Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by study line "Sociologi"

Sort by: Order: Results:

  • Carling, Chris (2019)
    Tämä maisterintutkielma on prosessiarviointi Aggredi-ohjelmasta. Aggredi on vuodesta 2006 toiminut hanke, joka tarjoaa hoidollista työtä kodin ulkopuoliseen väkivaltaan syyllistyneille henkilöille. Prosessiarvioinnin tavoitteena on kuvata asiakastyön prosessi mahdollisimman tarkasti ja selvittää, miten hankkeen suunniteltu muoto vertautuu käytännön läpivientiin ja miten työntekijöiden kertomus työmuodosta vertautuu asiakkaiden kertomuksiin. Tämän lisäksi tutkielmassa pyritään tunnistamaan sellaisia rikoksista irtautumisen mekanismeja, joiden kautta Aggredin työmuoto on vaikuttanut asiakkaiden desistanssiin. Tutkielman aineisto kerättiin yhden työntekijöille suunnatun ryhmähaastattelun sekä kuuden pitkäaikaisen Aggredin asiakkaan haastattelun kautta. Haastattelut olivat teemahaastatteluja ja ne litteroitiin ja analysoitiin tietokoneavusteisesti. Analyysissa käytettiin faktanäkökulmaa sekä yleistä temaattista analyysimenetelmää. Hankkeen suunnitellun muodon kuvaus pohjautuu pääasiallisesti ohjelman työmuodosta tehtyyn julkaisuun. Työntekijähaastattelussa käy ilmi, että osa julkaisussa esitellyistä menetelmistä ja työtavoista ei ole työntekijöiden mukaan enää käytössä. Aineiston perusteella voidaan todeta, että hankkeen ideaalimuoto verrattuna reaaliseen toteutukseen ei kaikilta osin kohtaa, mutta perustavanlaatuiset periaatteet työskentelyssä ovat kuitenkin samat. Työmuoto toimii hyvin vapaamuotoisesti, ilman kirjattua struktuuria, mikä tekee ideaalin ja käytännön vertailun haastavaksi. Työntekijöiden ja asiakkaiden kuvailut prosessista ja työtavasta puolestaan ovat erittäin samankaltaiset, eikä mitään ristiriitaisuuksia ole havaittavissa. Molemmat ryhmät painottavat samoja tekijöitä tärkeinä työskentelyssä. Aineistosta nousee esiin neljä desistanssin mekanismia, joilla on yhteys sosiologisen kriminologian teoriaan. Keskeinen havainto tutkielmassa on, että mekanismien taustalla toimii asiakkaiden vahva henkilökohtainen motivaatio, mikä kertoo siitä, että sosiaalisen kontrollin piiriin tulemisen ehtona on heidän sisäinen muutoksensa. Aggredi ilmenee sosiaalisen kontrollin ilmentymänä, jonka sisällä toimii sosiaalisen konstruktionismin, kognitiivisten muutosten ja oppimisen mekanismit. Sosiaalinen konstruktionismi näkyy asiakkaiden uusissa narratiiveissa, joita he luovat keskusteluissa työntekijöiden kanssa ja joiden kautta he muodostavat uusia ajattelutapoja ja uudenlaista identiteettiä. Kognitiivisia muutoksia ilmentää asiakkaiden itseymmärryksen lisääntyminen, jonka kautta he alkavat muodostaa uusia ajatusratoja ja käyttäytymistapoja. Työskentelyn aikana Aggredin työntekijät opettivat asiakkaille vaihtoehtoisia keinoja aggressiivisuuden ja impulsiivisuuden hallintaan, ja oppimisen mekanismi tulee esiin näiden ratkaisumallien omaksumisen kautta. Haastatellut asiakkaat osoittavat vahvaa subjektiivista tyytyväisyyttä työmuotoon sekä vahvaa hoitositoutumista. Tutkielman havainnot tukevat kriminologista teoriaa ja tutkimusta siitä, että rikoksista irtautumisen kohdalla sisäinen muutos tapahtuu ennen rakenteellisia muutoksia sekä sitä, että sosiaaliseen kontrolliin ei integroiduta vain ulkoisesti vaan myös kognitiivisesti. Aggredin työmuoto ilmentää myös sellaisia toimintapoja, jotka on havaittu toimiviksi aiemmassa tutkimuksessa tehokkaista menetelmistä rikoksentorjuntaohjelmissa. Asiakkaiden ja työntekijöiden hyvin samankaltaiset kertomukset työmuodosta osoittavat, että hankkeen olisi mahdollista kirjata ylös jonkinlaista struktuuria työskentelymallista. Struktuurin kirjaaminen olisi hyödyllistä Aggrediin kohdistuvalle jatkotutkimukselle sekä työmuodon siirrettävyydelle.
