Browsing by study line "Elintarviketalous ja kulutus"

Humalahakuista juomista on pidetty suomalaiselle juomakulttuurille tyypillisenä. Kuitenkin viime vuosien aikana alkoholin kokonaiskulutus on vähentynyt. Samaan aikaan alkoholittomien oluiden valikoima on laajentunut, ja sitä myöten myös kuluttajien kiinnostus alkoholittomia oluita kohtaan on kasvanut. Suomalaisia alkoholinkäyttötapoja on tutkittu paljon – kuka alkoholia kuluttaa, missä sitä kulutetaan ja mihin aikaan sitä kulutetaan. Sen sijaan alkoholillisen oluen substituuttinakin nähdyn alkoholittoman oluen kulutustilanteita ei aikaisemmin ole juuri tutkittu. Tässä työssä tutkittiin alkoholittoman oluen kulutustilanteita käytäntöteoriaan nojaten. Ruokailukäytännöt – joihin juomiskäytäntöjä voidaan peilata – ovat osa jokapäiväistä elämäämme. Kulutustilanteisiin vaikuttavat useat eri tekijät, kuten aika ja paikka, mutta myös mielikuvat. Kulutustilanteita tarkastellaan pitkälti siitä näkökulmasta, missä alkoholittomia oluita kulutetaan ja mihin aikaan kulutus katsotaan sopivaksi. Kulutuksen aika- ja paikkasidonnaisuuden lisäksi tarkastellaan kuluttajien mielikuvia alkoholittoman oluen kulutustilanteista ja kulutustilanteita peilataan myös jonkin verran alkoholijuomien kulutukseen. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena kyselytutkimuksena, ja otos (n) oli 272 henkilöä. Kyselyyn saattoi vastata kaikki yli 15-vuotiaat kuluttajat, eikä edellytyksenä ollut se, että kuluttaisi alkoholitonta olutta. Aineistoa analysoitiin sekä koko otoksen osalta, että myös vain sen joukon osalta, ketkä kuluttavat alkoholitonta olutta (n=234). Tutkimustuloksista havaittiin, että alkoholiton olut valikoituu useimmiten kulutettavaksi nimenomaan sen alkoholittomuuden vuoksi, mutta myös maku, toimintakyvyn säilytys ja terveydelliset tekijät nousivat esiin kulutuksen taustalla vaikuttavista tekijöistä. Kulutustilanteet ovat usein sosiaalisia, ja ne ovat vahvasti sidottuja muihin sekä aikaan että paikkaan sidottuihin käytäntöihin, kuten ruokailuun, vapaa-aikaan ja saunomiseen. Mielikuvat alkoholittoman oluen kulutustilanteista olivat samankaltaisia, kuin itse kulutustilanteetkin. Toisaalta kulutuspaikkoihin ja -aikoihin suhtauduttiin kenties vielä hieman avoimemmin verrattuna siihen, missä kulutusta oli varsinaisesti tapahtunut.

Tiivistelmä/Referat – Abstract Tämän kvalitatiivisen tutkimuksen tavoitteena on selvittää, mitkä tekijät vaikuttavat Suomen Bocuse d’Or -edustajien asiakaskokemuksen muodostumiseen. Viitekehys muodostuu kokonaisvaltaisista asiakaskokemuksen malleista, joissa asiakaskokemuksen nähdään syntyvän kaikista asiakkaan ja yrityksen välisistä kohtaamisista, mielikuvista ja tunteista. Tutkimuksen viitekehyksen kannalta tärkeimmiksi nousivat aiemmat tutkimukset, joissa asiakaskokemuksen syntyyn vaikuttavat tekijät ja asiakaskokemuksen eri ulottuvuudet oli määritelty niin, että ne auttoivat tämän tutkimuksen johtopäätösten selvittämisessä. Aineiston analyysi tehtiin aineistolähtöisesti. Tutkimus suoritettiin teemahaastatteluina kvalitatiivista lähestymistapaa hyödyntäen. Yksilöhaastatteluihin osallistui neljä Suomea Bocuse d’Or -kilpailussa edustanutta henkilöä. Kaikkien Suomen Bocuse d’Or -edustajien asiakaskokemusta kuvasti pettymys, jonka voidaan suurelta osin katsoa johtuvan pettymyksestä omaa kilpailussa sijoittumista kohtaan. Asiakaskokemus syntyi seuraavista tekijöistä: ihmiset, brändi, valikoima, aiemmat kokemukset, tilat ja laitteet ja sosiaalinen ympäristö. Lisäksi kokemuksen syntyyn ja siihen millainen asiakaskokemuksesta muodostui vaikuttivat asiakasmuuttujina: tavoite, elämäntilanne, asenne, mieliala ja persoona sekä tilannemuuttujana aika. Tutkimuksessa huomioitiin myös aineistosta esiin nousevat kuusi asiakaskokemuksen ulottuvuutta: aistillinen, emotionaalinen, kognitiivinen, pragmaattinen, elämäntapa ja sosiaalinen ulottuvuus.

