Browsing by study line "Lähi-idän, islamin ja juutalaisuuden tutkimus"
Now showing items 1-15 of 15
-
(2022)Tutkielmassa tarkastellaan Israelin ja kahden arabimaan, Yhdistyneiden Arabiemiirikuntien ja Bahrainin välisen Abraham-sopimuksen herättämiä reaktioita jälkimmäisten naapurimaassa, Saudi-Arabiassa. Sopimus loi diplomaattisuhteet mainittujen maiden välille ja rikkoi siten arabimaailmassa pitkään jatkuneen perinteen olla olematta virallisesti tekemisissä Israelin kanssa. Saudi-Arabia puolestaan on merkittävä poliittinen vaikuttaja Lähi-idässä ja kahden sopimuksen tehneen emiirikunnan läheinen liittolainen. Siten sen näkemyksillä asiassa on sekä merkitystä että mielenkiintoa. Käytännön tutkimuskohteena ovat maan suurissa sanomalehdissä julkaistut kirjoitukset aiheesta, sekä lehtien omat toimitetut artikkelit että lukijoiden mieli-pidekirjoitukset. Kirjoitusten pohjalta tehdään päätelmiä maan hallinnon asennoitumisesta sopimukseen. Taustaoletus on se että lehtien toimitetut artikkelit heijastavat jotenkin hallinnon linjaa, kuten monissa autoritaarisen hallinnon maissa on tapana. Toisaalta mielipidekirjoitukset kertovat yksityisten kansalaisten näkemyksistä Israelin ja arabimaiden lähentymisen suhteen ja avartavat täten kuvaa tämän kehityksen aiheuttamista reaktioista näissä maissa. Eräs tutkielman tavoitteista onkin tarkastella sananvapauden tilaa Saudi-Arabiassa, sekä median että sen kuluttajien osalta. Teoreettisena viitekehyksenä tutkielmassa sovelletaan konstruktionistista kansainvälisten suhteiden teoriaa. Sen lähtökohtana on valtion yhteiskunnallinen identiteetti, josta käsin sen poliittista käyttäytymistä tarkastellaan. Vertauskohtana on inhimillinen yksilöidentiteetti. Teorian juuret ovat täten sosiaali- psykologiassa mutta sitä on muokattu paremmin politiikan ja valtioiden kansainvälisten suhteiden tutkimukseen sopivaksi. Tämän tutkielman kannalta keskeiset alan teoreetikot ovat Michael Barnett ja Alexander Wendt. Arabimaiden identiteetti on kokenut muutoksia koko niiden itsenäisyyden ajan. Syynä ovat olleet erilaiset konfliktit joihin maat ovat ajautuneet, pitkälti Lähi-idän ei-arabialaisten maiden kanssa. Konfliktien seurauksena ne ovat joutuneet arvioimaan uudestaan suhdettaan toisiinsa ja mainittuihin muihin maihin, siis luomaan uudestaan oikeaoppisen arabismin normit. Julkilausumattomana päämääränä on ollut arabi-maailman poliittinen yhtenäisyys. Jokaisen konfliktin ja sitä seuranneen arvokeskustelun myötä tällainen yhtenäisyys on kuitenkin vähentynyt ja monet maat ovat alkaneet luoda kahdenkeskisiä suhteita alueen ei-arabialaisiin maihin. Abraham-sopimus kuuluu luontevasti tällaisten poliittista epäjärjestystä arabimaailmassa aiheuttaneiden tapahtumien sarjaan. Tutkielmassa vertaillaan tilannetta ennen ja jälkeen sopimuksen syntyä sekä sen aiheuttamia reaktioita arabimaiden hallinnoissa ja yksityisissä kansalaisissa. Aineiston perusteella on ilmeistä, että maiden yhtenäisyys ei ole paljon kasvanut Israelin ja parin Persianlahden emiirikunnan lähentymisen seurauksena. Pikemminkin hajaantuminen on jatkunut entiseen malliin. Monet Saudi-Arabian kansalaisetkin tuntuvat kannattavan maansa suhteiden normalisointia Israelin kanssa vaikka eivät sitä suoraan kirjoituksissaan sano. Maan virallinen asema Lähi-idän maiden yhteisössä tekee tämän kuitenkin vaikeaksi. Tutkimuksen tulokset osoittavat myös että Saudi-Arabian perinteinen lehdistö on lojaali maan hallinnolle ja heijastaa varsin uskollisesti sen poliittista linjaa. Toisaalta yksityisillä kansalaisilla on varsin suuri vapaus ilmaista mielipiteensä lehtien palstoilla, tietyin rajoituksin. Ajoittain on vaikea havaita minkäänlaista eroa mielipidekirjoituksiin muiden, demokraattisempien maiden lehdissä. Sikäli maan huono maine sanan-vapauden suhteen ei ole täysin perusteltu. Kirjoitukset osoittavat, että Saudi-Arabian kansalaiset ja toimittajat tuntevat hyvin Lähi-idän monimutkaiset poliittiset olosuhteet ja voivat kirjoittaakin niistä suhteellisen vapaasti, varsinkin yksityiset kansalaiset. Toimittajat joutuvat tietysti valitsemaan sanansa huolellisemmin. Sikäli Saudi-Arabian media ei suuresti poikkea minkä tahansa maan vastaavasta.
