäkohta joka sotia yhdistää on sodan aikana vallinneet poikkeuksellisen huonot sääolosuhteet, jotka vaikuttivat osaltaan myös yhdeksänteen yhtymäkohtaan, eli sodan heikomman osapuolen yllättävään menestykseen. Kymmenes yhtäläisyytenä voidaan nähdä vahvemman osapuolen aliarviointi pienemmän maan taistelukykyää kohtaan. Yhdestoista yhtymäkohtana voidaan nähdä kotirintaman hyödyntäminen sodassa. Kahdestoista yhtymäkohta on sekä Kreikan että Suomen kansallinen yhtenäisyys ja taistelutahto. Helsingin Sanomien ja Suomen Sosialidemokraatin uutisointi Italian-Kreikan sodasta erosi toisistaan huomattavasti. Eroavaisuuksia on löydettävissä uutisoinnin aktiivisuudesta tarkastelujakson aikana, uutisoinnin laajuudesta ja lehtien asennoitumisesta Italian-kreikan sodan sotatoimiin. Suomen Sosialidemokraatin uutoisointi sodasta oli laajempaa ja kreikkakeskeisempää kun Helsingin Sanomien uutisointi aktivoitui sotatapahtumien alkaessa. Helsingin Sanomien uutioinnissa on myös nähtävissä positiivisempi asennoituminen akselivaltoihin. Helsingin Sanomien uutisointia voikin luonnehtia italiakeskeisemmäksi. Myös lehtien asenteessa Saksaa kohtaan on havaittavissa eroavaisuuksia. Vaikka lehtien uutisoinnissa on havaittavissa eroavaisuuksia, niille yhteistä on se, että kumpikaan ei rinnastanut Italian-Kreikan sotaa ja talvisotaa toisiinsa.

Tutkielman tavoitteena on selvittää, miten idiomeja on hyödynnetty murteiden kääntämisessä kahdessa Väinö Linnan Tuntemattoman sotilaan saksannoksessa sekä onko käännösten välillä tässä suhteessa havaittavissa eroja tai yhtäläisyyksiä. Analyysin pohjana ovat kahden sotilashahmon, Lahtisen ja Hieta-sen, puheen suora esitys. Vertailuaineistona on käytetty yhden upseerin, luutnantti Lammion, puhetta. Tutkielman teoreettinen osuus jakautuu kahteen keskeiseen osaan: Ensin käsitellään erilaisia murteiden kääntämisen strategioita. Murteet ovat kääntäjälle suuri haaste, sillä niihin liittyy niin paljon kulttuu-rispesifisiä konnotaatioita, että niiden kaikkia ulottuvuuksia on lähes mahdotonta välittää toiselle kielelle. Tutkielmassa tarkastellaan myös, millaisia merkityksiä murteet saavat alkutekstissä. Alkutekstissä soti-lashahmot puhuvat eri paikallismurteita, kun taas upseerit käyttävät johdonmukaisesti kirjakieltä. Tämä kielellinen oppositio kuvastaa mm. sotilaiden ja upseerien sekä toisaalta eri yhteiskuntaluokkien välistä konfliktia. Lisäksi tarkastellaan lähemmin idiomi-käsitteen eri ulottuvuuksia sekä niiden käyttöä kaunokirjallisissa teksteissä. Idiomien käännösstrategioita valotetaan lyhyesti. Analyysin pääpaino on kuitenkin sellaisissa käännösten idiomiesiintymissä, joita ei voida pitää alkutekstin idiomien käännöksinä. Analyysiä varten alkutekstin ja käännösten aineistosta etsittiin idiomit sekä tarkasteltiin, miten ne jakau-tuvat romaanihahmojen kesken. Analyysi perustuu 99 idiomiesiintymään, jotka jaoteltiin vielä Duden Re-dewendungen -fraasisanakirjaan (2002) pohjautuvan fraseologismien tyylillisen luokittelun mukaan. Analyysissä havaittiin, että molemmissa käännöksissä kaikkien tarkasteltujen hahmojen puheessa on enemmän idiomeja alkutekstiin verrattuna. Ylivoimaisesti suurin osa idiomeista esiintyi sotilashahmojen puheessa ja kuului tyyliltään ryhmään arkikieliset. Toiseksi eniten sotilaiden puheessa esiintyi alatyylisiä idiomeja. Tässä erossa kuvastuu, miten alkutekstin sotilaiden ja upseerien kielenkäytön ero on välitetty käännöksiin: Saksannoksissa sotilashahmot eivät puhu paikallismurteita, mutta mm. idiomeilla heidän puheeseensa on tuotu arki- ja puhekielen piirteitä. Ero osoittaa myös, että molemmissa käännöksissä puhekielisyys ilmaistaan lähinnä leksikaalisin keinoin – kuten idiomeilla – kun taas alkutekstissä käyte-tään pääasiassa fonologisia piirteitä. Käännöksissä on kuitenkin sotilaiden puheessakin vähemmän puhekielen piirteitä, joten alkutekstiin verrattuna sotilaiden ja upseerien puhetyylien ero ei ole yhtä suuri. Lisäksi kävi ilmi, että alkutekstissä Lahtisen ja Hietasen puhe eroavat niin murteellisilta kuin idiolektaali-siltakin piirteiltään selkeästi toisistaan. Käännöksissä taas ei havaittu suuria eroja, mutta aihe vaatisi lisätutkimuksia. Analyysi osoitti, että molemmissa saksannoksissa puhekielisyyttä on ilmaistu samankaltaisin keinoin. Käännökset myös vaikuttivat seuraavan muissakin tutkimuksissa havaittua tendenssiä: alkutekstin kielel-linen variaatio on lieventynyt, ja murteiden kääntämisessä suositaan leksikaalisia keinoja, vaikka alku-tekstissä murre olisi esitetty myös muilla kielen tasoilla.