This thesis highlights consumer perceptions of brewer’s spent grain (BSG) in food products. BSG is a by-product of beer production that has good potential to be used in food products because of its high nutritional value. It is a readily available and sustainable ingredient, but it is underexploited in food production due to some challenges it faces, including poor technological quality, logistics and easy spoilage. The subject of this thesis aligns with the scope of United Nations Sustainable Development Goals: one of the targets is to halve food waste by 2030 and reduce food losses in production. Presently, 13.8% of food is lost in the production and supply chain, and therefore, some companies have started employing circular economy practices using the outputs of food production as inputs for new innovative products. These foods are often termed upcycled foods. This research is about new food product development using BSG as an ingredient and this study tests consumer acceptance of BSG fortified granolas. A multi-method survey was deployed, containing both quantitative and qualitative questions to obtain a comprehensive picture of how consumers perceive the use of BSG in food products. Due to the COVID-19 restrictions, the research was conducted in an uncontrolled environment at participants’ homes, using elements of both sensory tests and product concept tests. Participants (N=45) evaluated three BSG fortified granolas and one commercial granola used as a control product. All participants expressed interest in consuming BSG enriched food products. All four granola samples were rated on taste, sweetness, smell, structure, appearance and overall pleasantness. According to this study, the participants accepted this type of upcycled food and would be interested to purchase BSG fortified products. No statistically significant differences were observed between consumer groups when comparing genders, age groups, diet groups, beer enthusiasts and environmentally conscious consumers. For further research about consumer perceptions towards BSG, a larger sample size is recommended as well as conducting the research as a traditional sensory test in a controlled laboratory setting. Also, further product concept tests or these types of hybrid tests combining elements from both sensory and product concept tests can provide added value for new product development purposes. This master’s thesis is part of the Funbrew transnational project (Biotransformation of brewer’s spent grain: increased functionality for novel food applications) part of the ERA-Net SUSFOOD2 with funding provided by national sources (FORMAS, Sweden; MMM, Ministry of Agriculture and Forestry of Finland; MIUR, Ministero Italiano dell’Università e della Ricerca) and co-funding by the European Union’s Horizon 2020 Research and Innovation Programme.

