Browsing by Title

Now showing items 5236-5255 of 31169

En studie av mediediskussionen om integration av invandrare på svenska i Finland 2014–2017

Rimpiläinen, Jenna (2017)

Pro gradu -tutkielmani käsittelee maahanmuuttajien ruotsinkieliseen kotoutumiseen liittyvää mediakeskustelua Svenska Yle -uutissivustolla vuosina 2014–2017. Vaikka suurin osa Suomeen tulevista maahanmuuttajista valitsee kotoutumiskielekseen suomen, on viime vuosina erityisesti suomenruotsalaisissa medioissa kirjoitettu henkilöistä, jotka ovat päättäneet kotiutua ruotsiksi. Ruotsin valitseminen kotoutumiskieleksi on Suomen perustuslain ja kielilain mukaan mahdollista, mutta joissain tapauksissa maahanmuuttajilta on evätty tämä mahdollisuus esimerkiksi epäselvien säädöksien ja puutteellisen informaation vuoksi. Näiden tapausten lisäksi keskustelua on herättänyt muun muassa kysymys siitä, onko ruotsinkielinen kotoutuminen kannattavaa vai ei. Tutkielmani tarkoituksena on selvittää, miten Svenska Ylen uutissivustolla käydyssä mediakeskustelussa argumentoidaan ruotsinkielisen kotoutumisen puolesta ja sitä vastaan ja mitä muita diskursseja keskustelussa esiintyy. Lisäksi tutkin, onko debatti ruotsinkielisestä kotoutumisesta muuttunut vuosina 2014–2017 ja miten. Materiaalini koostuu neljästä https://svenska.yle.fi/ -sivustolla julkaistusta artikkelista ja niihin liittyvistä 193 lukijakommentista, jotka on julkaistu sekä Svenska Ylen sivustolla että heidän Facebook-sivuillaan artikkeleiden yhteydessä. Materiaali on kerätty Svenska Ylen hakukoneella hakusanoilla ”integration på svenska” ja ”svenskspråkig integration”. Valittujen artikkelien kriteereinä on ollut kommentointimahdollisuus ja kommenttien määrä (väh. 30 kommenttia/artikkeli). Materiaalia analysoidaan argumentaatio- ja diskurssianalyysin keinoin. Tutkimustulokset osoittavat, että ruotsinkielisen kotoutumisen puolustajat käyttävät useimmiten argumentteja, joiden sisältö on käytännöllinen, poliittinen tai juridinen. Käytännöllisissä argumenteissa viitataan perheeseen ja ystäviin, mahdollisiin opintoihin tulevaisuudessa ruotsin kielellä, ruotsin kielen helppouteen suomeen verrattuna sekä ruotsin käyttökelpoisuuteen muissa Pohjoismaissa. Poliittiset argumentit sen sijaan käsittelevät yksilön oikeutta päättää itsestään ja kielivalinnastaan, vapaata yhteiskuntaa ja vapaata tahtoa. Juridisissa argumenteissa vedotaan Suomen kaksikielisyyteen ja perustus- sekä kielilakiin. Ruotsinkielisen kotoutumisen vastustajat sen sijaan käyttävät argumentteja, joiden sisältö on ekonominen tai poliittinen. Tärkeimmäksi argumentiksi nousee maahanmuuttajien huono työllistymismahdollisuus, mikäli he osaavat vain ruotsia eivätkä lainkaan suomea. Tutkimustuloksista käy myös ilmi, että keskustelussa esiintyy monenlaisia diskursseja, jotka eivät suoranaisesti käsittele maahanmuuttajien kotoutumista. Tärkein diskurssi liittyy ruotsin kielen asemaan Suomessa. Tyypillistä tälle diskurssille on huoli ruotsin asemasta ja ärsyyntyneisyys suomenkielisen väestön asenteisiin ruotsia ja ruotsinkielisiä kohtaan. Muut diskurssit liittyvät esimerkiksi ruotsin ja suomen opiskelun pakollisuuteen, englantiin mahdollisena standardikielenä, yksilön ja viranomaisten vastakkainasetteluun sekä ja suomen- ja ruotsinkielisten vastakkainasetteluun. Lisäksi voidaan todeta, että debatti ruotsinkieliseen kotoutumiseen liittyen on muuttunut vuosina 2014–2017 siten, että 2014–2015 keskiössä oli maahanmuuttajien oikeus valita ruotsi kotoutumiskieleksi, kun taas 2016–2017 keskusteltiin erityisesti siitä, kannattaako ruotsinkielinen kotoutuminen. Ruotsin kielen asema ja maahanmuuttajien työllistyminen ovat sen sijaan aiheita, joista keskusteltiin 2014 ja keskustellaan yhä.
En studie av tillämpningen av RB 21:8 b § i tingsrätterna

Wilkman, Jesper (2022)

Rättegångskostnader har diskuterats aktivt i rättslitteraturen, medierna och politiken under de senaste åren. Uppfattningen är att höga rättegångskostnader utgör ett verklig hot för personer att nå sina rättigheter. Det har diskuterats att regleringen i 21 kapitlet i RB inte beaktar den förlorande partens rättigheter tillräckligt bra. I denna avhandling har jag valt att undersöka möjligheten att jämka den förlorande partens ersättningsansvar på basen av RB 21:8 b § och se om denna möjlighet tillämpas tillräckligt i i samband med huvudförhandlingar, särskilt i arbets- och försäkringstvister. Undersökningen präglas av ett de lege ferenda perspektiv och därför kopplas frågan om fördelningen av rättegångskostnader till tillämpningen av RB 21:8 b §, eftersom det behövs en klar uppfattning om läget kring fördelningen av rättegångskostnader för att besvara de lege ferenda frågan. I avhandlingen används såväl en kvantitativ metod som en kvalitativ metod för att undersöka rättsläget kring RB 21:8 b §. Empirin baseras på analysen av ett material omfattande 92 tingsrättsdomar erhållna av Laura Sarasoja, som är forskare vid Institutet för kriminologi och rättspolitik. Den kvantitativa metoden har inspirerats av tidigare undersökningar gjorda av Institutet för kriminologi och rättspolitik, men min undersökning framför även ny information om spridningen i material som berör rättegångskostnader. Spridningen är någonting som borde beaktas i framtida kvantitativa undersökningar om rättegångskostnaderna. En grundad teori-metod används för den kvalitativa delen av analysen. Metoden erbjuder ett pragmatiskt och ett teoretiskt närmandesätt att erhålla information ur ett material. Med metoden går det att analysera vilka slags brister det finns vid tillämpningen av RB 21:8 b §, eller om det existerar några brister vid dess tillämpning. På detta sätt kan man sedan överväga om det finns behov av att ändra lagstiftningen. För att kunna dra slutsatser om vad som eventuellt behöver åtgärdas beträffande RB 21:8 b § presenteras grundläggande rättigheter, Access to justice och procesströskeln. Dessa tre utgör grunden för diskussionen om huruvida det behövs en ändring av lagstiftningen eller inte, eftersom de erbjuder en referensram för vilka slags rättigheter som bör uppfyllas i bedömningsverksamheten och därmed inverkar de på de lege ferenda frågan. Ytterligare behandlas den senaste statistiken utförligt, eftersom statistiken är ett centralt byggnadsblock för argumentationen kring problemet med höga rättegångskostnader. Det går inte heller att förbise att det finns vissa brister i statistiken och hur man i allmänheten beaktar den, vilka även diskuteras i avhandlingen. Avhandlingen fortgår med att presentera såväl en kvantitativ analys av materialet som en kvalitativ analys av arbets- och försäkringstvister. Den centrala slutsatsen, på basis av materialet, är att det finns ett behov av att ändra RB 21:8 b §, men att innan någon drastisk ändring görs behövs det mera forskning kring rättegångskostnader och deras fördelning. I det avslutande kapitlet diskuteras de centrala forskningsresultaten. Diskussionen präglas av ett kritiskt perspektiv på den pågående diskussionen om rättegångskostnader. Utgångspunkten för den kritiska diskussionen är att det råder en allvarlig brist på tillförlitlig information om fördelningen av rättegångskostnader och en brist på kunnande bland juristkåren om statistisk analys. Eftersom dessa brister föreligger är den naturliga slutsatsen av de lege ferenda läget att man bör närma sig lagändringar med försiktighet. Avslutningsvis konstateras det att tillämpningen av RB 21:8 b § i stort sett kan anses tillfredställande, men att vissa förändringar i dess tillämpning bör övervägas.
En studie i finlandssvenskars internetanvändning : språkval i digitala miljöer

