Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by study line "Aasian kielet"

Sort by: Order: Results:

  • Jäske, Wen-Chin (2021)
    A1-kielen eli ensimmäisen vieraan kielen opiskelua varhennettiin keväällä 2020. A1-kiina on yksi mahdollisista vieraan kielen valinnoista. Kiinan kielen merkitys Suomessa on kasvanut ja yhä useampi opiskelee kiinaa. Kiinan kielen ääntäminen on yksi haastavimmista asioista kiinan kielen oppimisessa. Ääntäminen on tärkeä osa kielitaitoa ja se tulisi huomioida opetuksessa tasapuolisesti muiden kielitaidon osa-alueiden kanssa. Tässä tutkimuksessa haastateltiin kahta eri A1-kiinan luokkaa, joilla on kiinan kielen oppisen kokemusta yli kaksi vuotta. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, mikä motivoi A1-kiinan opiskelijoita kielen opiskeluun, millaisia kokemuksia oppilailla on ollut kiinan kielen ja sen ääntämisen opiskelusta. Oppilaiden kokemusten perusteella ja tämän tutkimuksen avulla haluan pyrkiä kehittämään kiinan kielen opetusta. Oppilaiden motivaatio ja kieliminä olivat tärkeässä roolissa oppilaiden kielten opiskelukokemuksessa. Oppilaiden positiivisilla opiskelukokemuksilla on suuri vaikutus kielen oppimiseen. Tutkimustulokset osoittivat, että suurin osa oppilaista valitsi kiinan kielen valintavaiheessa sisäisen motivaation vuoksi. Oppilaat totesivat kaipaavansa opiskeluun enemmän haasteita. Laulujen, lorujen ja leikkien avulla opiskelu voi kuitenkin käydä yksitoikkoiseksi ja oppilas kyllästyy. Motivaatio voi tällaisessa tapauksessa laskea. Oppilaat eivät tutkimuksen mukaan kokeneet kiinaa vaikeana kielenä. Fonetiikan tutkimustuloksesta näkyy, että oppilaat ovat oppineet kahden lukuvuoden aikana erottamaan toonit puhutusta kielestä paremmin. Kahden lukuvuoden jälkeen yhdenkään vastaajan mielestä toonien erottaminen ei ollut vaikeaa. Tuloksista näkyy oppilaiden sisäisen motivaation olevan vahva. Oppilaat kaipasivat opiskeluun enemmän roolileikkejä, iloa ja vuorovaikutusta muiden oppilaiden kanssa, minkä vuoksi kommunikatiivisten opetusmenetelmien käyttö ääntämisen opetuksessa on oppilaiden motivaation kannalta tärkeää. Oppilaiden vastauksissa positiivisiin kokemuksiin vaikuttivat eniten mielenkiinto kieltä ja sen opiskelua kohtaan, motivaatio opiskeluun ja odotukset opiskelun suhteen. Kokemukset vaihtelivat oppilaiden välillä, sillä vastauksissa oli sekä positiivisia että negatiivisia kokemuksia. Molemmissa tutkimuksissa oppilaat totesivat, että ”lauseen puhuminen ja painotukset” ovat vaikeinta kiinan opiskelussa. Nykyisessä perusopetuksen opetussuunnitelmassa (POPS, 2016) korostetaan suullista ilmaisutaitoa ja painotetaan foneettista osaamista, jonka vuoksi ääntämisen opetus on tullut tärkeämmäksi kielten opetuksessa.
