Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Title

Sort by: Order: Results:

  • Ylinen, Varpu (2016)
    Chronic myeloid leukemia (CML) is a malignant hematologic disorder, which is fatal without a treatment. Oral tyrosine kinase inhibitors (TKIs) have revolutionized the treatment of CML and transformed the disease to a chronic condition that can be treated at patient's home. The common problem in the treatment of CML is patient's poor adherence to TKIs. The regular, consistent use of TKIs is crucial to keep disease under control. For this reason and to obtain an optimal treatment outcome, adherence to TKIs is extremely important. The aim of the study was to assess reasons for poor adherence to TKI-medications in Finnish CMLpatients, including patient characteristics, treatment related factors, comorbidities and concomitant medications. In addition, patients' experiences, beliefs, knowledge and perception about CML and its treatment were explored and how these could contribute to nonadherent behaviour. This study is part of the larger study, assessing adherence to TKI treatment among Finnish CML population. The data was obtained by using patient questionnaires and semi-structured theme-interview during patient meetings in 2012. Study population consisted of Finnish adult CML patients who had been on TKI -medication (imatinib, nilotinib or dasatinib) for more than six months prior to the study baseline. Patients' adherence was measured using Morisky Medication Adherence 8-Item Scale (MMAS-8) and based on their score, patients were divided into three groups: high, medium and low adherence. Both quantitative and qualitative methods were used in data analysis. Study findings show that 21% (n=18) of the patients were low adherent and 23% (n=20) were high adherent to their treatment. Patient sociodemographic characteristics or experienced adverse drug reactions (ADRs) did not predict adherence, while more concomitant medications and comorbidities were associated with high adherence. However, ADRs had negative effect on the quality of life of several nonadherent patients. All nonadherent patients reported unintentional nonadherence and the most common reason was forgetting. Two-thirds of the patients (n=12) reported intentional nonadherence, which often was a result of experienced ADRs. The knowledge of CML and its treatment was poor among all patients while over half of the nonadherent patients (n=11) thought that they received enough information received. Overall, patients were very satisfied with care provided by the hospitals, physicians and other healthcare professionals. Managing TKI-treatment regimen is challenging for many patients and ADRs can have a negative impact on the quality of life. Healthcare professionals should regularly assess patient adherence and provide information and support for the patients to help them to succeed in medication management. Reasons for poor adherence are complex and have to be identified from each individual patient so that adherence can be improved.
  • Authman, Tablo (2022)
    Lukuharrastus tai lukemisesta kiinnostuminen on tärkeä ominaisuus yliopisto-opiskelijoilla. Tämän tutkielman tarkoitus on tutkia eri tekijöitä, jotka vaikuttavat englantia vieraana kielenä (EFL: English as a Foreign Language) opiskelevien yliopisto-opiskelijoiden kiinnostukseen lukemista kohtaan. Tutkimuksen kohteena ovat Kurdistanin alueellisen hallinnon yliopistoissa opiskelevat opiskelijat. Kurdistanin alueellinen hallinto tunnetaan myös nimellä “Irakin Kurdistan”, sillä se koostuu maantieteellisesti Irakin pohjoisosassa sijaitsevasta kurdien itsehallintoalueesta. Tutkielmassa kuvataan lukuisia eri tekijöitä, jotka voivat vaikuttaa opiskelijoiden lukuintoon. Näihin lukeutuvat esimerkiksi yliopiston kirjaston tarjonta ja asema sekä yliopiston luennoitsijoiden vastuu, jotka molemmat näyttävät aineiston valossa olevan tärkeitä tekijöitä lukuharrastuksen ylläpitämisessä ja kasvattamisessa. Tutkielman aiheen avaamiseksi tekstissä esitellään aiempia tutkimuksia liittyen lukemiseen, lukemisen kulttuuriin sekä kirjaston asemaan. Tutkielmassa käytetään sekä kvantitatiivisia että kvalitatiivisia menetelmiä aineiston analysoinnissa. Tutkielman aineisto koostuu online-kyselystä, johon vastasivat eri Kurdistanin yliopistoissa opiskelevat henkilöt. Kyselyssä on kolme eri osiota, joissa opiskelijat vastaavat kysymyksiin liittyen lukutottumuksiinsa sekä aineistojen saatavuuteen. Aineistona käytetään myös kolmea haastattelua, joissa haastateltavina oli yliopissa eri nimikkeillä työskenteleviä henkilöitä, mm. luennoitsija ja kirjastonhoitaja. Heidän osaltaan kysymyksissä keskitytään siihen, miksi opiskelijoiden lukuinto on alhainen. Tutkimustulokset tarjoavat luotettavan kuvauksen alueella vallitsevasta ongelmasta. Aineiston pohjalta huomataan, että opiskelijat ovat kiinnostuneita lukemisesta ja lukevat mielellään vapaa-ajallaan, mutta aineiston saannin vaikeus vaikuttaa kielteisesti opiskelijoiden motivaatioon. Vastaajien vastausten pohjalta on huomattavaa, että kirjastot eivät tarjoa tarpeeksi luettavaa eivätkä tarjoa myöskään tarpeeksi luotettavaa materiaalia akateemisesta näkökulmasta.
  • Forsén, Madeleine (2018)
    Syftet med den här uppsatsen är att närläsa Johanna Boholms prosalyriska verk Jag är Ellen (2015) för att få syn på vad det är som berättas, varför berättelsen ser ut som den gör och hur den berättas. Inga vetenskapliga analyser har tidigare gjorts av Jag är Ellen, men recensenter har lyft upp teman som tid, rum, skapelseberättelse, kvinnlig kollektivitet och fåglar. Jag tar i min analys fasta på dessa teman och granskar dem genom feministisk filosofi och ekofeminism. Huvudfokus i min analys är den feministiska mönstervarseblivningen som jag hävdar finns såväl i form som i innehåll. Med ekofeministisk teori granskar jag på vilket sätt Boholm skriver om kvinnorna och fåglarna och jag kan urskilja en kamp för naturen, kvinnobilden och fågelheten och en kamp mot en snäv patriarkalt kvinnobild såväl i nutiden som historiskt. Genom mannens avstånd till och oreflekterande av naturen hittar jag en antropocentrisk syn på naturen som är kopplad till den mansbild som porträtteras i verket. Som metod använder jag mig av onaturligt narrativ och feministisk narratologi. Onaturligt narrativ är Jan Alder, Brian Richardson, Stefan Iversen och Henrik Skov Nielsens svar på Monica Fluderniks teori om ett naturligt narrativ och har mycket likheter med magisk realism. Jag visar hur Boholm med ett onaturligt narrativ dekonstruerar tid, fysiska lagar och logiska principer och hur hon genom detta skapar en ny norm för kvinnans varande i sin fågelhet. Eftersom mannen inte passar in i detta onaturliga narrativ skapas ett utanförskap samtidigt som en patriarkal norm kritiseras och ifrågasätts. Det onaturliga narrativet möjliggör dessutom för Boholm att inte skriva tiden som linjär och genom detta blir mönstervarseblivningen ytterligare synlig. Boholm inleder sitt verk med en skapelseberättelse, och det faktum att många av karaktärerna dör och återuppstår lockar till en jämförelse med Bibelns skapelseberättelse. Också här kommer jag fram till att det Boholm gör är dekonstruktion av kunskapsarvet och det normativa narrativet. En viktig del i min analys är den feministiska filosofins motstånd mot den manliga traditionen av metaforfilosofi. Genom en granskning och närläsning av Boholms upprepningar av framförallt fåglar och en sidenhandske får jag syn på hur Boholm raserar de bilder och metaforer som vanligtvis är knutna till dessa ting och hur hon skapar sin egen definition av dem. Dessa blir ett sätt för kvinnorna i verket att frigöra sig från en snäv kvinnobild och här lutar jag mig framförallt mot feministiska filosofer som Phyllis Rooney, Marilyn Frye, Susan Sherwin och Toril Moi och deras teorier om ett manligt språk och den feministiska strategin att ta tillbaka ord. Jag knyter ihop alla delar i min analys till en helhet som är mönstervarseblivning. Onaturligt narrativ, ekofeminismen, metaforfilosofin och skapelseberättelsen är alla delar av denna helhet som jag menar inte kan lösgöras från varandra. Resultatet blir en kritik mot en antropocentrisk verklighetsuppfattning och en alternativ feministisk tillvaro blir möjlig.
