Browsing by Title

Tutkimuksessa tarkastellaan entisten Jehovan todistajien yhteiskunnallista osallisuutta. Osallisuutta lähestyttiin kirjallisuudessa käytettyjen määritelmien ja Erik Allardtin hyvinvointiteorian avulla. Tutkimukseen haastateltiin kymmentä entistä Jehovan todistajaa, jotka olivat viettäneet lapsuutensa ja nuoruuteensa liikkeessä. Koulutuskielteisyyteen liittyvät työmarkkinaongelmat ja mielenterveydellisten häiriöiden yhteisvaikutus altisti osattomuudelle ja syrjäytymiselle. Aineiston perusteella Jehovan todistajuudella, liikkeen vaikutuspiirissä kasvamisella ja siitä irtautumisella on yhteys mielenterveyden häiriöihin. Yhteistä psyykkisille ongelmille ja masennukselle oli voimakkaat syyllisyyden ja kelpaamattomuuden tunteet, joita informantit olivat kokeneet Jehovan todistajana. Informantit olivat kokeneet enemmän tai vähemmän vahvaa ulkopuolisuutta ainakin jossain vaiheessa elämäänsä. Tyypillisesti puute liittyi sosiaalisiin suhteisiin. Irrallisuuden kokemukset, liikkeessä koettu luottamuksen menettäminen ja karttaminen vaikeuttivat ihmissuhteiden luomista ja ylläpitoa. Osa ulkopuolisuuden ja irrallisuuden kokemuksista liittyi yhteiskuntaan. Se oli yleinen elämää ja ihmissuhteita koskeva kokemus. Kyvyssä vaikuttaa oman elämän kulkuun vaikutti olevan vähiten puutetta. Liikkeestä irtaantuminen voidaan kokea voimaannuttavana prosessina.

Tämä tutkielma käsittelee temaattisen progression, joka on tekstuaalisen sidoksisuuden rakentaja, ja retoriikan välistä yhteyttä. Korpuksena käytetään kahdeksaa Ranskan pääministerien pitämää linjapuhetta vuosilta 1995‒2017. Työn tarkoituksena on selvittää temaattisen progression kolmen eri alalajin, lineaarisen teemaprogression, jatkuvan teeman progression ja jakautuvan teeman progression, retorinen tehtävä poliittisessa puheessa, jonka tarkoituksena ei niinkään ole kasvattaa puhujan äänestäjäkuntaa kuin saavuttaa kuulijakunnan (Ranskan kansalliskokous) luottamus. Tutkielma sijoittuu tekstilingvistiikan ja retoriikan väliselle alueelle, ja sen teoreettinen kehys pohjautuu molempien alojen ranskalaisen tutkimusperinteen mukaiselle perustutkimukselle. Työ ei rakennu minkään olemassa olevan tutkimuskehyksen pohjalle, vaan työn varsinainen teoriaosa sisältää tekstilingvistiikan peruskäsitteiden esittelyä erityisesti tekstuaalisen sidoksisuuden (teema/reema, anafora, temaattinen progressio) lähtökohdista. Retoriikkaan liittyvää käsitteistöä esitellään työn empiirisessä osiossa erityisesti puheen vastaanottajassa herättämän tunnereaktion näkökulmasta. Työn empiirinen osio rakentuu kahdesta luvusta. Ensimmäinen luku keskittyy Jean-Pierre Raffarinin vuonna 2002 pitämään linjapuheeseen, jota analysoidaan lineaarisesti jakaen puhe temaattisten progressioiden mukaisiin sekvensseihin. Työn toinen empiirinen luku rakentuu ensiksi Raffarinin puheen sekvenssien retoristen funktioiden luokitteluun, ja toiseksi näiden temaattisten progressioiden mukaisten retoristen funktioiden vertaamiseen muissa seitsemässä linjapuheessa esiintyviin temaattisiin progressioihin ja niiden retorisiin funktioihin. Työn Raffarinin puhetta koskevista tutkimustuloksista selviää, että temaattisen progression kolme eri tyyppiä voidaan luokitella kahteen retoriseen päämäärään, elokuutioon ja dispositioon. Lineaarinen teemaprogressio liittyy elokuutioon korostuksen (ransk. emphase) ja anadiploosan figuuran kautta. Jatkuvan teeman progressio liittyy sekin elokuutioon erityisesti erilaisten paatoksellisten