Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by study line "Mellanösternstudier, islamstudier och judaistik"

Sort by: Order: Results:

  • Juntunen, Samuli (2022)
    Tutkielmassa tarkastellaan Israelin ja kahden arabimaan, Yhdistyneiden Arabiemiirikuntien ja Bahrainin välisen Abraham-sopimuksen herättämiä reaktioita jälkimmäisten naapurimaassa, Saudi-Arabiassa. Sopimus loi diplomaattisuhteet mainittujen maiden välille ja rikkoi siten arabimaailmassa pitkään jatkuneen perinteen olla olematta virallisesti tekemisissä Israelin kanssa. Saudi-Arabia puolestaan on merkittävä poliittinen vaikuttaja Lähi-idässä ja kahden sopimuksen tehneen emiirikunnan läheinen liittolainen. Siten sen näkemyksillä asiassa on sekä merkitystä että mielenkiintoa. Käytännön tutkimuskohteena ovat maan suurissa sanomalehdissä julkaistut kirjoitukset aiheesta, sekä lehtien omat toimitetut artikkelit että lukijoiden mieli-pidekirjoitukset. Kirjoitusten pohjalta tehdään päätelmiä maan hallinnon asennoitumisesta sopimukseen. Taustaoletus on se että lehtien toimitetut artikkelit heijastavat jotenkin hallinnon linjaa, kuten monissa autoritaarisen hallinnon maissa on tapana. Toisaalta mielipidekirjoitukset kertovat yksityisten kansalaisten näkemyksistä Israelin ja arabimaiden lähentymisen suhteen ja avartavat täten kuvaa tämän kehityksen aiheuttamista reaktioista näissä maissa. Eräs tutkielman tavoitteista onkin tarkastella sananvapauden tilaa Saudi-Arabiassa, sekä median että sen kuluttajien osalta. Teoreettisena viitekehyksenä tutkielmassa sovelletaan konstruktionistista kansainvälisten suhteiden teoriaa. Sen lähtökohtana on valtion yhteiskunnallinen identiteetti, josta käsin sen poliittista käyttäytymistä tarkastellaan. Vertauskohtana on inhimillinen yksilöidentiteetti. Teorian juuret ovat täten sosiaali- psykologiassa mutta sitä on muokattu paremmin politiikan ja valtioiden kansainvälisten suhteiden tutkimukseen sopivaksi. Tämän tutkielman kannalta keskeiset alan teoreetikot ovat Michael Barnett ja Alexander Wendt. Arabimaiden identiteetti on kokenut muutoksia koko niiden itsenäisyyden ajan. Syynä ovat olleet erilaiset konfliktit joihin maat ovat ajautuneet, pitkälti Lähi-idän ei-arabialaisten maiden kanssa. Konfliktien seurauksena ne ovat joutuneet arvioimaan uudestaan suhdettaan toisiinsa ja mainittuihin muihin maihin, siis luomaan uudestaan oikeaoppisen arabismin normit. Julkilausumattomana päämääränä on ollut arabi-maailman poliittinen yhtenäisyys. Jokaisen konfliktin ja sitä seuranneen arvokeskustelun myötä tällainen yhtenäisyys on kuitenkin vähentynyt ja monet maat ovat alkaneet luoda kahdenkeskisiä suhteita alueen ei-arabialaisiin maihin. Abraham-sopimus kuuluu luontevasti tällaisten poliittista epäjärjestystä arabimaailmassa aiheuttaneiden tapahtumien sarjaan. Tutkielmassa vertaillaan tilannetta ennen ja jälkeen sopimuksen syntyä sekä sen aiheuttamia reaktioita arabimaiden hallinnoissa ja yksityisissä kansalaisissa. Aineiston perusteella on ilmeistä, että maiden yhtenäisyys ei ole paljon kasvanut Israelin ja parin Persianlahden emiirikunnan lähentymisen seurauksena. Pikemminkin hajaantuminen on jatkunut entiseen malliin. Monet Saudi-Arabian kansalaisetkin tuntuvat kannattavan maansa suhteiden normalisointia Israelin kanssa vaikka eivät sitä suoraan kirjoituksissaan sano. Maan virallinen asema Lähi-idän maiden yhteisössä tekee tämän kuitenkin vaikeaksi. Tutkimuksen tulokset osoittavat myös että Saudi-Arabian perinteinen lehdistö on lojaali maan hallinnolle ja heijastaa varsin uskollisesti sen poliittista linjaa. Toisaalta yksityisillä kansalaisilla on varsin suuri vapaus ilmaista mielipiteensä lehtien palstoilla, tietyin rajoituksin. Ajoittain on vaikea havaita minkäänlaista eroa mielipidekirjoituksiin muiden, demokraattisempien maiden lehdissä. Sikäli maan huono maine sanan-vapauden suhteen ei ole täysin perusteltu. Kirjoitukset osoittavat, että Saudi-Arabian kansalaiset ja toimittajat tuntevat hyvin Lähi-idän monimutkaiset poliittiset olosuhteet ja voivat kirjoittaakin niistä suhteellisen vapaasti, varsinkin yksityiset kansalaiset. Toimittajat joutuvat tietysti valitsemaan sanansa huolellisemmin. Sikäli Saudi-Arabian media ei suuresti poikkea minkä tahansa maan vastaavasta.