-
(2024)This thesis analyses the construction of reproductive, sexual, and parental rights in selected birth control fatwas, issued by the Egyptian Dar al-Iftaʾ, the institution responsible for issuing official fatwas in Egypt. I conduct a textual analysis of the fatwa discourse by examining how the religious arguments are constructed and what modes of reasoning are employed and towards what aims. Birth control is chosen as the focus of this thesis due to its importance in modern Egypt as the country struggles with the problem of overpopulation as well as the significance of this issue for gender rights within marriage. Birth control accordingly is both a private and public matter. The nine fatwas were collected from the website of Dar al-Iftaʾ in April 2021. I used the search words birth control (manaʿ al-ḥaml) and family planning (tanẓīm al-nasl). The fatwas were issued between the years 2005 and 2016. I analysed the data from a critical feminist perspective. This feminist textual approach was informed by the scholarship on gender and Islamic law, and specifically by the works of Ziba Mir-Hosseini, Kecia Ali, Judith Tucker, and Lena Larsen. I examined these fatwas in relation to the interpretive approaches and discourse of traditional jurists from the past as well as their discursive functions within the context of contemporary Egypt and its statist discourse on birth control and governance. The study shows first that the researched fatwa discourse constructs reproductive, sexual, and parental rights within the framework of the classical fiqh models of marriage, i.e., a hierarchical relationship between man and woman, even if the permission of women for the use of birth control is emphasised. The male authority is most evident in cases of disagreement about the use of birth control. Second, the researched fatwas are also shaped by and reflect the Egyptian government discourse of creating a modern nation whose building blocks are small nuclear families with educated and prosperous children. The findings affirm the multiple functions of fatwas. They are on the one hand an integral part of Islamic textual tradition and thus reproduce their principles and methodologies. Yet they are also a discourse that is very much located in the contexts in which the fatwas are reproduced, reflecting the needs and concerns of the communities and times of those contexts.
-
(2024)Laadulliseen sisällönanalyysiin perustuva tutkielma käsittelee Turkin presidentti Recep Tayiip Erdoğanin neo-osmanistista ideologiaa ja globaaliksi ilmiöksi noussutta nostalgiapolitiikkaa. Tutkielmassa esitellään neo-osmanismi populistisena keinona, jonka kautta Erdoğan valikoi Turkin osmanimenneisyydestä itselleen hyödyllisiä elementtejä hyötyäkseen niistä poliittisesti ja taloudellisesti esimerkiksi omaa valtaansa kasvattaakseen tai omia rakennusprojektejaan tukeakseen. Nostalgiaan perustuvasta politiikasta on tutkielmaan kerätty kahdeksan tunnuspiirrettä: populismi, kokemus rappiosta, autoritaarisuus ja vahvat johtajat, myyttinen kokemus menneestä, uhkakuvat, nationalismi, arvokonservatiivisuus ja lupaukset taloudellisesta menestyksestä. Esimerkeiksi neo-osmanismista on nostettu Erdoğanin oma henkilökuva, kolme neo-osmanistisia sävyjä sisältävää puhetta sekä Taksimin sotilaskasarmiprojekti ja vuoden 2017 perustuslakimuutos. Aineiston analyysiin kuuluu pohdintaa siitä, millaisia neo-osmanistisia piirteitä esimerkeissä esiintyy ja linkittyvätkö tapaukset laajempaan globaaliin nostalgiapolitiikan ilmiöön. Tutkielmassa selviää, että neo-osmanismi on tutkimusmaailmassa jokseenkin tunnettu ilmiö, mutta silti alkanut herättää huomiota vasta 2020-luvulla. Erdoğan toteuttaa neo-osmanismia henkilökuvallaan esiintymällä julkisuudessa eräänlaisena modernin ajan sulttaanina, hurskaana muslimina ja vertautumalla etenkin osmanisulttaani Abdulhamid II:een. Puheissaan Erdoğan puhuu Osmanivaltion hohdokkuudesta ja Turkin historian ainutlaatuisuudesta, mutta korostaa myös uskonnon merkitystä esimerkiksi Hagia Sofian moskeijaksi muuttamisen päivän puheessaan. Päätöksenteossaan Erdoğan toimii autoritaarisesti ja perustelee toimiaan Osmanivaltion muiston ylläpitämisellä, kuten Taksimin aukion sotilaskasarmiprojektista havaitaan; vuonna 2013 Erdoğan tukahdutti mielenosoitusaallon väkivaltaisesti, kun turkkilaiset vastustivat historiallisten osmanikasarmien uudelleenrakentamista. Erdoğan on rakennuttanut lisääntyvissä määrin myös moskeijoita ja uskonnollisia keskuksia, mikä on merkittävää, sillä Turkin tasavallan alkuaikoina valtio kävi läpi merkittävän sekularisaatioprosessin, joten uskonnon merkityksen kasvattamisella on yhteys myös neo-osmanismiin ja nostalgiapolitiikkaan. Globaalin nostalgiapolitiikan kaikki tunnuspiirteet täyttyvät Erdoğanin politiikan kohdalla, mutta eivät aina samanaikaisesti tai yhtä vahvasti, joten tuloksia tulkitessa on muistettava aiheen tulkinnanvaraisuus ja tilannekohtaisuus. Neo-osmanismi eroaa globaalista esikuvastaan myös kulttuurillisen kontekstin takia: Euroopassa ja Yhdysvalloissa nostalgia kohdistuu historiallisista syistä osittain eri asioihin kuin Lähi-idässä, ja esimerkiksi suhde islamiin luo suuren eron ilmiöiden välille. Voidaan kuitenkin todeta, että Erdoğanin politiikassa esiintyy sekä juuri Turkille erityislaatuista neo-osmanismia että globaalin nostalgian tunnusmerkkejä, jolloin neo-osmanismi voidaan nostaa muiden nostalgiapoliittisten ilmiöiden rinnalle, kunhan kulttuurillinen konteksti ja aiheen moniulotteisuus muistetaan ottaa huomioon.