luettelointien (ransk. énumération) ja niiden pohjalle rakentuvien semanttisten ja rakenteellisten vastakkainasetteluiden (ransk. opposition) kautta. Jatkuvan teeman progressio liittyy myös dispositioon eli tekstin sisäiseen jäsentymiseen ja asioiden tietyn järjestyksen mukaiseen esilletuomiseen nominaalisten ja pronominaalisten anaforien kautta. Jakautuvan teeman progressio liittyy ainoastaan dispositioon nominaalisten anaforaverkkojen kautta. Raffarinin puheen vertaaminen muihin linjapuheisiin osoittaa, että tutkimustulokset ovat pääosin yleistettävissä. Temaattisen progression tyypit ja niiden retoriset funktiot toistuvat muissa tarkastelluissa puheissa, joskin nämä sisältävät paikoitellen huomattavasti pidempiä ja mahtipontisempia katkelmia kuin Raffarinin puhe.

Syftet med avhandlingen är att närmare granska innebörden och utsträckningen av den försäkringsplikt som åläggs entreprenören enligt de allmänna avtalsvillkoren för byggnadsentreprenader (YSE-villkoren). Inledningsvis redogörs för hur ansvaret och risken fördelas mellan beställare och entreprenör i ett entreprenadavta, där parterna avtalat om att tillämpa de allmänna villkoren på branschen. Vidare utreds innebörden av den försäkringsplikt som åläggs entreprenören i YSE 38 §. Avhandlingen ämnar att kort presentera de olika försäringstyper som YSE-villkoren stadgar om och analyserar kort behovet av en specifk byggnadsarbetsföräskring som YSE 38 § ålägger entrepenören att teckna för byggnadsobjektet. Avhandlingen ämnar utreda frågan om hur de allmänna ansvarseglerna som framställs i YSE-villkoren påverkas av den avtalade försäkringsplikten. Analysen visar att byggnadsarbetsförsäkringen ger ett försäkringsskydd för både entreprenörens och beställarens risker enligt entrepenadavtalet. Försäkringen kan enligt analysen tas i anspråk av bägge part i avtalsförhållandet och kräver inte att ansvarsfrågan utreds innan försäkringsersättning kan utbetalas. Det faktum att försäkringen kan tas i anspråk utan att utreda ansvarsfrågan i vidare utsträckning, bidrar till att entreprenaden framskrider smidigt och underlättar för parterna att hålla bland annat tidskrav. Den avtalade försäkringsplikten kan alltså anses utgöra en avtalad fördelning av risk mellan parterna och anses således enligt analysen i denna avhandling stå över de allmänna reglerna om ansvarsfördelning, som YSE-villkoren stadgar om. Även i en situation där entreprenören av någon orsak försummat att teckna avtalsenlig försäkring, och således begått ett avtalsbrott, kan tolkningen anses vara att den avtalade försäkringsplikten står över de allmänna ansvarsreglerna. Denna tolkning innebär att i en situation då verklig fysisk skada inträffar på entreprenaden så ansvarar entreprenören för skadan som om en avtalsenlig byggnadsarbetsplatsförsäkring funnits. Detta betyder i praktiken att entreprenören som genom försummelse begått ett avtalsbrott står som så kallad självförsäkrare och ansvarar personligen för skadan i den utsträckning som det avtalade försäkringsskyddet skulle ha täckt skadan. Det kunde eventuellt argumenteras för att vissa omständigheter på beställarens sida, som t.ex. beställarens passivitet och lojalitetsplikten, kunde påverka det relativt strikta ansvar som åläggs entreprenören. En analys av försäkringsplikten och de eventuella invändingarna ger dock inga direkta svar och analysen visar att den kan vara svårt att med dessa invändningar i verkligheten begränsa entreprenörens ansvar.

