Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by discipline "Statistik"

Sort by: Order: Results:

  • Alonso, Pedro (2015)
    The purpose of this thesis is to compare different classification methods, on the basis of the results for accuracy, precision and recall. The methods used are Logistic Regression (LR), Support Vector Machines (SVM), Neural Networks (NN), Naive Bayes(NB) and a full Bayesian network(BN). Each section describes one of the methods, including the main idea of the methods used, the explanation of each one, the intuition underpinning each method, and their application to simple data sets. The data used in this thesis comprises 3 different sets used previously when learning the Logistic Regression model and the Support vector Machines one, then applied also to the Bayes counterparts, also to the Neural Networks model. The results show that the Bayesian methods are well suited to the classification task they are as good as their counterparts, some times better. While the Support Vectors Machine and Neural Networks are still the best all around, the Bayesian approach can have comparable performance, and, makes a good approximate to the traditional method's power. The results were Logistic Regression has the lowest performance of the methods for classification, then Naive Bayes, next Bayesian networks, finally Support Vector Machines and Neural Networks are the best.
  • Hyvönen, Ville (2015)
    Efficient nearest neighbor search in high dimensional spaces is a problem that has numerous practical applications in the fields of statistics and machine learning, for example in robotics, computer vision, and natural language processing. In this thesis a multiple random projection trees (MRPT) algorithm for fast approximate nearest neighbor search is proposed. It is based on a variant of space partitioning trees called random projection trees (RP-trees). Both the pseudocode of the algorithm and the actual R and C++ implementations are presented. The space and time complexity of the algorithm are analyzed. The efficiency of the algorithm is demonstrated experimentally by comparing both to the basic linear search, and to another approach of using RP-tree in approximate nearest neighbor search with moderately high-dimensional image and word frequency data sets. Different split criteria are compared experimentally, and the optimal choice of tuning parameters of the algorithm is discussed both in theory, and demonstrated in practice with benchmark data sets.
  • Tuominen, Samuli (2018)
    Modern day technology and computational power have allowed a large scale investigation of the human epigenome. Out of the epigenetic modifications, DNA methylation is of particular interest, since it is relatively easy to measure and very common in the DNA. A methylation site is a region of the DNA sequence that shows variation in the DNA methylation between individuals. Epigenome-wide association studies (EWAS) examine the interaction between these methylation sites one at a time and a specific human trait or an enviromental exposure. EWAS studies are, however, limited by low statistical power and problems related to multiple testing. To counter these issues, polygenic methylation scores have been developed to aggregate information over many methylation sites. These scores have two main applications. First is to formulate new hypotheses to explain human trait variation. Second one is to indicate unobserved environmental factors in cohort based studies or to predict individual developmental or disorder related outcomes. At the beginning of this thesis there is an introduction to epigenetics, to EWAS and polygenic methylation scores and to their genetic counterparts, genome-wide association studies (GWAS) and polygenic risk scores (PRS). Much of the methodology relating to the methylation scores is borrowed from GWAS and PRS. Some statistical properties of the methylation scores are derived in this thesis with focus on how the statistical power of detecting true association between a phenotype and human DNA methylation depends on the make up of the methylation scores. The theoretical derivations are tested through simulations. This thesis also examines how methylation scores may be calculated in practice using cross-validation and correlation reduction procedure called clumping. The methodology is applied to a Finnish cohort from the prediction and prevention of preeclampsia and intrauterine growth restriction study (Predo). The comparison of theoretical and observed statistical power in the simulations show that the theoretical and observed power correspond well to each other. In the practical analyses conducted using the DNA methylation data set and phenotype data of the Predo cohort and a maternal body-mass index (BMI) EWAS data, a clear piece of evidence of association of maternal pre-pregnancy BMI and offspring DNA methylation is found. The results support the growing evidence for the applicability of methylation scores in indicating prenatal environmental factors from the DNA methylation of the offspring.
  • Benner, Christian (2013)
    Background. DNA microarrays measure the expression levels of tens of thousands of genes simultaneously. Some differentially expressed genes may be useful as markers for the diagnosis of diseases. Available statistical tests examine genes individually, which causes challenges due to multiple testing and variance estimation. In this Master's thesis, Bayesian confirmatory factor analysis (CFA) is proposed as a novel approach for the detection of differential gene expression. Methods. The factor scores represent summary measures that combine the expression levels from biological samples under the same condition. Differential gene expression is assessed by utilizing their distributional assumptions. A mean-field variational Bayesian approximation is employed for computationally fast estimation. Results. Its estimation performance is equal to Gibbs sampling. Point estimation errors of model parameters decrease with increasing number of variables. However, mean centering of the data matrix and standardization of factor scores resulted in an inflation of the false positive rate. Conclusion. Avoiding mean centering and revision of the CFA model is required so that location parameters of factor score distributions can be estimated. The utility of CFA for the detection of differential gene expression needs also to be confirmed by a comparison with different statistical procedures to benchmark its false positive rate and statistical power.
  • Peussa, Aleksandr (2016)
    The major concern of lenders is to answer the next question: 'Who we lend to?' Until 1970s the traditional schema was used to answer this question. Traditional credit assessment relied on 'gut feel', which means that a bank clerk or manager analyses a borrower's character, collateral and ability to repay. Also, some recommendations from the borrower's employer or previous lender are used. The alternative approach is credit scoring, which is a new way to approach a customer. Credit scoring is one of the most successful applications of statistics in finance and banking industry today. It lowers the cost and time of application processing and gives flexibility in making trade off between risk and sales for financial institution. Credit scorecards are essential instruments in credit scoring. They are based on the past performance of customers with characteristics similar to a new customer. So, the purpose of a credit scorecard is to predict risk, not to explain reasons behind it. The purpose of this work is to review credit scoring and its applications both theoretically and empirically, and to end up with the best combination of variables used for default risk forecasting. The first part of the thesis is focused on theoretical aspects of credit scoring - statistical method for scorecard estimation and measuring scorecard's performance. Firstly, I explain the definition of the scorecard and underlying terminology. Then I review the general approaches for scorecard estimation and demonstrate that logistic regression is the most appropriate approach. Next, I describe methods used for measuring the performance of the estimated scorecard and show that scoring systems would be ranked in the same order of discriminatory power regardless the measure used. The goal of the second part is empirical analysis, where I apply the theoretical background discussed in the first part of the master's thesis to a data set from a consumer credit bank, which includes variables obtained from the application forms and from credit bureau data, and extracted from social security numbers. The major finding of the thesis is that that the estimated statistical model is found to perform much better than a non-statistical model based on rational expectations and managers' experience. This means that banks and financial institutions should benefit from the introduction of the statistical approach employed in the thesis.