Tämä tutkielma on toteutettu yhteistyössä Suomen ensimmäisen hävikkiruokakaupan Wefoodin kanssa. WeFood on osa Kirkon Ulkomaanapua. Tutkielma tarkastelee WeFoodin asiakaskunnan ruoanvalinnan takana käytettyjä vihjeitä, jotka vaikuttavat hävikkiruoan valintaan. Tutkielman tavoitteena on löytää vastaus kysymykseen; Miksi kuluttajat ostavat hävikkiruokaa? Tutkimuskysymyksiä lähdetään tarkastelemaan vihjeidenkäyttöteorian avulla. Työn lopullinen teoreettinen viitekehys nivoutuu vihjeidenkäyttöteorian, sekä Shepherd (1994) ja Furstin ym. (1996) ruoanvalintamallien ympärille. Tutkimusongelmaa lähestytään vastaamalla seuraaviin alakysymyksiin: Mitkä tekijät vaikuttavat kuluttajan hävikkiruoanvalintaan? Millaiset vihjeet vaikuttavat kuluttajan valintaan? Millaisia erilaisia kuluttajaryhmiä voidaan löytää WeFood hävikkiruokakaupan asiakaskunnasta? Tämän kysymyksen tukemana WeFood-hävikkiruokamyymälän asiakaskunta ryhmitellään kuluttajasegmentteihin. Tutkielmassa tarkastellaan lisäksi WeFood hävikkiruokakaupan ostokokemuksia ja asiakastyytyväisyyttä, jotka tukevat omalta osaltaan asiakaskunta analyysia. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena kyselytutkimuksena. Aineisto kerättiin kesän 2021 aikana verkkokyselyn avulla. Aineiston analysointiin käytettiin SPSS-ohjelmistoa, jonka avulla toteutettiin työn pääanalysointitavat: faktorianalyysi ja klusterianalyysi. Klusterianalyysin avulla eroteltiin kolme erilaista kuluttajasegmenttiä: Tarjoushaukat, Ympäristötietoiset ja Puntaroivat. Nämä WeFood hävikkiruokamyymälän asiakassegmentit käyttävät hävikkiruoan ostamiseen erilaisia vihjeitä, tai näiden yhdistelmiä hävikkiruoanvalinnan tukena. Tarjoushaukat segmenttiin kuuluvien ruoanvalintaan vaikuttaa vahvasti hävikkiruokatuotteista saadut hintavihjeet. Edullisuus on tärkein syy ostaa hävikkiruokaa. Ympäristötietoiset käyttävät arvovihjeitä hävikkiruoan valinnassa. Hintavihjeillä ei suurta vaikutusta ruoanvalintaan. Ympäristötietoiset ostavat hävikkiruokaa ympäristösyistä. Puntaroivat segmenttiin kuuluvat kuluttajat puntaroivat niin laatuvihjeitä, hintavihjeitä kuin myös arvovihjeitä tehdessään ostopäätöstä hävikkiruokakaupassa. Hintavihje on korkein, ja voidaan todeta, että kuluttajan puntaroidessaan ostopäätöstä hinta ratkaisee. Puntaroiviin kuuluvat kuluttajat ostavat hävikkiruokaa edullisten hintojen takia, mutta ympäristötekijät ovat mukava lisä, joka kannustaa ostamaan hävikkiruokaa. Aineisto on kerätty pääkaupunkiseudun Helsingin WeFood hävikkiruokakaupasta, joten tutkimusta voidaan vain varovasti yleistää koko Suomea koskevaksi. Jatkotutkimuksessa olla hyvä tutkia hävikkiruoan valintaa laajemmalla alueella, esimerkiksi koko Suomessa. Jatkotutkimuksissa tulisi huomioida päivittäistavarakaupoista myytävä hävikkiruoka, erilaiset verkkokaupat kuten Fiksuruoka, sekä applikaatiot kuten ResQ. Lisäksi olisi mielenkiintoista verrata esimerkiksi pääkaupunkiseudulla ja pienemmissä kaupungeissa asuvien hävikkiruoanvalintaan vaikuttavia tekijöitä ja vihjeitä.

Internationalization provides firms a significant opportunity for growth and value creation worldwide. Especially those companies that operate in small and open economies tend to benefit from foreign market expansion. For example, the small size of Finland’s economy sets limitations to the domestic market opportunities. In addition to Finland’s macro-level strengths, Finnish companies’ innovativeness has gained attention as a potential sustained competitive advantage to support firm internationalization. Despite the identified potential, the Finnish food sector’s internationalization has been modest, and the research in this field has been limited. Thus, this thesis studies the internationalization phenomenon in the context of innovative Finnish food sector companies. The purpose of the research is to explore firm internationalization from the process perspective by investigating companies’ time-based decision making and behavior. The thesis aims to find out how and why do innovative Finnish food companies internationalize? The research was carried out as a qualitative study because the purpose was to form an in-depth understanding of the internationalization processes of Finnish food companies. In addition to the empirical research, an extensive literature review of various internationalization theories was conducted to develop a theoretical framework of the studied phenomenon. A multiple-case study was selected as the research strategy and two case-companies were selected, one representing a young SME and the other well established MNE. Both case companies were of Finnish origin, they operated in the food sector and had experience of expanding into international markets. The research data was collected through semi-structured interviews with company representatives, as well as by reviewing companies’ websites, publications, annual reports, and newspaper articles. The key findings of this study show that, in line with the initial hypothesis, food companies can utilize different internationalization strategies depending on their internal capabilities and resources. The accumulation of decisions regarding main internationalization dimensions and the actions taken based on these decisions in relation to time showed two different internationalization processes. The MNE had internationalized incrementally in line with traditional internationalization theories. On the contrary, the SME had internationalized early and rapidly on a global level. In addition, the company’s product portfolio was found to have a significant impact on decision-making and company-level behavior. Lastly, the innovativeness and uniqueness of both the products and the company’s know-how were shown to have a positive impact on achieving a sustainable competitive advantage on a global level.