  • Latva-Hirvelä, Markus (2022)
    Tutkielmassa pyritään ensinnäkin vastaamaan kysymykseen siitä, minkälaisia rasismin kehystämisen tapoja havaitaan Suomi24-foorumilta sekä miltä kehystäminen näyttää rasismin tutkimuskirjallisuuden valossa. Toiseksi tutkielmassa tarkastellaan aihemallinnusalgoritmin kyvykkyyttä tuottaa ”aiheita” suomalaisesta puhekielisestä keskustelufoorumista sekä voiko näitä ”aiheita” käsitellä entmanilaisina ”kehyksinä” Aineistona tutkielmassa käytetään kielipankin Suomi24-korpusta, joka on rajattu sisältämään Rasismi-keskustelualueen keskustelunavaukset kahtena ajanjaksona: 2007–2011 & 2012–2016. Aineiston analyysissä on käytetty laskennallisiin koneoppimismenetelmiin kuuluvaa aihemallinnusta. Sen tuottamat ”aiheet” on analysoitu laadullisella kehysanalyysillä entmanilaisina ”kehyksinä”. Kehyksiä arvioidaan Entmanin mukaisesti retorisena operaationa, jolla pyritään vaikuttamaan muiden toimintaan. Aihemallinnuksen tulosten perusteella molemmilta ajanjaksoilta nousseet yleisimmät kehykset on nimetty seuraavasti: ”taloudellinen taakka”, ”seksuaalirikokset & väkivaltaisuus”, ”kulttuurien yhteensopimattomuus & terrorismi” sekä ”rasismin määrittelykamppailu & sananvapaus”. Tutkielman keskeinen tulos on, että Suomi24-foorumilla Rasismi-foorumin keskustelunavaukset koskevat valtaosin ei- haluttujen maiden maahanmuuttajia, kuten somaleja tai Lähi-idän pakolaisia. Näkemykset näitä ihmisryhmiä kohtaan ovat korostuneen negatiivisia. Kehyksistä havaitaan monentyyppistä rasismia, joiden tarkoituksena vaikuttaa olevan institutionaalisen rasismin lisääminen: maahanmuuttajien sosiaalisen turvan leikkaaminen ja maahanmuuttajataustaisten ajaminen pois Suomesta. Toinen keskeinen tulos on, että aihemallinnus kykenee tuottamaan suomenkielisestä arkikielisestä aineistosta tuloksena ”aiheita”, jotka voidaan tulkita entmanilaisina kehyksinä. Kehystyksissä esiintyy vanhaa rasismia (maahanmuuttajat esitetään laiskoina, vaistojen varaisina ja väkivaltaisina), uusrasismia (islaminusko esitetään väkivaltaisena sortavana uskontona) ja arkielämän rasismia (maahanmuuttajista puhutaan pahaan, nimitellään ja loukataan). Noin viidesosa Suomi24:n käyttäjistä saapuu foorumille oppimaan uutta tietoa. Tutkielmassa tästä näkökulmasta koetaan ongelmallisena, että foorumilla puututaan vain rasismin räikeimpiin ulostuloihin. Rasismista uskalletaan yhteiskunnassa puhua vain ”turvallisilla termeillä”, joista osa on äärioikeiston itse määrittämiä. Rasistinen vihapuhe lisää epätasa-arvoista kohtelua ja suurentaa vihapuheen kohteen riskiä väkivallan uhriksi joutumisesta. Vihapuheen lisäämä polarisaatio on myös uhka koko poliittisen järjestelmän ja kulttuurin toiminnalle.
  • Tarvainen, Kai (2022)
    Huumeiden kokeilu ja käyttö ovat yleistyneet Suomessa viime vuosien aikana merkittävästi, etenkin nuoremmissa ikäryhmissä. Kokeilun ja käytön yleistyminen koskee erityisesti kannabista ja sen kokeilua. Suurella osalla kannabiskokeilut jäävät muutamaan käyttökertaan. Mutta myös muiden huumeiden käyttö on lisääntynyt Suomessa. Käytön lisääntyminen on näkynyt käytöstä johtuvien haittojen kasvuna. Viime vuosina huumesairaudet ja nuorten huumekuolemat ovat lisääntyneet. Myös huumeiden ongelmakäyttö on lisääntynyt. Tässä tutkimuksessa keskitytään nuorten päihdeongelman tarkasteluun sosiaalisten suhteiden, erityisesti lähi- ja vertaissuhteiden näkökulmasta. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää millä tavoin sosiaaliset suhteet voivat vaikuttaa päihdeongelman syntyyn, motivoida päihdemaailmasta irtautumista sekä edistää toipumista. Tutkimustehtävää lähestytään kysymällä, millä tavoin sosiaaliset suhteet vaikuttuvat päihteiden ongelmakäyttöön. Pääkysymyksen lisäksi kysytään, millaisia sosiaaliset suhteet ovat eri elämänvaiheissa olleet, ja mitä päihteiden ongelmakäyttöön kytkeytyviä ilmiöitä sosiaalisista vuorovaikutussuhteista löytyy. Tutkimusteemoja tarkastellaan kuulumisen ja yhteisöllisyyden viitekehyksissä. Tutkielman aineistona on haastatteluaineisto, joka koostuu kuuden päihdeongelmasta toipuvan nuoren haastattelusta. Narratiiviset menetelmät muodostavat tutkielman metodologisen perustan. Narratiivisille menetelmille tyypilliseen tapaan, tutkielmassa pyritään tarkastelemaan ilmiötä haastateltavien biografioihin sidottuina. Tämän tutkimuksen tulosten mukaan kiusatuksi tuleminen ja ulkopuolisuuden tunne ovat