Söderman, Markus Bengt (2018)

Syftet med denna avhandling pro gradu har varit att undersöka vad som ligger bakom finlandssvenskars språkval i digitala webbmiljöer. Samhället har sedan 1990-talet digitaliserats i rask takt och i den västerländska civilisationen har ett liv utan internet blivit allt mer främmande. Därför är det viktigt att det uppkopplade samhället även fungerar för språkliga minoriteter och därför behöver vi undersöka hur denna grupp navigerar på internet och när de använder vilka språk och varför. Urvalet består av unga finlandssvenskar från Helsingforsområdet som alla är födda mellan åren 1995–2000. Alla talar svenska som L1-språk, men de flesta talar även finska som L1-språk, vilket avspeglar den finlandssvenska populationen väl som till hög grad är tvåspråkig, speciellt i den finländska huvudstadsregionen. Informanterna kontaktades och datan samlades in under år 2017 där det totala inspelade materialet var lite över 9 timmar långt. I studien används modern mjukvara för skärminspelning samt annoteringsprogrammet Elan vilket ger en bild av hur informanterna navigerar på sex olika webbsidor och möjliggör mätning av tiden med hög precision. Den insamlade datan operationaliserades och fördes in i SPSS där de olika variablerna kunde mätas mot varandra och jämföras med den enkätundersökning som också utgjorde en del av undersökningen. Tillvägagångsättet att samla in den här typen av data för språkforskning är relativt nytt och öppnar upp för nya framtida möjligheter inom språkforskningen. Resultaten pekade på att kompetens i finska och identifikation med den finskspråkiga folkgruppen korrelerade negativt med hur lång tid informanterna uppehöll sig på webbsidor med svenskspråkigt innehåll, det vill säga att inga belägg kunde efter hypotesprövning finnas för att en finlandssvensk identitet eller kompetens i svenska skulle ha någon påverkan på hur mycket finska eller svenska informanterna använder sig av i webbmiljöer. En negativ korrelation innebär att tiden på svenskspråkiga sidor blir mindre när informanterna uppger en högre identifikation med och kompetens i det finska språket.
En studie om den tidiga integrationsfasen för asylsökande som beviljats internationellt skydd

Jansson, Michela (2017)

Avhandlingen beskriver den tidiga integrationsfasen för asylsökande som beviljats internationellt skydd i en medelstor kommun i Finland. Min forskningsfråga är: “Hur upplever asylsökande som beviljats internationellt skydd den tidiga integrationsfasen och vad anser invandrartjänstens personal om deras klienters integrationsprocess?”. Målet är att genom intervjuer med asylsökande som beviljats internationellt skydd och arbetare på invandrartjänsten skapa en helhetsbild av den tidiga integrationsfasen. Syftet med undersökningen är att identifiera vilka indikatorer i det tidiga skedet av integrationen som är betydelsefulla för en lyckad integrering samt hur upplevelser relaterade till de olika indikatorerna påverkar individens attityder, anpassning och identitet. I avhandlingen lyfts också fram de åtgärder som borde vidareutvecklas för att understöda integrationsarbete i framtiden. Mycket av den tidigare forskningen har fokuserat endast på arbetsintegrationen och sysselsättningsåtgärderna medan det också påvisats att andra indikatorer såsom till exempel språk och hälsa är av betydelse för att uppnå en lyckad integration. Avhandlingen är en kvalitativ studie som grundar sig på sex halvstrukturerade intervjuer. Fyra av deltagarna var asylsökande som beviljats internationellt skydd i åldern 19-29 år och två med arbetare på invandrartjänsten. Materialet är analyserat med innehållsanalys utgående ifrån Ager och Strangs syn på integrationen samt med tyngdpunkt på Berrys ackulturationsteori och Sue och Sues anpassningsteori. I analysen visade det sig att särskilt språkinlärningen som en indikator var viktigare men att alla indikatorer är sammankopplade till varandra direkt eller indirekt. Trots att alla de intervjuade ansåg att god integration var något de prioriterade högt så visade det sig att det inte enbart är upp till var och en själv att bestämma sin egen ställning utan yttre faktorer har en stor inverkan och kan styra personens integration och anpassning. Det framkom tydligt att det sociala kapitalet är viktigt för en framgångsrik integration och speciellt kontakten till majoritetsbefolkningen uppskattas i den tidiga integrationsfasen.
En studie om finländarnas attityder till klimatförändringen

Andersson, Sofi (2021)

I denna magisteravhandling studeras finländarnas attityder till klimatförändringen. Klimatförändringen är ett allvarligt och komplext globalt problem. Medborgarnas attityder spelar en viktig roll i införandet, samt i genomförandet av policyhandlingar för att hantera problemet. Studien fokuserar på individuella karaktärsdrag hos finländare, med syfte att kartlägga hurdana typer av människor som har de mest negativa attityderna till klimatförändringen, det vill säga vem som är mest oroliga över klimatförändringen, anser att den kan medföra allvarliga konsekvenser i framtiden, samt anser att begränsningen av klimatförändringen är brådskande. Fokus läggs på de socio-demografiska faktorerna kön, ålder och hushållets ekonomiska ställning och den politiska faktorn partisympati. Dessa faktorer har visat sig vara betydelsefulla i tidigare studier då det har forskats i människornas attityder till miljöproblem, såsom klimatförändringen. På basen av teorin och tidigare studier föreslår hypoteserna i denna studie att personer som är unga, är kvinnor, har en bra ekonomisk ställning och sympatiserar med partiet De Gröna, har de mest negativa attityderna till klimatförändringen och känner mest oro över fenomenet. Det empiriska materialet i studien består av Klimatbarometern 2019. Barometern är en surveyundersökning och utfördes av Kantar TNS på begäran av styrgruppen för statsförvaltningens klimatkommunikation med ambitionen att utreda finländarnas åsikter om klimatförändringen och klimatpolitiken inför riksdagsvalet. I denna studie användes kvantitativa metoder, såsom beskrivande statistik och regressionsanalys, för att på bästa möjliga sätt kunna bearbeta ett stort data. Resultaten i studien visar att kön har en signifikant effekt på finländarnas attityder och att kvinnor är mer oroliga över klimatförändringen än män. Ålder hade inte en signifikant effekt på attityder, men det hade hushållets ekonomiska ställning. Hushåll som har en bättre ekonomisk ställning har negativare attityder och känner större oro över klimatförändringen. Även partisympati hade en signifikant effekt och resultaten visade att människor som sympatiserar med De Gröna och Vänsterförbundet har dom mest negativa attityderna. Till motsatsen har människor som sympatiserar med Sannfinländarna och Centern positivare attityder och känner inte lika stor oro över klimatförändringen. Resultaten visar dock att finländarna i helhet har relativt gröna attityder – finländarna har negativa attityder till klimatförändringen och känner stor oro över fenomenet, fastän det förekommer skillnader beroende på sociodemografiska faktorer och partisympati.
En studie om unga kvinnor och ungdomsverkstäder