Kulutuksen merkitys ympäristöongelmien aiheuttajana on akateemisessa yhteisössä tiedostettu tosiasia, ja tarve kestävämmille kulutustottumuksille ilmeinen. Tässä Pro Gradussa luodaan katsaus kestävän kulutuksen mahdollistajiin ja haasteisiin elintarvikkeiden ja erityisesti alkoholijuomien kulutuksen kontekstissa. Kestävä kehitys on varsin tunnettu termi, jonka määrittely on kuitenkin epämääräistä ja monitulkintaista. Kuluttajilla voi olla kestävyydestä positiiviset mielleyhtymät, mutta ymmärrys siihen liittyvistä näkökulmista voi olla hyvinkin puutteellista tai kapea-alaista. Tämä haittaa merkittävästi kestävien kulutustottumuksien omaksumista, kun kuluttajat eivät välttämättä itse osaa arvioida kestävyyteen liittyviä muuttujia ostopäätöstä tehdessään. Muita merkittäviä havaittuja haasteita kestävän kulutuksen toteuttamisessa ovat niihin kuluva ylimääräinen resurssien, kuten ajan ja rahan käyttö, mistä johtuen kestävä kulutus voi helposti jäädä vähäiselle toteutusasteelle. Kirjallisuudessa esille tuotuja kestävän kulutuksen mahdollistajia ovat muun muassa kestävyydestä kertovat tuotemerkinnät ja kuluttajien omat arvot. Tuotemerkinnät auttavat kuluttajaa päätöksenteossa, joka muuten vaatisi pitkällistä perehtymistä ja ajankäyttöä. Arvoilla havaittiin olevan merkittävä rooli kuluttajan ostopäätöksessä ja kestävän tuotteen valinnassa. Useissa tutkimuksissa on kuitenkin havaittu kuluttajien toimivan arvojensa vastaisesti. Tämä ilmiö tunnetaan arvojen ja valintojen ristiriitana, ja sitä havaittiin esiintyvän myös tässä tutkielmassa haastateltujen kuluttajien keskuudessa. Tutkielman empiirinen osuus toteutettiin seitsemällä kappaleella laadullisia puolistrukturoituja haastatteluja. Haastateltavilta pääkaupunkiseudulla asuvilta 22-31-vuotiailta kuluttajilta tiedusteltiin näkemyksiä kestävyyteen, kuluttamiseen ja henkilökohtaisiin preferensseihin liittyen. Haastateltavat arvioivat elintarvikkeiden kestävän kulutuksen olevan jokseenkin hankalaa. Alkoholijuomien osalta kestävyysasioiden harkinta taas tuntui jäävän lähes kokonaan taka-alalle, vaikka yksilöllä olisikin taipumusta kestävän kulutuksen toteuttamiseen elintarvikkeita hankkiessaan. Arvojen ja valintojen ristiriitaa siis esiintyi haastateltujen kuluttajien keskuudessa. Haastateltavat kuvailivat alkoholijuomien olevan luonteeltaan erilaisia verrattuna muihin elintarvikkeisiin, ja että niiden hankinnassa ensisijalla ovat lähtökohtaisesti muut preferenssit kuin kestävyyttä edistävät tuoteominaisuudet.