-
(2022)Abstract Faculty of Arts Master’s Programme in Area and Cultural Studies, Middle Eastern Studies Haru Menard Family and nation as thought and lived by young LGBQ+ adults in Lebanon Master’s thesis May 2022 48 pages Keywords: Lebanon, family studies, post-colonialism, LGBTQ Supervisor: Hannu Juusola Abstract: While the idea of the Middle Eastern family is often invoked as an orientalist stereotype, the local everyday family practices are less examined. Similarly, a wealth of literature on Middle Eastern nationalisms and nation-states exists (from ‘women’s’ perspectives and otherwise). Yet ethnographic research on how local people negotiate identity and belonging in their daily interactions vis á vis the state has remained scarce until recently. This empirical research contributes to the growing body of research on contemporary everyday practices of family and kinship in the Middle East. In this thesis I study the Middle Eastern family and nation in Lebanon as conceptualised and practiced by local young adults who identify as LGBQ+ (Lesbian, Gay, Bi, Queer or other). I focus on the family and nation as historically constructed (tradition vs. present), politically applied (East vs. West) and yet corporeally and socially lived everyday practices. Family as a social category both maintains and has the power to challenge the social order. I approach “family” and “nation” from the vantage point of marginalised LGBQ+ persons in Lebanon, because I argue that they inhabit the double position of being rooted in the local socio-political order, while also resisting and reformulating it from the inside. Guided by postcolonial theory and methodology, my methodological aims are to reflexively explore how researcher positionality informs my research. Theoretically I aim to shed light on the young Lebanese LGBQ+ adults’ ways of negotiating everyday family and national belonging in Lebanon, as well as analyse at how they actively construct their future in Lebanon. My data consists of thirteen ethnographic conversations with Beirutian LGBQ+ young adults. Methodologically, the conversations were informed by post-colonial approaches to knowledge production and researcher positioning, while the data was analysed using a narrative method. In our conversations the participants described their social lives from multiple perspectives, including personal reflections about Lebanese sectarianism, norms and values as well as the recent developments in Lebanese society. They highlighted the need for a more just society that would be freed of sectarian loyalties as a basis for material wellbeing and civil rights. They often positioned themselves in places of in-betweenness, both in terms of personal identity constructions and politically, as this allowed them room to navigate the diverse and ever-changing socio-material circumstances. They creatively and in a multi-sited fashion engaged with the social and material resources available to them in the Lebanese state by refusing to identify with discourses of cultural authenticity as well as those of the “gay international”.
-
(2023)Tutkielmani aiheena on Iranissa asuneiden hazara-vähemmistöön kuuluvien pakolaisten eri elämänalueille sijoittuvat kokemukset Iranin harjoittamasta pakolaispolitiikasta. Tarkastelun kohteena ovat hazara-pakolaisten kokemusten sisällöt asumisen, koulutuksen, terveydenhuollon sekä työn ja toimeentulon teema-alueilla. Edellisten lisäksi tarkastelun kohteena ovat pakolaisten kokemukset rasismista ja syrjinnästä sekä Syyrian sodan vaikutuksista. Iran on useiden vuosikymmenten ajan ollut globaalisti yksi merkittävimmistä pakolaisia vastaanottaneista valtioista. Suurin osa Iranin pakolaisväestöstä kuuluu Afganistanin hazara-vähemmistöön. UNHCR:n arvion mukaan syksyllä 2022 afganistanilaisia oli Iranissa noin 3,5 miljoonaa, joista pakolaisstatuksella olevia oli 780 000 ja laittomasti maassa olevia 2,1 miljoonaa. Iranin pakolaispolitiikkaa ohjaavat ensisijaisesti Iranin kansalliset lait sekä maan omat pakolaisia koskevat määräykset ja ohjeistukset, joita hallinto noudattaa ja toimeenpanee. Edellisen lisäksi Iran on allekirjoittanut YK:n pakolaissopimuksen tietyin varauksin ja toimii yhteistyössä YK:n pakolaisjärjestön, naapurivaltioidensa sekä kansainvälisten ja kansallisten avustusjärjestöjen kanssa mittavan pakolaiskysymyksen ratkaisemiseksi. Irania on myös arvosteltu poukkoilevan pakolaispolitiikkansa takia ja syytetty pakolaisten kaltoinkohtelusta. Tutkielmassani olen käyttänyt laadullisen tutkimuksen lähestymistapaa ja menetelmiä. Aiheen sensitiivisyyden vuoksi eettisiin periaatteisiin on kiinnitetty erityistä huomiota. Tutkimusaineistoani varten haastattelin seitsemää Suomessa nykyisin asuvaa hazara-kansanryhmään kuuluvaa