  • Haavisto, Aino (2019)
    Japanin kielen kirjoitusjärjestelmä on eräs maailman monimutkaisimmista, ja sen oppiminen on haastavaa kaikille japania vieraana kielenä opiskeleville. Japania kirjoitetaan yhdistelemällä kahta foneettista merkistöä (hiragana ja katakana) ja morfografista kanjimerkistöä, jossa merkit kuvaavat morfeemeja eivätkä ainoastaan äänteitä. Erityisesti näiden kiinalaisperäisten kanjimerkkien, joita on Japanissa yleisesti käytössä 2136, opiskelu on työlästä. Tässä tutkielmassa on kehitetty japani vieraana kielenä -opiskelijoille uusi, mahdollisimman tehokas ja helpoksi omaksuttava kanjimerkkien opiskelujärjestys ja vertailtu sitä aiempiin opiskelujärjestyksiin. Tutkielmassa on sovellettu Loachin ja Wangin (2016) kiinan kirjoitusmerkkien opiskelujärjestystä optimoivaa laskennallista algoritmia japanin kielelle. Algoritmi järjestää merkit painottaen niiden yleisyyttä ja muodon yksinkertaisuutta, jotta alusta alkaen kielenoppija oppii hyödyllisiä merkkejä. Tämä ensimmäinen vaihe toteutettiin olemassa olevaa korpusta ja merkkitietokantaa käyttämällä. Toisessa vaiheessa algoritmi tekee järjestyksestä vielä hierarkkisen eli nostaa kunkin merkin komponentit opiskeltavaksi ennen komponenteista koostuvaa yhdistelmämerkkiä. Myös tämä vaihe toteutettiin hyödyntäen valmista, joskin työtä varten muokattua tietokantaa. Tutkimuksessa selvisi algoritmin luomaa järjestystä tarkastellessa, että Loachin ja Wangin algoritmin tuottamaa järjestystä on pidettävä vasta raakaversiona opiskelujärjestyksestä. Erityisesti kanjeihin liittyvien temaattisten kategorioiden huomiotta jättäminen tekee järjestyksestä joiltain osin vaikeasti hahmotettavan. Tämä vuoksi tutkielmassa pohditaan erilaisia mahdollisuuksia kehittää algoritmin tulosta edelleen ja esitellään noin 250 ensimmäiselle merkille algoritmiin perustuva, mutta käsin muokattu järjestys. Luotu järjestys noudattaa edelleen periaatteita yleisten merkkien opettamisesta hierarkkisessa järjestyksessä, mutta hyödyntää lisäksi temaattisia kategorioita merkkien järjestämisessä. Opiskelujärjestyksen luomisen lisäksi työssä tutkittiin tätä järjestystä hyödyntävän oppimateriaalin luomista puoliautomaattisesti korpuksia ja sanakirjatietokantoja hyödyntämällä. Merkeistä luotiin internetiin lista, johon on lisätty kunkin merkin kohdalle mm. yleisiä sanoja sisältäviä esimerkkilauseita. Lisäksi luotiin kertaukseen soveltuva virtuaalinen korttipakka. Tässä työssä tuotettu materiaali muodostaa käyttökelpoisen pohjan, mutta automaattisesti luotua oppimateriaalia on vielä kehitettävä ennen kuin siitä saa käytännössä hyödynnettävää materiaalia. Sekä itse opiskelujärjestystä että oppimateriaalia voidaan parantaa sekä ihmisen tekemällä työllä että muokkaamalla käytettyjä tietokoneohjelmia.
  • Karhu, Katriina (2022)
    Tutkielmassa arvioidaan Google Kääntäjä -konekäännösohjelman kykyä kääntää japania suomeksi. Konekäännöksen manuaalisen eli ihmisen suorittaman evaluaation keinoin selvitetään kuinka lähelle laatustandardina pidettyä ihmiskäännöstä nykyinen Google Kääntäjän konekäännös yltää japanista suomeen käännettäessä. Neuroverkkoa hyödyntävien konekäännösjärjestelmien läpimurto 2016 on parantanut konekäännösten laatua huomattavasti. Neuroverkkoja hyödyntävän Google Kääntäjän nykyistä japani-suomi-käännösten laatua arvioitiin kolmen arkipäiväisen tekstin aineistolla kyselytutkimuksen muodossa. Laatua arvioitiin manuaalisen konekäännöksen evaluaation keinoin eli pilkkomalla laatu kielen ymmärrettävyyden, kieliopillisuuden ja sisällön säilymisen ulottuvuuksiin. Jokainen arvioitava ulottuvuus pisteytettiin asteikolla 1–5 ja konekäännöksen arvosanoja verrattiin saman aineiston ihmiskäännösten arvosanoihin. Tutkimuksen mukaan Google Kääntäjän käännökset saivat kieliopillisuudesta matalimmat pisteet eli keskimäärin 2,6 pistettä asteikolla 1–5. Ihmiskäännösten kieliopillisuuden keskiarvo oli 4,5 pistettä. Google-käännösten ymmärrettävyyden keskiarvo oli 3,3 pistettä verrattuna ihmiskäännösten ymmärrettävyyden 4,8 pisteeseen. Google-käännösten sisällön säilymisen keskiarvo oli 3,1 pistettä verrattuna ihmiskäännösten 4,7 pisteeseen. Google-käännöksistä siis edes puolet ei ole kieliopillisesti sujuvaa kieltä. Google Kääntäjää ja muita online-konekääntimiä käytetään yleisimmin vieraalla kielellä kirjoitettujen verkkosivujen sisällön ymmärtämiseen. Merkityksen riittävä välittyminen on tässä tarkoituksessa käännöksen kieliopillisuutta tärkeämpää. Tutkimuksen mukaan Google-käännösten kielestä ymmärtää vähän yli puolet ja alkuperäisen tekstin sisällöstä on säilynyt noin puolet.