Ahlfors, Linn (2020)

En ständigt aktuell politisk fråga är hur vi ska öka sysselsättningsgraden i vårt samhälle och ungdomsspecifika frågor inom det här temat lyfts upp som viktiga av regeringen. Ungdomsverkstäder är en verksamhet som uppkommit för att säkra ungdomars välmående och syftet är att arbetslöshet och sysslolöshet bland unga ska minimeras. Ungdomsverkstäder är en del av ungdomsgarantin som säkrar ungas välmående i Finland. Unga kvinnor som är sysslolösa befinner sig i en riskzon för att bli utanför samhället. Det finländska samhället upplevs inte som jämställt av Finlands invånare, vilket gör att unga kvinnor är i en ännu svårare situation är vad män är om de är sysslolösa. Syftet med avhandlingen är att undersöka hur unga kvinnor som deltagit i verkstadsverksamhet resonerar kring sin tid på verkstaden dittills och vad som är specifikt för just dessa kvinnor. Forskningsfrågorna är följande: 1. ”Vad har verkstadstiden gett kvinnorna?”, 2. ”Hur har tiden på verkstaden påverkat de unga kvinnornas liv?” och 3. ”Hur ser de unga kvinnorna på framtiden?”. Att studera de här unga kvinnornas upplevelser av sin tid på ungdomsverkstaden ökar förståelsen för vad unga kvinnor upplever att verkstadsverksamheten ger dem och det här leder i sin tur till att ungdomsverkstäder kan utveckla sin verksamhet då man får kunskap om vad deltagarna behöver och önskar sig av verksamheten. Forskningsmaterialet består av tio stycken intervjuer med unga kvinnor som har deltagit i någon svensk- eller tvåspråkig ungdomsverkstad i Svenskfinland. Materialet är insamlat i samband med det kvalitativa och longitudinella projektet ”Uppföljning ung” som följde med ungdomar som deltagit i ungdomsverkstäder mellan åren 2014 och 2017. Projektet finansierades av Svenska kulturfonden och undervisnings- och kulturministeriet. Som teoretiska referensramar används i avhandlingen socialkonstruktionismen samt teorier om roller och identitetsskapande. Analysmetoden som använts är kvalitativ innehållsanalys. Analysen resulterade i svar på de tre forskningsfrågorna. Genom att delta i verkstäderna har kvinnorna fått en fungerande vardag, till exempel genom en normaliserad dygnsrytm och en rutin i vardagen. Kvinnornas liv har påverkats av att de deltagit i verkstadsverksamheten så till vida att de har fått tid att lära känna sig själv och lyssna på vad det är de egentligen vill göra. Innan verkstadstiden har kvinnorna fått utså många förväntningar från samhället om vad man som ung kvinna borde vara. Det visade sig att kvinnorna har börjat må bättre efter att de började medverka i verkstadsverksamheten, detta tack vare bl.a. rutiner och den stödande atmosfären på verkstaden. Resultatet visar också att kvinnorna har framtidsplaner och drömmar om hur deras framtid ska bli och vad de vill studera, alternativt arbeta med i framtiden. Verkstäderna har möjliggjort att kvinnorna fått tid på sig att reflektera kring sin egen identitet och sina egna behov. Alla dessa faktorer har bidragit till att alla informanter har upplevt eller upplever verkstadstiden som en positiv tid i livet. Sammanfattningsvis kan sägas att avhandlingens slutsats är att de unga kvinnor vars intervjuer har analyserats i denna avhandling och som deltagit i verkstäder ser positivt på verksamheten och att de upplever att verkstaden har gett dem mycket. Verkstäderna har varit en viktig aktör för att kvinnorna ska få en paus i sitt liv och det som känns tungt i livet och få möjlighet att reflektera över vad de önskar av framtiden. Vidare upplevs verkstaden av de unga kvinnorna som ett ställe där det finns tid att lära känna sig själv. Detta är en viktig del av det identitetsskapande som varje ung person går igenom. Verkstäderna har alltså en viktig roll i de unga kvinnornas själsliga liv, inte endast i de praktiska arrangemangen som långt handlar om att kvinnorna skapar sig en normal dygnsrytm och en fungerande vardag.
”Entä jos pahin tapahtuisi, miten siitä selviytyisit?” : Homoseksuaalisuuden ja toiseuden rakentuminen suhteessa normatiiviseen heterouteen nuorille naisille suunnatussa Demi-lehdessä

Wickström, Taru (2013)

Tässä laadullisessa tutkimuksessa selvitetään sitä, kuinka homoseksuaalisuus rakentuu nuorille naisille suunnatussa Demi-lehdessä. Tutkimuksen tavoitteena on kuvata tapoja, joilla homoseksuaalisuudesta kirjoitetaan lehdessä. Samalla kuvataan myös niitä keinoja, joissa kuva homoseksuaalisuudesta rakentuu sulkemalla se ulos keskustelusta, joka näennäisesti koskettaa kaikkia lehden lukijoita. Näiden poissulkemisten kautta rakennetaan myös normia heteroseksuaalisuudelle. Tutkimuksen aineistona on Demi-lehden vuoden 2010 vuosikerta ja erityisesti sen Suhteet- ja Keho-palstat. Aineistoa on tutkittu laadullisen sisällönanalyysin sekä feministisen lähiluvun kautta luokitellen ja rinnakkain teorian kanssa edeten. Teoriataustana tutkimuksessa on käytetty sosiaalisten representaatioiden teoriaa sekä suomalaisessa sosiaalipsykologisessa tutkimuksessa vielä vähän käytettyä näkymättömyyden psykologian teoriaa. Tutkimus osoittaa, että homoseksuaalisuus rakentuu Demissä ongelmakeskeisyyden kautta. Homoseksuaalisuutta käsitellään pääasiallisesti nuorten itse lehteen lähettämissä kysymyksissä sekä lyhyissä rakkaustarinoissa. Homoseksuaalisuudesta rakentuu Demissä kuva tunne-elämän ilmiönä, ei fyysisenä haluna samaa sukupuolta kohtaan. Heteroseksuaalinen seksi määrittyy Demissä pitkältä lisääntymisterveyden kautta: seksi on riskejä saada seksitauti tai tulla raskaaksi. Homoseksuaalisuuteen ei paradoksaalisesti kuulu seksi lainkaan, vaan koko homoseksuaalisuus rakentuu seksittömäksi, syväksi ystävyydeksi. Nautinnon lehden sivuilla voi saada ainoastaan sooloseksin eli masturboinnin kautta. Demissä pyritään ajoittaisen sukupuolineutraalin kielenkäytön kautta puhuttelemaan laajemmin erilaisia lehden lukijoita. Samalla kuitenkin supistuu konkreettisten roolimallien määrä esimerkiksi homoseksuaalisille nuorille. Neutraali kieli mahdollistaa sen, että lukija voi tulkita termin 'rakas' halunsa mukaan joko tytöksi tai pojaksi, mutta todennäköisyys termin homoseksuaaliselle tulkinnalle on kyseenalainen lehden yleisen kirjoitustavan ollessa eksplisiittisen heteroseksuaalinen. Tutkimus osoittaa, että vaikka homoseksuaalisuus ei ole Demissä absoluuttisen näkymätöntä, ei se kuitenkaan asetu samaan asemaan heteroseksuaalisuuden kanssa. Homoseksuaalisuus rakentuu tunne-elämän poikkeavuudeksi, jonka myötä elämässä joutuu varautumaan suurempiin ja todennäköisempiin pettymyksiin, kuin mitä heteroseksuaalinen henkilö oletetusti kohtaisi. Homoseksuaalisuus on näennäisesti hyväksyttyä, mutta edelleen kuitenkin marginaalissa.
Entä jos tämä ei olekaan totta? : Uskonnosta irtaantumisen tarkastelua ex-mormonien parissa