Tässä tutkielmassa tarkastellaan kuluttajien näkemyksiä elintarvikepakkausten ympäristöystävällisyydestä. Elintarvikepakkaukset ovat läsnä jokaisen kuluttajan arjessa, mutta näkemykset pakkauksien ympäristöystävällisyydestä vaihtelevat paljon sen vuoksi, että kuluttajat kokevat kestävyyden ja ympäristöystävällisyyden eri tavoin. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää kuluttajien näkemyksiä ja tuottaa tietoa pakkausketjun toimijoille. Tutkimuksen teoreettisessa osuudessa kartoitetaan kirjallisuuden ja aikaisempien tutkimusten avulla, mitä tarkoitetaan ympäristön kannalta kestävällä pakkauksella, ja miten kuluttajat kokevat ympäristöystävällisyyden elintarvikepakkauksissa. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena. Empiirinen aineisto kerättiin sähköisen kyselyn avulla, mikä sisälsi pääasiassa monivalintakysymyksiä. Kysely oli avoinna kahden viikon ajan maaliskuussa 2022, ja siihen vastasi 260 vastaajaa. Tutkimuksen analyysimenetelminä käytettiin pääkomponenttianalyysia ja logistista regressioanalyysia. Teoriaosuuden sekä tämän tutkimuksen tulosten perusteella voidaan todeta, että ainakin osa kuluttajista kokee ympäristöystävällisyyden tärkeäksi teemaksi. Tutkimuksen tulosten mukaan vastaajien kokemukseen pakkausten ympäristöystävällisyydestä vaikutti eniten pakkauksen kierrätettävyys ja se, että tuotteen pakkaamiseen ei ole käytetty liikaa materiaalia. Suurin osa kyselyyn vastanneista henkilöistä oli valmis maksamaan siitä, että elintarvike on pakattu ympäristöystävällisesti. Maksuvalmiit kuluttajat arvostivat pakkausmateriaaleissa erityisesti tehokasta käyttöä, uusiutuvuutta, ilmastoystävällisyyttä, muovittomuutta ja kierrätettävyyttä. Jatkotutkimuksissa tulisi selvittää, miten kuluttajien toiveet tai vaatimukset pakkausten ympäristöystävällisyydestä huomioidaan pakkausvalmistajien tuotekehityssuunnitelmissa ja käytännön toteutuksissa.

Since January 2018, all alcoholic beverages containing a maximum of 5.5% alcohol by volume (ABV) have been allowed to be sold in grocery stores in Finland due to the new Alcohol Act. Subsequently, 5.5% ABV wines entered the market in Finland in 2018. To examine both the demand and supply sides of low alcohol wines, this thesis presents results from an analysis of consumers’ stated preferences and retail store managers’ stated preferences. In particular, it aims to provide insights into consumers’ consumption habits, knowledge, and attitudes towards low alcohol (5.5% or less) wines, and retailers’ knowledge and preferences about the wine assortment and sales of low alcohol wines. In the literature review, I examine previous research about wine consumption in Finland and internationally, as well as wine research in the context of retailing. This thesis is based on a quantitative research. I conducted the consumer survey (N=183) and retail store manager survey (N=50) as online surveys during August-October 2019. The surveys included Likert-scale and yes/no questions, as well as open-ended questions and questions about sociodemographic factors. In particular, I examine how subjective wine knowledge and sociodemographic factors are related to consumers’ purchasing of low alcohol sparkling, red or white wines, and how wine knowledge and sociodemographic factors are related to consumers’ willingness to switch regular wines to low alcohol wines, and their perception of having enough knowledge and experience of low alcohol wines in order to try them. I also examine consumers’ perceptions related to low alcohol wines in general. In addition, I examine how retail store managers perceive consumers’ interest in low alcohol wines, and the legislation related to wines. The results suggest that older age is related to higher odds of purchasing low alcohol sparkling, red and white wines. The low alcohol sparkling wine buyer’s main profile characteristics are weighted towards older-age women, who have mid-income, high education and low subjective wine knowledge. The typical profile characteristics for those who perceive themselves to have enough knowledge about low alcohol wines in order to try them are weighted towards men who have mid-income, and high subjective