  • Aalto, Eetu (2022)
    Tutkielmassa tarkastellaan aspektin ilmaisemista japanin kielessä -te iru -rakenteella. Olla kuolemassa ja olla kuollut -tyyppisten vaiheisuutta kuvaavien rakenteiden muodostaminen ja tulkinta on japanissa kielenoppijoille pulmallista. Japanin kielessä dynaaminen verbi voi muuntua lopputulosta kuvaavaksi statiiviseksi saamalla tavallisesti progressiivisuutta esittävän päätteen -te iru, joka saavutuksellisen tilannetyypin kanssa esittääkin resultatiivista tilaa. Näistä kahdesta merkityksestä, progressiivisesta ja resultatiivisesta, voidaan johtaa vielä monta muuta johdannaista käyttötapaa. Näennäisestä perfektiivisestä tulkintamahdollisuudesta huolimatta tämä rakenne mielletään kauttaaltaan imperfektiiviseksi, mutta tutkielma osoittaa, että asia ei ole näin yksinkertainen. Tutkielma tarkastelee, miten aspektin yleinen teoria ja tilannetyyppien käsitteet auttavat ymmärtämään tätä japanin rakennetta. Tutkielmassa käydään läpi aihepiirin kirjallisuuskatsaus ja vertaillaan eri teorioita keskenään. Pyrkimyksenä on havainnollistaa glossauksen avulla -te iru -rakenteen toimintaa ja sen eri käyttötapoja yksityiskohtaisesti monissa käytännön esimerkeissä. Säännönmukaisuuksien hahmottamiseksi etenkin japanin kognitioverbien ryhmää tarkastellaan seikkaperäisesti. Näiden yleisten verbien te iru -muodon osoitetaan kuitenkin käyttäytyvän poikkeuksellisesti, mikä vaikeuttaa yleistämistä. Lisäksi tarkastellaan -te iru -muodon oppimiseen liittyviä tutkimustuloksia ja teorioita. Tulokset painottavat leksikaalisen aspektin ja ensimmäisen kielen merkitystä toisen kielen tempus-aspekti-morfologiaa opiskeltaessa. Lopuksi laaditaan käsitellyn teorian ja tutkimustulosten perusteella -te iru -muodon yleiskuvauksen luonnos, jolla voi olla käytännön sovelluksia japanin kielen opettamisessa vieraana kielenä. Tämä tutkielma ja sen päätelmät voivat auttaa japanin kielen opettajia hahmottamaan, miten luokitella ja opettaa japanin kielen aspektia ja sen poikkeavuuksia suomenkielisille opiskelijoille.
  • Kohonen, Jani (2022)
    了 le on mandariinikiinan kieliopin keskeisimpiin käsitteisiin lukeutuva monimerkityksinen, usein käytetty ja vahvasti kontekstisidonnainen partikkeli, jolle ei ole vastinetta länsimaisissa kielissä. Aiheesta ei ole kirjoitettu aiemmin suomeksi kielitieteen näkökulmasta. Tätä aukkoa paikattiin selvittämällä narratiivisen kirjallisuuskatsauksen avulla, mitkä ovat le-partikkelin kieliopilliset funktiot kiinan- ja englanninkielisen tutkimuskirjallisuuden mukaan. Tuloksia voidaan hyödyntää sekä kieltenopetuksessa että jatkotutkimuksessa. Aineiston näkemykset ovat hyvin monimuotoisia, osittain keskenään ristiriitaisia ja toisaalta eri näkökulmista partikkelia tarkastelevia. Yksimielisyyttä esiintyi lähinnä siitä, että ilmaisut saavat erilaisia merkityksiä le-partikkelin sijaitessa lauseen eri osissa. Lisäksi valtaosassa aineistoa merkityksen tulkinta nähtiin vahvasti kontekstisidonnaisena. Le ilmaisee pääasiassa ajallisia suhteita ja evaluoivia kielenpiirteitä (modaalisuus, miratiivisuus ja affektiivinen asennoituminen) sekä toimii suullisen vuorovaikutuksen koordinoinnin keinona – mutta myös muunlaisia funktioita tunnistettiin. Keskeisistä funktioista oli vähiten erimielisyyttä ajallisista suhteista: yleisimmän näkemyksen mukaan le ilmaisee lähinnä perfektiivistä (mutta melko usein myös imperfektiivistä) aspektia, joskin tästä ja perfektiivisyyden määritelmästä oli erilaisia näkemyksiä. Lisäksi osassa aineistoa le mainittiin myös perfektin tunnuksena. Aineisto jättää osittain epäselväksi, millaista modaliteettia tai asennoitumista le viestii, mutta tulkinnan nähtiin riippuvan pitkälti kontekstista, ja partikkelilla havaittiin myös modaliteetin intensiteettiä säätelevä