  • Siljander, Ilona (2016)
    The purpose of this thesis is to study the cumulative probability of a false-positive (FP) test result during the Finnish 20-year breast cancer screening program. This study is based on breast cancer screening data provided by the Mass Screening Registry of the Finnish Cancer Registry, which consists of women aged 50–51 years at the time of their first invitation to mammography screening in 1992–1995. Generalized estimating equations (GEE) are used to estimate the cumulative probability of a FP screening result. In the theoretical part we present the corresponding theory together with reviewing the theory of generalized linear models (GLM). The cumulative probabilities are calculated from the modeling of individual examinations by using the theory and formulas of conditional probability. The confidence intervals (Cl) are calculated by using Monte Carlo simulation relying on the asymptotic properties of the GEE estimates. The estimated cumulative risk of at least one FP during the screening program was 15.84% (95% Cl: 15.49–16.18%). Previous FP findings increased the risk of (another) FP results with an odds ratio (OR) of 1.91 (95% Cl: 1.78–2.04), and OR 3.09 (95% Cl: 2.49–3.83) for one or more previous FP results, respectively. Irregular screening attendance increased the risk of FP results with an OR of 1.46 (95% Cl: 1.37–1.56).
  • Sandoval Zárate, América Andrea (2015)
    Personalised medicine involves the use of individual information to determine the best medical treatment. Such information include the historical health records of the patient. In this thesis, the records used are part of the Finnish Hospital Discharge Register. This information is utilized to identify disease trajectories for individuals for the FINRISK cohorts. The techniques usually implemented to analyse longitudinal register data use Markov chains because of their capability to capture temporal relations. In this thesis a first order Markov chain is used to feed the MCL algorithm that identifies disease trajectories. These trajectories highlight the most prevalent diseases in the Finnish population: circulatory diseases, neoplasms and musculoskeletal disorders. Also, they defined high level interactions between other diseases, some of them showing an agreement with physiological interactions widely studied. For example, circulatory diseases and their thoroughly studied association with symptoms from the metabolic syndrome.
  • Hyhkö, Simo Heikki (2020)
    Otoksen edustavuus on yksi keskeisimpiä asioita kyselytutkimusten hyvyyttä tarkasteltaessa. Edustavuutta voi mitata usealla eri tavalla. Perinteisin mittari on vastausaste. Korkea vastausaste ei kuitenkaan ole yksinään mikään tae otoksen edustavuudesta. Toimivia edustavuusmittareita on pitkään pyritty kehittämään. Yksi näistä on $R$-indikaattori, jota tässä tutkielmassa tarkastellaan. Tilastokeskuksen perinteisen Kuluttajabarometrin sisältöä muutettiin toukokuussa 2019. Keskeisimmät muutokset olivat: 1) siirtyminen yhdistelmätiedonkeruuseen, 2) ikäjakauman kaventaminen 3) osan haastattelukysymyksistä vaihtuminen. Samassa yhteydessä tutkimuksen nimeksi vaihdettiin Kuluttajien luottamus. Tämän tutkielman kannalta keskeisin mainituista muutoksista oli siirtyminen puhelinhaastatteluista yhdistelmätiedonkeruuseen. Tutkielman tarkoituksena on selvittää haastattelutavan muutoksen vaikutusta otoksen edustavuuteen. Edustavuusmittariksi valittiin $R$-indikaattori. Tutkimusaineistona oli kuluttajabarometridata vuoden 2012 tammikuusta vuoden 2019 toukokuuhun. Kuluttajabarometridatan lisäksi käytössä oli Kuluttajien luottamus -tutkimuksen data neljältä ensimmäiseltä kuukaudelta toukokuusta elokuuhun 2019. Tutkimuksen tuloksena oli, että siirtyminen yhdistelmätiedonkeruuseen ei heikentänyt otoksen edustavuutta. Toisaalta kävi kuitenkin ilmi, että $R$-indikaattorin saamat arvot eivät koko tutkimusperiodilla olleet valittujen hyvyysrajojen mukaan riittävän korkealla tasolla. Toinen tarkastelluista muutoksista oli ikäjakauman kaventaminen molemmista päistä. Yläpäästä jätettiin kokonainen ikäluokka pois (75-84 v.). Alapäästä jätettiin pois osa nuorimmasta ikäluokasta (15-17 v.). Vanhin ikäluokka oli aktiivisin vastaajaryhmä ja vastaavasti nuorin ikäluokka oli passiivisin vastaamaan. Ikäjakauman kaventaminen ei kuitenkaan heikentänyt otoksen edustavuutta. Edustavuuden kehityksen lisäksi tarkasteltiin vaihtoehtoisia edustavuusindikaattoreita ja $R$-indikaattorin erilaisia versioita. Suurin osa vaihtoehtoisista indikaattoreista antoi hyvin samankaltaisia tuloksia, kuin $R$-indikaattori. Mikään testatuista vaihtoehtoisista indikaattoreista ei osoittautunut merkittävästi helpommin tulkittavaksi kuin $R$-indikaattori.
  • Oksanen, Joni (2020)
    Text mining methods provide a solution to the task of extracting relevant information from large text datasets. These methods can be applied to extract the relevant parts of Suomi24 internet health discussion to analyze how people discuss and negotiate their health through words, which represents medication or symptoms. Semantic similarities between these two concepts can be examined by learning the word vector representations from data and exploring the vector space using Word2Vec, a popular word embedding method. This thesis reviews how the training of word similarity models is affected by increasing corpus size using text retrieval methods.The effects of corpus size are examined by comparing the measured cosine similarity distances between word vectors representations in two different vector spaces. Word vector representations are learned using two different sized corpora. The first corpus includes only messages from the health discussion area of Suomi24. The second corpus includes the same messages as the first corpus, but also messages from other discussion areas, which include health related words. Cosine similarities are evaluated on using concept vocabularies including relevant health related words. Increasing the number of training examples by almost 30% did not have a drastic effect on the qualities of the training data. The results did not indicate a distinct connection between corpus size and the measured cosine similarity distances between word vector representations of health related words.