  • Mutka, Minna (2015)
    Tutkimus käsittelee Fagerön saarella Sipoon ulkosaaristossa sijainnutta tuulivoimalla toiminutta hienoteräistä sahaa. Saha oli suunnitellun 33 teollisuuslaitoksen kompleksin ainoa totetunut osa. Fagerön saha oli yksi nykyisen Suomen alueen ensimmäisistä hienoteräisistä sahoista ja tutkimuksen tavoitteena onkin selvittää, miten saha uudenlaisena teollisuuslaitoksena sopeutui lähiympäristöönsä ja miten sen naapurit suhtautuivat siihen. Saha perustettiin 1720-luvun lopulla ja se jatkoi toimintaansa vuoteen 1743, jolloin sodan aikana venäläiset tuhosivat sen. Lähteinä on käytetty sahan rakentajien Carl Fredrik ja Magnus Otto Nordenbergin kirjeenvaihtoa, Helsingin kaupungin maistraatin kirjeenvaihtoa ja kokousten pöytäkirjoja, Helsingin kaupungin valtiopäivävalituksia, Sipoon käräjien pöytäkirjoja sekä Uudenmaan lääninhallituksen kanslian sahoja ja myllyjä koskeneita asiakirjoja. Tutkimus on luonteeltaan taloushistoriallinen. Fagerön saha ajautui nopeasti perustamisensa jälkeen konfliktiin lähimmän tapulikaupunkinsa Helsingin kanssa. Aluksi konflikti koski puutavarakauppaa. Helsingissä harjoitettiin palkkikauppaa hollantilaisten kanssa, kyseessä oli puun myyminen raaka-aineeksi hollantilaisiin sahoihin. Vallassa olleen merkantilistisen näkemyksen mukaan raaka-aineiden vienti ei ollut suotavaa, vaan viennin tuli keskittyä jalostettuihin tuotteisiin. Sahat tarjosivat vientiin valmiiksi jalostetun tuotteen, joten merkantilistinen keskushallinto alkoi suosimaan sahoja palkkikaupan kustannuksella. Fagerön sahan omistajat kuuluivat tukholmalaiseen virkamieseliittiin, ja vähentääkseen kilpailua sahan lähialueen metsävaroista nämä pyrkivät vaikuttamaan keskushallintoon sahojen suosimiseksi palkkikaupan kustannuksella. Lopulta Helsingin palkkikauppa kiellettiinkin kokonaan. Helsingin kaupungin ja Fagerön sahan riidat eivät loppuneet palkkikaupan myötä. Fagerön sahan omistajat myivät ilman välikäsiä valmistamansa lankut suoraan ulkomaille, mikä oli kiellettyä, sillä vienti oli tapulikaupunkien porvariston yksinoikeus. Lisäksi Fageröllä maksettiin puuta sahalle toimittaville ja työtä tekeville talonpojille näiden tarvitsemalla tavaralla, mikä myös oli kiellettyä, tavarakauppa oli sekin porvariston yksinoikeus. Sahanomistajilla, jotka eivät kuuluneet porvaristoon, ei ollut oikeutta maksaa tavaralla talonpojille, vaan vain rahalla. Helsingin porvaristo valitti usein keskushallintoon sahan laittomasta toiminnasta ja vetosi valituksissaan porvariston ja kaupunkien oikeuksiin ja lainsäädäntöön. Fagerön omistajat taas pyrkivät saamaan sahalleen poikkeusoikeuden tai privilegion vientiin ja tavarakauppaan talonpoikaiston kanssa vedoten sahan hyödyllisyyteen metsävarojen hyödyntäjänä ja puun jalostajana. Tässä konfliktissä Helsingin kaupungin edut veivät voiton sahan eduista ja laiton tavarakauppa ja vienti kiellettiin, mikä vaikutti negatiivisesti sahan kannattavuuteen. Asia oli Helsingin kannalta hyvin tärkeä, sillä jos Fagerön sahalla olisi ollut oikeus normaalisti kiellettyyn kauppaan, olisi siitä tullut ennakkotapaus ja kaikki muut alueen sahat olisivat vaatineet samanlaisia oikeuksia. Tämä olisi ollut tuhoisaa kaupungin kannalta, sillä vaikka alueella oli runsaasti sahoja, eivät nämä olleet helsinkiläisten omistuksessa. Sen sijaan mitään suurempia riitoja Fageröllä ei ollut välittömien naapuriensa kanssa. Saha sijaitsi saarella, eikä siksi häirinnyt ketään. Mitään kilpailevia teollisuuslaitoksia ei alueella ollut. Ainoat valitukset tulivat siitä, että tukkien uitto sahalle vaurioitti rantatiluksia ja kalavesiä.
  • Saressalo, Timo (2020)
    Tämä työ tutkii Suurmiesteorian (Great Man Theory) ja erityisesti Daniel L. Bymanin and Kenneth M. Pollackin esittämien teesien valossa vuoden 1982 Israelin ja Libaonin sotaa (Rauha Galileaan Operaatio, Operation Peace to Galilee) ja sen tavoitteiden epäonnistumista Israelin ja Libanonin kristittyjen kannalta. Tutkimuksessa on käytetty primaarilähteinä julkisia arkistoja, haastatteluja, omaelämänkertoja, sekä sopimustekstejä. Sekundaarilähteinä on käytetty laajalti alan kirjallisuutta. Koska vain osaa lähdeaineistosta on lainattu suoraan, on lähdeluotteloon sisällyetty kaikki tutkimustyön pohjana käytetty materiaali. Sodan epäonnistuminen tavoitteiden saavuttamisessa on analyysin mukaan selvästi liitettävissä Israelin ja Libanonin kristittyyn johtoon ja heidän tavoitteidensa epärealistisuuteen ja osapuolten toimet konfliktin aikana, sekä syyt tavoitteiden saavuttamattomuuteen, voidaan tulkita pitkälti Bymanin ja Pollackin teesien valossa. Tutkielma osoittaa Suurmiesteorian ja Byman/Pollackin teesien käyttökelpoisuuden tulkitessa modernien konfliktien syitä ja seurauksia.