rooli. Suullisessa vuorovaikutuksessa le toimii muun muassa puheenvuoron vaihdon vihjeenä. Partikkelin käytössä osoitettiin olevan yksilöllisiä eroja, jotka johtuvat sekä alitajuisista että tietoisista tulkintaeroista ilmaisujen rajattuuden suhteen ja sen käytöstä esimerkiksi kirjallisen ilmaisun tyylikeinona. Partikkelin käytön omaksumisesta tekee haastavaa se, ettei ole mitään tiettyä kontekstia, jossa sitä olisi välttämätöntä käyttää, vaan usein esimerkiksi tiettyjä ajallisia suhteita tai affektiivista suhtautumista voidaan ilmaista muillakin tavoilla. Kirjallisuuskatsaus osoitti, ettei le-partikkelin funktioista tai siitä, mihin kielellisiin kategorioihin se liittyy vallitse likimainkaan yksimielisyyttä. Lisäksi osaa aineistosta rajoitti keskittyminen lausetason analyysiin ja kirjalliseen ilmaisuun. Näistä syistä on tarvetta monipuoliselle jatkotutkimukselle, jossa huomioidaan niin syntaksi, semantiikka, pragmatiikka, kognitio kuin fonologiakin ja tarkastellaan sekä suullista että kirjallista viestintää. Analyysissa ei tule pitäytyä liialti länsimaisten kielten rakenteiden mukaisissa kategorioissa, vaan etenkin julkilausumattoman kielellisen ja ei-kielellisen kontekstin merkitys kiinassa on huomioitava selvemmin.
  • Kämppi, Tuuli (2022)
    Tässä tutkielmassa tarkastelen lemmikkikissan kuolemaan liittyvän osanoton pragmeemin ilmentymistapoja julkisella, anonyymilla japanilaisella internet-foorumilla. Osanoton pragmeemilla tarkoitan tässä tutkimuksessa kaikkia niitä tapoja, joilla osanoton kuulijan, eli kuolleen läheisen, kokeman menetyksen aiheuttamaa surua pyritään lieventämään. Tarkastelen myös, millaisia käsityksiä ja mielleyhtymiä käyttäjillä on lemmikkieläimen kuolemaan liittyen. Tutkimusaineistoni koostuu yhteensä 63 osanottoviestistä, jotka lähetettiin kolmen eri lemmikkikissan kuolinilmoitusviestiketjuihin marraskuun 2019 ja heinäkuun 2020 välisenä aikana. Luokittelen viestien sisällöt Elwoodin (2004) puheaktiteorian pohjalta muodostamien kategorioiden perusteella. Hyödynnän analyysissäni Pynnösen (2013) systemaattisen diskurssianalyysin mallia tutkiessani, millaisia pragmaattisia funktioita osanoton puheakteilla on sekä millaisin kielellisin keinoin aineistossa ilmaistaan puheyhteisön jäsenten käsityksiä kuolemasta. Havainnoin myös osanoton ilmauksissa käytettyjä puhetyylejä ja tyylinvaihtoa. Analyysin perusteella lemmikkikissan kuolemaan liittyvää osanoton pragmeemia realisoidaan sisällöltään runsaasti vaihtelevilla, kissalle tai kissan omistajalle osoitetuilla osanoton ilmauksilla. Osanoton ilmauksiin sisältyy useita ihmisten kuoleman yhteydessä käytettyjä ilmaisuja, mutta käytössä on myös pelkästään lemmikkieläimelle tarkoitettuja ilmaisuja. Aineisto sisältää myös viestin lähettäjien yksinpuhelua sekä yleisiä, ei erityisesti kenellekään osoitettuja kommentteja. Kissoille osoitetut viestit tai viestien osat ovat sävyltään hyvin tunteellisia, kun taas omistajille osoitetut viestit tai viestien osat ovat sävyltään pidättyväisempiä. Kokonaisuutena viestit välittävät osanottajien tunnetta samalla huomioiden puhetyylien käytön osalta viestien julkisuuden. Lemmikkikissojen kuoleman diskurssissa sanastoon heijastuvat erilaiset sekulaarit sekä uskonnolliset uskomukset. Kuoleman diskurssissa kissat nähdään ikään kuin yhteisön perheenjäseninä, jotka kuoltuaan säilyttävät aktiivisen roolin ja voivat halutessaan palata takaisin maan päälle viihdyttämään jälleen kuvalaudan käyttäjiä. Osanottoviestit ovat luonteeltaan multifunktionaalisia: kissojen omistajille osoitetun osanoton lisäksi viestit antavat lähettäjilleen keinon jättää hyvästit foorumilla usein esiintyneille kissoille. Lisäksi osanottokeskustelulangat tarjoavat käyttäjilleen yhteisen tilan surra kuolleita kissoja.