  • Lehtimäki, Aku-Ville (2018)
    Diskreetillä valinnalla tarkoitetaan tilannetta, jossa valitsijan pitää valita jokin vaihtoehto äärellisestä vaihtoehtojen joukossa. Yksilön käyttäytymisen taustalla ajatellaan yleisesti olevan taloustieteellinen, individualistinen suuntaus, jonka myötä valitsija pyrkii maksimoimaan hyötynsä. Tämän lisäksi valitsijan ajatellaan olevan rationaalinen eli toimivan tiettyjen aksiomien mukaisesti. Paradigmasta riippuen valitsijan preferenssit voivat olla satunnaiset tai deterministiset ja valitsija voi valita myös vahingossa väärin, jolloin preferenssi tai sen estimaattori on satunnaismuuttuja. Aineisto, joka kuvaa diskreettiä valintaa, kerätään siten, että valitsijalla tai valitsijoille arvotaan joukko vaihtoehtoja, jotka koostuvat eri attribuuttien tasoista. Attribuutti on ominaisuus, esimerkiksi väri, ja sen tasoja ovat esimerkiksi punainen, vihreä ja sininen. Näin yhdellä vaihtoehdolla ei voi olla saman attribuutin kahta tasoa. Toisaalta attribuuttien määrää ei ole rajoitettu. Näiden varsinaisten vaihtoehtojen lisäksi valitsijalle on tapana esittää ei mikään -vaihtoehto, jonka valitsemalla hän pääsee pois valintatilanteesta, eikä hän esimerkiksi joudu pakotettuna valitsemaan satunnaisesti jotakin vaihtoehdoista. Jokaisesta valintatilanteesta kirjataan ylös valittavina olleet vaihtoehdot sekä tieto siitä, mikä vaihtoehto valittiin. Perinteisesti edellä kuvattua tilannetta on estimoitu ehdollisella logit-mallilla. Se on yleistetty lineaarinen malli, eikä sen avulla eri vaihtoehtojen valintatodennäköisyyksille ole mahdollista saada analyyttisia ratkaisuja. Tämän lisäksi ei mikään -vaihtoehto tuottaa sille vaikeuksia, sillä se on oikeastaan multinomiaalisen logit-mallin luokka, ja esittämällä sen attribuuttien tasot neutraaleina tasoina lopputulemana on lineaarisen riippuvuuden ongelma. Asian ratkaisemiseksi jonkinlainen simulointi on välttämätön. Tässä pro gradu -tutkielmassa ehdollisen logit-mallin rinnalle tuodaan naiivi Bayes-luokittelija, jonka avulla on mahdollista laskea analyyttiset ratkaisut valintatodennäköisyyksille sekä ottaa mukaan ei mikään -vaihtoehto yhtenä luokkana. Kahden aineiston avulla osoitetaan, että molemmat menetelmät ennustavat yhtä hyvin, joten tämän perusteella naiivia Bayesluokittelijaa voi käyttää siinä missä ehdollista logit-malliakin sekä lisäksi aina silloin, kun numeerinen approksimoinnin käyttäminen ei tule kysymykseen. Tämän lisäksi todetaan, että vastaajien, jotka valitsivat ei mikään -vaihtoehdon joka kohdassa, ja täten ovat mahdollisesti vähemmän kiinnostuneita tarjotuista vaihtoehdoista, poistaminen ei tee kummastakaan mallista toista parempaa, vaikkakin osumatarkkuus molempien mallien tapauksessa parani.
  • Leinikka, Jussi (2018)
    Mobiililiittymien käyttö on muuttunut viimeisen puolen vuosikymmenen aikana huomattavasti mobiilidatan käytön kasvaessa merkittävästi ja ala on edelleen jatkuvassa murroksessa. Tällaisessa muuttuvan markkinan tilanteessa on tärkeää niin markkinaviranomaisille kuin alan yrityksillekin ymmärtää kuluttajien mielipiteitä ja toimintaa. Tässä tutkielmassa selvitetään kuluttajatyytymättömyyteen sekä operaattorin vaihtoon vaikuttavia tekijöitä mobiiliviestintäalalla Pohjoismaissa. Tekijöiden selvittämiseen käytetään logistista regressiomallia suurimman uskottavuuden estimoinnilla ja tulokset varmennetaan Exact logistisella regressiomallilla aineiston vinoumasta johtuen. Tutkielman aineistona käytetään Euroopan Komission keräämää eri toimialoihin liittyvää kyselyaineistoa. Taustateorian osalta tutkielmassa syvennytään kuluttajatyytymättömyyden käsitteeseen sekä tyytymättömän kuluttajan toimintamahdollisuuksiin. Kuluttajatyytymättömyyttä havaittiin kasvattavan mobiililiittymän kanssa koetut ongelmatilanteet sekä vastaajan matala luottamus alan toimijoihin ja vähentävän vastaajan suomalaisuus sekä erittäin hyvä taloudellinen tilanne. Operaattorin vaihdon todennäköisyyttä havaittiin kasvattavan mobiililiittymän kanssa koettujen ongelmatilanteiden aiheuttama aineellinen tai henkinen suuri haitta sekä Tanska vastaajan kotimaana. Vaihdon todennäköisyyttä laski Ruotsi vastaajan kotimaana ja internetin harva käyttö. Tulokset olivat yhdensuuntaisia molemmilla estimointimenetelmillä kummassakin mallinnuskohteessa.