wine knowledge. There appears to be general interest from the consumers’ side in switching to low alcohol wines if they found one that suits their preferences in a retail outlet. However, as the consumer’s subjective wine knowledge level increases, a consumer becomes less likely to be ready to switch to low alcohol wines. Consumers seem to indicate dissatisfaction with the current limited selection of low alcohol wines in grocery stores. On the other hand, retail store managers seem to think that the quantities of different low alcohol wines in the stores match well with consumer demand. Finally, the results indicate that majority of the store managers who answered the survey would also allow regular wines to be sold in grocery stores. Based on alcohol consumption statistics and the results of this thesis, low alcohol wines have not yet gained much popularity among consumers in Finland. This can partially be explained by the fact that beer has been the most popular alcoholic beverage in Finland for a long time, and its popularity has continued after stronger (5.5% ABV) beers entered grocery stores in 2018. In addition, the different taste of low alcohol wines compared to regular wines is seen as a reason why consumers do not prefer low alcohol wines. However, there exists a market potential for low alcohol wines in Finland. The majority of the consumers indicated that they are interested in trying low alcohol wines even though they have not tried them yet, and that they would be ready to switch to low alcohol wines if they found one that suits their preferences. Even though beer is the most popular alcoholic beverage in Finland, consumers prefer to drink wine with meals. Therefore, low alcohol wine could be a good choice for consumers to drink with meals.

Tämän pro gradu -tutkielman tutkimuskohteena on suomalainen teekulttuuri, jota tarkastellaan narratiivisesta lähestymistavasta käsin. Tutkielman tavoitteena on tarkastella suomalaista teekulttuuria nuorten aikuisten keskuudessa ja heidän kertomien tarinoidensa kautta kuvailla ja ymmärtää suomalaisen teekulttuurin nykyhetkeä. Tutkimuksesta tekee erityisen mielenkiintoisen se, että kyseisen ikäryhmän teehen liittyviä kulutustottumuksia ja merkityksiä ei ole aikaisemmin tutkittu Suomessa. Tutkimuksen painopiste on haastateltavien omissa teenjuontiin liittyvissä tulkinnoissa. Merkittävässä roolissa on se, miten haastateltava käsittää itsensä teen juojana – miten hän vastaa kokonaisuudessaan kysymykseen ”Miten sinusta tuli teen ystävä, sekä mitä tee ja teehetki sinulle merkitsevät?”. Tutkielman teoreettinen viitekehys pohjautuu kahteen eri teoriaan, mitkä täydentävät toisiaan ja peilautuvat tutkimuksessa nouseviin tuloksiin. Ensimmäinen käsittelee ruoan valintaan vaikuttavia tekijöitä (Furst, Connors Bisogni, Sobal & Falk, 1996) ja toinen sitä, mitkä tekijät vaikuttavat yksilön kokemiin ruokakokemuksiin (Kurikka & Riukulehto, 2015). Nämä teoriat auttavat hahmottamaan osaltaan tekijöitä, jotka ohjaavat tutkimukseen osallistuneita henkilöitä juomaan teetä ja mitä teen juominen merkitsee heille. Koska tutkimuksessa tutkitaan teen juojien käsityksiä ja merkityksiä, on laadullinen lähestymistapa luonnollinen tutkimusmuoto. Laadullisena tutkimusmenetelmänä narratiivinen tutkimus on oiva tapa tutkia kuluttajien käyttäytymistä ja kulutustottumuksia ilman, että tutkittavaa aihetta on lokeroitu valmiiksi tiettyjen raamien sisälle. Tutkielman aineistona hyödynnän haastateltavien tarinoita ja kokemuksia, joita peilataan laajemmin suomalaiseen teekulttuuriin ilmiönä. Gradututkielmassa tämän kaltaisella narratiivisella tutkimusmenetelmällä saadaan syvempää ymmärrystä kuluttajien omaan identiteettiin pohjautuvasta teen kuluttamisesta, mikä on täynnä yksilöllisiä tarinoita. Tutkimustulokset analysoitiin teemoittelemalla. Tutkielman haastatteluihin osallistui 6 henkilöä, jotka juovat teetä tai teenkaltaisia juomia useasti arjessaan. Haastateltujen sukupuolijakauma oli tasainen; haastatteluihin osallistui 3 miestä ja 3 naista. Tarkasteltaessa nuoria suomalaisia aikuisia, olivat kaikki haastateltavat enimmillään 30-vuotiaita haastattelutilanteen aikana ja asuvat Suomessa. Tutkimustulosten