  • Menard, Haru (2022)
    Abstract Faculty of Arts Master’s Programme in Area and Cultural Studies, Middle Eastern Studies Haru Menard Family and nation as thought and lived by young LGBQ+ adults in Lebanon Master’s thesis May 2022 48 pages Keywords: Lebanon, family studies, post-colonialism, LGBTQ Supervisor: Hannu Juusola Abstract: While the idea of the Middle Eastern family is often invoked as an orientalist stereotype, the local everyday family practices are less examined. Similarly, a wealth of literature on Middle Eastern nationalisms and nation-states exists (from ‘women’s’ perspectives and otherwise). Yet ethnographic research on how local people negotiate identity and belonging in their daily interactions vis á vis the state has remained scarce until recently. This empirical research contributes to the growing body of research on contemporary everyday practices of family and kinship in the Middle East. In this thesis I study the Middle Eastern family and nation in Lebanon as conceptualised and practiced by local young adults who identify as LGBQ+ (Lesbian, Gay, Bi, Queer or other). I focus on the family and nation as historically constructed (tradition vs. present), politically applied (East vs. West) and yet corporeally and socially lived everyday practices. Family as a social category both maintains and has the power to challenge the social order. I approach “family” and “nation” from the vantage point of marginalised LGBQ+ persons in Lebanon, because I argue that they inhabit the double position of being rooted in the local socio-political order, while also resisting and reformulating it from the inside. Guided by postcolonial theory and methodology, my methodological aims are to reflexively explore how researcher positionality informs my research. Theoretically I aim to shed light on the young Lebanese LGBQ+ adults’ ways of negotiating everyday family and national belonging in Lebanon, as well as analyse at how they actively construct their future in Lebanon. My data consists of thirteen ethnographic conversations with Beirutian LGBQ+ young adults. Methodologically, the conversations were informed by post-colonial approaches to knowledge production and researcher positioning, while the data was analysed using a narrative method. In our conversations the participants described their social lives from multiple perspectives, including personal reflections about Lebanese sectarianism, norms and values as well as the recent developments in Lebanese society. They highlighted the need for a more just society that would be freed of sectarian loyalties as a basis for material wellbeing and civil rights. They often positioned themselves in places of in-betweenness, both in terms of personal identity constructions and politically, as this allowed them room to navigate the diverse and ever-changing socio-material circumstances. They creatively and in a multi-sited fashion engaged with the social and material resources available to them in the Lebanese state by refusing to identify with discourses of cultural authenticity as well as those of the “gay international”.