  • Ritamäki, Kaisu (2019)
    Pharmaceutical companies are required to comply with fair market guidelines and regulations. However, definition of fair market value (FMV) in clinical trial is not unambiguous. In literature are some suggestions how to determine the phenomenon of FMV in clinical trial. Understanding the FMV and how it should be applied into practice when conducting clinical research is challenging. This study provides more focused information on FMV in clinical trials and its determination. FMV should be determined for research-related activities in clinical drug research. FMV of research related activities can be consistent if similar sites are performing similarly conducted studies for similar sponsors. Therapeutic area and geographical location of the trial site can also influence for the FMV. This study was performed in co-operation with Roche. The aim of the study was create a consistent and transparent method to assist in the determination of FMV in medical drug research in relation to the payments paid by the sponsor to the sites. Clinical trial agreements (CTA) and associated agreements were analysed to investigate FMV of research-related activities by study site, study type, therapeutic area and geographical area. Average price and price range of each research-related activity from previous CTAs and associated agreements of Roche Finland was calculated. Based on available data from literature and study results research-related activities and factors affecting to the FMV of clinical trials were discussed to create comprehensive understanding of FMV in clinical drug research. Based on this study average price of the specific research-related activities can be different by therapy area, site, study type and geographical area. All these factors are relevant when assessing FMV of specific research-related activity. Studied therapy area and site seems to have the most important impact when evaluating FMV. For some research-related activities such as national coordinator investigator (NCI) fee price ranges could be very big whereas in other research-related activities such as pharmacy fees prices could be quite similar. Some research-related activities were very study specific which affected evaluation of those activities. CTAs and associated agreements are valid documents to gather information assessing FMV of research-related activities in medical drug research. Average price and price range of the research related activity can be used when assessing FMV in medical drug research. However, price of the specific research-related activity need to be evaluated considering the studied therapy area, site, study type and geographical area.
  • Saarinen, Tuomo (2020)
    The use of machine learning and algorithms in decision making processes in our every day lifehas been growing rapidly. The uses range from bank loans and taxation to criminal sentencesand child care decisions. Because of the possible high importance of such decisions, we need tomake sure that the algorithms used are as unbiased as possible.The purpose of this thesis is to provide an overview of the possible biases in algorithm assisteddecision making, how these biases affect the decision making process, and go through someproposes on how to tackle these biases. Some of the proposed solutions are more technical,including algorithms and different ways to filter bias from the machine learning phase. Othersolutions are more societal and legal and address the things we need to take into account whendeciding what can be done to reduce bias by legislation or by enlightening people on the issuesof data mining and big data.
  • Rautakorpi, Jasmin (2021)
    Commodity chain data transparency is a growing phenomenon in public discussion and in the private sector. It is an essential way for companies and certification schemes to express their sustainability efforts and values. However, commodity chain data can include questions of power and information asymmetry which can affect the commodity chain stakeholders, such as the producers and the consumers. The Fairtrade movement is known as the defender of the small-scale producers in the so-called Global South and which aims to reduce global poverty. This research focuses on the Fairtrade certified coffee commodity chain data and examines what kind of challenges and needs the commodity chain stakeholders have in terms of data transparency and what potential benefits they receive. The stakeholders include consumers, producers and coffee buying companies. This research relies on the Global Value Chain -framework and examines the commodity chain data in light of power asymmetries. The purpose is to provide a multifaceted review about the questions of commodity chain data and Fairtrade. This research uses qualitative, semi-structured interviews which were conducted with seven participants from different backgrounds, such as the private sector and organizations. Additionally, some complementary data was collected from Fairtrade International and FLOCERT’s websites. The data was analyzed through the lens of qualitative content analysis. The central findings are Fairtrade commodity chain data related challenges, such as confidentiality, information gaps and the different needs of the stakeholders. These somewhat conflicting needs make it difficult to set a level of transparency that would meet the needs of all the stakeholders which in turn provides limited benefits. Nevertheless, despite challenges, Fairtrade is seen as a valid partner, expressing a wider societal significance. When considering commodity chain data transparency, it is important to ask whose interests the data represent. The central conclusion is that the benefits of commodity chain data transparency depend on how well they meet the needs of the stakeholders.
  • Kuusela, Ari (2014)
    Tässä Pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan oikeudenmukaisuuden kokemuksia palkkakeskusteluiden viitekehyksessä. Teoreettisena taustana käytetään kolmea oikeudenmukaisuuden näkökulmaa: jakamiseen liittyvä oikeudenmukaisuus, menettelytapojen oikeudenmukaisuus ja vuorovaikutuksen oikeudenmukaisuus. Tämän työn tavoitteena on selvittää, minkälaisia oikeudenmukaisuuden kokemuksia esimiehet ja alaiset liittävät käymiinsä palkkakeskusteluihin. Samalla tarkastellaan, vaikuttavatko osallistujien erilaiset roolit (onko osallistuja palkkakeskustelun objekti eli arvioinnin kohde vai subjekti eli arvioinnin suorittaja) oikeudenmukaisuuden kokemukseen ja tyytyväisyyteen tai tyytymättömyyteen palkkakeskustelussa. Aineistona tutkimuksessa on Teknillisen korkeakoulun (nykyisin Aalto-yliopisto) Palkitsemisen tutkimusohjelmassa vakuutusalalta keväällä 2009 kerätyn aineiston osa: Vastaajat antoivat numeeriset arviot palkkakeskustelunsa oikeudenmukaisesta toteutumisesta ja tähän avovastauksessa sanallisen perustelunsa. Aineisto koostuu 545 henkilön vastauksista. Alaisasemassa olevat työntekijät arvioivat lähiesimiehensä pitämää palkkakeskustelua ja lähiesimiehet arvioivat itse pitämiään palkkakeskusteluita omille alaisilleen sekä palkkakeskusteluaan oman esimiehensä kanssa. Analyysimenetelmänä on sovellettu teoriaohjaavaa laadullista sisällönanalyysiä. Objektin asemassa sekä esimiehet että alaiset arvioivat palkkakeskusteluiden koettua oikeudenmukaisuutta henkilökohtaisista näkökulmista käsin. Jakamiseen liittyvissä perusteluissa merkittävää on se, oliko yksilö saanut korotuksen ja oliko korotus hänestä tyydyttävän tasoinen. Palkkakeskustelun objekteina yksilöt eivät pohtineet perusteluissa itsekriittisesti oman suorituksen suhdetta tulokseen eli sitä, ovatko panokset ja tulokset olleet tasapainossa. Menettelytapaan liittyvissä perusteluissa sekä esimiesasemassa toimiville että alaisille vaikutusmahdollisuudet ja palkkakeskustelun pitäjän ammattitaito ovat merkittävässä roolissa synnyttämään oikeudenmukaisuuden kokemusta. Vuorovaikutuksen oikeudenmukaisuudessa palkkakeskustelussa käyty dialogi oli merkitsevässä roolissa sen suhteen, kuinka oikeudenmukaisena palkkakeskustelu koettiin. Objektin roolista suoritetut arviot olivat samankaltaisia toimi yksilö sitten organisaatiossa esimiehen tai alaisen roolissa. Palkkakeskusteluja pitävät esimiehet arvioivat itse pitämiään palkkakeskusteluja positiivisemmin kuin omaa palkkakeskusteluaan, jossa olivat objektin roolissa. Palkkakeskustelun objektiasemasta suoritetut arviot ovat kriittisempiä kuin subjektiasemasta. Subjektiasemassa esimiehet nojautuvat normeihin ja ohjeistuksiin arvioidessaan alaisiaan ja kokevat palkkakeskustelut onnistuneiksi ja oikeudenmukaisiksi. Palkkakeskusteluiden oikeudenmukaisuuden kokemuksen kannalta kyseisen henkilön organisatorinen asema (esimies/alainen) ei osoittautunut keskeisimmäksi oikeudenmukaisuuden kokemuksen muodostumiselle. Merkittäväksi näyttäytyi sen sijaan se, onko henkilö palkkakeskustelussaan objekti- vai subjektiasemassa toisin sanoen palkkakeskustelun kohde vai sen suorittaja. Palkkakeskustelun objektin roolista sekä esimiehet että alaiset tukeutuivat pitkälti samoihin teemoihin oikeudenmukaisuuden kolmen yläluokan sisällä. Tämä päti heidän ollessaan niin tyytyväisiä kuin tyytymättömiäkin palkkakeskusteluidensa oikeudenmukaisuuteen.