yhteydessä päihdeongelman kehittymiseen. Vertaisyhteisölliset kiinnikkeet olivat kiusatuksi tulemisen ja ulkopuolisuuden tunteen vuoksi ohuet. Syntyi kuulumisen vajeita, joihin vertaisyhteisöllisyyden ulkopuoliset päihdealakulttuurit tarjosivat vastakaikua. Uuden sosiaalisen maailman löytymisestä seurannut voimakas yhteisöllisyyden tunne oli merkittävä syvemmälle päihdemaailman sysännyt tekijä. Päihdeongelman kehittyessä ja ongelmien syvetessä päihdealakulttuurit alkoivat erkaantua toisistaan. Päihdemaailmaa ja sen vuorovaikutussuhteita leimasi kavaluus, petollisuus, väkivalta ja yhteisöllisen liiman vähyys. Perhesuhteiden lisäksi edellä mainitut tekijät olivat merkittäviä päihdemaailmasta irtautumista motivoivia syitä. Tulosten perusteella päihdemaailmasta irtautumisen jälkeen toipuva saa merkittävää apua ja tukea vertaistukiyhteisöllisyydestä ja lähisuhteista uuden elämänvaiheen vakiinnuttamisessa. Elämän uudelleen rakentumisen tukena tavanomaiset sosiaaliset suhteet ovat hyvin merkityksellisiä. Monesti puhutaan päihteiden käytön alkamisen yhteydessä vääränlaiseen kaveriporukkaan ajautumisesta. Tulosten perusteella väitän, että pohjimmiltaan epämääräisiin porukoihin ajautumisessa on kyse kuulumisen tarpeiden täyttämisestä ja positiivisen minäkuvan rakentumisesta. Kyse on myös siitä, että näihin porukoihin ajautuvien tavanomaiset menestymisen mahdollisuudet ovat eri syistä johtuen heikot.
  • Kalliala, Rasmus (2021)
    Denna undersökning behandlar representationer av landskap och betydelser kopplade till inhemsk mat i livsmedelsreklam. Nationer och nationella identiteter existerar och återskapas genom vardagliga representationer och handlingar. Dessa nationella representationer och handlingar förekommer även inom kommers och mer specifikt inom livsmedelsindustrin. Genom att beteckna både maten och dess konsument som nationella, återskapas även nationen symboliskt. Finländare föredrar enligt tidigare forskning inhemsk mat, och använder sig av nationalistiskt resonerande då det gäller val av mat. Finländare kopplar ihop närproducerad och inhemsk mat med bland annat lokalitet, tradition, nostalgi, autenticitet, självnärdhet, renhet och naturlighet, vilket i sin tur tyder på en sorts agrar nostalgi. Både landskap och mat innehåller vissa kvalitativa betydelser som anknyter till tid och plats, genom vilka nationen och den nationella identiteten förhandlas och reproduceras. Detta arbete upplyser de sätten genom vilka detta sker. Materialet i undersökningen består av tolv stycken reklamer av företaget Valio, som är det största livsmedelsföretaget i Finland med tanke på omsättning. Genom en analys av dess reklamer kan resultaten reflektera sådana representationer som finländare är attraherade av och anser betydelsefulla. Materialet avgränsades först genom att endast inkludera reklamer som innehöll tydliga finska landskap. Sedan delades de in i tre kategorier: staden, landsbygden och vildmarken, vilka kvantifierades med hjälp av en innehållsanalys. Sedan tillämpades en semiotisk analys för att uppnå en djupare nivå av förståelse. Detta gjordes genom att först identifiera de påtagliga elementen hos landskapen och livsmedelsprodukterna, varefter en djupare analys av dess bibetydelser utfördes. Analysen av reklamerna visar att representationer av landskap till största delen är kopplade till staden och dess symboliska monument, men även till stadens alienation från landsbygden och vildmarkens äkta liv. Detta betonas bland annat genom de andra landskapens symboliska intrång in i staden, och deras drömlika föreställningar. I kontexten av inhemsk mat innebär det att man vill komma närmare så kallad lokal, autentisk och äkta mat, vilket finns på landsbygden och i vildmarken, och uttrycker en sorts agrar nostalgi. Nostalgin uttrycks i reklamerna genom att referera till det förflutna och till tradition, men även till bland annat självnärdhet, enkelhet, lokalitet och ’’äkta’’ mat. Landsbygden presenterades som en idyllisk, traditionell och tidlös plats, medan vildmarken representerade självnärdhet och ihärdighet. Analysen visar att reklamernas representationer av landskap och inhemsk mat, både enskilt och i växelverkan, återskapar vissa kulturella betydelser gällande plats och tid som bidrar till återskapandet av den nationella identiteten, och förankrar nationen i en specifik geografisk plats med sin egen historia.