Rautio, Sanna (2024)

Tutkielma käsittelee Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen kirkosta poiskääntymistä. Aiheen tarkastelussa käytetään autoetnografista lähestymistapaa. Tutkimusaineisto sisältää lisäksi viiden entisen kirkon jäsenen haastattelut. Tutkielmassa tarkastellaan tekijöitä, jotka ovat vaikuttaneet mormonikirkosta poiskääntymiseen ja kirkosta irtaantumisen prosessia. Tutkielmassa käsitellään lisäksi tekijöitä, jotka ovat hidastaneet tai vaikeuttaneet kirkosta irtaantumista. Tutkielmassa uskontoon kääntyminen ja siitä poiskääntyminen nähdään samantapaisena mutta vastakkaisiin suuntiin tapahtuvana muutosprosessina, jossa ihmisen maailmankuva ja sosiaalinen maailma muotoutuvat uudelleen. Dekonversio on uskonnosta poistumisen prosessi, jossa painottuu ei-uskonnolliseen maailmankuvaan siirtyminen ja uuden elämän rakentuminen ajan myötä. Aineistosta nousi esiin kirkon instituutioon liittyviä tekijöitä ja yksilöllisiä, sosiaalisia ja epävarmuustekijöitä, jotka johtivat epäilyjen heräämiseen kirkkoa kohtaan. Nyky-yhteiskunnassa tapahtuvan tiedon leviämisen ja helpon saatavuuden ansiosta jäsenet kohtaavat aiempaa helpommin tietoa, joka on ristiriidassa kirkon narratiivien kanssa. Tämä voi horjuttaa uskoa ja johtaa kirkon kyseenalaistamiseen ja siitä irtautumiseen. Merkittävimmiksi haasteiksi mormonikirkosta irtautumisessa nousivat kirkon opetukset siitä, ettei kirkon oppia ja johtoa saanut kyseenalaistaa sekä kirkon taholta tapahtuva lähtijöiden leimaaminen luopioiksi. Irtaantumisprosessissa oli havaittavissa kolme vaihetta. Ensimmäinen vaihe oli epäilyjen heräämisen aikaa. Prosessi kulminoitui ajattelutavan muutokseen, jonka jälkeen kirkko nähtiin uusin silmin. Tämän lopullisen silmien avautumisen seurauksena kirkkoon paluu ei ollut enää mahdollinen. Irtaantumisen kolmas vaihe oli uusien ajattelumallien, sosiaalisen elämän rakentamisen ja irtaantumiseen liittyvien tunteiden prosessoinnin aikaa. Irtaantuminen johti uudenlaisen vapautumisen kokemuksen ja toimijuuden käsityksen äärelle. Mormonikirkosta irtaantuminen näyttäytyy kokonaisvaltaisena muutoksena, joka ravisuttaa henkilöiden maailmankuvaa, identiteettiä ja sosiaalisia suhteita. Irtaantumisprosessi koettiin rankkana, mutta ajan kuluessa se nähtiin myönteisenä asiana. Kirkosta irtaantumisen ajateltiin olevan koko elämän mittainen prosessi. Uskonnosta irtaantumisessa on kyse muutoksesta, jolla on taustansa, käännekohtansa sekä jatkumo henkilöiden elämässä.
En tematisk analys av vårdnadshavares upplevelser av digital kommunikation med klassläraren

Sundvall, Emilia (2022)

The digital communication between home and school has developed for a longer period besides the digitalization in our society. Studies have shown that the perception of digital communication related to school context varies and there is also an ongoing discussion about it in the media. The purpose of this study is to discover how caregivers experience the digital communication with the class teacher, and which tools are working well and not so well depending on different parts of the everyday school day. This study was executed as a qualitative study and the data was collected through an electronic form. The form was answered by 19 caregivers with children in grades 1-6 in basic education. The analysis in this study was conducted as a thematic analysis. Wilma and social media were used for digital communication between caregivers and class teachers. The digital communication tools were experienced as well functioning in informative occasions but not as well in situations that required a dialog. Lack of guidelines in the usage of digital communication tools were experienced to cause misunderstandings. Results in this study shows that awareness among caregivers and class teachers of how digital communication tools are used can conduct to a development of the digital communication to at best become an effective and smooth way to communicate. This benefits all partners. A well-reasoned usage of digital communication tools increases a feeling of participation and conducts to a feeling of welcomed in the school as a caregiver.
En tematisk analys om hur chefer inom äldreomsorgen konstruerar ledarskapsutmaningar

Huhtamies, Marta (2023)

Ledarskap inom äldreomsorgen är ett växande forskningsområde. Intresset för att utveckla effektivt ledarskap inom äldreomsorgen har ökat och det finns ett växande behov av kunskap gällande ledarskap inom äldreomsorgen. Få studier har ändå fokuserat på chefernas egna upplevelser av ledarskapsutmaningar. Syftet med denna avhandling är att undersöka hur chefer inom äldreomsorgen i Finland konstruerar ledarskapsutmaningar. Avhandlingens forskningsfråga är: Hur konstruerar chefer inom äldreomsorgen ledarskapsutmaningar? Avhandlingens material består av tolv semistrukturerade intervjuer som utförts med chefer inom olika kommunala äldreomsorgsorganisationer i Finland. Intervjuerna analyserades med att göra en tematisk analys med ett socialkonstruktionistiskt perspektiv. Resultaten visar att cheferna inom äldreomsorgen upplever ett stort antal utmaningar i sitt dagliga arbete. Ur materialet identifierades ledarskapsutmaningar kopplat till tre huvudteman: strukturella och organisatoriska utmaningar, utmaningar i närledarskap och utmaningar inom utvecklingsarbete. De största utmaningarna under temat strukturella och organisatoriska utmaningar var brist på ekonomiska resurser och brist på personal. Resultaten visar att ekonomiska inbesparningar prioriteras framom kvalitet och i chefernas konstruktioner kunde man utläsa att det påverkar chefernas möjligheter att uppnå de kvalitativa målen inom vården. Under temat om utmaningar i närledarskap uttalades det ständigt växande administrativa uppgifterna och bristande stöd som en stor utmaning eftersom det försvårar målet att vara en närvarande chef. Under temat utmaningar inom utvecklingsarbetet konstruerade cheferna vårdyrkets låga status som en stor utmaning. I resultaten framkom det att det krävs förändringar inom branschen för att hålla kvar och locka ny personal och för att kunna erbjuda kvalitativ vård inom äldreomsorgen. Avhandlingen bidrar med kunskap om hur cheferna själva konstruerar ledarskapsutmaningar. Ofta förs diskussion och beslut görs på ett plan där man inte lyssnar på dem som arbetar på gräsrotsnivå. De som arbetar inom äldreomsorgen tampas med krav på ekonomiska inbesparingar och krav på effektivering av verksamheten samtidigt som det ställs krav på att höja på vårdens kvalitet och erbjuda en personcentrerad vård för de äldre. Min studie bidrar till att öka förståelsen för chefernas roll i branschen.
Enteroviruksen ja probiootin vaikutukset suolen epiteelisolumallin läpäisevyyteen

Areva, Hanne (2010)