  • Virolainen, Savi (2018)
    Erityisesti taloudellisissa ilmiöissä sekä niitä kuvaavissa aikasarjoissa esiintyy usein vaihtelua eri tilojen välillä, esimerkiksi markkinoiden vakauden heilahtelun aiheuttamana. Eri tilojen välillä vaihtelua selittämään kykeneviä aikasarjamalleja ovat muun muassa autoregressiiviset sekoitusmallit. Tällaisia ovat esimerkiksi GMAR-malli (Gaussian Mixture Autoregressive) ja StMAR-malli (Student's t Mixture Autoregressive), joihin perustuen tutkielmassa esitetään molempien piirteitä hyödyntävä G-StMAR-malli (Gaussian and Student's t Mixture Autoregressive). Autoregressiiviset sekoitusmallit voidaan ajatella kokoelmaksi lineaarisia autoregressiivisiä malleja, joista kutakin kutsutaan mallin komponentiksi. Kunkin komponentin ajatellaan kuvaavan kutakin ilmiössä esiintyvää tilaa. GMAR-mallissa komponenttien oletetaan olevan normaalisia autoregressiivisiä prosesseja, kun taas StMAR-mallissa ne ovat t-jakaumaan perustuvia, ehdollisesti heteroskedastisia autoregressiivisiä prosesseja. StMAR-mallin komponenttien ehdollisen varianssin riippuvuus samoista parametreista kuin ehdollinen odotusarvo voi kuitenkin olla rajoittava tekijä tapauksissa, joissa komponenttikohtainen ehdollinen odotusarvo on vahva, mutta ehdollinen varianssi heikko. Tästä syystä StMAR-malli yleistetään tutkielmassa G-StMAR-malliksi sallimalla osan sen komponenteista perustuvan GMAR-mallin käyttämiin normaalisiin autoregressiivisiin prosesseihin, joissa ehdollisen varianssin oletetaan olevan vakio. Tutkielmassa esitellään GMAR-malli ja StMAR-malli, ja määritellään niiden pohjalta G-StMAR-malli. Lisäksi osoitetaan, että GMAR-mallin ja StMAR-mallin houkuttelevat teoreettiset ominaisuudet, kuten ergodisuus ja stationaarisen jakauman tunteminen, periytyvät ilmeisellä tavalla myös G-StMAR-mallille. Mallien esittelemisen jälkeen tutkielmassa kerrotaan lyhyesti, kuinka esitetyt mallit voidaan estimoida kaksivaiheista menetelmää käyttäen, miten malleille voidaan valita sopivat asteet, kuinka kvantiiliresiduaaleja voidaan hyödyntää mallin sopivuuden tarkastelemisessa ja miten taustalla olevan prosessin tulevia havaintoja voidaan ennustaa simulaatiomenettelyllä. Tutkielman empiirisessä osiossa tutkitaan, millaisiksi G-StMAR-mallin parametrit estimoituvat pohjana olevaan StMAR-malliin verrattuna, ja lisäksi mallien ennustetarkkuuksia vertaillaan toisiinsa. Esimerkkiaineistona käytetään Standard & Poor's 500 osakemarkkinaindeksin päivittäistä volatiliteettia kuvaavaa, ajanjakson 3.1.2000-20.5.2016 kattavaa aikasarjaa. Tutkielman tulosten perusteella StMAR- ja G-StMAR-mallien ennustetarkkuuksien välillä ei voida sanoa olevan juurikaan eroa, mutta joissakin tapauksissa voidaan G-StMAR-malliin siirtymällä välttää StMAR-mallin parametrien estimaatteja koskevia ongelmia.
  • Karttunen, Henri (2015)
    Aikasarjoissa ilmenevien ei-normaalisten piirteiden mallintamiseen voidaan käyttää epälineaarisia aikasarjamalleja, joista erityisesti tutkielmassa tarkastellaan autoregressiivisia sekoitusmalleja. Autoregressiiviset sekoitusmallit määritellään sekoituksena lineaarisista autoregressiivisista malleista ja erona eri sekoitusmallien välillä on niiden sekoitussuhteiden määrittely. Autoregressiivisella GMAR (Gaussian Mixture Autoregressive)-sekoitusmallilla on houkuttelevia teoreettisia ominaisuuksia, sillä sen stationaarinen jakauma tunnetaan ja sen stationaarisuusehto ja ergodisuus voidaan johtaa ilman lisärajoituksia parametreille. Kuitenkin sekoitussuhteiden monimutkaisesta määrittelystä johtuen sen parametrien estimointi käyttäen kirjallisuudessa usein käytettyä EM-algoritmia on hankalaa. Tästä syystä tutkielmassa selvitetään mahdollisuutta käyttää parametrien estimoinnissa kaksivaiheista menetelmää, jossa geneettisen algoritmin avulla etsitään alkuarvoja gradienttiperusteiselle optimointialgoritmille. Parametrien estimoinnin lisäksi tutkielmassa tarkastellaan mallinvalintaa osana estimointiprosessia. Tarkasteltavia työkaluja sopivan mallin etsinnässä ovat informaatiokriteerit sekä erilaiset kvantiiliresiduaaleihin perustuvat testit, joiden avulla voidaan tehdä mallidiagnostiikkaa tavallisten residuaalien tapaan myös silloin, kun tavallisia residuaaleja ei voida käyttää. Lisäksi tarkastellaan ennusteiden laskemista simulaatioiden avulla ja esitetään miten GMAR-mallia voidaan simuloida. Tutkielman empiirisessä osassa tarkastellaan kahta esimerkkiä, joista ensimmäisessä keskitytään estimointiin, mallinvalitaan ja diagnostiikkaan. Tässä esimerkissä aineistona käytetään yhdysvaltain kuukausittaista inflaatiota vuodesta 1975 vuoteen 2015. Toisessa empiirisessä esimerkissä tarkastellaan tuulen nopeuksia päivittäisen aineiston avulla ja keskitytään erityisesti ennusteiden laskemiseen. Tuulen nopeutta mittaava aineisto on ei-negatiivinen aikasarja ja siksi esimerkissä tarkastellaan estimointia logaritmoidun sarjan avulla ja alkuperäisen sarjan ennustamista. Tutkielman tulosten perusteella kaksivaiheinen estimointi käyttäen geneettistä algoritmia toimii GMAR-mallin tapauksessa hyvin ja kohtuullisessa ajassa.