  • Grön, Kirsikka (2019)
    Tutkielma tarkastelee sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmiin liittyviä odotuksia. Työ on tapaustutkimus, jossa tutkitaan sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmä- ja toiminnanmuutoshanketta Apottia. Apotti on Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) sekä Helsingin, Vantaan, Kirkkonummen, Kauniaisen, Tuusulan ja Keravan yhteinen tietojärjestelmä- ja toiminnanmuutoshanke, jossa hankitaan sosiaali- ja terveydenhuollon yhteinen asiakas- ja potilastietojärjestelmä sekä uudistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon käytäntöjä. Tutkielmassa Apotin hankkimaa tietojärjestelmää lähestytään dataintensiivisenä teknologiana. Apotti-hanke liitetään osaksi terveyden, hyvinvoinnin ja yhteiskunnan datafikaatiota, eli sosiaalisen elämän muuntamista digitaaliseksi ja vertailukelpoiseksi dataksi. Tutkielman teoreettisessa viitekehyksessä hyödynnetään tieteen- ja teknologiantutkimuksen teknologian sosiaalisen muotoutumisen näkökulmaa sekä odotusten sosiologiaa. Odotusten sosiologiaa hyödyntämällä työssä tutkitaan Apottiin liittyviä kollektiivisia odotuksia. Odotusten sosiologian mukaan julkilausutut kollektiiviset odotukset ohjaavat teknologian suunnittelua sekä teknologista toimintaa. Tutkielmassa tarkastellaan, miten Apotti-hankkeessa hankittavan uuden Apotti-järjestelmän odotetaan muokkaavan sosiaali- ja terveydenhuoltoa sekä yhteiskuntaa. Tutkielman aineistona toimii haastattelu- ja asiakirja-aineisto. Haastatteluaineisto koostuu viiden Apotissa pitkään työskennelleen sosiaali-, terveys- ja IT-alan asiantuntijan haastattelusta. Asiakirja-aineisto on koottu Apotin julkaisemista uutiskirjeistä, tiedotteista, blogeista ja videoista sekä hankkeeseen liittyvistä julkisista asiakirjoista. Aineistojen pohjalta on muodostettu kuvaus Apotti-hankkeen kulusta ensimmäiseen käyttöönottoon asti. Haastatteluaineistolle on tehty temaattinen analyysi, jonka pohjalta tarkastellaan Apotti-järjestelmään liittyviä odotuksia haastattelu- ja asiakirja-aineistoa hyödyntäen. Työssä havaitaan Apottiin liittyvän julkiseen sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaan suoraan kytkeytyviä sekä muita yhteiskunnallisia ja taloudellisia odotuksia. Apotin järjestelmähankintaan liittyy odotuksia sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmämarkkinoiden uudistamisesta. Tietojärjestelmämarkkinoihin liittyvät odotukset kytkeytyvät koettuihin epäonnistumisiin aiemmissa tietojärjestelmähankinnoissa, ja Apotin järjestelmähankinnalla tavoitellaan tietojärjestelmämarkkinoiden parantamista. Uuden Apotti-järjestelmän odotetaan muokkaavan sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöiden työtä ohjaamalla työntekijöiden työskentelyä sekä yhtenäistämällä järjestelmää käyttävien yksiköiden toimintatapoja. Asiakkaiden ja potilaiden odotetaan saavan uudesta järjestelmästä parempia mahdollisuuksia omahoitoonsa. Samalla järjestelmästä saatavan datan avulla odotetaan voitavan puuttua ennakoivasti ihmisten kohtaamiin terveyden ja hyvinvoinnin ongelmiin. Apotissa odotetaan myös, että uuden järjestelmän myötä tutkijat ja sosiaali- ja terveysalan yritykset voivat kiinnittyä kiinteämmin osaksi julkista sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Uudesta järjestelmästä odotetaan saatavan enemmän ja parempaa dataa tutkimuskäyttöön, ja järjestelmän odotetaan tuovan uusia tapoja kerätä tutkimusdataa. Apotin ympärille rakennetaan yritysekosysteemiä, jonka avulla sosiaali- ja terveysalan startup-yritykset halutaan integroida osaksi uutta Apotti-järjestelmää. Tutkielma osoittaa dataintensiivisten teknologioihin liittyvien odotusten muokkaavan sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaa ja tavoitteenasetteluja. Sosiaali- ja terveydenhuollon työn ja asiakkuuksien odotetaan muuttuvan dataintensiivisten teknologioiden myötä. Näiden odotusten toteutuminen on kuitenkin epävarmaa, sillä asiakkaat ja työntekijät voivat käyttää teknologioita eri tavoilla kuin on suunniteltu. Odotusten sosiologian näkökulmasta teknologian käyttöönoton onnistumiseksi loppukäyttäjät pyritään puhumaan kollektiivisten odotusten avulla teknologian puolelle ja käyttämään teknologiaa halutuilla tavoilla. Sosiaali- ja terveydenhuollossa dataintensiivisten teknologioiden käyttöä oikeutetaan eri tavoin, eivätkä kaikki tavoitteenasettelut liity sosiaali- ja terveydenhuollon ydintoimintojen parantamiseen. Tutkielmassa ehdotetaan, että sosiaali- ja terveydenhuollon datafikaation tutkimuksen tulisi tarkastella ja arvioida julkisen sektorin dataintensiivisiin teknologioihin liittyviä tavoitteita, ja pohtia, mikä on kaikkien kansalaisten etua ajavien tavoitteiden rooli dataintensiivisten teknologioiden aikakaudella. Tutkielman lopuksi arvioidaan odotusten sosiologian näkökulman hyödyllisyyttä yhteiskunnan datafikaation ja Apotin kaltaisten sosioteknisten muutosten tutkimuksessa.