  • Mattsson, Iiris (2021)
    Den här studien undersöker hurdana verktyg tittaren ges för att skilja på fakta och fiktion i sanningsbaserade finländska true crime-serier. Det här görs genom att analysera narrativet i två finländska true crime-verk från år 2020, dokumentärserierna Katiska på streamingtjänsten Ruutu+ och Mordets dna på Yle Arenan. I studien undersöks hur fiktiva tekniker i narrativet tillämpas i en sanningsbaserad journalistisk produkt, och om tittaren erbjuds tillräckliga redskap för att identifiera fiktiva narrativa element i serierna och om de kan anses problematiska från etisk synvinkel. Det här görs med hjälp av narrativ teori och innehållsanalys av serierna enligt kategorier typiska för true crime-genren. Enligt studien används en hel del narrativa tekniker för att återberätta brotten och för att representera verkligheten i överlag. De narrativa strategierna som används i finländska true crime-serier kan anses etiskt tvivelaktiga då det kommer till representation av verkliga personer och händelser. Studien visar att serierna är etiskt tvivelaktiga i fråga om ensidig rapportering om fallet, förvrängd representation av brottet eller personerna inblandade i brottet, bristfällig användning av källor, bristfälliga redskap att avgöra om något är fakta eller fiktion och missledande förväntningar kopplade till den berättelsens uppbyggnad. Det här gäller både då man ser på genren som dokumentärfilm och en journalistisk produkt. True crime-genren behandlar verkliga brott och representera verkliga människor - men har kommit undan med de fiktiva narrativa strategierna som i bästa fall suddar ut gränsen mellan fakta och fiktion, grävande journalistik och brottsunderhållning - men ändå i vissa fall behandlas som en journalistisk produkt.
  • Martevo, Essi (2019)
    Journalismi on muuttunut viime vuosien aikana muun muassa digitalisaation, resurssitilanteen muutoksen ja sosiaalisen median takia. Faktantarkistus on iso osa journalismia ja siksi on mahdollista olettaa, että myös faktantarkistus on muuttunut samalla. Tässä pro gradu -tutkielmassa selvitetään, miten ja mitkä journalistisen alan muutokset ovat vaikuttaneet faktantarkistukseen ja mitä faktantarkistus merkitsee journalismissa. Aihe on tärkeä kartoittaa, koska toimittajien tekemä faktantarkistus on kaikkien nähtävillä ja voi vaikuttaa siihen miten journalististen sisältöjen kuluttajat näkevät maailman. Tutkielman teoreettinen tausta muodostuu journalistisen muutoksen teemojen kartoituksesta aikaisemman tutkimuksen avulla. Teoriaosuudessa käydään läpi tärkeimmät muutoksen tekijät eli resurssien muutos, digitalisoitumisen kautta mahdollistunut sosiaalisen median nousu ja portinvartijuuden muutos, valeuutisten ja disinformaation tulo sekä journalismin etiikan merkitys. Lisäksi kappaleessa avataan faktantarkistuksen määritelmä sekä käsitellään aikaisempaa faktantarkistuksen tutkimusta. Tutkimuksen metodi on puolistrukturoitu haastattelututkimus. Tutkimusaineistona on kahdeksan suomalaisen toimittajan yksilöhaastattelut. Haastatelluista toimittajista seitsemän edustaa Suomen suurimpia mediataloja (YLE, Sanoma, Alma) ja yksi on freelance-toimittaja. Seitsemän haastatelluista on aikaisemmin osallistunut erityiseen faktantarkistusprojektiin ja yksi on erikoistunut faktantarkistukseen työnsä kautta. Erityinen tuntemus faktantarkistuksesta nähtiin tärkeäksi ominaisuudeksi haastatelluille toimittajille, jotta he pystyivät keskustelemaan faktantarkistuksesta mahdollisimman laajasti. Tutkielmassa kuitenkin käsitellään enimmäkseen toimittajien jokapäiväiseen työhön liittyvää faktantarkistusta. Haastatteluissa kävi ilmi, että faktantarkistuksesta on alettu puhumaan enemmän toimituksissa ja toimittajien mielestä faktantarkistus on noussut niin sanotusti ilmiöksi. Tähän ilmiöksi nousemiseen ja faktantarkistukseen ovat vaikuttaneet resurssit, sosiaalinen media ja portinvartijuuden muutos sekä disinformaatio eli samat teemat kuin journalismiin muutenkin. Resurssien tekemä muutos ei ole toimittajien mielestä kovin suuri vaan vaikka toimituksissa onkin kiire, faktantarkistus pitää aina tehdä hyvin. Sosiaalisen median ja digitalisoitumisen takia lukijoilla on enemmän mahdollisuuksia antaa toimittajille palautetta ja kommentoida sekä kritisoida heidän tekemiään valintoja. Disinformaation nousun myötä taas toimittajilla on yhä enemmän tarvetta pitää kiinni faktojen laadukkaasta tarkistamisesta. Toimittajat eivät kuitenkaan nähneet kilpailevansa vaihtoehtoisten medioiden kanssa vaan näkivät faktapitoisen journalismin tarjoamisen kilpailuetuna. Faktantarkistus on aina ollut suuri rooli journalismissa ja vaikka journalismi on muuttunut, faktantarkistuksen merkitys ei ole muuttunut. Faktantarkistus on toimittajille työn punainen lanka, jota noudatetaan kysymättä, vaikka siihen ei olekaan koskaan tehty tarkkoja sääntöjä. Faktantarkistus on osa toimittajien ammattietiikkaa, joka on edelleen toimittajille tärkeimpiä työn arvoja. Korkeasta etiikasta kertoo myös se, että haastatellut toimittajat suhtautuivat reilusti journalismin alan muutoksiin ja siihen, että heitä haastetaan nykyään enemmän ja vaaditaan paljon, koska kaikki mikä tekee journalismista parempaa, on hyvä asia. Toimittajilla oli myös mietteitä faktantarkistuksen kehityksen suhteen ja heidän etiikasta kertoo se, että he olivat myös valmiita kehittämään prosessejaan. Toimittajat toivoivat faktantarkistuksen yhteisistä säännöistä ainakin keskustelua sekä faktantarkistusorganisaatiot osaksi jokapäiväistä toimitusta. Haastateltavat toivoivat myös, että faktantarkistus kehittyisi analyyttisempään suuntaan, jossa avattaisiin esimerkiksi enemmän väitteiden taustalla olevia agendoja niiden pelkän kumoamisen sijaan. Tähän he kuitenkin näkivät tarvitsevansa panosta myös esimiehiltä. Faktantarkistukseen panostaminen on kannattavaa, koska se on erinomainen tapa erottautua suoraselkäisyydellä muista toimijoista. Lisäksi faktantarkistuksen kehittäminen palvelee myös kuluttajia, koska keskustelevampi tapa käsitellä asioita voi auttaa tulkitsemaan väitteitä paremmin eikä mustavalkoinen väitteiden tarkistaminen ole enää välttämättä tehokasta kenenkään kannalta. Faktoista on nykyään tullut mielipideasioita, jolloin ei pelkkien virheiden huomioiminen riitä.