Johdanto Ehyt suolen epiteelisolukerros estää vieraiden aineiden pääsyn elimistöön. Eräät patogeenit, kuten enterovirukset, voivat vaikuttaa epiteelisolukerroksen eheyteen. Epiteelisolukerroksen läpäisevyyden lisääntyminen on liitetty autoimmuunitauteihin, kuten tyypin 1 diabetekseen, johon myös enterovirusinfektiot on vahvasti yhdistetty. Tiettyjen probioottisten bakteerikantojen on todettu vaikuttavan suotuisasti suolen terveyteen. Probioottien, kuten Lactobacillus rhamnosus GG:n (L. rhamnosus GG), on havaittu vähentävän suolen läpäisevyyttä. Tavoitteet Selvittää L. rhamnosus GG:n ja enteroviruksiin kuuluvan coxsackievirus B5:n (CBV-5:n) vaikutuksia suolen epiteelisolumallin läpäisevyyteen. Tavoitteena oli myös tutkia, voidaanko L. rhamnosus GG:n avulla estää CBV-5:n mahdollisia haittavaikutuksia. Materiaalit ja menetelmät Tutkimuksessa käytettiin suolen epiteelisolumallina Caco-2-solulinjaa. Soluja kasvatettiin puoliläpäisevällä kalvolla päällystetyissä irtokupeissa 12-kuoppalevyillä, ja läpäisevyyttä arvioitiin transepiteelista resistanssia (TER) mittaamalla. Soluja käsiteltiin L. rhamnosus GG:llä kuusi tuntia ennen käsittelyä inaktivoidulla CBV-5:llä tai yhtä aikaa sen kanssa. Tulokset L. rhamnosus GG-käsittely vähensi suolen epiteelisolumallin läpäisevyyttä annoksesta riippuvaisesti, kun taas CBV-5-käsittely lisäsi sitä. Epiteelisolumallin esikäsittely L. rhamnosus GG:llä suojasi solukkoa CBV-5-käsittelyn aiheuttamalta läpäisevyyden lisääntymiseltä (p<0,01). L. rhamnosus GG ei suojannut solukkoa läpäisevyyden lisääntymiseltä, kun solukkoa käsiteltiin yhtä aikaa CBV-5:llä. Johtopäätökset Tämä tutkimus antoi ensimmäistä kertaa viitteitä sen puolesta, että L. rhamnosus GG:n käyttö ennen enterovirusaltistusta suojaa suolen epiteelisolukerrosta viruksen aiheuttamalta lisääntyneeltä läpäisevyydeltä.
En textanalytisk studie av den finlandssvenska respektive den svenska arbetsförmedlingstjänstens yrkesbeskrivande intervjuer

Huldén, Susanne (2017)

Tutkin suomalaisen virallisen työvoimapalvelun suomenruotsalaisen palvelusivuston (TE-palvelut/ Yrkesinfo.fi) ja vastaavan ruotsalaisen palvelusivuston (Arbetsförmedlingen.se/Yrken A–Ö) sisältösivujen ammattia kuvaavia haastatteluja. Tutkielman tavoitteena on selvittää millaisia tekstityyppejä, yhteensä 12 ammatinkuvausta Webbissä, edustavat. Tutkielmani metodinen lähtökohta on diskurssianalyyttinen (Van Leeuwen 2005, 2008 ym.). Sovellan tekstianalyyttisessä tutkimuksessani sekä määrällistä että laadullista metodia. Aikamuodot ja puhujan näkökulma ovat tekstin rakenneosia, joiden kautta tutkin tekstien yhteyttä eri tekstipiirteisiin ja tekstityyleihin, sekä millä tavoin tekstit viestivät läheisyyttä (persoonallinen tyyli). Laadullinen analyysini perustuu määrällisten tulosten tulkintaan teoreettisen viitekehyksen avulla. Tutkin tekstejä osana viestinnän prosessia (Hadenius & Weibull 2003; 2008). Tutkimusmateriaali edustaa tyylillisesti monenkirjavia tekstejä, joten tulkitsen niitä sekä käyttöteksti- että kirjallisuustieteen teorioiden kautta (Hallberg 1992 ym.) huomioiden erityispiirteet, joita Webbiteksteissä ja viranomaisviestinnässä on havaittu (Karlsson 2006; Nyström Höög & al. 2012). Tulokset osoittavat, että kaikissa tutkituissa teksteissä on kertomuksen piirteitä, mikä ilmenee eri aikamuotojen käytössä. Preesensin runsas käyttö yhdistää kaikkia tekstejä. Suomenruotsalaisissa teksteissä (yht.7092 sanaa) käytetään kokonaisuutena tarkastellen enemmän eri aikamuotoja, ruotsalaisissa teksteissä (yht.4351 sanaa) käytetään kaikkia muita aikamuotoja paitsi pluskvamperfektiä. Tulosten perusteella ilmenee neljässä suomenruotsalaisessa ja kolmessa ruotsalaisessa tekstikokonaisuudessa enemmän persoonallista tyyliä, suhteessa ei-persoonalliseen tyyliin. Puhujan näkökulmia suomenruotsalaisissa teksteissä esiintyy 1-3, kun taas ruotsalaisissa teksteissä niitä esiintyy 3-5. LIX-vertailussa tekstit sijoittuvat helppo- tai keskivaikeaan luettavuuskategoriaan. Tulkitsen tulosten perusteella viidessä ruotsalaisessa ja kahdessa suomenruotsalaisessa tekstikokonaisuudessa kaunokirjalliselle tyylille ominaisia piirteitä. Minämuotoinen kerronta on hallitseva piirre neljässä suomenruotsalaisessa tekstissä, tekstimuotoista dialogia esiintyy kahdessa ruotsalaisessa tekstikokonaisuudessa.
En tidsenlig och praktisk elektrisk belysning : Helsingin Sähkövalaistus Osakeyhtiön toimilupakäsittely 1889-90

Ikonen, Teemu (2017)