henkilöä. Henkilökohtaisten tapaamisten lisäksi vastaanotin neljä kirjallisesti toimitettua vastauskoostetta. Tutkielman aineiston muodostavat haastattelut sekä kirjalliset toimitetut vastaukset. Tutkimukseen osallistuneet henkilöt ovat asuneet Iranissa hieman eri aikoina. Osa vastaajista on syntynyt Afganistanissa ja osa Iranissa. Iranissa pakolaisena eletty aika vaihteli muutamasta vuodesta muutamaan kymmeneen vuoteen. Tutkimusaineistoni osoittaa oleskelustatuksen olleen merkittävin kohderyhmäni kokemuksia määrittävä tekijä lukuun ottamatta rasismin aihepiiriä. Asumisen teema-alueella oleskelulupa loi pakolaiselle lailliset puitteet vuokrasopimuksen solmimiseksi ja siten ainakin teoriassa vähensi hyväksikäytön riskiä. Työn ja toimeentulon teema-alueella keskeisin merkitys liittyi työlupaan. Koulutuksen teema-alueella mahdollisuus viralliseen perusopetukseen oli ainoastaan rekisteröidyillä pakolaisilla. Terveydenhuollossa eriarvoisuus näkyi lähinnä maksullisissa sairausvakuutuksissa, joita oli tarjolla ainoastaan laillisesti maassa oleville. Syyrian sotaan liittyvissä kysymyksissä sotaan lähtemisen todennäköisyys oli suurempi laittomasti maassa olevien osalta. Rasismi nähtiin yleisenä ja vakavana hazara-väestönosaan kohdistuvana ongelmana, jossa henkilön oleskelustatuksella ei ollut merkitystä. Myös rakenteellinen syrjintä kosketti kaikkia pakolaisia ja ilmeni kaikilla tutkielman teema-alueilla. Kaksi muuta tekijää ovat perheen pääasiallisen elättäjän tai elättäjien tietotaito-pääoma ja perheen vanha varallisuus. Tietotaito-pääomalla tarkoitetaan Afganistanissa hankittua koulutusta tai erityisosaamista ja vanhalla varallisuudella varallisuutta, joka oli peräisin ajalta Afganistanissa. Tutkimustulosten yleistettävyyden näkökulmasta oleskelustatus nousee esiin vakuuttavana ja merkittävänä tekijänä. Sen sijaan kahta muuta tekijää, tietotaito-pääomaa ja vanhaa varallisuutta, ei käytettävissä olevan aineiston koon takia voi suoraan pitää yleistettävinä tekijöinä. Yksittäisinä havaintoina ne on kuitenkin syytä mainita, esimerkiksi pohdittaessa mahdollista jatkotutkimusta.
-
(2023)Tämä tutkimus kumpuaa välittömästä tarpeesta löytää rauhaa edistäviä mahdollisuuksia Lähi-idän alueella. Tutkimukseni tarkoitus on omalta osaltaan liittyä tuoreeseen tutkimusperinteeseen, joka haastaa miettimään uudelleen tapaa, jolla radikalisoitumista, sen ehkäisyä ja näihin liittyvää väkivaltaa tutkitaan Lähi-idässä. Israelin ja palestiinalaisten konflikti nousee esiin yhä uudelleen kansainvälisessä poliittisessa keskustelussa, YK:n turvallisuusneuvoston päätöksissä ja mediassa. Tämä konflikti vaikuttaa voimakkaasti Israelin ja arabivaltioiden suhteisiin, mikä antaa sille keskeisen alueellisen merkityksen. Tutkimus on toteutettu vertailevan tutkimuksen tutkimusstrategialla. Aineiston on kerännyt The Washington Institute for Near East Policy ‒ Arab Polling Project vuosina 2014‒2022, kasvotusten ihmisten kodeissa arabiaksi suoritetuilla kyselyillä. Edustavat otannat on valittu standardin maantieteellisen todennäköisyyden metodilla. Hypoteesina esitin, että Itä-Jerusalemissa asuvat palestiinalaiset suhtautuvat myönteisimmin Israeliin ja juutalaisiin verrattaessa Länsirannan ja Gazan alueilla asuviin palestiinalaisiin, sekä arabivaltioihin. Hypoteesi osoittautui oikeaksi vuonna 2022 tehdyissä kyselyissä, mutta pitemmällä aikavälillä asenteissa oli huomattavaa vaihtelua, johtuen kontekstisidonnaisuudesta ja erilaisista tilanteista kyselyiden ajankohtina. Ensimmäisenä tutkimuskysymyksenä tutkin, mitkä ovat aineistossa esiintyvät keskeiset tekijät, jotka erottavat Itä-Jerusalemin palestiinalaiset Länsirannan ja Gazan palestiinalaisista, sekä arabivaltioista. Toisena tutkimuskysymyksenä tutkin, kuinka Itä-Jerusalemin palestiinalaisten myönteiset asenteet voivat edistää rauhaa palestiinalaisalueiden ja arabivaltioiden suhteessa Israeliin ja juutalaisiin. Vastauksena ensimmäiseen tutkimuskysymykseen, Itä-Jerusalemin erityispiirre ilmenee laaja-alaisissa myönteisissä asenteissa Israelia ja juutalaisia kohtaan, sekä myönteisissä asenteissa rauhaa edistävää toimintaa kohtaan. Vastauksena toiseen tutkimuskysymykseen, vuonna 2022 tehtyyn kyselyyn pohjautuen, enemmistö Itä-Jerusalemin palestiinalaisista kokee itsensä osaksi Israelilaista yhteiskuntaa. Palestiinalaiskysymys on heille tärkeä, mutta moraalinen este ohjaa heitä väkivallan sijaan rauhanomaisen ratkaisun suuntaan. Moraalinen este on kuitenkin kontekstista riippuvainen ja tästä syystä rauhaa edistävän Israelin valtion toiminnan on oltava väkivaltaa ja yhteiskunnan ulkopuolelle sulkemista välttävää. Israel voi vaikuttaa palestiinalaisten ja arabivaltioiden asenteisiin omilla toimillaan, osoittamalla pidättyväisyyttä ja tahtoa rauhaan konkreettisten tekojen kautta.