  • Quinterno, Kajsa (2020)
    Syftet med den här avhandlingen är att studera hur kvinnor genom narrativ ger sin klädkonsumtion mening. Forskning om kvinnor och kläder görs i flera discipliner och från olika metodologiska angreppsvinklar. Denna avhandling närmar sig ämnet genom en kombination av narrativ metod och garderobsstudie i en finländsk kontext. Fyra interjuver av kvinnor i åldern 25–30 bosatta i Helsingfors analyseras i en modesociologisk referensram. Narrativ metod är en kvalitativ metod som accentuerar individens berättelser. Genom berättelser strukturerar och ger vi mening åt våra erfarenheter. Berättelser både skapar och är vår verklighet. Garderobstudier handlar om individens förhållande till hennes garderob och dess innehåll, både kläder som används och sådana som inte används. Dessa två metodologiska tillvägagångssätt kompletterar varandra och belyser ämnen som kläder, stil, smak, kropp och identitet. Många av de teoretiska perspektiven på kläder och mode tar fasta på kläder som ett verktyg för identitetskonstruktion. Kläder är inte endast något vi klär oss i dagligen – de representerar och speglar vår identitet: vem vi är och vem vi vill vara. Vår klädsmak och våra stilistiska val är ett sätt att kommunicera vem vi är, som medlemmar av sociala grupper eller som unika individer. Genom vår klädkonsumtion kan vi också uttrycka politiska och sociala värderingar, som också de bidrar till vår identitetskonstruktion. En narrativ garderobstudie, i kombination med den modesociologiska referensramen, möjliggör en holistisk syn på kvinnor och kläder. Avhandlingen är indelad i en teoretisk del som redogör för den centrala tidigare forskning gjord på detta sociologiska område, ett avsnitt som redogör för metod och empiri, samt en analys av kvinnornas narrativ. Jag introducerar analysen med en genomgång av samtliga intervjuade kvinnors narrativ, varefter jag presenterar tre centrala teman som alla kvinnorna berörde i sina narrativ: identitet, sensoriska upplevelser och etik. Kvinnornas narrativ om deras garderober visar att de konstruerar sin identitet både genom garderobens aktivt och inaktivt använda kläder. Förutom att kläder har praktiska och sensoriska funktioner, är de för kvinnor även ett sätt att utöva intrycksstryrning: att kommunicera vem de är, vem de vill vara och vem de inte vill vara. Trots att den postmoderna kvinnan är mycket medveten om sin klädkonsumtions etiska och sociala effekter, så använder hon ändå kläder aktivt som ett sätt att konstruera identitet.
  • Holmberg, Daniela (2020)
    Migrän är en neurologisk sjukdom som orsakar försämrad livskvalitet och sjukfrånvaro för många av dem som drabbas av sjukdomen. Trots att migrän är en allmänt förekommande sjukdom så förknippas den i egenskap av en osynlig sjukdom med ett visst stigma. Som sjukdom kan migrän kräva mycket av den sjuka då det gäller livsstilsval och letandet efter lämpliga vårdmetoder. Genom att granska nätdiskussioner om migrän ger denna magisteravhandling en inblick i hur lekpersoner navigerar förhållandet mellan personliga erfarenheter och biomedicin. Centrala begrepp i avhandlingen är lekpersoners expertis och epistemologisk gemenskap. Till avhandlingens centrala teman hör förutom möten mellan olika typer av kunskap och expertis också den sociala konstruktionen av sjukdomen migrän samt sjukdomens historiska och kulturella arv i form av könsstereotypier och mystiska neurologiska symtom. Studien genomfördes i form av en kvalitativ analys av diskussioner på ett delforum för migrän inom det populära finländska diskussionsforumet Suomi24. I materialinsamlingen och metodvalen fick de etiska frågorna och det naturliga materialets egenskaper en central roll. Analysen består av två huvudsakliga delar, varav den första utgör en analys av konstruktionen av migrän i diskussionerna utifrån en diskursanalytisk ansats. Den andra delen utgör en innehållsanalytisk analys av det sätt på vilket erfarenhetsbaserad kunskap och medicinsk kunskap möts i diskussionerna, samt hur kunskapsmässiga spänningar och osäkerheter hanteras. I diskussionerna framstår migrän som en drabbande sjukdom som kan vara svår för utomstående att förstå och som för den sjuka kan kräva mycket i form av uppoffringar och tålamod. Mycket i sjukdomsbilden kan vara osäkert och individuellt. Detta gör att förhållandet mellan biomedicinsk kunskap och erfarenhetsbaserad kunskap framstår som komplicerat och mångfasetterat. Det sätt på vilket diskussionerna navigerar detta förhållande samt positioneringen av den egna expertisen framstår som nyanserat , men delvis också motsägelsefullt. I diskussionerna sker ett slags rangordning av olika typer av expertis, där personliga erfarenheter samt medicinvetenskap värderas högt, medan enskilda läkare och anekdotiska bevis kan värderas lägre. Diskussionerna handlar även om sökandet efter bekräftelse och stöd- att få känna att man inte är ensam med sjukdomen. Trots att diskussionerna i migränforumet på ytan ser ut att handla om pragmatiska saker som läkemedel, symtom och vårdmetoder, så är det mycket som sker utöver detta. I forumet möts olika typer av kunskap och expertis när lekpersoner navigerar osäkerheter och nyanser gällande sjukdom och hälsa. Avhandlingen bidrar till samhällsvetenskaplig forskning i migrän, nätdiskussioner samt lekpersoners attityder till biomedicin.