  • Hakala, Jani (2018)
    Tutkielman tavoitteena on luoda lineaarisen regressioanalyysin avulla hinnoittelumalli helsinkiläisille kerrostaloasunnoille, minkä avulla pyritään selvittämään asuntojen hinnanmuodostukseen vaikuttavia tekijöitä ja niiden vaikutusten suuruutta. Tutkielman alussa kuvataan asuntomarkkinoita Suomessa keskittyen erityisesti hinnanmuodostukseen mahdollisesti vaikuttaviin tekijöihin. Teoriaosiossa käsitellään lineaarista regressioanalyysiä, jota voidaan käyttää yhden selitettävän muuttujan ja yhden tai usean selittävän muuttujan välisen lineaarisen yhteyden mallintamiseen ja selittämiseen. Tutkielman empiiristä osiota varten on poimittu aineisto Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto ry:n KVKL HSP -hintaseurantapalvelusta. Palvelusta löytyy suomalaisten kiinteistönvälittäjien tekemät asuntokaupat sisältäen yksityiskohtaista tietoa myydyistä asunnoista. Aineistoksi rajattiin tammikuun 2016 ja elokuun 2017 välillä tapahtuneet helsinkiläiset kerrostaloasuntokaupat. Lisäksi aineistoa on rikastettu lisäämällä kohteiden sijaintikoordinaatit avoindata.fi -palvelusta, mistä löytyy Väestönrekisterikeskuksen ylläpitämät tiedot, sekä R-ohjelmiston avulla laskettu erilaisia matka-aikoja ja -pituuksia kohteista keskustaan hyödyntäen Google Maps -karttapalvelun ohjelmointirajapintaa. Tutkielmassa muodostetaan pienimmän neliösumman menetelmällä yhteensä kolme eri estimointimallia, joiden avulla kuvataan ja selitetään eri ominaisuustekijöiden vaikutuksia asunnon hintaan. Mallit kuvaavat niissä olevien yksittäisten selittäjien arvojen vaihtelun vaikutusta, kun muiden selittäjien vaikutus on vakioitu. Tutkielmassa onnistuttiin selittämään asuntojen hinnanmuodostusta melko tarkasti. Saadut tulokset ovat odotetun suuntaisia suhteessa taustateoriaan, ja niiden perusteella helsinkiläiset kerrostaloasunnot ovat hyvin moniuloitteisia hyödykkeitä, joiden hinnat määräytyvät useiden hintatekijöiden yhteisvaikutuksen perusteella. Tutkielman tuloksissa näkyi lisäksi selvästi asuntomarkkinoiden suhdanteen nousukehitys.
  • Lilja, Eero (2018)
    Lasten asumis- ja huoltoriitoja on Suomessa tutkittu toistaiseksi vähän. Tutkielmaa varten on kerätty 593 havainnon aineisto pääkaupunkiseudun käräjäoikeuksien ratkaisemista vuosina 2004-2013 vireille tulleista riidoista. Tutkielmassa mallinnetaan huolto- ja asumisriidan voittajaa ja selvennetään isien ja äitien voittotodennäköisyyksien eroa aiempia tutkimuksia suuremman otoskoon avulla. Vastemuuttuja on luotu viisiportaisesti äidin ja isän voitoista, osittaisista voitoista ja tasapeleistä. Voittajaa tutkitaan erilaisilla osuustesteillä suhteessa taustamuuttujiin. Lisäksi mallinnetaan voittajaa logistisen regressionalyysin avulla, jossa vanhempien ikätietojen puuttuvat havainnot on impuitoitu. Voittajaa parhaiten ennustavan mallin valinnassa käytetään Bayesin informaatiokriteeriä. Havainnoista joka toisessa ei riidellä lapsen asumisesta, vaan riita koskee vain huoltomuotoa. Huolto- ja asumisriitoja analysoidaan pääsääntöisesti erikseen. Lasten asuminen muuttui lähes joka toisessa asumisriidassa. Valtaosassa huoltoriidoista äidit vaativat yksinhuoltoa ja isät yhteishuoltoa mutta suostuvat lasten asumiseen äidillä. Yksinhuolto määrättiin joka kolmannessa huoltoriidassa. Äidit voittivat useammin sekä asumis- että huoltoriidat. Informaatiokriteerin valitsemassa asumisriitamallissa oli selittävinä tekijöinä nuorimman lapsen ikä, tuomarin sukupuoli, lapsen vakiintunut tilanne, isän ulkomaalaistaustaisuus sekä toteennäytetty syytös väkivallasta, päihteistä tai mielenterveysongelmista. Huoltoriitamallissa tärkeimmiksi selittäjiksi nousivat ulkomaalaistaustaisuuden ja toteennäytettyjen syytösten lisäksi lisäksi syytökset vieraannuttamisesta ja mielenterveysongelmista sekä aiempi oikeuden päätös, joka heikensi isien voittotodenäköisyyttä. Äidit voittivat asumisriidan useammin, kun nuorin lapsi oli alle 7-vuotias. Isät voittivat todenn äköisemmin, kun nuorin lapsi oli yli 12-vuotias. Asumisriidoissa äidit voittivat selkeästi useammin miestuomarien ratkaisemat riidat, mutta vain hieman useammin naistuomarien ratkaisemat riidat. Lähivanhempi oli etulyöntiasemassa riippumatta siitä, oliko tämä isä vai äiti. Ulkomaalaistaustaiset isät voittivat riidan harvoin, mutta kantasuomalaisten välisissä riidoissa äidit ja isät voittivat riidan yhtä usein. Molemmat vanhemmat voittivat riidan lähes aina, kun heidän esittämänsä syytös väkivallasta, päihteistä tai mielenterveysongelmista oli näytetty toteen. Logistisessa regressioanalyysissä taustamuuttujat selittävät vastemuuttujan vaihtelusta noin kolmanneksen. Saatujen tulosten vahvistamiseksi olisi jatkotutkimuksissa syytä käyttää suurempaa aineistoa sekä saada kattavammin taustamuuttujia esimerkiksi väestörekisterien avulla.