-
(2024)Tutkielmassani tarkastelen irakilaisten yliopisto-opiskelijoiden näkemyksiä koulutuksen merkityksestä ja sen vaikutuksesta heidän mahdollisuuksiinsa yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa. Pohdin erityisesti 2000-luvun alun ja sen jälkeisen ajan konfliktien vaikutusta näihin näkemyksiin. Tutkimuskysymykseni ovat ”miten irakilaiset yliopisto-opiskelijat kokevat koulutuksen merkityksen Irakissa?” ja ”kuinka he näkevät korkeakoulutuksen vaikuttavan heidän mahdollisuuksiinsa elää ja työskennellä heidän omassa yhteiskunnassaan?” Analysoin kyselytutkimuksella keräämääni aineistoa sisältöanalyysin keinoin, inhimillisen turvallisuuden ja sosiologian teorioita hyödyntäen. Tuon tutkielmassani esiin koulutuksen ja konfliktien välisen yhteyden osatekijänä, joka voi vaikuttaa korkeakouluopiskelijoiden näkemyksiin heidän vaikuttamismahdollisuuksistaan. Tutkielmani tulokset nostavat esiin Irakin koulutusjärjestelmän selviä heikkouksia, kuten korruptiota ja opetuksen heikkoa laatua, joita myös aiempi tutkimus on havainnut. Tutkielmani avaa kuitenkin uusia näkökulmia irakilaisten korkeakouluopiskelijoiden asenteisiin ja kokemuksiin koulutuksen ja konfliktien kontekstissa. Tutkielmani odottamattoman myönteiset tulokset paljastavat ristiriitoja irakilaisten opiskelijoiden kokemuksista. Kokonaisuudessaan tutkielmani osoittaa koulutuksen ja konfliktien tutkimuksen merkityksen ja tarjoaa syvempää ymmärrystä siitä, miten korkeakoulutus voi edistää yhteiskunnallista muutosta konflikteista kärsineissä yhteiskunnissa.
-
(2022)Syftet med denna magisteravhandling har varit att utreda finska högerpolitikers relation till den iranska oppositionsgruppen Mujahedin-e Khalq (MeK). Studien genomfördes med avstamp i den kvalitativa forskningstraditionen och det empiriska materialet samlades in med kvalitativa forskningsintervjuer med en före detta europaparlamentariker och en tidigare minister och riksdagsledamot. Som komplement har en materialbaserad innehållsanalys gjorts av andra politikers tal, intervjuer, pressmeddelanden och blogginlägg. Följande forskningsfrågor har besvarats: 1. Hur uppfattar finska politiker MeK som grupp? 2. Hur, och med vilka argument, motiverar finska politiker sitt samarbete med MeK? Som underfråga har studien besvarat frågan om vad ovanstående faktorer förklarar om MeK:s internationella lobbning gentemot finska politiker. Studiens resultat visar att finska högerpolitiker uppfattar MeK som en människorättsgrupp och officiell oppositionsgrupp som i varierande grad jobbar för följande frågor: mänskliga rättigheter, kvinnor- och barns rättigheter och motsättning av dödsstraff i Iran. Vidare visar studien att MeK i vissa fall även uppfattas som en förespråkare av liberal marknadspolitisk agenda med fokus på fri handel. De faktorer som mest inverkat på denna uppfattning är det förtroende andra politiker och kollegor gett gruppen. Kritik beträffande MeK har inte påverkat politikernas syn på gruppen i någon större utsträckning, och studien visar att politikerna, trots sitt samarbete med MeK, inte känner till gruppen eller dess bakgrund på en djupare nivå. Motiven bakom finska högerpolitikers samarbete med MeK är synen på situationen i Iran och viljan att arbeta för mänskliga rättigheter, men även gruppens europeiska värderingar har motiverats som en bidragande faktor för samarbete. Överlag sågs samarbetet med MeK som världsförbättring och tillgång på information. För politikerna har MeK:s lobbning och till den hörande kommunikation tagit sig i uttryck på liknande sätt såväl nationellt som på EU-nivå, och studien visar att MeK:s lobbningsargument varit samma i början på 2000-talet som under 2020-talet. Gruppens lobbning har byggt på inofficiell lobbning och ägt rum utanför de offentliga beslutsfattarprocesserna med syfte att påverka till exempel attityden mot Iran.
-
(2023)The humanitarian crisis caused by the Syrian civil war has resulted in millions becoming refugees, most of whom are women and girls. Out of all countries, Lebanon hosts the largest number of refugees per capita. Lebanese policies have been generally marked by state absenteeism and the exclusion of Syrians. The policies together with the economic crisis in Lebanon have resulted in most of the refugees living in the country informally and in dire socioeconomic situation. The objective of this thesis is to look at gender-based violence against Syrian refugee women and girls in Lebanon through a feminist political economy framework. This is done through analyzing interviews conducted with Lebanese experts and triangulating the data with existing academic and non-academic research. The Lebanese exclusionary policies, the political economy of the country, and the patriarchal structures expose Syrian women to socioeconomic violence and create a pool of people who are vulnerable to exploitation, violence, and unfree labour. Said factors also lead to resorting to negative coping strategies, such as survival sex, child marriage, and entering precarious work conditions. There is an interconnection of acceptance of violence, patriarchal norms, and institutional structures that all heighten the risk of IPV for Syrian refugee women. While women feel empowered by their access to resources through work, the risk of IPV grows as men are unable to fulfil their roles as the ideal masculine breadwinner and develop violent masculinities as an answer to marginalization. Syrian families, and sometimes girls themselves, resort to child marriage to seek protection and ease the financial constraints, which further keeps girls in the cycle of poverty and violence. Syrian women and girls face multiple forms of gender-based violence in Lebanon. The violence has a material basis which is accelerated by the socioeconomic situation and Lebanon's approach to the refugee crisis. The patriarchal structures that persist in the Syrian and Lebanese societies heighten women's vulnerability to violence and normalise it. The socioeconomic situation and the patriarchal values are upheld by the state policies and structures that fail to provide adequate protection to refugees and women, leading to marginalisation and giving space to actors, such as employers and landlords, who use the situation for their own benefit. Instead of looking at violence women and girls face as separate incidents, it is more useful to look at the continuums of violence that are present in the Syrian women and girls’ lives.