  • Hindström, Wilhelmina (2022)
    Syftet med denna magisteravhandling har varit att utreda finska högerpolitikers relation till den iranska oppositionsgruppen Mujahedin-e Khalq (MeK). Studien genomfördes med avstamp i den kvalitativa forskningstraditionen och det empiriska materialet samlades in med kvalitativa forskningsintervjuer med en före detta europaparlamentariker och en tidigare minister och riksdagsledamot. Som komplement har en materialbaserad innehållsanalys gjorts av andra politikers tal, intervjuer, pressmeddelanden och blogginlägg. Följande forskningsfrågor har besvarats: 1. Hur uppfattar finska politiker MeK som grupp? 2. Hur, och med vilka argument, motiverar finska politiker sitt samarbete med MeK? Som underfråga har studien besvarat frågan om vad ovanstående faktorer förklarar om MeK:s internationella lobbning gentemot finska politiker. Studiens resultat visar att finska högerpolitiker uppfattar MeK som en människorättsgrupp och officiell oppositionsgrupp som i varierande grad jobbar för följande frågor: mänskliga rättigheter, kvinnor- och barns rättigheter och motsättning av dödsstraff i Iran. Vidare visar studien att MeK i vissa fall även uppfattas som en förespråkare av liberal marknadspolitisk agenda med fokus på fri handel. De faktorer som mest inverkat på denna uppfattning är det förtroende andra politiker och kollegor gett gruppen. Kritik beträffande MeK har inte påverkat politikernas syn på gruppen i någon större utsträckning, och studien visar att politikerna, trots sitt samarbete med MeK, inte känner till gruppen eller dess bakgrund på en djupare nivå. Motiven bakom finska högerpolitikers samarbete med MeK är synen på situationen i Iran och viljan att arbeta för mänskliga rättigheter, men även gruppens europeiska värderingar har motiverats som en bidragande faktor för samarbete. Överlag sågs samarbetet med MeK som världsförbättring och tillgång på information. För politikerna har MeK:s lobbning och till den hörande kommunikation tagit sig i uttryck på liknande sätt såväl nationellt som på EU-nivå, och studien visar att MeK:s lobbningsargument varit samma i början på 2000-talet som under 2020-talet. Gruppens lobbning har byggt på inofficiell lobbning och ägt rum utanför de offentliga beslutsfattarprocesserna med syfte att påverka till exempel attityden mot Iran.
  • Hautsalo, Aino (2022)
    This Master’s thesis researches the hybrid national identities of the Iraqi-originated second generation as well as what kind of support the upper secondary education history teaching gives to them. I scrutinised national identities from the individual as well as collective perspectives, and throughout the study, the scrutiny was defined by the concept of hybridity. By hybridity, I mean the dynamicity, multiplicity, and situationality of identities. Along with hybridity, the study was accompanied by the concept of intersectionality, which pays attention not only to the multiplicity of the identities but also to the power relations between them. I scrutinised history teaching as a tool to transmit hegemonic narratives, which build the national identity as well as pass on the values and beliefs related to the national identity. I wanted to find out, how the history teaching and its narratives that had been stated as Eurocentric and concentrated on white Finnishness, could support the multiple identities of the Iraqi-originated second generation. I carried out the fieldwork with interviews. Three adolescents took part in the interviews, and their backgrounds represented the ethnic diversity of Iraq. First I interviewed the participants twice in individual interviews, and finally we carried out a common group and feedback discussion. The interviews were carried out in the years 2021–2022. Antiracism was the methodological guideline of the study, and in practice it meant the inclusion of the participants in the study process, making visible the power structures related to the study as well as the critical scrutiny of the researcher’s own position. I analysed the interview material using theory-guided content analysis. The study results showed that the concepts of hybridity and intersectionality are well applied not only to the national identities of the participants but also to the national identities produced by history teaching. The participants identified with the hegemonic narratives of Finnish history in history teaching regardless of whether they identified themselves as Finnish or not. Nevertheless, the other dimensions of the participants’ national identities were left without construction material due to the Eurocentric approach as well as focusing on the white Finnishness in the history teaching. Along with the information it transmits to the individual, history teaching affects identities by shaping the society’s idea of general knowledge as well as the possible identities of the individuals. When it comes to teaching, the participants missed multiplicity and multiperspectivity that they applied themselves to some extent due to their background and inner circles. Based on the analysis, I finally drafted ideas on history teaching that would transmit hybrid narratives instead of hegemonic narratives. Hybrid narratives would allow bringing forth the dynamicity and multiplicity of national identities, but at the same time, they would enable historical comparison better. In addition to that, supporting identities in history teaching would require discussing identities in the lessons: sharing different views and making own position visible.