Aim: The purpose of the study was to create an image of the teachers' future vision for the school's activities and to outline an organizational culture that supports this activity. The research questions of the study were: 1. "How do teachers shape a future vision for the school?" and 2. "What kind of organizational culture do teachers experience as supporting for the school's future activities?" The research problem is formed by a time characterized by constant change, which places high demands on schools. The research provides a tool for and is part of a larger development process the school undergoes. Methods: The research was conducted as a case study of a specific school. The school had 15 teachers, nine of which participated in the research. The used data were essays written by teachers using a one-question method and the analysis-method was analysis of narrative. The research approach was of abductive form and the focus of the study was hermeneutical. Results and conclusions: Based on the analyzed data, a future vision for the school's activities has been created and an organizational culture that supports the future activities has been described. The most significant elements in the results are the teachers' common vision of a school as a safe environment where both students and staff feel good, appreciated and taken into account. Concrete actionplans for implementation are also formed. The study presents a collaboratively created vision and action plan for the development of the organizational culture in the school and is used as a tool in the ongoing development process of the school.

Abstract Background: Irritable bowel syndrome is a common functional gastrointestinal disorder characterized by abdominal pain and altered bowel habits. More than 60% of IBS patients report that certain foods, such as legumes, trigger intestinal symptoms. Legumes contain α-galacto-oligosaccharides (α-GOS), which belong to FODMAP-carbohydrates, that are not absorbed in the small intestine. When they pass to large intestine, α-GOS are fermented by gut microbiota, causing abdominal bloating and aggravated intestinal symptoms in IBS patients. Enzymatic processing could reduce the amount of α-GOS in food. Oral α-galactosidase enzyme has been reported to effectively reduce gas production and relieve gas-related symptoms in healthy individuals and pediatric IBS patients. The effects of enzymatic treatment of foods on gastrointestinal (GI) symptoms have not been previously studied. Aim: The aim of the study was to investigate whether α-galactosidase treated pea-based crackers, compared to control crackers, will reduce GI symptoms in people suffering from irritable bowel syndrome (IBS) or functional bloating (FB). The second aim of the study was to investigate the associations between nutrient and food intake and GI symptoms. Methods: This was a randomized, double-blinded, placebo-controlled two-period crossover study. Participants, were aged 22 -– 57 years. who suffered from irritable bowel syndrome or functional bloating based on the Rome IV criteria (n=24). Each participant received a three-day portion of either α-galactosidase-treated or control, pea-based crackers on each study week. The participants reported their GI symptoms throughout the study weeks and kept a food diary on the cracker eating days and during the run-in period. Maximum values of symptoms, symptom sum scores, as well as the average intake of nutrients and foods were analyzed. Statistical analyses were performed with the Wilcoxon signed rank test, Friedman's dependent samples test, correlation analyzes and linear regression. Results: No significant statistical difference was seen in between the maximum values of the symptoms during the study weeks. However, maximum values of abdominal bloating, flatulence, stomach noise, nausea and heartburn were consistently higher during the control week. Several nutrients and foods such as fiber, fat, glucose, fructose, and maltose, were significantly related to the GI symptoms during the study weeks. Conclusions: Since the enzyme-treated product was not better tolerated than the control product, it is possible that other components in the crackers or diet have overshadowed the possible benefits of α-galactosidase treatment. There is some evidence of beneficial effects ofSupplementation with α-galactosidase supplementation, but has shown some beneficial effects, however the results of α-galactosidase in alleviating GI symptoms in adult patients suffering from IBS are inconclusive. More studies on the effects of enzyme-treated food are needed in people suffering from IBS and FB are needed.