-
(2022)This Master’s thesis researches the hybrid national identities of the Iraqi-originated second generation as well as what kind of support the upper secondary education history teaching gives to them. I scrutinised national identities from the individual as well as collective perspectives, and throughout the study, the scrutiny was defined by the concept of hybridity. By hybridity, I mean the dynamicity, multiplicity, and situationality of identities. Along with hybridity, the study was accompanied by the concept of intersectionality, which pays attention not only to the multiplicity of the identities but also to the power relations between them. I scrutinised history teaching as a tool to transmit hegemonic narratives, which build the national identity as well as pass on the values and beliefs related to the national identity. I wanted to find out, how the history teaching and its narratives that had been stated as Eurocentric and concentrated on white Finnishness, could support the multiple identities of the Iraqi-originated second generation. I carried out the fieldwork with interviews. Three adolescents took part in the interviews, and their backgrounds represented the ethnic diversity of Iraq. First I interviewed the participants twice in individual interviews, and finally we carried out a common group and feedback discussion. The interviews were carried out in the years 2021–2022. Antiracism was the methodological guideline of the study, and in practice it meant the inclusion of the participants in the study process, making visible the power structures related to the study as well as the critical scrutiny of the researcher’s own position. I analysed the interview material using theory-guided content analysis. The study results showed that the concepts of hybridity and intersectionality are well applied not only to the national identities of the participants but also to the national identities produced by history teaching. The participants identified with the hegemonic narratives of Finnish history in history teaching regardless of whether they identified themselves as Finnish or not. Nevertheless, the other dimensions of the participants’ national identities were left without construction material due to the Eurocentric approach as well as focusing on the white Finnishness in the history teaching. Along with the information it transmits to the individual, history teaching affects identities by shaping the society’s idea of general knowledge as well as the possible identities of the individuals. When it comes to teaching, the participants missed multiplicity and multiperspectivity that they applied themselves to some extent due to their background and inner circles. Based on the analysis, I finally drafted ideas on history teaching that would transmit hybrid narratives instead of hegemonic narratives. Hybrid narratives would allow bringing forth the dynamicity and multiplicity of national identities, but at the same time, they would enable historical comparison better. In addition to that, supporting identities in history teaching would require discussing identities in the lessons: sharing different views and making own position visible.
-
(2022)Tutkielmani aihe on messiaaninen juutalaisuus, jota tarkastelen Israelin valtion kontekstissa. Tarkastelun kohteena ovat israelilaisten sanomalehtien messiaanisista juutalaisista luomat representaatiot ja niissä tapahtuneet muutokset aikavälillä 1977–2020. Aineistoni koostuu 282 israelilaisissa sanomalehdissä julkaistusta artikkelista. Toteuttamani media-analyysi on kolmivaiheinen kehysanalyysi. Aluksi kategorisoin aineiston, minkä jälkeen tein suppean tilastollisen analyysin. Analyysin edellisten vaiheiden ohjaamana tein lopuksi kvalitatiivisen kehysanalyysin. Tutkielman tulosten mukaan messiaaniset juutalaiset on esitetty Israelin valtakunnallisissa sanomalehdissä toisinaan joukkona, joka uhkaa yhteiskunnan rauhaa ja juutalaisen kansan yhtenäisyyttä ja toisinaan hyväntahtoisena ja elämäntavoiltaan esimerkillisenä uskonnollisena vähemmistönä. Heistä on kerrottu ylivoimaisesti eniten heidän kohtaamansa vastustuksen ja ongelmien kautta. Tapausten joukossa on konkreettisten hyökkäyksien lisäksi syrjintään, lähetystyön vastustamiseen ja maahanmuuton haasteisiin liittyviä aiheita. Uutisoinnissa on korostettu vastakkainasettelua, tilanteiden jännittyneisyyttä ja kristinuskon ja juutalaisuuden välisiä negatiivisia historiallisia assosiaatioita. Toisaalta messiaanisia juutalaisia vastustavia osapuolia on myös kritisoitu, ja toimittajat ovat painottaneet suvaitsevaisuutta ja arvostelleet Israelin uskonnonvapaustilannetta. Monet messiaaniset juutalaiset yksilöt ovat saaneet äänensä sanomalehdissä kuuluville, mutta heitä on myös kuvattu lokeroivilla, stereotyyppisillä ja epäluuloisilla määritelmillä. Lisäksi sanomalehdissä on kerrottu Israelin lainsäädännön ja muiden israelilaisten toiminnan vaikutuksista messiaanisten juutalaisten valintoihin ja elämäntapoihin. Aineistossa näkyy joitakin muutoksia messiaanisten juutalaisten representaatioissa noin 40 vuoden aikana. Aineiston jälkipuoliskolla sanomalehdissä on oltu aiempaa kiinnostuneempia messiaanisista juutalaisista yhteisöistä ja yksilöistä sekä messiaanisesta juutalaisuudesta ilmiönä. Israelissa voimakkaasti vastustettavaa lähetystyötä ei toisaalta ole yhdistetty messiaanisiin juutalaisiin yhtä vahvasti kuin aiemmin. Messiaanisten juutalaisten määrällisen lisääntymisen myötä israelilaiset sanomalehdet ovat alkaneet aiempaa useammin esittää heidät osana Israelin juutalaista kansaa, mutta ei uskonnoltaan juutalaisina.