perusteella voimme todeta, että tee oli jättänyt haastattelijoiden mieliin unohtumattomia muistoja niin teen tuoksuista, mauista, hetkistä ja paikoista. Tulosten analyysin jälkeen esiin nouseviksi teemoiksi muodostui seuraavat: kotoilu, terveellisyys, makuelämykset, elämäntapa, laadun ja hinnan tasapaino. Teemat kuvastavat elementtejä, mitä haastateltavat kokivat merkityksellisinä teetä tarkasteltaessa. Näistä teemoista pystyttiin rakentamaan vielä yläkäsitteet, mihin nousivat oheiset tekijät: 1) elämäntapa ja identiteetti, 2) elämykset ja kokemukset, 3) terveys ja hyvinvointi. Merkityksellistä tutkimuksen kannalta oli huomata, kuinka limittäin ja toisissaan sidoksissa oheiset teemat ovat toisiinsa nähden. Tutkimuksen tulosten myötä on oleellista pohtia, miten nämä teemat auttavat ymmärtämään suomalaisten nuorien aikuisten teenkulutustottumuksia. Tutkimuksen tulosten kautta esiin nousseet teemat on mahdollista peilata teealalla toimivien yrityksien markkinointiviestintään. Tuloksista esiinnousseita teemoja on esimerkein peilattu markkinointiviestinnän toimenpiteisiin.

The food system is not in a sustainable state. The current ways of producing and consuming food are significant contributors to climate change and biodiversity loss. In order to be able to feed the growing population of humans and ensure the living conditions on the Earth in the future there needs to be a sustainable transition in the food system. In this study, consumer-centric approach towards understanding how the transition to more ecologically sustainable food system can be made is taken. It is essential to take this bottom-up approach to the larger transition in ecological sustainability from the adolescents viewpoint, as they are the consumers of the future, and in early stages in creating their independent food consumption patterns. In addition, there is an apparent need for research on adolescents perceptions on the topic. Therefore three research questions were opposed: Firstly, are Finnish adolescents interested in ecologically sustainable food consumption? Secondly, what does ecologically sustainable food consumption mean for them? Thirdly, how would they change their food consumption habits in order to make it more ecologically sustainable? Research questions were approached qualitatively by collecting the data in eight online focus groups. Participants in the focus groups were 16 to 25 years-old Finnish adolescents. The data was analysed with discourse analysis. As the theoretical background for this research was in sustainability transitions, the results were organized by using the Five O’s framework, which consists from objectives, obstacles, options, opportunities and outcomes. According to the study, this sample of Finnish adolescents were interested in ecologically sustainable food consumption. They were convinced of the possibility that an individual consumer can make a difference through his/her consumption choices. From the adolescents viewpoint, ecologically sustainable food consumption was mostly about reduction of animal-based food products, and the emphasis was on reducing meat eating. The adolescents mentioned also the importance of local and organic food. Food waste did not have that big of a role in relation to ecologically sustainable food consumption, but it was mentioned in a context, that people should buy food only as much as they need. Food should not be wasted. Small carbon footprint and less plastic in food packaging were mentioned as well. The adolescents were willing to change their habits to more ecologically sustainable in many ways, but still they were not willing to compromise radically their current ways of consuming food. In the present everyday life, it was mainly about reducing meat intake and favoring local and organic food products. Still poor taste and structure of meat alternatives, in addition to high price of ecological food in general were seen as the central obstacles. In order to be able to change their ways of consuming even more ecologically in the future, adolescents stated that less-animal based diets should be normalized. There was also a need for reliable and clear information.