  • Lindqvist, Madelene (2020)
    Avhandlingens mål var att ta reda på hur lönsamheten utvecklats på lantbruk i Svenskfinland under en kontinuerlig tidsperiod. Tre forskningsfrågor definierades; Hur ser lönsamheten och dess utveckling ut på lantbruksföretag i Finland? Vilka faktorer påverkar lönsamhetsnivån på lantbruksföretag i Svenskfinland? Hur ser lönsamhetsnivån ut på djurgårdar i Österbotten? Avhandlingen indelades i en teoretisk del och en empirisk del. I teoridelen presenterades centrala begrepp vad gäller jordbruksstöd, lönsamhet samt tidigare undersökningar angående detta. Dessutom gick man igenom strukturutvecklingen inom husdjursproduktionen samt marknadsomgivningen i Finland. Man konstaterade bland annat att både det totala antalet gårdar och antal gårdar med husdjursproduktion stadigt minskat i Finland. Husdjursproduktion har varit en central del av Finlands lantbruk under en lång tid, speciellt mjölkproduktionen. Lönsamhetsutvecklingen på gårdarna har varit negativ i Finland sedan början av 2000-talet. Företagarinkomsten har minskat med 70 procent under perioden 2002 – 2016. På grund av den minskade företagarinkomsten har även lönsamhetskvoten varit negativ under det senaste decenniet. Jordbrukspolitiken är en central del av att idka jordbruk i Finland. Sedan 1995 har Finland varit en del av EU och tillämpar EU:s gemensamma jordbrukspolitik. Finland har en del nationella stöd som betalas ut baserat på antal djur eller hektar, på C-området betalas bland annat ett literstöd till mjölkproduktionen. I den empiriska delen gjordes två multipla regressionsanalyser med bokföringsdata i form av ett paneldata. Data omfattade observationer för totalt 43 kommuner under åren 2010 – 2017. I resultatet fann man i den första regressionen att tiden (år), mjölkproduktion, avskrivningar, utgifter, hektar och stöd hade en statistiskt signifikant effekt på resultatet. I den andra regressionen var mjölk, löner, avskrivningar, utgifter, stöd och jordbruksförsäljning statistiskt signifikanta. Störst inverkan hade jordbruksförsäljning, stöd och utgifter. De två första hade en positiv effekt på resultatet medan utgifter hade en negativ effekt. I diskussionen togs det fasta på den tredje forskningsfrågan hur lönsamhetsnivån ser ut specifikt i Österbotten. Där presenterades lönsamhetsuppgifter från Lukes Ekonomidoktorn. Största andelen av intäkterna bestod av husdjursförsäljning och stöd. Kostnaderna bestod i sin tur till största delen av rörliga kostnader. Lönsamhetskvoten låg under ett (1) för både mjölk-, köttproduktion samt totalt sett i Österbotten. Begränsningar med analysen är att data är i aggregerad form och en stor del av det data som användes var i form av bokföringsdata. Bokföringsdata innefattar inte implicita kostnader såsom en lönsamhetsbokföring gör. Det gör att jämförelsen mellan estimerade resultat och lönsamhetssiffror för Österbotten endast går att göra på ett allmänt plan.
  • Lindroos, Erik (2012)
    Avhandlingen behandlar världsmarknadspriset på socker och de faktorer som påverkar prisbildningen. Målet med avhandlingen är att identifiera och kvantifiera olika förklarande faktorers påverkan på världsmarknadspriserna på socker. Speciell tyngdpunkt läggs på EU:s sockerordning, dess reformering år 2006 samt dess möjliga inverkan på sockerpriserna. Som avhandlingens teoretiska referensram används pristeori ur lantbrukets synvinkel och som empirisk undersökningsmetod tillämpas ekonometrisk estimering. Världsmarknadspriserna för socker har fluktuerat väsentligt de senaste 40 åren. Speciellt det senaste decenniet har prisernas volatilitet ökat och stundvis nått de högsta nivåerna på 30 år. Bakom denna ökning i volatilitet och ökning i prisnivå finns många olika faktorer. I litteraturen nämns balansen mellan utbudet och efterfrågan, den ökande konsumtionen av bioetanol och politisk styrning som orsaker till den senaste tidens utveckling. Även makroekonomiska fenomen så som valutakurser och energipriser lyfts fram. Av de politiskt styrda marknaderna har EU:s sockermarknad varit den som genomgått en av de största förändringarna de senaste åren. I och med reformen av EU:s sockerordning år 2006, sänktes referenspriset på vitt socker med 36 procent. Tillsammans med sänkningar i referenspriserna och nedskärningar i produktionskvoterna minskade produktionen i EU med upp till sex miljoner ton. Detta förvandlade EU till en nettoimportör, från att tidigare varit en nettoexportör. Reformen har i diskussionspapper lyfts fram som en orsak till de stigande priserna de senaste åren. Utgående från litteraturgenomgången, som bestod av böcker, vetenskapliga artiklar och diskussionspapper, samt tidigare studier byggdes flera ekonometriska modeller för att förklara prisbildningen på råsocker. Som undersökningsmaterial användes statistisk data för olika påverkande faktorer från åren 1971-2011. Både linjära och log-linjära modeller användes för att estimera och kvantifiera de olika faktorernas inverkan på råsockerpriserna. Resultaten visar att mängden socker som finns i lager i slutet av året påverkar sockerpriserna negativt. En ökning av lagervärdet med 10 procent innebär en minskning i priset med 13,2 procent. Enligt resultaten innebär en förstärkning av dollarns värde, jämfört med euron, att sockerpriserna sjunker. Då dollarn förstärks med 10 procent innebär det en minskning i sockerpriset med 14,3 procent. Oljepriset påverkar sockerpriserna positivt med en fördröjning på ett år. Ett 10 procent högre oljepris föregående år medför en höjning av sockerpriset med 4,2 procent. Inget samband mellan EU:s sockerreform och sockerpriset kunde dock fastlås i avhandlingen.