  • Ryynänen, Heidi (2016)
    Väestölähtöisessä epidemiologiassa ollaan kiinnostuneita iän, periodin ja kohortin vaikutuksesta tarkasteltavaan tapahtumaan tai ilmiöön. Ikä-periodi-kohortti-ilmaantuvuusmalliin liittyy identifioitavuusongelma, mikä tarkoittaa sitä, että iän, kalenteriajan ja syntymäkohortin parametreja ei saada estimoitua perinteisellä päävaikutuksiin perustuvalla Poisson-regressiolla. Perinteinen frekventistinen identifioitavuusongelman ratkaisutapa on jättää pois kohortti, mutta tämä saattaa kuitenkin johtaa harhaiseen malliin. Toinen perinteinen ja usein käytetty frekventistinen identifoitavuusongelman ratkaisutapa on asettaa parametreille rajoituksia. Eri rajoitteet voivat kuitenkin tuottaa hyvin erilaisia estimaatteja iälle, periodille ja kohortille, joten tämä lähestymistapa ei ole ongelmaton. Bayesiläisessä lähestymistavassa sen sijaan ei tarvita lisärajoituksia, mikäli käytetään heikosti informatiivisia priorijakaumia. Bayesiläisessä lähestymistavassa päättely tehdään posteriorijakaumasta. Laskennallisesti tehokas menetelmä posteriorijakauman tunnuslukujen selvittämiseksi on integroitu upotettu Laplacen approksimaatio, sillä se on nopea ja riittävän tarkka. Rinta- ja kivessyövän analyysi toteutetaankin täten käyttäen integroitua upotettua Laplacen approksimaatiota. Priorijakaumina käytetään ensimmäisen ja toisen asteen satunnaiskävelypriorijakaumia. Hyperpriorijakaumina käytetään gamma-jakaumia eri parametrivalinnoin. Rintasyöpää ja kivessyöpää koskeva aineisto on saatu Suomen Syöpärekisteristä ja se kattaa vuodet 1971-2013. Tulosten mukaan iällä, periodilla ja kohortilla on vaikutusta naisten rintasyövän sairastumisen vaaraan. Myöhemmillä ikäryhmillä rintasyövän ilmaantuvuus on suurta verrattuna ensimmäisiin ikäryhmiin. Myöhemmillä periodeilla riskisuhteet ovat suuria verrattuna ensimmäisiin periodeihin. Keskimääräinen periodivaikutus on 1.024, eli yhden kalenterivuoden lisäys kasvattaa naisten rintasyövän ilmaantuvuutta 2.4 % (Bayes-luottamusväli: 2.1 %, 2.6 %). Sen sijaan myöhemmillä kohorteilla riskisuhteet ovat pieniä verrattuna ensimmäisiin kohortteihin. Kohorttien riskisuhteissa on kuitenkin keskivaiheilla kohouma, jonka huippu osuu vuosina 1942-1946 syntyneiden naisten kohdalle. Rintasyövän kohdalla kaikissa malleissa tulokset ovat samansuuntaisia. Tulosten mukaan iällä, periodilla ja kohortilla on vaikutusta kivessyöpävaaraan. Kivessyöpä on erityisesti nuorten miesten syöpä. Kivessyövän ilmaantuvuus on suurinta ikäryhmän 30-34 kohdalla. Myöhemmillä periodeilla on suuremmat riskisuhteet verrattuna aikaisempiin periodeihin. Keskimääräinen periodivaikutus on 1.025, joten yhden kalenterivuoden lisäys kasvattaa kivessyövän ilmaantuvuutta 2.5 % (Bayes-luottamusväli: 1.0%, 3.9 %). Kohorttien riskisuhteet laskevat ensimmäisestä kohortista kohorttiin 1957-1961 ja nousevat tämän jälkeen kohorttiin 1977-1981 asti, minkä jälkeen kohorttien riskisuhteet taas pienenevät. Rintasyöpä on naisten yleisin syöpä, ja syöpätapausten suuren määrän takia priorijakaumien ja hyperpriorijakaumien valinnalla ei ole kovin suurta vaikutusta rintasyövän tuloksiin. Kivessyöpä sen sijaan on harvinainen syöpä, joten priorijakaumien ja hyperpriorijakaumien valinnalla on melko suuri vaikutus kivessyövän tuloksiin. Erityisesti kivessyövän kohdalla eri malleissa on eroja periodin ja kohortin vaikutuksissa. Kun on kysessä mallit, joissa on ensimmäisen asteen satunnaiskävelypriorijakaumat, periodilla on vähemmän vaikutusta kuin malleissa, joissa on toisen asteen satunnaiskävelypriorijakaumat. Toisaalta malleissa, joissa on ensimmäisen asteen satunnaiskävelypriorijakaumat, kohortilla on enemmän vaikutusta kuin malleissa, joissa on toisen asteen satun-naiskävelypriorijakaumat. Toteutetun Bayes-mallinnuksen avulla voidaan arvioida aikaisempaa luotettavammin myös harvinaisten syöpien ikä-periodi-kohortti-malleja. Lisäksi Bayes-luottamusväleissä on tuotu parametrien epävarmuus paremmin mukaan kuin frekventistisellä lähestymistavalla.
  • Vihtola, Ismo (2017)
    Tutkimuksessa haluttiin selvittää, millä pelin osa-alueilla Suomen miesten jalkapallomaajoukkueen edesottamukset poikkesivat vastustajiinsa nähden karsittaessa vuoden 2016 Euroopan mestaruus lopputurnaukseen. Tutkimuksen tarkoituksena oli luoda menetelmä, jossa tilastolliseen analyysiin perustuen voidaan osoittaa pelin yksittäiset osa-alueet, joissa joukkue suoriutuu vastustajaansa paremmin tai huonommin. Menetelmän tuottaman informaation avulla voidaan toimenpiteet kohdistaa osa-alueisiin, joilla on eniten vaikutusta ottelun lopputuloksen kannalta. Tutkimuksessa selvisi että Suomen maajoukkueella ei ollut vastustajiinsa nähden selkeää etua millään pelin osa-alueella, joita tutkimuksessa mitattiin. Sen sijaan Suomen maajoukkue oli vastustajaansa selkeästi huonompi sekä erikoistilanteissa että maalintekoyrityksissä, joissa maalintekoa yritettiin puskemalla päällä. Tutkimuksen lopputuloksena luotiin myös menetelmä, jossa pelin eri osa-alueiden vaikutus lopputulokseen nähden on kvantitatiivisesti mitattavissa. Tälläistä menetelmää ei löytynyt tutkimusta valmisteltaessa, joten se luotiin osana tutkimusta. Menetelmän kantava ajatus on pelin kuvaaminen käänteisen prosessin mallina, jossa jalkapallopeli pilkotaan pienempiin kokonaisuuksiin, joiden mittaaminen on mielekästä ja mahdollista kvantitatiivisten menetelmien avulla.