Pulled Oats preparations are a new plant protein source that contain oats, pea and faba bean. People have been hyping this high-quality protein product but there may be a concern about possible naturally occurring compounds, which can deteriorate the health of sensitive individuals. The literature review deals with the chemical properties, analytics, health effects of FODMAPs (fermented oligo-, di- and monosaccharides and polyols), vicine and convicine but also different treatment methods to reduce their concentrations. In the experimental work the concentrations of antinutrients were analysed and the bases of enzyme treatments were investigated to aid future research in reducing antinutrients in Pulled Oats. Three different samples from the Pulled Oats and four samples from the company X´s processes were analysed. The FODMAPs were analysed using water extraction and HPAEC-PAD (high performance anion exchange chromatography connected to a pulsed amperometric detector). The vicine and convicine were analysed using perchloric acid extraction and HPLC (high performance liquid chromatography). For the enzyme treatments, the samples were extracted and the supernatant was used for incubation. Two different kinds of α-galactosidase were used to decrease the amounts of FODMAPs and β-galactosidase was used to reduce vicine and convicine amounts. Pulled Oats contained FODMAPs and this can cause problems in the digestive system especially for people who suffer from IBS (irritable bowel syndrome). Pulled Oats also contained some vicine and convicine, which can be harmful for individuals lacking G6FD (glucose-6-fosfate dehydrogenase). The amounts of antinutrients did not decrease during the Pulled Oats´ process whereas in the company X´s process they did. The enzyme treatments in laboratory conditions were effective for reducing the amounts but in the Pulled Oats´ processing conditions the result was not significant. The best way to eliminate the antinutrients could be enzyme treatments in the company X´s process. This study gave valuable knowledge for future investigations.

The literature review focused on the characteristics of bread-quality rye and how the composition and functional properties of rye are influenced by genotype and environment. Traditional rye sourdough baking process and main baking quality measurements were reviewed. The aim of this work was to identify baking quality of rye flour with different falling numbers. Another aim was to identify the measurement that best determines the quality of rye flour for sourdough baking and to find enzymes that can be used to improve poor-quality flour. In the experimental study, the baking quality of rye flours with different falling numbers (100, 130, 200, 300) was examined in processes for making sourdough rye loaves and serving-size flat breads. Rye flours with high falling numbers (200 and 300) were treated with commercial amylase and xylanase preparations. Falling number, amylograph and swelling curve measurements were done and results were compared to quality obtained in baking trials. Rye flour with the highest falling number (300) resulted in hard and dry dough as well as dense bread, as expected. Other rye flours (100, 130, 200) and flours treated with amylase resulted also in rather hard and dry doughs, although falling number and amylograph measurements confirmed the enzyme activity. Lower falling number and amylase treatments, however, were associated with improved sensory quality of final products. Xylanase made doughs softer and stickier, which improved both handling properties of dough and quality of bread in the loaf process. In contrast, the increased softness and stickiness made the serving-size flat-bread process more difficult. The viscosity decrease caused by xylanase addition was seen in swelling curve measurements. Adjusting the acidity of buffer solution to the pH level of rye sourdough did not improve the ability of the swelling curve to predict the baking behaviour of the flour. This study showed that falling number and amylograph cannot predict properties of rye dough. Differences between rye flours with different falling numbers were best detected in the sensory quality of the final products. The baking quality of rye flours could be modified by enzyme treatments, especially by xylanase addition, but the usefulness and desirability of the treatment depended on the type of bread-making process. The effects of added xylanase in rye dough could be predicted by swelling curve measurement. The overall results emphasized the importance of baking trials in determining the baking quality of rye flour.