  • Thilman, Svante (2021)
    Klubblagstävlingarna inom europeisk fotboll har sedan 2000-talesskiftet gått i en riktning där lag från främst de största länderna spelar på den högsta kontinentala nivån och lag från de ´övriga länderna på lägre nivåer. Utvecklingen är en följd av en maktkamp mellan ett drygt dussin storklubbar och det europeiska fotbollsförbundet UEFA. Storklubbarna har återkommande ambitioner om att inleda en egen tävling utanför UEFA:s regi, främst i och med att tävlingsverksamheten är ekonomiskt profitabel. Tvisten angår främst mästarligan, som är den högsta kontinentala tävlingen, men även lägre nivåers tävlingar har påverkats i stor grad. Ursprunget för utvecklingen var på 1990-talet, då de främsta länderna, det vill säga storklubbarnas hemvister, för första gången fick ytterligare mandat i mästarligan till skillnad från tidigare årtionden då varje land hade ett mandat. Mest konkret har förändringen blivit vid tre på varandra följande brytningar: Brytning 1 år 1999: Mästarligans gruppspel växer till 32 lag. Cupvinnarcupen läggs ned och dess lag kommer att delta i UEFA-cupen. Intertotocupen är en ytterligare rutt till att nå UEFA-cupen. Brytning 2 år 2009: Mästarligans kval delas upp i skilda grupper för mindre länders mästare och större länders icke-mästare. UEFA-cupen och Intertotocupen sammanslås i Europaligan. Brytning 3 år 2021: Lag från de 15 främsta länderna spelar i mästar- och Europaligorna och lag från övriga länder i den nya konferensligan. Dock får alla länders mästare delta i mästarligakvalet. Såväl politiska, juridiska som ekonomiska faktorer har bidragit till utvecklingen. Det tvistas om spelupplägg och inträde, konkurreras om rättigheten att arrangera tävlingar och det finns olika åsikter om hur tävlingarnas intäkter ska fördelas. UEFA har behållit arrangörskapet medan storklubbarna indirekt prioriterats i pengautdelningen.
  • Viinamäki, Pauliina (2016)
    Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millainen naiskuva on 1980-luvun hard rock -musiikissa. Tutkimus toteutettiin laulujen sanoituksia analysoimalla ja sanoituksia käsiteltiin fiktiivisinä puheakteina. Tutkimuskysymykset olivat: millainen on sanoitusten naiskuva, miten stereotyyppisiä sanoitukset ovat ja eroavatko miesten ja naisten laatimat sanoitukset toisistaan. Lisäksi tutkittiin, kuvattiinko naiset itsenä (self) vai esineellistettynä toisena (other) eli luokiteltiinko naiset itsenäisiksi toimijoiksi vai miehelle alisteisiksi objekteiksi. Tutkimuksessa kiinnitettiin huomiota myös siihen, oliko naiset kuvattu suoralla vai epäsuoralla sanallisella ilmaisulla. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä käytettiin feminististä kirjallisuudentutkimusta ja erityisesti Josephine Donovanin kehittämää stereotypia-mallia. Tutkimusaineistona oli 17 hard rock -laulun sanoitukset. Sanoitukset luokiteltiin laadullisen aineistonkäsittelyn perusteella kolmeen luokkaan: huonosti käyttäytyvät naiset, esineellistetyt naiset ja traagiset naiset. Miesten laatimia sanoituksia oli 14 kappaletta ja loput kolme olivat naisten tekemiä. Kuvaus naisesta on hyvin samankaltainen kaikissa analysoiduissa sanoituksissa. Sanoitusten naiskuva on varsin suppea ja rajoittunut. Naiset on kuvattu usein pinnallisesti ja yksipuolisesti. Naiset nähdään useimmiten esineellistettynä toisena ja miltei poikkeuksetta ainoastaan suhteessa miehiin. Lähes kaikissa sanoituksissa kuvataan miehen ja naisen välistä voimasuhdetta. Melkein aina joko miehellä tai naisella on enemmän valtaa suhteessa toiseen eli ihmiskuvaa luonnehtii alisteinen suhteessa oleminen. Suurimmassa osassa miesten kirjoittamista sanoituksista nainen on kuvattu suoralla sanallisella ilmaisulla. Naiskirjoittajat puolestaan kuvaavat sanoituksissaan naisen - yhtä sanoitusta lukuun ottamatta - epäsuoralla sanallisella ilmaisulla. Laulujen sanoitukset ovat erittäin stereotyyppisiä. Lähes aina nainen kuvataan huonosti käyttäytyväksi, pahaksi ja vain neljässä sanoituksessa nainen kuvataan myönteisesti. Kahdessa sanoituksessa myönteisyys ilmenee idealisoivin kuvauksin, mikä voidaan luokitella antifeministiseksi. Sanoituksissa ilmenee myös naiskuvia, joissa nainen esiintyy viettelijänä tai seksiobjektina. Miesten ja naisten laatimien sanoitusten välillä ei ole juurikaan eroa naiskuvassa. Naisten kirjoittamissa sanoituksissa nainen näyttäytyy kuitenkin useammin inspiroivana. Tulosten mukaan Josephine Donovanin kehittämä stereotypia-malli osoittautui toimivaksi teoreettiseksi lähestymistavaksi. Naiskuva ilmenee stereotyyppisenä sekä varsin negatiivisena. Mielenkiintoista on, ettei miesten ja naisten laatimien sanoitusten välillä ole juurikaan eroa naiskuvassa. Tulos kuvannee yleisemmin hard rock -sanoitusten maailmankuvaa sekä 1980-luvun yleistä kulttuuritaustaa, mutta tähän kysymykseen ei voi vastata luotettavasti, koska vertailuaineistoa toiselta vuosikymmeneltä ei ollut analysoitavana.