  • Lumme, Eero (2021)
    Tutkielmassa tarkastellaan lainvalmistelussa esitettyjä näkemyksiä julkisen hallinnon automaattisen päätöksenteon sääntelytarpeesta. Automaattinen päätöksenteko on dataan ja algoritmeihin perustuvaa teknologiaa, joka kykenee tekemään päätöksiä täysin itsenäisesti tai yhdessä ihmistoimijan kanssa. Päätösautomaatiota hyödynnetään jo laajasti julkishallinnossa Suomessa. Kriittinen data- ja algoritmitutkimus on kuvannut useita teknologioiden käyttöön liittyviä haittoja. Teknologiaan liitettyjen riskien lisäksi aikaisemmassa tutkimuksessa on pohdittu myös miten teknologiaa ja sen riskejä tulisi hallita esimerkiksi lainsäädännön keinoin. Tutkielman teoreettinen viitekehys on tieteen- ja teknologiantutkimuksen perinteeseen kuuluva ja odotusten sosiologiaan pohjautuva sosiotekninen kuvitelma. Sillä tarkoitetaan kollektiivista, institutionaalisesti vakiintunutta ja julkisesti esitettyä visiota tavoiteltavasta tulevaisuudesta. Sosioteknisen kuvitelman ajatellaan sekä muodostuvan että muodostavan sosioteknistä muutosta molemminpuolisessa vuorovaikutuksessa teknologian ja yhteiskunnan kanssa. Tarkasteltu lainvalmistelu avaa ikkunan automaattista päätöksentekoa koskevan sosioteknisen kuvitelman muodostumisprosessiin. Perustuslakivaliokunta on antanut useita lausuntoja, joissa automaattista päätöksentekoa koskeva lainsäädäntö on todettu puutteelliseksi. Oikeusministeriö käynnisti vuoden 2020 alkupuolella teknologiaa koskevan lainvalmistelun. Esiselvityksen jälkeen Oikeusministeriö julkaisi arviomuistion, joka lähetettiin sidosryhmille lausuntokierrokselle. Lausuntoja Oikeusministeriö vastaanotti yhteensä 65 kappaletta. Arviomuistio ja lausunnot muodostavat tutkielman aineiston, jota analysoitiin laadullista teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä käyttäen. Asiakirjojen, menetelmän ja teorian yhdistelmästä muodostettiin temaattinen analyysi, jonka avulla koottiin kuva automaattista päätöksentekoa koskevan sosioteknisen kuvitelman elementeistä. Keskeisiä teemoja määriteltiin kolme: teknologian yhteiskunnallinen rooli, näkemykset teknologian sääntelystä sekä valtion ja muun yhteiskunnan relaatio. Teknologian rooliksi miellettiin yleistä hyvää ja Suomen kilpailukykyä luovana työkaluna oleminen. Mahdollistavan ja teknologianeutraalin lain nähtiin tuottavan laadukasta ja tehokasta hallintoa. Toisaalta teknologiaan liitettyihin riskeihin perustuen sen tiukkaa sääntelyä lailla tuettiin myös laajalti. Harkinnanvaraisuuden, oppivan tekoälyn sekä ihmisen ja koneen toimijuuden käsitteiden täsmällisen määrittelyn vaikeus hankaloitti riskien ja etujen vertailua aineistossa. Lainvalmistelu miellettiin valtion ja kansalaisyhteiskunnan väliseksi osallistavaksi dialogiksi. Kansalaisten rooli nähtiin enemmän demokraattisen oikeusvaltion jäsenyytenä kuin palveluja valikoivana kuluttajakansalaisuutena. Lainvalmistelun kautta saatu kuva automaattisen päätöksenteon sosioteknisestä kuvitelmasta ei ole vielä täysin vakiintunut ja kollektiivisesti jaettu, vaan se jatkaa muodostumistaan lainsäädäntöprosessin edetessä.