Jodel är en mobilapplikation där användarna kan anonymt skriva uppdateringar. Uppdateringarna syns för alla inom ett 10km område. I den här avhandlingen undersöker jag vad unga vuxna i närheten av campus med svensk undervisning diskuterar på Jodel. För att samla in materialet använder jag mig av netnografi, en för internet anpassad etnografisk metod. Materialet analyserar jag med hjälp av kvantitativ och kvalitativ textanalys. I materialet letar jag efter tecken på bland annat online disinhibition effect och annat innehåll som kan bero på anonymiteten på Jodel. Dessutom undersöker jag språkdebatter som uppstått på Jodel. Resultaten visar att unga finlandssvenska vuxna har ett behov av ett anonymt forum där de får prata sitt modersmål. Tabuer och andra ömtåliga ämnen så som sex och mental ohälsa diskuteras mycket på Jodel vilket tyder på att det här är ämnen som de unga vuxna vill diskutera. Dessutom förekommer det en hel del uppdateringar som handlar om bland annat vardagen, så som personlig ekonomi och utbildning. De populäraste diskussionsämnena är 1) sex och förhållanden 2) vardag och 3) alkohol. Avhandlingen visar att Jodel används främst för 1) underhållning, tidsfördriv, umgänge 2) att få information eller råd 3) att ta del av tabuämnen 4) at avända sitt modersmål. Fallstudien där jag undersökte hur finsk- och svenskspråkiga kommer överens på Jodel visar att våren och hösten 2016 var väldigt inflammerad: medlemmarna med olika modersmål kom inte överens och försökte sabotera för varandra. De olika språkgrupperna hade olika mål för Jodel och tycktes inte heller förstå varandras motiv för att det även kunde diskuteras på Jodel på finska. Den här avhandlingen är den första av sitt slag och banar väg för akademiska undersökningar av mer anonyma sociala medier där identitetsbyggande inte är det huvudsakliga målet.

Tutkielmassa tarkastelen Istanbulin ja Ankaran kaupungeissa vaikuttavien keskiluokkaisten ympäristötoimijoiden asemaa Turkin ympäristöpolitiikassa. Tutkin tapoja, joilla nämä ympäristötoimijat ovat voineet vaikuttaa ympäristöpolitiikkaan vuoden 2013 Gezi-protestien jälkeen, aikana, jolloin autoritäärisyys ja neoliberalistinen kehityskeskeisyys, ns. neoliberalistinen developmentalismi, määrittävät pitkälti Turkin politiikkaa. Tutkimukseni kontribuoi ajankohtaiseen ja tärkeään keskusteluun kansalaisyhteiskunnan ja ympäristötoimijoiden nykyisistä ja tulevista rooleista ja toimintamahdollisuuksista, niin Turkissa kuin muissakin epädemokraattisissa maissa. Tutkimuskysymyksiäni ovat 1) Miten neoliberalistinen ja kehityskeskeinen poliittinen päätöksenteko sekä autoritäärisyys ovat vaikuttaneet ympäristöpolitiikkaan Turkissa?; 2) Miten kaupungeissa työskentelevät ympäristötoimijat ovat pystyneet toimimaan Turkin autoritäärisen hallituksen harjoittaman neoliberalistisen ja kehityskeskeisen poliittisen ja taloudellisen agendan kontekstissa vuosien 2013-2018 aikana? Tutkin kriittisen teorian keinoin sitä, miten Turkissa vallitsevat neoliberalistiset kehityskeskeiset ja autoritääriset sosiaaliset, poliittiset ja taloudelliset rakenteet vaikuttavat ympäristötoimijoiden mahdollisuuksiin toimia ympäristön hyväksi. Tämä tutkimus osoittaa, että hegemonisesta vallankäytöstä huolimatta nämä toimijat ovat vaikuttaneet ympäristöpolitiikkaan luovimalla ennalta-arvaamattomissa ja uhkaavissa valtion ja yhteiskunnan välisissä olosuhteissa. Toimijat pyrkivät luomaan tilaa ympäristötoiminnalle ja hegemoniaa haastavalle keskustelulle sekä pitämään kansalaisyhteiskuntaa elossa kontekstissa, jossa suurin osa kansalaisjärjestöistä on lopetettu tai peloteltu hiljaiseksi. Tutkielman teoreettisena päämääränä on ollut