  • Lönnroth, Johanna (2015)
    Allt mer service och fler myndighetstjänster erbjuds idag över internet och teknologikunskap anses idag vara allmänbildning. Unga medborgare är relativt aktiva i IT-samhället, medan det samtidigt finns medborgargrupper som inte klarar av att använda datorn och internet på ett jämlikt sätt. Brist på kunskap eller tillgång till teknologi är ofta orsakerna till att en del medborgare inte använder dator och internet men det också kan handla om ett medvetet val. Äldre medborgare anses ofta vara en grupp som är i en ofördelaktig position i det teknologiserade samhället, dels för att de ofta har växt upp i ett samhälle utan datorer och kanske heller inte i arbetslivet använt datorer och därmed måste lära sig på äldre dagar att använda teknologi. I denna studie har jag undersökt hur äldre medborgare som har deltagit i dataundervisning vid lokala medborgarinstitut använder datorn och internet och jag lade speciellt fokus på elektroniska myndighetstjänster. Jag ville få en förståelse för vilka utmaningar äldre medborgare står inför vid internetanvändning och vid uträttande av ärenden över internet, samt få en bredare förståelse av vilka behov borde beaktas i större utsträckning vid planerandet och utvecklandet av e-tjänsterna. Jag valde att studera denna tematik, eftersom jag anser att den allt ökade andelen äldre medborgare är berättigade till samma service som andra i samhället. Jag ville i min studie få svar på forskningsfrågorna; hur aktiva och delaktiga är äldre medborgare i IT-samhället, vilka utmaningar står de äldre inför vid användning av internet och elektroniska tjänster, samt hur kan de äldres delaktighet i IT- samhället förbättras? Som teoretiska utgångspunkter i studien har jag använt mig av Baumans teori om konsumtionssamhället som beskriver det förändrade samhället var individen skall vara en konsumerande varelse med allt mindre sociala kunskaper då teknologin och elektroniken får en allt större roll. För att balansera Baumans breda teori har jag valt att som en andra teoretisk utgångspunkt använda mig av perspektivet digital divide som behandlar klyftor som det allt mer teknologiserade samhället skapar mellan olika områden och individer. Mitt empiriska material i studien består av observationer av en seniordatakurs vid ett lokalt medborgarinstitut samt kvalitativa intervjuer med sju äldre medborgare som har deltagit i datakurser. Som analysmetod har jag använt mig av innehållsanalys, eftersom jag fokuserar på respondenternas erfarenheter och kategorier och för att jag vill få en förståelse för deras verklighet. Jag har kategoriserat materialet under mina tre forskningsfrågor och lyft upp respondenternas utsagor utgående från teman de diskuterat och som kunde kategoriseras under det jag var intresserad att undersöka. I analysen uppstod nio olika teman under mina tre forskningsfrågor. Under min första forskningsfråga uppstod fyra teman; äldre som en aktiv grupp IT-användare, datorn som ett viktigt verktyg som underlättar livet, är vi för beroende av teknologin och de anhörigas roll som stöd. Under min andra forskningsfråga uppstod två teman: varierande jämlikhet i IT-samhället samt utmaningar som speciellt äldre står inför och under den sista forskningsfrågan uppstod tre teman: alla borde lära sig använda dator och internet, mer utbildning och bättre utrustning och utvecklingen fortsätter. Äldre verkar vara en aktiv grupp IT-användare som rekommenderar att alla kunde lära sig använda datorn och internet. Respondenterna påpekar att det finns vissa utmaningar som speciellt äldre står inför då de använder datorn och internet, främst fysiska hinder. Splittrade åsikter uppkom om jämlikheten i IT-samhället men den huvudsakliga åsikten var att ifall det finns intresse för inlärning så klarar alla av det.
  • Mankinen, Eerika (2020)
    Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tapaustutkimuksen keinoin selvittää, millaista institutionaalista organisaatioviestintää suomalainen pörssiyhtiö Aktia Pankki Oyj tuottaa digitaalisessa ympäristössä 2010-luvulla. Tutkimusaineistona on vahvasti kaksikielisen Aktia Pankki Oyj:n Instagram-julkaisut vuodelta 2017. Tutkimuksen kohteena ovat ruotsinkieltä sisältävät julkaisut, niiden kuvamateriaali, tekstit sekä aihetunnisteet eli hashtagit. Tavoitteena on multimodaalisen tekstianalyysin keinoin tutkia, millaisia tekstejä julkaistaan ja mikä niiden keskeinen funktio on sekä millä keinoin pankki ilmentää itseään kielellisesti. Koska viestintäalusta pohjaa pitkälti kuvien tuottamaan arvoon, selvitetään myös minkälaisia kuvia julkaisuissa käytetään ja mikä merkitys visuaalisuudella on kokonaisviestinnän kannalta. Pyrkimyksenä on saada selville, kuka on julkaisujen ideaali ja tavoiteltu mallilukija. Tutkimus osoittaa, että Aktian Instagram-tilillään tuottamalla viestinnällä on kolme funktiota: välittää tietoa ja markkinoida yhtiön tuotteita ja palveluita, sitouttaa asiakkaita yhtiön ideologiaan sekä tuottaa sosiaalista vuorovaikutusta osapuolten välille. Tekstit ovat kanavalle ominaiseen tapaan lyhyitä ja helppolukuisia, ja niiden pääpaino on tavallista lukijaa palvelevissa yleissanoissa taloustermistön sijaan. Kirjoitettua tekstiä tuetaan visuaalisin keinoin muun muassa emojein ja kuvin, joissa toistuvat pohjoismaista elämäntyyliä, vaurautta ja unelmia kuvastavat värit ja symbolit. Myös luonto ja perhe arvoina nousevat esille monissa julkaisuissa. Vuorovaikutteisuutta tuotetaan erilaisilla interjektioilla sekä lukijan suoralla puhuttelulla. Aktian viestintä ilmentää samaan aikaan vakuuttavaa asiantuntijadiskurssia ja modernia arkipäiväkeskustelua, ja se pyrkii tavoittamaan nuorta potentiaalista asiakaskuntaa viestintäalustan ja käsiteltävien aiheiden valinnalla, symmetrisellä roolinjaolla sekä tulevaisuuden teknologiseen muutokseen reagoimalla.