-
(2023)Muslim majority countries such as Egypt, Pakistan, and Jordan in the beginning of the second millennium introduced a new form of judicial khulʿ divorce where the husband’s consent is not required, and the divorce is issued by the court on the condition that the wife relinquishes her dower and post-divorce financial dues such as ʿidda maintenance. In European countries where many Muslims also reside, divorce laws are regulated differently from the Muslim majority states. Hence, Muslims in these societies navigate between two legal systems, one being a religious legal system and the other a secular legal framework. The distinction between the two systems is that Islamic law is not always recognized by the European state authorities. This study draws on data collected through thematic interviews with three Finnish women who have secured their divorce through khulʿ. I also rely on interviews with six members of mosque family dispute resolution who carry out mediation and arbitration in Muslim family disputes, including khulʿ divorce cases. The purpose is to examine how khulʿ is practiced in a secular society and how the understanding of family dispute mediators and divorcees resembles or differs from the juristic construction of khulʿ and its current application in codified Muslim family laws. The study sheds light on the lived realities of Muslim women seeking a unilateral religious divorce in Finland, where Muslim family law is not codified and where most divorces are conducted on the basis of mutual agreement of the spouses. It also sheds light on how family dispute mediators conclude khulʿ in mosques and highlights how interpretations and practices of khulʿ are gendered by focusing on the contestations over khulʿ in relation to issues such as the monetary compensation paid by the wife and the husband's consent. The results of the study provide insight into why some Muslim women choose to end their marriage through khulʿ and how they navigate or reconcile Islamic law with state law. The findings also provide unique insight into khulʿ practices in mosques and the many strategies they adopt to conclude successful khulʿ divorces. The data collected for this study shows how three mosques required the husband's consent, while the fourth did not. Interestingly, the reason for requiring the husband’s consent was the same across all mosques, and they all highlighted the challenges of not having the legal authority to grant state-recognized divorces. My data shows how women with fault-based reasons resort to khulʿ divorce, although it is a form of divorce that can be secured without any fault-based grounds. The reasons that led the women I interviewed to seek khulʿ divorce varied. The reasons included the husband's gambling addiction, husband's failure to support, and psychological and physical abuse. The findings also reveal how support networks, women’s knowledge of their divorce rights, and the lack of a formal legal system applying Islamic family law have a major impact on women's choices. Women without knowledge of their rights or community or family support networks have no choice but to resort to different solutions such as "forum or imam shopping". This study contributes to research-based knowledge of the workings of uncodified Islamic family law in Europe, and particularly on divorce. Specifically, it adds to the existing studies on Muslim family practices and Islamic law in Finland, focusing on no-fault divorce known as khulʿ which has not yet been studied.
-
(2023)Tutkin tässä maisterintutkielmassa haastattelumenetelmällä Suomessa asuvien irakilaistaustaisten nuorten aikuisten elämässä esiintyviä keskeisiä ryhmäidentiteettejä. Tutkimuksessa analysoin haastateltavien kertomuksista nousevia teemoja liittyen heidän kansalliseen- ja uskonnolliseen identiteettiinsä. Tutkimusaineistoni koostuu viidestä puolistrukturoidusta yksilöhaastattelusta. Haastatteluun osallistui viisi 23–28- vuotiasta ensimmäisen ja toisen sukupolven irakilaistaustaista Suomessa asuvaa nuorta aikuista. Informanttieni valinnan kriteereinä olivat irakilais- ja muslimitausta. Tutkimus on laadullinen ja pyrkii nostamaan esille haastateltavien henkilökohtaisia kokemuksia ja mielipiteitä niitä mitenkään yleistämättä koskemaan koko Suomessa asuvaa irakilaisyhteisöä kohtaan. Haastattelemani muslimi- ja irakilaistaustaisten Suomessa asuvien nuorten aikuisten narratiiveissa ilmenee vahva uskonnollinen identiteetti ja toisaalta lähes kaikilla identifioituminen suomalaiseen kansalliseen identiteettiin on heikkoa. Kieli on uskonnon ohella yksi merkittävistä identifioitumisen perusteista eri kansallisiin identiteetteihin. Kokemus ryhmäidentiteetteihin kuulumisesta ei korreloi kaikkien kohdalla keskenään, mikä näyttäytyy joko vahvana identifioitumisena tai heikkona identifioitumisena kaikkiin ryhmäidentiteetteihin.
-
(2023)Kenya’s education system and Kenyan teachers are confronted with growing diversity in classrooms and the hierarchies that come along with it (Möllendorff 2022). As role models for future teachers, a lot of responsibility is placed on the shoulders of Kenyan teacher educators to train pre-service competent to face these challenges and become reflective professionals (see Moloney & Turunen 2019). Religious diversity and religious freedom, in particular, have been a very discussed topic during the last decade. Religious and worldview competence, thus, becomes necessary for teachers. This competence concerns attitudes, knowledge, and skills for encountering and interacting with religious and worldview diversity. The aim of this research is to investigate the religious and worldview competence of the teacher trainers who participated in the TOTEMK-project’s fourth training during winter 2022-2023. My goal is to find out what knowledge, attitudes, and skills in relation to religious and worldview competence the studied teacher trainers have. Additionally, I am interested in finding out how the TOT4 training lectures and materials speak to the model of religious and worldview competence and if the teacher educators share more views related to the theme after the training. The theoretical framework is based on studies addressing religious and intercultural competence. Following Darla Deardorff’s (2006) model of intercultural competence and other studies about religious and worldview competence, I adapted a new model of religious and worldview competence to support the research. The study was conducted following case study strategy (see Yin 2009). The research data was gathered by two questionnaires. The materials of the TOTEMK-training were also used as qualitative data. The data analysis methods were thematic analysis and participant observation. The data reveals that the studied teacher trainers had a lot to say in relation to religious and worldview diversity and they were aware of the issues concerning the theme already prior to the training. Based on the findings, the interlocutors have a good overall knowledge of religious and worldview diversity. The findings suggest that their attitudes generally are quite positive towards religious and worldview diversity, while some interlocutors expressed reserved attitudes towards certain religions and worldviews. Some of the participants were able to express having important skills in relation to religious and worldview competence. According to the analysis, the training presentations reflected well on the model of religious and worldview competence. Based on the teacher trainers’ self reporting, the training enhanced their awareness of religious and worldview diversity and awoke new views concerning the theme. In the future, the findings of the study could be used to create a more profound study for a longer period of time and combining together different versatile study methods such as observation, interviews and self-reporting.