  • Hämäläinen, Auli (2019)
    Surveytutkimuksessa saadaan harvoin kerättyä täydellisen edustavaa aineistoa tavoitellulta vastaajajoukolta. Lähes aina osa vastauksista tai vastaajista jää puuttumaan. Puuttuneisuudella voi olla suuri merkitys aineiston tilastollisen analyysin kannalta. Se vähentää aineistosta laskettavien estimaattien tarkkuutta ja voi pahimmillaan myös aiheuttaa harhaa estimaatteihin. Otantatutkimuksessa virhettä tulee lisäksi itse otannasta. Puuttuneisuudesta ja otannasta johtuvia virheitä surveyaineistossa pyritään usein korjaamaan aineiston uudelleenpainotuksella. Tässä työssä on tutkittu kalibrointiin ja vastaustaipumuksen mallintamiseen perustuvien uudelleenpainotusmenetelmien vaikutusta estimoinnin laatuun, kun otosaineistosta halutaan estimoida erilaisten tutkimusmuuttujien keskiarvoja perusjoukossa. Näiden kahden eri lähestymistavan vertailun lisäksi on haluttu tutkia, voisiko vastaustaipumusmallilla tuotettuja painoja parantaa kalibroimalla (eli muodostamalla ns. yhdistelmäpainot). Käytetty tutkimusaineisto on peräisin Suomessa vuosien 2009 ja 2010 taitteessa toteutetusta EU-rikosuhritutkimuksen pilottivaiheesta. Aineisto sisältää erilaisten rikosten kohteeksi joutumiseen ja turvallisuuden tunteeseen liittyviä muuttujia. Rikosuhritutkimuksessa kerätty otosaineisto on tätä tutkimusta varten monistettu koko populaatiota edustavaksi synteettiseksi dataksi. Synteettisestä perusjoukosta on poimittu satunnaisotoksia jäljitellen aitoa otantatutkimuksen tilannetta. Eri tavoin painotetuista otoksista laskettuja estimaatteja on verrattu toisiinsa sekä tunnuslukujen oikeisiin arvoihin perusjoukossa. Painojen muodostuksessa ja tunnuslukujen estimoinnissa on käytetty SAS-ohjelmistoa. Kalibrointipainot on laskettu käyttämällä Calmar 2-nimistä SAS-makroa, jonka voi ladata ilmaiseksi Ranskan kansallisen tilasto- ja taloustutkimuslaitoksen INSEEn internetsivuilta. Estimoinnin tulosten perusteella voidaan todeta, että uudelleenpainotuksella pystyttiin parantamaan estimoinnin laatua lähes kaikkien tarkasteltujen muuttujien kohdalla. Kaikki painotusmenetelmät eivät kuitenkaan toimineet kaikissa tilanteissa yhtä hyvin. Estimoitaviksi oli tarkoituksella valittu eri tyyppisiä muuttujia. Toiset muuttujista olivat helpompia estimoitavia, eli painotuksella päästiin lähelle estimoitavan muuttujan oikeita arvoja. Osa muuttujista oli kuitenkin sellaisia, joiden kohdalla mikään uudelleenpainotus ei tuonut kovin hyviä estimointituloksia, vaan estimaatteihin jäi reilusti harhaa. Estimointituloksissa näkyi selviä eroja vertailtavien menetelmien välillä. Useimpien muuttujien kohdalla parhaat estimointitulokset saatiin yhdistelmäpainoilla. Yhdistelmäpainojen etu on se, että niissä yhdistyy yksilö- ja makrotason lisäinformaation hyödyntäminen estimoinnin harhan korjaamisessa. Myös puhtailla kalibrointipainoilla saatiin joidenkin muuttujien tapauksessa muita parempia tuloksia, mutta kyse oli sellaisista muuttujista, joiden kohdalla parhaatkaan estimaatit eivät olleet kovin harhattomia. Vastaustaipumusmallinnukseen perustuva menetelmä toimi yleisesti ottaen hyvin, mutta yhdistelmäpainot olivat yleensä vähän paremmat, eli kalibroinnista oli apua. Kalibroinnin kanssa on kuitenkin noudatettava varovaisuutta, koska sillä voidaan pahimmillaan myös huonontaa estimaattien laatua, kuten yhdessä esimerkkitapauksessa näkyi. Lähes kaikkien muuttujien kohdalla estimaatteihin jäi uudelleenpainotuksenkin jälkeen vielä harhaa, joten menetelmien suhteen jäi vielä parannettavaa. Kehitettävää voi löytyä vastaustaipumuksen mallinnuksessa itse mallista. Kalibroinnin tapauksessa on huomattava, että vaikka menetelmällä saadaan reunajakaumat täsmäämään, se ei kuitenkaan takaa, että itse tutkimusmuuttujat estimoituisivat hyvin. Uudelleenpainotuksessa on myös oletettu, että puuttuvuus voidaan selittää käytettävissä olevilla taustamuuttujilla, ja ettei se riipu tutkittavista muuttujista. Näin ei kuitenkaan välttämättä aina ole.