  • Nylund, Michael (2020)
    Avhandlingen utforskar en så kallad kolonialskandal i 1890-talets Tyskland som blev känd som ”Fallet Peters”. Carl Peters (1856- 1918) var en central och kontroversiell figur i kolonialrörelsen i det wilhelminska Tyskland. I den tyska kolonialrörelsen var Carl Peters tämligen unik i rollen som teoretiker, politisk agitator och praktisk kolonisatör. Peters blev känd för att år 1884 för Tysklands räkning ha förvärvat afrikanska områden som blev kolonin Tyska Östafrika. Några år efter grundandet av Tyska Östafrika blev Peters sänd till trakten av Kilimanjaro i kolonin som tjänsteman och stationschef. Han blev därefter föremål för en undersökning och en rättegång där han anklagades för tjänstebrott som han begått då han dömt två afrikaner, en ung man och en ung kvinna, till döden och avrättat dem vid Kilimanjaro. När dådet blev känt ledde det till en omfattande debatt bland allmänheten, pressen och i den tyska riksdagen. Den disciplinära domstolen som 1897 slutligt avgjorde ärendet befann honom skyldig. I arbetet undersöker jag den rättsprocess som kolonialförvaltningen drev mot Peters, dess orsaker och följder samt Peters och hans försvarares uppfattning om processen. Rättegången studeras som höjdpunkten i en skandal där man i offentligheten och i domstolen debatterade bestraffningen av och användningen av våld mot afrikaner samt sexuella kontakter mellan kolonialtjänstemän och afrikanska kvinnor. Ämnet behandlas utifrån skandalbegreppet och dess samhälleliga betydelse i det sena adertonhundratalet. Att studera en skandal erbjuder möjligheten att analysera tidsperiodens normer och lära känna dess mediala och politiska kommunikation. Skandaler röjer hur offentligheten fungerade, var gränsen mellan det privata och det offentliga gick och hur normer debatterades och ändrades. ”Kolonialskandal” användes vid denna tid som samlande begrepp för kolonialrelaterade våldsamheter och korruptionsaffärer som behandlades i den tyska pressen och riksdagen och i andra europeiska länder. I arbetet jämför jag Carl Peters fall med de tyska kolonialisterna Alwin Wehlans och Heinrich Leists affärer, samt med skandalerna kring det brittiska imperiets pionjärer Henry Morton Stanley och Cecil Rhodes. Carl Peters personliga förhållande till Storbritannien och Tysklands förhållningssätt till den brittiska imperialismen har en framträdande roll i avhandlingen. Jag har valt ett aktörsperspektiv, med vilket kan avses en strävan att fokusera på den förändringsdrivande processen genom att studera människan som handlar, aktören. Sina handlingar utför aktören i ett socialt sammanhang och i en historisk kontext. Ämnet för avhandlingen är något underutforskat och jag utgår därför från en kompletterande argumentationslinje. Mitt kronologiska fokus är på åren 1881-1882 då avrättningarna vid Kilimanjaro ägde rum, och 1896-1897 då den politiska och mediala debatten samt rättsprocessen mot Carl Peters ägde rum. Det viktigaste källmaterialet är domstolshandlingarna från processen samt litteratur författad av Carl Peters och hans försvarsadvokater och andra samtida. Fallet Carl Peters och andra kolonialskandaler ledde i Tyskland till reform av de rättsliga förutsättningarna för bestraffning av infödda. Fallet var ett viktigt inslag i diskursen om kolonialismen. Även om fallet inte var den enda kolonialskandalen i det sena adertonhundratalets Tyskland var det den mest betydelsefulla på grund av Carl Peters ställning inom kolonialrörelsen och nationalistiska kretsar och på grund av förvaltningens inblandning. Denna och andra kolonialskandaler riktade allmänhetens uppmärksamhet på det ansvar som följde med kolonialmakten
  • Kellums, Julia (2017)
    Tutkielma tarkastelee sitä, miten viattomuuden menetystä on kuvattu 9/11-kirjallisuudessa. Analysoitavana on kolme kaunokirjallista teosta, joista on eritelty viattomuuden eri muotoja. Teokset ovat Jonathan Safran Foerin Extremely Loud & Incredibly Close (2005), Colum McCannin Let the Great World Spin (2009) ja H. M. Naqvin Home Boy (2010). Tutkielma myös vertaa kaunokirjallisuudessa esiintyvää viattomuutta ja kuvauksia sen menetyksestä yleiseen yhteiskunnalliseen keskusteluun viattomuudesta, jota Yhdysvalloissa käytettiin vuoden 2011 terrori-iskujen jälkeen. Tutkielmassa viattomuutta on käsitelty sen uskonnollisessa, yhteiskunnallisessa ja juridisessa merkityksessä, sekä pohdittu viattomuuden rakenteellista ja historiallista olemusta. Foerin teosta on analysoitu sen päähenkilöiden kautta keskittyen hahmojen henkilökohtaiseen viattomuuteen. Romaani osoittaa, että viattomuuden menettäminen ja trauma liittyvät kiinteästi toisiinsa, mutta toisaalta viattomuuden menetys on väistämätön osa ihmiselämää. Foer ottaa myös kantaa kansalliseen viattomuuteen ja pyrkii romaanissaan asettamaan 9/11-iskut osaksi historiallista ja globaalia jatkumoa. McCannin teoksen kautta tutkielmassa pohditaan kansallista viattomuutta. Tutkielma analysoi sitä, miten McCannin novellien luoma yhteisöllisyyden tunne mustuttaa sitä, miten tosielämässä pyritiin luomaan yhteenkuuluvuuden tunnetta kansalaisten keskuuteen ja sitä kautta käsitystä kansallisesta viattomuudesta. Tämän teoksen kohdalla analysoidaan myös oletetun lukijan viattomuutta ja sen vaikutusta lukukokemukseen. H. M. Naqvin romaani käsittelee pakistanilaisten muslimimaahanmuuttajien elämää New Yorkissa välittömästi iskujen jälkeen. Tutkielma analysoi sitä, miten muslimien syntipukittamisen seurauksena Yhdysvallat menetti osan kansallisesta viattomuudestaan, sekä sitä miten romaanin muslimipäähenkilön henkilökohtainen viattomuus katoaa hänen törmätessä rasismiin ja ennakkoluuloihin. Viattomuus on keskeinen teema 9/11-iskuista puhuttaessa, ja tutkielma osoittaa, että se on keskeistä myös 9/11-kaunokirjallisuudessa. Viattomuuden määrittely ei kuitenkaan ole yksioikoista, ja tutkielma osoittaa, että viattomuus menetetään monella eri tavalla ja se on aina suhteellista. Tutkielma myös osoittaa, että viattomuuden menetyksen seuraukset ovat monitahoisia, ja menetyksen työstäminen vaatii kaunokirjallisuudelta erilaisia käsittelytapoja.
  • Kylmälä, Otto (2021)
    Tutkielmani tarkastelee miten ja millä eri tavoin yhdysvaltalainen elokuvantekijä Paul Thomas Anderson käyttää elokuva- ja populaarimusiikkia ilmentämään oidipaalisten mieshahmojensa psykologiaa ja mielentiloja. Tutkielmani osoittaa kuinka Andersonin filmografiassa ja mieshahmoissa ilmenee selkeitä temaattisia yhteyksiä, joita voidaan tulkita freudilaisen Oidipus-teorian avulla. Andersonin elokuvien mieshenkilöt hahmottuvat postfeministisessä kontekstissa, keskellä miehisyyden kriisiä. Useat hahmot kamppailevat hegemonisen maskuliinisuuden ja patriarkaatin ilmentymistä vastaan, joka johtaa heidät sisäiseen kaaokseen. Tutkimukseni keskittyy analysoimaan tapoja, kohtauksia ja jaksoja, joissa musiikin avulla kuvataan tai vahvistetaan mieshenkilöiden mielentiloja ja/tai sisäistä kamppailua. Tutkimus sijoittuu osaksi elokuva- ja populaarimusiikintutkimusta, tarjoten omanlaisensa uuden ja omaperäisen näkökulman suomalaiseen mies- ja elokuvatutkimukseen.