  • Tuunanen, Tuukka (2021)
    This thesis is about the sociocultural phenomenon of start-up entrepreneurship. Contemporary society is home to a growing obsession towards entrepreneurship, with entrepreneurial action regarded as a possible solution to a wide spectrum of social problems. Entrepreneurial action and the acquiring of an entrepreneurial way of thinking and operating is widely considered to contribute to the common good, in reality having potential for a positive impact on society. Hence entrepreneurship is promoted in social policy and education in an effort to educate citizens towards entrepreneurial agency. All in all, an interesting shift is happening with entrepreneurs positioning themselves as producers of the common good ”making the world a better place one pizza at a time”, while farmers traditionally identifying as ”producers” are becoming more ”entrepreneurial”. Entrepreneurial agency as a new form of agency suitable for any individual in almost any field of action originates from the neoliberal discourse and the emphasis on individual freedom and entrepreneurialism. Like Margaret Thatcher famously stated, ”there is no society, there are individual men and women”. This highly individualistic approach to the reorganisation of society and the reinforcement or restoration of the class dominance of a small global elite was voiced as an alleged antidote to the perils of socialism, and culturally connected to the positive ideals of the entrepreneur as a free, self-reliable, innovative and efficient individual. This was the neoliberal re-invention of the entrepreneur that transformed the idea of the entrepreneur as primarily a business operator to that of the morally worthy individual simply doing the right thing. The fruits of the labour would then trickle-down as collectively beneficiary. This thesis is an ethnographic study on start-up entrepreneurs in the Greater Helsinki start-up ecosystem working to promote their companies. Through interviews and observational data, this thesis studies the start-up entrepreneur as the epitome of this contemporary entrepreneurial agency. Start-up entrepreneurship sometimes referred to as ”entrepreneurialism on steroids”, is a form of often tech-related entrepreneurialism aimed at fast growth with the help of investments - a sort of ”rags to riches” narrative. But the work is demanding with statistically most start-up companies destined to fail, with a very small percentage becoming successful in finding markets, growing and returning the investments while providing lucrative ”exits” for the founders. Utilising positioning theory this thesis focuses on three themes related to start-up entrepreneurs: their identifications and boundary work in separating them as a specific social group, the outspoken motivations behind their actions and the troubles that arise from their endeavours. Through dress code, speech norms and the acceptance of the Weberian idea of the entrepreneur as ”a special actor” and capable problem-solver, the identity of the start-up entrepreneur is constructed and ritualistically verified in events like SLUSH. The origins of the neoliberal discourse are interestingly present in these motivations, with a majority of the interviewees emphasizing the altruistic side of their social entrepreneurialism and the importance of freedom in life. They are free to achieve. But on the other hand, the possibility of unimaginable financial gain brings certain ambiguity to the situation. In the words of one interviewee: ”Anyone who says they don´t dream of getting rich in a start-up company is lying.” Finally, among all the positive hype that surrounds successful start-up companies and entrepreneurship partly due to the way they are portrayed in the media, there are problems ahead for many. Stress and financial troubles combined with the shame and possible debt resulting from going bankrupt manifest themselves as severe physical symptoms, mental health problems, insomnia and burnout. This can in turn have a dramatic impact in dictating the lives of the start-up entrepreneurs. Following the ideas of critical entrepreneurship studies and contributing to the lack of research on the topic, this thesis suggests that due to the influence of the neoliberal discourse on the way entrepreneurship is framed and celebrated as well as the severity of the resulting problems for many, there should be a more critical and analytical approach to the seemingly value-free promotion of entrepreneurship. It is necessary to ask whose interests are actually getting promoted through increased entrepreneurial agency, and whether the alleged promotion of common good is in fact contributing to any issues other than the convenience of the every-day lives of the middle-class.
  • Kitaba, Yuri (2020)
    Female migration has been widely studied in Europe. Previous studies had found that migration is gendered, thus, the experience of migrants differs depending on issues such as gender, class and ethnicity along with career and familial relations. The position of the migrants in the post-migration time period is influenced by the recognition of their skills and the assessment of human capital they possess in the host society, which has a considerable effect on the position of immigrant women. Thus, I employ a feminist extension of Bourdieu’s forms of capital in migration studies as a theoretical framework to examine the position of immigrant women and to better understand their experience in a host society. In addition, I utilize the ideas of emotional capital to discuss the importance of studying caring practice, including everyday activities and the caring work done for other family members, and its interactions with the outside of the household, the local community and, possibly, with integration. My focus is on the position of immigrant woman in Finland, a country where the Nordic welfare regime, which is built on egalitarian practices, creates a paradox for immigrant integration, as national belonging is built on labour market participation and the idea of gender equality. I pay specific attention to the Cash for Care scheme in relation to high female labour participation and the choices of childcare provision. Thus, my intention is to explore immigrant women’s decision making on childcare, what kind of activities the women engage in while taking care of their child, and their progress in integration. My research questions are: 1) do immigrant women utilize caring practice in capital accumulation; and if so, how? and 2) how do they generate various forms of capital and transform them into other types of capital and, ultimately, into economic capital? The sub-questions include: how does the notion of national belonging related to labour market participation and gender equality in Finnish society intertwine with individuals’ decision making with regards to the process of capital accumulation and transformation? I employed a feminist standpoint to conduct 6 in-depth interviews using a narrative approach. The interviewees are all from outside of the European Union, are highly skilled, have at least one child whose age is under three years old, have experienced staying at home with a child and currently live in the Helsinki metropolitan area. I utilized thematic analysis to explore the experiences of the immigrant women. The results show the potential for immigrant women to be subjects of capital accumulation, as well as objects where their capital is utilized in supporting and enhancing the lives of other family members. First, the results establish the importance of a local and neighbouring context in capital accumulation in relation to how caring for a child goes beyond the household, and is linked to the generation of social and cultural capital. The choice on the length of stay with one’s child at home intertwines with the social and economic statuses of the interviewees, but remains primarily a matter of individual preference. Second, two of the cases demonstrate the transformation of accumulated capital into economic capital through caring for other members of the family, which works as a resource of emotional capital. At the same time, the position of these women is constrained by social and cultural barriers, as they lack appreciated capital, the most important of them being a sufficient knowledge of Finnish language and culture along with relevant social networks. The position of immigrant mothers can also be observed from an objective viewpoint: there are limitations on the women’s ability to accumulate capital for themselves due to them taking care of the child. However, at the same time, the women can engage in transmission of capital and enhancing their children’s capital development. This thesis shows that the caring work of mothers goes beyond the household, contributing to the generation of capital in their integration process as well as for their children. Caring practice in research demands further investigation to better understand the paths of immigrant women and, possibly, the involvement of their spouses in this practice, in order to improve the women’s social and economic positioning in Finnish society.