  • Zidan, Aishi (2021)
    Radikaali-islamistisen terroristijärjestö Isisin niin sanottu kalifaatti kukistui alkuvuodesta 2019 Syyriassa. Kalifaatin jäljiltä alueella oli tuhansia ulkomaalaisia, jotka olivat matkustaneet Syyrian ja Irakin konfliktialueelle 2010-luvun aikana. Heidän joukossaan oli 11 suomalaista naista ja heidän lapsensa, jotka päätyivät Syyriassa sijaitsevalle al-Holin leirille. He olivat valtavan mediahuomion kohteena loppuvuodesta 2019. Julkisessa keskustelussa kiisteltiin siitä, onko Suomi velvollinen auttamaan al-Holin leirillä olevia naisia ja heidän lapsiaan. Maisterintutkielma analysoi tapoja, joilla al-Holin naisten suhdetta Isisiin ja toimijuutta kuvattiin Helsingin Sanomissa. Erityisesti tarkastellaan, miten sukupuoli vaikutti tapaan, jolla naisten roolia järjestössä kehystettiin. Terroristiseen toimintaan kytkeytyvien naisten kuvaamisesta on tehty kansainvälistä tutkimusta. Myös Syyriaan ja Irakiin lähteneiden naisten mediakuvauksia on tutkittu maailmalla. Aiemman tutkimuksen perusteella tiedetään, että naisten osallistuminen poliittiseen väkivaltaan mielletään poikkeukselliseksi tai jopa luonnottomaksi. Naisten toimintaa kuvaillaan eri tavoin kuin miesten. Sitä selitetään usein ammentamalla erilaisista sukupuoleen liittyvistä stereotypioista. Tyypillistä on, että naisten toimijuutta ja toiminnan poliittisia motiiveja häivytetään. Heidän osallistumistaan poliittiseen väkivaltaan selitetään esimerkiksi henkilökohtaisilla syillä tai naisten kuvaillaan joutuneen manipuloinnin uhreiksi. Tutkielma peilaa aiemmin tehtyä tutkimusta suomalaiseen uutiskontekstiin. Aineistona toimivat Helsingin Sanomien printtilehdessä ja verkkosivuilla joulukuussa 2019 julkaistut jutut. Kaikkiaan artikkeleita oli 72. Tutkielmassa analysoidaan kehyksiä, joita al-Holin naisten toimijuuteen ja sukupuoleen liitettiin. Menetelmänä kehysten tutkimisessa toimi sisällönanalyysi. Tutkielma toteaa, että julkisen keskustelun päähuomio oli joulukuussa 2019 al-Holin ympärille syntyneessä poliittisessa kuohussa. Siksi naisten taustoja ja toimintaa Isisin valtiokokeilussa käsiteltiin tiiviisti suhteessa aiheesta julkaistuun suureen juttumäärään. Usein jutuissa naisten roolia kehystettiin Isisissä lyhyesti. Naisten roolin kuvaamiseen ei ollut lehdessä myöskään yhtä vakiintunutta tapaa. Naisten annettiin ymmärtää olleen lähellä Isisiä esimerkiksi vaimoina tai kalifaatin asukkaina kuvaamatta heitä järjestön varsinaisiksi toimijoiksi. Toisaalta lähes yhtä usein jutuissa oli viittauksia aktiiviseen toimijuuteen, kuten esimerkiksi naisten rooliin Isisin tukitoiminnassa. Sen sijaan viittauksia väkivaltaan osallistumisen mahdollisuuteen oli hyvin harvoin. Muutamissa jutuissa Isisiin liittyvää kehystä ei ollut lainkaan. Naisten suhdetta Isisiin ja toimijuutta kehystettiin varovaisemmin kuin miesten, joihin viitattiin aineistossa usein suoraan Isisin taistelijoina. Vaikka naisten roolia saatettiin kuvata tiiviisti, heidän annettiin toisaalta hyvin usein ymmärtää olevan turvallisuusuhka. Naisten mahdollista auttamista Suomeen perusteltiin heidän lastensa pelastamisella. Lasten oikeudet menivät siis useimmiten uhkan edelle. Juuri lapsista puhuttaessa naisten toimijuus korostui, sillä heidän kuvailtiin olevan vastuussa päätymisestään konfliktialueelle toisin kuin lasten. Toimijuuden esittäminen oli siis myös kontekstisidonnaista. Naisten äitiys korostui usein jutuissa, mikä on tyypillistä naisten kohdalla aiemmankin tutkimuksen valossa. Tutkielma vahvistaa aiemman tutkimuksen viitteitä siitä, että terroristiseen toimintaan kytkeytyvien miesten ja naisten toimintaa kuvataan eri tavoin. Lehden kuvauksissa oli kuitenkin erilaisia vivahteita.