  • Rajakoski, Anitta (2018)
    This master’s thesis will examine a piece of recent Hindi literature, Geet Chaturvedi’s novella “Gomūtr”, through the theoretical framework of metamodernism. The metamodern characteristics argued for in the first part of the analysis have to do with issues of truth, belief and ontology. It will be argued that the novella makes a demand for the appreciation of affective and personal truth regardless of an event’s ontological status or absolute truth value. Intertextuality is looked at as a sign of human interconnectedness instead of an obstacle to making judgements on authenticity. The second part will analyze the concept of advait (‘non-dualism’) as a central metamodern, and specifically South Asian, motive; it encompasses a discussion within the story on problems in a society concerning the distribution of knowledge and power on the one hand, and intersubjectivity on the other.
  • Repo, Santtu (2022)
    Tässä tutkielmassa tarkastelen japanilaisten yliopisto-opiskelijoiden käsityksiä ja suhteita Japanin alueellisiin murteisiin. Tutkielma on kansandialektologinen tutkimus, jossa määrittelen ja rajaan opiskelijoiden murteisiin liittyviä asenteita tarkastelemalla opiskelijoiden kulttuuritietämystä ja murteisiin liittyviä mielikuvia. Sen lisäksi käsittelen opiskelijoiden suhdetta murteisiin, tuoden esille heidän näkemyksiään niiden käytöstä. Vertailen tutkimuksessa kartoitettua aineistoa kahdesta näkökulmasta, jotka ovat informanttien sukupuoli sekä heidän asuinalueensa ja sen ympäristö. Tutkielma hyödyntää Pierre Bourdieun teoriaa kielellisestä pääomasta. Bourdieun teorian avulla analysoin ja määrittelen japanilaisten alueellisten murteiden kielellistä pääomaa, pyrkien rajaamaan murteita niiden kielellisen arvon perusteella yliopistoympäristössä. Tutkielman aineisto on koottu käyttäen internet-kyselyä. Tutkielman tulokset osoittavat, että japanilaiset yliopisto-opiskelijat kokevat murteet pääsääntöisesti positiivisina ja suurin osa opiskelijoita käyttää murteita. Sen lisäksi, opiskelijan sukupuoli sekä asuinalue ympäristöineen vaikuttavat murteisiin liittyvien mielikuvien muodostumisessa. Asuinalue vaikuttaa opiskelijan sukupuolta voimakkaammin. Murteita käytetään tilanteissa, joissa puheen kuulija koetaan läheisenä, sekä tilanteissa, joissa puhuja kokee tilanteen olevan murteille sopiva ympäristö. Naispuoliset opiskelijat kokevat murteet miesopiskelijoita positiivisempina, kun taas miesopiskelijat kokevat murteet luonnollisempana. Kerätyn datan perusteella japanilaiset yliopisto-opiskelijat kokevat Kyushuun-, Kansain- jaTohokun-alueen murteet kaikista positiivisimpina murteina. Näiden alueellisten murteiden avulla opiskelijat pystyvät yliopistoympäristössä keräämään eniten kielellistä pääomaa verrattuna muihin murteisiin. Koska murteiden selkeys vaikuttaa kielellisen pääoman arvon muodostumiseen, Kyushuun- ja Kansain alueelliset murteet ovat Tohokun alueellisia murteita arvokkaampia. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että myös opiskelijan asuinpaikan sijainti vaikuttaa murteiden kielellisen arvon muodostumisessa. Opiskelijat kokevat omaa asuinaluetta ympäröivät murteet hieman muita murteita positiivisempina ja täten kielellisesti arvokkaampina.