Tutkimuksessa tarkastellaan Helsingin Sähkövalaistus Osakeyhtiön perustamisvaihetta vuosina 1889–90. Helsingin Sähkövalaistus Osakeyhtiö oli ensimmäinen suomalainen valaistussähköyhtiö, joka omaksui virranjakeluvaihtoehdoksi korkeajännitteisen vaihtovirran. Hyödyntämällä virranjakelussa tätä virtamuotoa, yhtiö saattoi myydä sähköä entistä halvemmalla aikaisempaa suuremmalle käyttäjäjoukolle. Järjestelmän toimitti amerikkalainen sähköalan suuryhtiö Thomson-Houston IEC. Matalajännitteisen tasavirran korvaaminen korkeajännitteisellä vaihtovirralla edusti teknologisen paradigman muutosta, joten tutkimus käsittelee tältä osin keksintöjen historiaa. Käyttökelpoinen korkeajännitteinen vaihtovirtajärjestelmä oli tuotu markkinoille Yhdysvalloissa 1886, eli kolme vuotta ennen sen omaksumista valaistussähkön jakeluteknologiaksi Helsingissä. Helsingin Sähkövalaistus Osakeyhtiön toimitusjohtaja, Fritz Wilén, toimi Thomson-Houstonin edustajana Suomessa. Korkeajännitteisen vaihtovirtateknologian omaksuminen ei ollut ongelmatonta, sillä siinä missä aikaisemmin käytettyjä matalajännitejohtoja ei käytännössä ollut tarvinnut varustaa eristävällä kerroksella turvallisuuden takaamiseksi, oli paljaan korkeajännitejohdon koskettaminen hengenvaarallista. Aikakauden eristeteknologia ei ollut kehittynyt samaa tahtia itse sähköteknologian kanssa ja johtojen eristäminen turvallisiksi ei ollut mahdollista. Johtuen järjestelmää vaivanneesta puutteesta, oli vaihtovirtasähkö aiheuttanut Yhdysvalloissa onnettomuuksia. Onnettomuusmääriä liioiteltiin huomattavasti amerikkalaislehdistössä. Todellisia ja väitettyjä onnettomuuksia oli myös alettu käyttää lyömäaseena tasavirtayhtiöiden ja vaihtovirtayhtiöiden välissä liiketaloudellisessa kilpailussa. Tasavirtayhtiöt syyttivät paremmin kannattavia ja kevyemmän kustannusrakenteen omaavia vaihtovirtayhtiöitä yleisön turvallisuuden vaarantamisesta. Ilmiö sai Yhdysvalloissa nimen The battle of the currents/systems. Ilmiötä yritettiin rantauttaa myös Suomeen Helsingin Sähkövalaistus Osakeyhtiön kilpailijan toimesta. Helsingin Sähkövalaistus Osakeyhtiön kilpailija, Wadénin sähköliike, ei onnistunut vaihtovirranvastaisen liikkeen kotiuttamisessa Suomeen, mutta monet Wadénin Yhdysvalloista lainaamista argumenteista jäivät elämään Helsingin ruotsinkielisessä lehdistössä. Tutkimuksessa tarkastellaan näin myös amerikkalaisen populäärin ilmiön kantautumista Suomeen ja sidotaan Helsingin Sähkövalaistus Osakeyhtiön perustamisen aiheuttama polemiikki oikeaan kontekstiinsa. Argumentit vaikuttivat Helsingin Sähkövalaistus Osakeyhtiön toimiluvan käsittelyyn Helsingin kaupunginvaltuustossa. Tutkimusta ohjaavat tutkimuskysymykset kuuluvat: miten Helsingin Sähkövalaistus Osakeyhtiön toimilupa-anomus käsiteltiin kaupungin viranomaisten toimesta ja miten käsittelyyn pyrittiin vaikuttamaan sanomalehdistön kautta? Kuluttajille tarjottavan teollisesti valmistetun sähkövalon historia oli vuonna 1889 vielä lyhyt. Kaupunkiväestö oli toimessaan aina ollut riippuvaista keinovalosta, mutta Helsingin ensimmäinen yleisesti valaistussähköä myynyt sähkölaitos oli perustettu vuonna 1884. Ajanjaksolla perinteiset keinovalon lähteet olivat valokaasu sekä petrolilyhdyt. Sähkövaloa pidettiin ylivertaisena valaistuskeinona, mutta johtuen rajoitetusta tarjonnasta, se oli myös kallista. Ennen Helsingin Sähkövalaistus Osakeyhtiön perustamista valaistussähköä toimitettiin joihinkin Aleksanterinkadun ja Esplanadin läheisyydessä sijaitseviin liikehuoneistoihin, virastoihin sekä yläluokkaisiin koteihin. Sähkönkäyttö oli vuosina 1889–90 kuitenkin kovassa kasvussa, ensin eliitin piirissä ja lopulta laajemminkin. Helsingin Sähkövalaistus Osakeyhtiön toimiluvasta päätti kaupunkiyhteisön eliitin miehittämä kaupunginvaltuusto. Näin ollen tutkimuksessa käsitellään myös eliitin historiaa. Tutkimuksessa käytetään lähteenä Helsingin kaupungin virkakoneiston tuottamia asiakirjoja sekä aikakauden lehtikirjoituksia. Vaihtovirran käyttöönotto aiheutti voimakkaan lehtikirjoitusten ryöpyn. Kirjoittajat olivat usein asianomistajia. Lehdissä julkaistiin myös useita Helsingin Sähkövalaistus Osakeyhtiön toimiluvan käsittelyyn liittyneitä viranomaisasiakirjoja.
”En tiedä miten se pitäisi tehdä, minä teen sen omalla tavallani.” : Pohjois-Amerikan suurten tasankojen lakotakansan seitsemän pyhää rituaalia Lawsonin ja McCauleyn kompetenssiteorian valossa

Someroja, Sirja (2016)

Tutkielmassa tarkastellaan Pohjois-Amerikan tasankoalueen Sioux-alkuperäiskansan läntiseen Teton-haaraan kuuluvien lakota-intiaanien harjoittamia rituaaleja. Rituaalien kuvauksen ensisijaisena aineistona toimii Joseph Epes Brownin tallentama ja kirjan muotoon toimittama haastattelumateriaali, joka pohjautuu vuosina 1863–1950 eläneen lakotojen pyhien miesten joukkoon lukeutuvan Mustan Hirven (Hehaka Sapa) perinnetietoon kansansa seitsemästä pyhästä seremoniasta. Rituaalien analysointi on toteutettu kognitiivisen uskontotieteen piiriin kuuluvan, E. Thomas Lawsonin ja Robert N. McCauleyn kehittämän kompetenssiteorian avulla. Kompetenssiteorian näkökulmasta tavanomaisista kognitiivisista järjestelmistä muodostuvat mielensisäiset toiminnan representaatiot sisältävät uskonnollisten rituaalien kohdalla muusta toiminnasta poikkeavia elementtejä. Teorian hypoteesi olettaa uskonnollisten rituaalien osanottajilla olevan mielessään erityinen rituaalisen toiminnan rakenteellisen kuvauksen synnyttävä representaation järjestelmä, jolla he arvioivat kunkin rituaalin pätevää suorittamista. Koska lakotojen rituaalit ovat moniosaisia ja toteutukseltaan varioituneita toimituksia, tutkielman tarkoituksena on hahmottaa seitsemän rituaalin rakenteellinen ydin: kuka on rituaalin toimija, kenelle rituaali tehdään ja mitä erityisiä instrumentteja rituaaliin tarvitaan. Tämän lisäksi tutkimuksessa pyritään selvittämään mihin toiminnalliseen tehtävään rituaalien taustalla vaikuttava, mytologiaan kytkeytyvä intuitionvastainen agentti lähtökohtaisesti asettuu. Seremonioiden oikeaoppinen toteutus on vahvasti kytköksissä intuitionvastaisen agentin toimintaan. Kompetenssiteoria jakaa uskonnolliset rituaalit kahteen rituaaliprofiiliin niiden toistuvuuden, peruutettavuuden ja korvattavuuden ominaispiirteiden perusteella. Näitä ominaispiirteitä tarkastelemalla on mahdollista osoittaa onko lakotojen uskomusperinteen intuitionvastainen agentti Wakhan Thanka ensisijaisesti rituaalin agentin eli toimijan, patientin eli toiminnan vastaanottajan, vai instrumentin ja sitä kautta itse toiminnan roolissa. Lakotojen seitsemän pyhää seremoniaa jakaantuvat rituaaliprofiileihin seuraavasti: hanblecheyapi – näyn tavoittelu on erityisagenttirituaali; wanagi yuhapi – sielun säilyttäminen ja ishnala awichalowanpi – tytön valmistaminen naiseuteen ovat erityispatienttirituaaleja; inipi – puhdistautuminen, wiwanyang wachipi kin – aurinkotanssi, hunkayapi – sukulaisten luominen ja thapa wankayapi – pallon heittäminen ovat erityisinstrumenttirituaaleja. Tutkielmassa käy ilmi, että kaikissa seitsemässä rituaalissa toiminnan vaikutusten vastaanottajana voidaan katsoa olevan lakotakansa.
Entiset ja nykyiset huumeidenkäyttäjät kansalaistoimijoina : Osis-hankkeen vertaisten ja Käyttäjäyhdistys Suomen Lumme ry:n aktiivien kokemuksia osallistumisesta ja vaikuttamisesta

Lohikivi, Johanna (2015)