  • Sanz, Aune (2019)
    Vanhempien eroaminen koskettaa vuosittain noin 30 000 lasta, joiden oikeutta luoda ja säilyttää myönteinen ja läheinen suhde etävanhempaansa turvataan tapaamisoikeuden avulla. Tästä sopimuksesta tai tuomioistuimen päätöksestä huolimatta tapaamiset eivät aina toteudu, jolloin tapaamisoikeuden täytäntöönpanon kautta voidaan velvoittaa lapsen kanssa asuvaa vanhempaa sallimaan lapsen ja toisen vanhemman väliset tapaamiset tai yhteydenpito niiden mukaisesti. Tapaamisoikeuden täytäntöönpanoasiat muodostavat alle prosentin kaikista lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevista riidoista ja yleensä täytäntöönpanoasiat päättyvät sovintoon. Harvalukuisuudestaan huolimatta riitaisilla asioilla, joissa tuomioistuin hylkää tai hyväksyy täytäntöönpanohakemuksen, on kuitenkin merkittävä vaikutus niin lapsiin, vanhempiin, perheisiin kuin yhteiskuntaankin käsittelyn ja ratkaisun kautta. Vaikka kyseessä on riita-asia, vain noin puolessa tapauksista hävinnyt osapuoli korvaa voittaneen oikeudenkäyntikulut. Tässä tutkielmassa pyritään kertymä-logit-mallin avulla tarkastelemaan, miten sellaiset seikat kuten täytäntöönpanoasian taustat, sovittelu, syytökset, lapsen tahto ja hakijan sukupuoli vaikuttavat käräjäoikeuden tulkintaan riidasta ja erilaisten lopputulosten todennäköisyyteen, kun huomioon otetaan täytäntöönpanon lisäksi oikeudenkäyntikulujen korvaaminen. Mallin oletusta verrannollisista vetokertoimista testataan kullekin selittäjälle erikseen. Aineistona käytetään Suomen käräjäoikeuksien tapaamisoikeuden täytäntöönpanopäätöksiä vuosilta 2000- 2018, joista osa on kerätty tutkielman yhteydessä. Lisäksi tutkielmassa avataan täytäntöönpanoasioiden käsittelyä, sekä siihen liittyviä käsitteitä ja ilmiöitä, kuten lapsen etua, vieraannuttamista ja sukupuolittuneita käsityksiä muun muassa lähi- ja etävanhemmuudesta. Valitun mallin perusteella hakijan sukupuoli ei vaikuta siihen, miten perustelluksi hakemus on nähty ja miten räikeäksi tapaamisoikeuden rikkomus tulkittu. Sen sijaan vanhemman toteen näytetyt syytökset vieraannuttamisesta, lapseen kohdistuneesta tuomitusta teosta, päihde- tai mielenterveysongelmasta, kasvatuskyvystä tai rikoksesta nostavat tälle vanhemmalle edullisemman lopputuloksen todennäköisyyttä. Tapaamisia vastustavien lasten ikä nostaa vastaajalle voitokkaamman lopputuloksen todennäköisyyttä. Vaikuttaisi kuitenkin siltä, että lapsen vastustus johtaa pikemminkin hakemuksen hylkäämiseen, kuin vastaajan oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen. Kun vastaaja kiistää tapaamisoikeuden rikkomisen, erityisesti todennäköisyys, että hävinnyt hakija lisäksi korvaa hänen oikeudenkäyntikulunsa, kasvaa. Muita lopputulokseen vaikuttavia tekijöitä ovat sovittelijan tulkinta vastaajan myötävaikuttamisesta tapaamisiin, hakijan ulkomaalaisuus ja oikeudenkäyntiavustaja, vastaajan hakeman perustepäätöstä koskevan asian vireilläolo, vanhan uhkasakon maksettavaksi hakeminen sekä vastaajan tekemät syytökset kasvatuskyvystä tai rikoksista, jotka eivät kohdistu lapseen. Mallin selittäjien vaikutukset ovat uskottavia ja ymmärrettävissä, ja malli sopii aineistoon. Mallin ennustuskyky ei kuitenkaan ylitä hyvin ennustavan mallin rajaa, eikä verrannollisten vetokertoimien oletus pätenyt kaikkien malliin valikoituneitten selittäjien osalta. Toisenlaisen mallin, oletusta tukevien interaktiomuuttujien tai eri linkkifunktion kokeilemista voisi harkita. Tämän lisäksi voisi perehtyä enemmän siihen, mitkä taustat ja aikaisemmat lopputulokset ovat ominaisia uusiutuville riidoille.
  • Peltonen, Pauliina Maria (2013)
    Tutkielmassa vertaillaan pienalue-estimointimenetelmien toimivuutta Tilastokeskuksen Kulutustutkimus 2006 -aineistossa. Vertailussa on mukana asetelmaperusteinen Hájek-estimaattori, asetelmaperusteinen malliavusteinen GREG-estimaattori sekä malliperusteinen EBLUP-estimaattori. Vertailu suoritetaan eri aluejaotteluilla (maakunta, seutukunta, kunta), jolloin tutkittavaksi tulee hyvin erikokoisia alueita. Kuntatasolla muutamista kunnista ei ole yhtään havaintoa aineistossa. Malliavusteiset ja -perusteiset pienalue-estimointimenetelmät vaativat hyvän, koko perusjoukon kattavan lisäinformaation saatavuutta. Lisäinformaatioksi tulee valita sellaisia muuttujia, jotka korreloivat mahdollisimman voimakkaasti valitun tulosmuuttujan kanssa, mutta jotka eivät korreloi keskenään (multikollineaarisuus). Lisäinformaation käytöllä havaitaan olevan merkittävä rooli pienalue-estimaattien täsmällisyyden parantamisessa. Asetelmaperusteiset estimaattorit ovat hyvin tehottomia menetelmiä pienten osajoukkojen tapauksessa. Tällöin sekä Hájek- että GREG-estimaattorit tuottavat estimaatteja, joiden keskivirhe on hyvin suuri. Malliperusteinen EBLUP-estimaattori sen sijaan on hyvin täsmällinen osajoukon koosta riippumatta. Tutkielmassa vertaillaan yleisen tason vertailun lisäksi myös analyyttisiä ja bootstrap-menetelmällä laskettuja estimaatteja sekä niiden estimoituja keskivirheitä. Tuloksista havaitaan, että EBLUP-menetelmän tuottamat analyyttiset keskivirhe-estimaatit ovat aivan liian optimistisia (kuntatasolla bootstrap-menetelmän tuottamat keskivirhe-estimaatit ovat keskimäärin 80 % suurempia kuin analyyttiset keskivirhe-estimaatit). Hájek- ja GREG-menetelmien osalta analyyttisten ja bootstrap-keskivirheiden vastaavuus on ilmeinen. EBLUP-estimaattorin osalta testattiin myös painokertoimien vaikutusta estimaatin keskivirheeseen. Vertailusta havaittiin, että painokertoimet kasvattavat estimaatin keskivirhettä varsinkin pienissä osajoukoissa. Painokertoimien huomioiminen kuitenkin parantaa tulosten yleistettävyyttä perusjoukon tasolle. Tutkielman lopuksi keskityttiin enemmän estimoitavaksi valitun indikaattorin sisältöön, ja visualisoitiin estimoituja tuloksia Statistics Explorer -ohjelmistolla. Indikaattorina käytettiin terveyskeskuspalveluista saatuja etuuksia, josta ensin estimoitiin kuntakohtaiset vuosikeskiarvot kotitaloutta kohti. Saatuja keskiarvoestimaatteja verrattiin kuntakohtaiseen sairastavuusindeksiin, jotta saaduista tuloksista voitaisiin tehdä jonkinlaisia johtopäätöksiä. Analyysia jatkettiin siten, että estimoitiin kuntakohtaiset etuustotaalit ja suhteutettiin ne kunnan perusterveydenhuollon toimintamenoihin. Tämän suhteen ajatellaan kuvastavan sitä, kuinka monikertaisina kunnan perusterveydenhuoltoon käyttämät menot palautuvat asukkaille etuuksina.