pohtia, miten kriittinen teoria osoittaa ja selittää sitä, miten Turkin hallitus on onnistunut rakentamaan hegemoniaansa ja miten kansalaisyhteiskunta on vastannut siihen. Tutkimusaineistoni koostuu 14 teemahaastattelusta sekä tuoreesta aihetta käsittelevästä kirjallisuudesta. Tutkimustani varten haastattelin kaupungeissa toimivia keskiluokkaisia järjestöjen ja yhdistysten työntekijöitä, aktivisteja, vapaaehtoisia, dokumentaristeja sekä luennoitsijoita. Käytän kriittistä teoriaa analyyttisenä metodologisena pohdiskelun välineenä urbaanin Turkin ympäristötoimijoiden ja niiden olosuhteiden tutkimiseen, joiden puitteissa ympäristötoimijat suojelevat ja tutkivat luontoa, protestoiva ja informoivat yhteiskuntaa ympäristöasioista. Tutkimustulokseni osoittavat, että Turkin autoritäärisesti toimivan poliittisen ja taloudellisen eliitin harjoittaman politiikan neoliberalistinen ja kehityskeskeinen luonne 1) vahingoittaa luonnonympäristöjä huomattavasti, vaikeuttaa ihmisten elinoloja ja harjoittaa ympäristöpolitiikkaa tukeakseen omia intressejään 2) rajaa ympäristöjärjestöjen ja aktivistiryhmien mahdollisuuksia osallistua ympäristöä koskevaan poliittiseen päätöksentekoon sekä ympäristönsuojeluun ja ilmastonmuutoksen torjuntaan. Vaikka yllämainitut olosuhteet vähentävät kansalaisyhteiskunnan toimijoiden mahdollisuuksia vaikuttaa ympäristön tilaan mielivaltaisten lakien ja toimenpiteiden, rahoituksen ja yhteistyön puutteen sekä itsesensuurin takia, moni heistä on löytänyt tapoja toimia näissä vaikuttamisen, aktivismin ja suojelun kapenevissa tiloissa. Voidaankin päätellä, ettei vuoden 2013 Gezi-protestien jälkeinen Turkin konteksti eivätkä muutkaan samankaltaiset olosuhteet välttämättä estä ympäristötoimijoita jatkamasta vaikuttavien tapojen etsimistä ja vaikuttamista kehityspoliittiseen päätöksentekoon. Kriittisen teorian menetelmät auttavat haastamaan vallitsevan tilan ja huomamaan uusia mahdollisuuksia ympäristötoimijoille tässä autoritäärisessä kontekstissa.

Global sustainability challenges create opportunities for companies providing solutions to these challenges. According literature a strong sustainable brand is attractive for customers, shareholders and future talents. A strong brand is a major competitive advantage for companies in global markets. In brand management communication has a vital role, and therefore developing communication is important in creating and managing brand value. The aim of this study was to find out the current status of the case company’s (Metso Corporation) environmental communication in order to develop it to strengthen company’s image as a sustainable solutions provider. In the theoretical part, the concepts of a brand, communication and environmental communication were studied, as well as the role of a communication in brand building and management. The empirical part of the study consists of interviews in across the case company’s value chain (subcontractor, Metso employees, customers and customer’s customers). Answers were gathered and analyzed under themed entities. Current state of brand awareness and environmental communication were studied, as well as opportunities and challenges of environmental communication in general. Current state analysis gave background information for future development. Results varied depending on the actor of the value chain: case company was seen differently among employees than outside of the company. Final conclusion was that there is a need to develop the environmental communication. Case company has environmental solutions for customer’s needs and a great story to tell, it is just about to communicate it to the target audience.