So far, there has been only few studies on drug users’ citizen activism in Finland. The goal of this study is to give a voice to the former and current drug users as citizen activists who want to promote the welfare of their community, reduce drug-related harms and take part in solving drug problems. The attempt is to examine what kind of meanings they give to their citizen activism, what are their goals and means as citizen activists and how they perceive their opportunities to social participation in the Finnish society. The empirical section of the study is preceded by a review of literature in which the rise of drug user activism has been closely connected to the increase of drug related harms in the 1980's and the 1990's, and to the harm reduction as an alternative way to react to drug-related problems in society. The review also examine peer-based outreach work and drug user organizations on the basis of previous studies. This study has been implemented in co-operation with a local know-how centre Osis that develops and carries out peer-based outreach work among injection drug user (Huumetyön vertaistoiminnan osaamiskeskus Osis) and the user organization Suomen Lumme ry. The data has been collected during the spring 2013 by interviewing eight peer workers of Osis. Three of them were also active members of Suomen Lumme ry. The data collection method applied in this study would be somewhere between semi-structured interview and theme interview. The data was analysed by using theory driven content analysis. The results show that citizen activism can be the only chance for former and current drug users to participate in socially meaningful activities and to take their place as useful citizens. The peer workers and Lumme-activists interviewed in this study considered peer work and drug user activism as an important or even the most essential part of their everyday life. First of all, citizen activism meant them an opportunity to adopt an identity of active and competent citizen. It had also supported their recovering process and offered them a membership in the community of peer workers and professional drug workers. The goals of the peer workers and Lumme-activists were to help other people, to change prejudices and negative attitudes that drug users face in their everyday life, and enhance the right of the drug users to be treated as equal citizens in the Finnish society. However, they did not think that only non-users should change their attitudes and behaviour patterns but they also wanted to make a difference in other drug users’ ways of thinking and behaving. The activists of Suomen Lumme ry tried to influence policies of the public services, above all. Fieldwork and offering individual support to other people struggling with drug-related problems was seen as the most meaningful and natural way to enhance the welfare of drug users and to improve their social status. The peer workers and Lumme-activists tried to influence the attitudes and the behaviour patterns of other people by talking to them, by offering information and by demonstrating that drug users can be responsible and 'normal' citizens. The peer workers and the Lumme-activists located the opportunities of drug users to participate in citizen activism and to get a say in social issues concerning them at the grass-root level. For some drug users the status of the expert by experience had offered a possibility to improve the ability of the social- and healthcare services to meet the needs of the drug users in co-operation with the experts and professionals. Participating in political decision making processes was considered impossible due to the marginal status of the drug users and to the moral panic related to drugs. Social inequality, personal crises, chaotic substance use and social stigma were mentioned as the major factors that prevented drug users getting involved in citizen activism and gaining power as citizens. The peer workers and Lumme-activists stated that the support, acceptance and appreciation they had received from the professionals working in the Osis and in the local needle exchange programme had made it possible for them to participate in citizen activism and to improve the living conditions of their community. The harms associated with injection drug use as blood-borne viruses, overdoses, poverty, homelessness and social stigma are mainly consequences of social structures that discriminate and marginalize drug users. The most effective way to promote drug users’ citizen activism and social integration is to take their needs into account in criminal, social, health and labour policies. Drug users are a highly stigmatized and resource-poor minority which means that their ability to advocate their rights as citizens requires a strong support from the society they are part of.
Entisten Jehovan todistajien yhteiskunnallinen osallisuus

Palviainen, Heikki (2020)

Tutkimuksessa tarkastellaan entisten Jehovan todistajien yhteiskunnallista osallisuutta. Osallisuutta lähestyttiin kirjallisuudessa käytettyjen määritelmien ja Erik Allardtin hyvinvointiteorian avulla. Tutkimukseen haastateltiin kymmentä entistä Jehovan todistajaa, jotka olivat viettäneet lapsuutensa ja nuoruuteensa liikkeessä. Koulutuskielteisyyteen liittyvät työmarkkinaongelmat ja mielenterveydellisten häiriöiden yhteisvaikutus altisti osattomuudelle ja syrjäytymiselle. Aineiston perusteella Jehovan todistajuudella, liikkeen vaikutuspiirissä kasvamisella ja siitä irtautumisella on yhteys mielenterveyden häiriöihin. Yhteistä psyykkisille ongelmille ja masennukselle oli voimakkaat syyllisyyden ja kelpaamattomuuden tunteet, joita informantit olivat kokeneet Jehovan todistajana. Informantit olivat kokeneet enemmän tai vähemmän vahvaa ulkopuolisuutta ainakin jossain vaiheessa elämäänsä. Tyypillisesti puute liittyi sosiaalisiin suhteisiin. Irrallisuuden kokemukset, liikkeessä koettu luottamuksen menettäminen ja karttaminen vaikeuttivat ihmissuhteiden luomista ja ylläpitoa. Osa ulkopuolisuuden ja irrallisuuden kokemuksista liittyi yhteiskuntaan. Se oli yleinen elämää ja ihmissuhteita koskeva kokemus. Kyvyssä vaikuttaa oman elämän kulkuun vaikutti olevan vähiten puutetta. Liikkeestä irtaantuminen voidaan kokea voimaannuttavana prosessina.
En tolkande fenomenologisk studie om individers upplevelser av hur barndomens anknytning påverkar deras parförhållanden i vuxen ålder.

Löfberg, Alexandra (2022)

Syftet med denna avhandling är att undersöka hur personer upplever att anknytningen som formats i barndomen har kunnat påverka deras parförhållanden i vuxen ålder. Anknytningsteorin anses vara en central teori som förklarar relationen som uppstår mellan barnet och dess närmaste vårdare vid födseln. Anknytningen som utvecklas mellan barnet och vårdnadshavaren förflyttas senare i livet över till individens kärlekspartner, då man inte mera är beroende av anknytningen med sin primära vårdare. Tidigare forskning visar att den anknytningsstil som utvecklas i barndomen har en betydelse för hur man förhåller sig i sina parförhållanden som vuxen. Dock är det möjligt att anknytningsstilen förändras med hjälp av sin partner eller på grund av händelser man genomgår i livet. Denna undersökning genomfördes med en kvalitativ forskningsansats och materialet samlades in genom sex semi-strukturerade intervjuer. Slutligen analyserades materialet med hjälp av tolkande fenomenologi (IPA, Interpretative phenomenological analysis). Resultaten i denna undersökning visade att de personer som upplevt ha en trygg anknytning i barndomen har även i vuxen ålder kunnat bygga upp trygga parrelationer. Öppenhet och tillit till föräldrarna i barndomen har exempelvis varit en förutsättning för att dessa existerar även i det egna parförhållandet som vuxen. Ett mönster gällande barndomens anknytning och beteende i parförhållanden som vuxen kunde synliggöras. De personer som däremot upplevt ha en delvis otrygg anknytning i barndomen har lyckats utveckla en trygg anknytning till sin partner, men vissa beteendemönster från barndomen syns ännu idag. Den otrygga anknytningen i barndomen upplevs synas som osäkerhet i det egna parförhållandet. Svårigheter med tillit i barndomen har exempelvis gjort att man inte alltid kan lita på sin partner.
Entre cohésion et art de parler : Analyse rhétorique des progressions thématiques dans les déclarations de politique générale de Premiers ministres français

Vihinen, Lauri (2017)