-
(2021)Radikaali-islamistisen terroristijärjestö Isisin niin sanottu kalifaatti kukistui alkuvuodesta 2019 Syyriassa. Kalifaatin jäljiltä alueella oli tuhansia ulkomaalaisia, jotka olivat matkustaneet Syyrian ja Irakin konfliktialueelle 2010-luvun aikana. Heidän joukossaan oli 11 suomalaista naista ja heidän lapsensa, jotka päätyivät Syyriassa sijaitsevalle al-Holin leirille. He olivat valtavan mediahuomion kohteena loppuvuodesta 2019. Julkisessa keskustelussa kiisteltiin siitä, onko Suomi velvollinen auttamaan al-Holin leirillä olevia naisia ja heidän lapsiaan. Maisterintutkielma analysoi tapoja, joilla al-Holin naisten suhdetta Isisiin ja toimijuutta kuvattiin Helsingin Sanomissa. Erityisesti tarkastellaan, miten sukupuoli vaikutti tapaan, jolla naisten roolia järjestössä kehystettiin. Terroristiseen toimintaan kytkeytyvien naisten kuvaamisesta on tehty kansainvälistä tutkimusta. Myös Syyriaan ja Irakiin lähteneiden naisten mediakuvauksia on tutkittu maailmalla. Aiemman tutkimuksen perusteella tiedetään, että naisten osallistuminen poliittiseen väkivaltaan mielletään poikkeukselliseksi tai jopa luonnottomaksi. Naisten toimintaa kuvaillaan eri tavoin kuin miesten. Sitä selitetään usein ammentamalla erilaisista sukupuoleen liittyvistä stereotypioista. Tyypillistä on, että naisten toimijuutta ja toiminnan poliittisia motiiveja häivytetään. Heidän osallistumistaan poliittiseen väkivaltaan selitetään esimerkiksi henkilökohtaisilla syillä tai naisten kuvaillaan joutuneen manipuloinnin uhreiksi. Tutkielma peilaa aiemmin tehtyä tutkimusta suomalaiseen uutiskontekstiin. Aineistona toimivat Helsingin Sanomien printtilehdessä ja verkkosivuilla joulukuussa 2019 julkaistut jutut. Kaikkiaan artikkeleita oli 72. Tutkielmassa analysoidaan kehyksiä, joita al-Holin naisten toimijuuteen ja sukupuoleen liitettiin. Menetelmänä kehysten tutkimisessa toimi sisällönanalyysi. Tutkielma toteaa, että julkisen keskustelun päähuomio oli joulukuussa 2019 al-Holin ympärille syntyneessä poliittisessa kuohussa. Siksi naisten taustoja ja toimintaa Isisin valtiokokeilussa käsiteltiin tiiviisti suhteessa aiheesta julkaistuun suureen juttumäärään. Usein jutuissa naisten roolia kehystettiin Isisissä lyhyesti. Naisten roolin kuvaamiseen ei ollut lehdessä myöskään yhtä vakiintunutta tapaa. Naisten annettiin ymmärtää olleen lähellä Isisiä esimerkiksi vaimoina tai kalifaatin asukkaina kuvaamatta heitä järjestön varsinaisiksi toimijoiksi. Toisaalta lähes yhtä usein jutuissa oli viittauksia aktiiviseen toimijuuteen, kuten esimerkiksi naisten rooliin Isisin tukitoiminnassa. Sen sijaan viittauksia väkivaltaan osallistumisen mahdollisuuteen oli hyvin harvoin. Muutamissa jutuissa Isisiin liittyvää kehystä ei ollut lainkaan. Naisten suhdetta Isisiin ja toimijuutta kehystettiin varovaisemmin kuin miesten, joihin viitattiin aineistossa usein suoraan Isisin taistelijoina. Vaikka naisten roolia saatettiin kuvata tiiviisti, heidän annettiin toisaalta hyvin usein ymmärtää olevan turvallisuusuhka. Naisten mahdollista auttamista Suomeen perusteltiin heidän lastensa pelastamisella. Lasten oikeudet menivät siis useimmiten uhkan edelle. Juuri lapsista puhuttaessa naisten toimijuus korostui, sillä heidän kuvailtiin olevan vastuussa päätymisestään konfliktialueelle toisin kuin lasten. Toimijuuden esittäminen oli siis myös kontekstisidonnaista. Naisten äitiys korostui usein jutuissa, mikä on tyypillistä naisten kohdalla aiemmankin tutkimuksen valossa. Tutkielma vahvistaa aiemman tutkimuksen viitteitä siitä, että terroristiseen toimintaan kytkeytyvien miesten ja naisten toimintaa kuvataan eri tavoin. Lehden kuvauksissa oli kuitenkin erilaisia vivahteita.
Now showing items 1-15 of 15