Tämä tutkielma käsittelee temaattisen progression, joka on tekstuaalisen sidoksisuuden rakentaja, ja retoriikan välistä yhteyttä. Korpuksena käytetään kahdeksaa Ranskan pääministerien pitämää linjapuhetta vuosilta 1995‒2017. Työn tarkoituksena on selvittää temaattisen progression kolmen eri alalajin, lineaarisen teemaprogression, jatkuvan teeman progression ja jakautuvan teeman progression, retorinen tehtävä poliittisessa puheessa, jonka tarkoituksena ei niinkään ole kasvattaa puhujan äänestäjäkuntaa kuin saavuttaa kuulijakunnan (Ranskan kansalliskokous) luottamus. Tutkielma sijoittuu tekstilingvistiikan ja retoriikan väliselle alueelle, ja sen teoreettinen kehys pohjautuu molempien alojen ranskalaisen tutkimusperinteen mukaiselle perustutkimukselle. Työ ei rakennu minkään olemassa olevan tutkimuskehyksen pohjalle, vaan työn varsinainen teoriaosa sisältää tekstilingvistiikan peruskäsitteiden esittelyä erityisesti tekstuaalisen sidoksisuuden (teema/reema, anafora, temaattinen progressio) lähtökohdista. Retoriikkaan liittyvää käsitteistöä esitellään työn empiirisessä osiossa erityisesti puheen vastaanottajassa herättämän tunnereaktion näkökulmasta. Työn empiirinen osio rakentuu kahdesta luvusta. Ensimmäinen luku keskittyy Jean-Pierre Raffarinin vuonna 2002 pitämään linjapuheeseen, jota analysoidaan lineaarisesti jakaen puhe temaattisten progressioiden mukaisiin sekvensseihin. Työn toinen empiirinen luku rakentuu ensiksi Raffarinin puheen sekvenssien retoristen funktioiden luokitteluun, ja toiseksi näiden temaattisten progressioiden mukaisten retoristen funktioiden vertaamiseen muissa seitsemässä linjapuheessa esiintyviin temaattisiin progressioihin ja niiden retorisiin funktioihin. Työn Raffarinin puhetta koskevista tutkimustuloksista selviää, että temaattisen progression kolme eri tyyppiä voidaan luokitella kahteen retoriseen päämäärään, elokuutioon ja dispositioon. Lineaarinen teemaprogressio liittyy elokuutioon korostuksen (ransk. emphase) ja anadiploosan figuuran kautta. Jatkuvan teeman progressio liittyy sekin elokuutioon erityisesti erilaisten paatoksellisten luettelointien (ransk. énumération) ja niiden pohjalle rakentuvien semanttisten ja rakenteellisten vastakkainasetteluiden (ransk. opposition) kautta. Jatkuvan teeman progressio liittyy myös dispositioon eli tekstin sisäiseen jäsentymiseen ja asioiden tietyn järjestyksen mukaiseen esilletuomiseen nominaalisten ja pronominaalisten anaforien kautta. Jakautuvan teeman progressio liittyy ainoastaan dispositioon nominaalisten anaforaverkkojen kautta. Raffarinin puheen vertaaminen muihin linjapuheisiin osoittaa, että tutkimustulokset ovat pääosin yleistettävissä. Temaattisen progression tyypit ja niiden retoriset funktiot toistuvat muissa tarkastelluissa puheissa, joskin nämä sisältävät paikoitellen huomattavasti pidempiä ja mahtipontisempia katkelmia kuin Raffarinin puhe.
Entrepreneurial Innovation and Commercialization : The Role of Venture Capitalists

Mollgren, Satu (2013)

Innovations are seen as the main contributor to economic growth. Despite the fact that innovation is central to the modern theories of growth and development, the knowledge of innovation and the microprocesses affecting macroeconomic growth is still lacking. This thesis examines the entrepreneurial innovation process and innovation commercialization. The literature review of this thesis indicates that without a successful development and commercialization process, the innovations would never access the product market or at least they would only stay there for a short period of time failing to give a positive return on invest for the innovative firms. The commercialization process adds value to the firms, end-users and economics as a whole. The purpose of this thesis is to open the role of venture capitalists in the innovation process. In addition to financing, the role of the venture capitalists is to support the commercialization process of the venture-backed companies. The role of the venture capitalist in the innovation process is explained with the help of a model shown by Norbäck and Persson in their paper The Organization of the Innovation Industry: Entrepreneurs, Venture Capitalists and Oligopolists (2009). In this entrepreneurial innovation process, the basic innovation is acquired by an incumbent firm or a venture-backed company is formed. The commercialization is performed after the investment. According to the model, venture capital industry increases the amount of innovation in the economy. Venture capitalists enhance the incentives to innovate by raising the price paid for an invention. The venture-backed company also has interests to develop the products further than incumbent firms if the developed innovation is sold to an incumbent company in an auction. This is because the incumbent firm wants to prevent the rivals from getting the developed innovation and the auction setting increases the price paid for the innovation. In conclusion, spillovers generate economic growth. As innovation and innovation development produce spillovers, the venture capitalists have a positive impact on economic growth through these factors.
Entreprenörens försäkringsplikt enligt YSE 38 §

Simosas, Emma (2019)

Syftet med avhandlingen är att närmare granska innebörden och utsträckningen av den försäkringsplikt som åläggs entreprenören enligt de allmänna avtalsvillkoren för byggnadsentreprenader (YSE-villkoren). Inledningsvis redogörs för hur ansvaret och risken fördelas mellan beställare och entreprenör i ett entreprenadavta, där parterna avtalat om att tillämpa de allmänna villkoren på branschen. Vidare utreds innebörden av den försäkringsplikt som åläggs entreprenören i YSE 38 §. Avhandlingen ämnar att kort presentera de olika försäringstyper som YSE-villkoren stadgar om och analyserar kort behovet av en specifk byggnadsarbetsföräskring som YSE 38 § ålägger entrepenören att teckna för byggnadsobjektet. Avhandlingen ämnar utreda frågan om hur de allmänna ansvarseglerna som framställs i YSE-villkoren påverkas av den avtalade försäkringsplikten. Analysen visar att byggnadsarbetsförsäkringen ger ett försäkringsskydd för både entreprenörens och beställarens risker enligt entrepenadavtalet. Försäkringen kan enligt analysen tas i anspråk av bägge part i avtalsförhållandet och kräver inte att ansvarsfrågan utreds innan försäkringsersättning kan utbetalas. Det faktum att försäkringen kan tas i anspråk utan att utreda ansvarsfrågan i vidare utsträckning, bidrar till att entreprenaden framskrider smidigt och underlättar för parterna att hålla bland annat tidskrav. Den avtalade försäkringsplikten kan alltså anses utgöra en avtalad fördelning av risk mellan parterna och anses således enligt analysen i denna avhandling stå över de allmänna reglerna om ansvarsfördelning, som YSE-villkoren stadgar om. Även i en situation där entreprenören av någon orsak försummat att teckna avtalsenlig försäkring, och således begått ett avtalsbrott, kan tolkningen anses vara att den avtalade försäkringsplikten står över de allmänna ansvarsreglerna. Denna tolkning innebär att i en situation då verklig fysisk skada inträffar på entreprenaden så ansvarar entreprenören för skadan som om en avtalsenlig byggnadsarbetsplatsförsäkring funnits. Detta betyder i praktiken att entreprenören som genom försummelse begått ett avtalsbrott står som så kallad självförsäkrare och ansvarar personligen för skadan i den utsträckning som det avtalade försäkringsskyddet skulle ha täckt skadan. Det kunde eventuellt argumenteras för att vissa omständigheter på beställarens sida, som t.ex. beställarens passivitet och lojalitetsplikten, kunde påverka det relativt strikta ansvar som åläggs entreprenören. En analys av försäkringsplikten och de eventuella invändingarna ger dock inga direkta svar och analysen visar att den kan vara svårt att med dessa invändningar i verkligheten begränsa entreprenörens ansvar.

Now showing items 5236-5255 of 31169

Browsing by Title

Yhteystiedot

HELSINGIN YLIOPISTO