  • Tala, Mika Samuel (2021)
    Unprecedented environmental challenges require new entrepreneurs who develop disruptive ideas, products and services. These entrepreneurs are becoming increasingly dependent on their surrounding context and the other actors situated within this context. Against this background, this research focused on the emergence of bioeconomy entrepreneurial ecosystems in two Finnish regions: Lahti and Tampere, and investigated regional differences in entrepreneurial ecosystem emergence, evolution and legitimacy. This research was based on an iterative process of theory elaboration. Spigel’s relational perspective to entrepreneurial ecosystem attributes was used as the main guiding perspective. An integrative literature review conceptualized and synthesized literature around the topic. A comparative case study design was applied, and case regions were selected based on theoretical relevance. The primary data consisted of 21 interviews which were analyzed using thematic analyses. The results showed contrasting development paths for ecosystem emergence: the Lahti ecosystem was emerging from established and maintained arrangements, whereas the Tampere ecosystem was emerging from change processes; the change seemed to be easiest for those areas within cities that do not suffer from path-dependent arrangements. The findings challenge standard evolutionary models and bottom-up models of entrepreneurial ecosystems. When successful, changing ecosystems could potentially reduce the timespan for ecosystem development. Moreover, different ecosystems had different implications for legitimacy. In conclusion, the public sector and research institutions should play a more prominent role in the development of entrepreneurial ecosystems in the bioeconomy and work towards a more inclusive collaborative process. Nonetheless, the dichotomy between change and path dependence in entrepreneurial ecosystems was based on preliminary categorizations that can be elaborated in further study and broader empirical data.
  • Wuori, Naomi Mathilda (2021)
    Avhandlingen består av en diskursanalys av intervjuer med kvinnoidentifierade personer verksamma inom startupekosystemet i Finland. Syftet med avhandlingen är att utforska kvinnornas tolkningar av startupekosystemets kultur från ett jämställdhets- och mångfaldsperspektiv. Avhandlingen bidrar med ett kritiskt perspektiv på startupkulturer och ämnar inspirera till nya synvinklar på sociologisk forskning om startupekosystem. De huvudsakliga forskningsfrågorna lyder: ”Hur förstår och tolkar kvinnor verksamma inom det finska startupekosystemet startupkulturen?”, ”Hur tolkar kvinnorna entreprenörsfiguren i rollen av det ideala startupsubjektet?” och ”Hur upplever kvinnorna jämställdhets- och mångfaldsdiskurser inom kontexten av det finska startupekosystemet?”. Det empiriska materialet består av kvalitativa semistrukturerade intervjuer med fyra kvinnor som på ett eller annat sätt är verksamma inom det finska startupekosystemet. Intervjuerna analyseras genom diskursanalys. Det teoretiska ramverket för avhandlingen består av synen på startupekosystem som performativa diskurser – diskurser som konstruerar de verkligheter de beskriver – och entreprenören som en performativ figur och det ideala startupsubjektet. Det teoretiska ramverket betonar vikten av att inkludera ekosystemet som en forskningsparameter i kulturell forskning om startupkulturer. Avhandlingen hämtar inspiration från akademiska diskussioner om den diskursiva konstruktionen av startup, entreprenörskap och teknologifältet. I avhandlingen framhävs i enlighet med forskning tre diskursiva teman som beskriver startupkulturen: öppenhet och hierarkilöshet; passion och heroism; samt rationalitet och hårt arbete. Samtliga diskursiva teman bidrar till en hegemonisk förståelse om startupkulturen som inkluderande, jämlik och rättvis. Avhandlingen ifrågasätter dessa premisser och argumenterar för att startupdiskurser bidrar till att reproducera en förgivettagen sanning om inkludering och jämlikhet som osynliggör maktstrukturer och förhindrar att status quo ifrågasätts. Dessa diskursiva formationer konstruerar entreprenörsfiguren, som representerar ett demokratiserat och jämlikt ideal inom en objektiv marknadsekonomi. Analysen påvisar att entreprenören, trots sina neutrala premisser, är könad och rasifierad, och lättare fäster sig vid maskulint kodade kroppar. Slutligen påvisar avhandlingen att respondenterna blivit marginaliserade som kunskapsinnehavare när det gäller frågor om jämställdhet och likabehandling. Avhandlingen föreslår att startupdiskurser och konstruktionen av entreprenörsfiguren påverkar hur jämställdhet och mångfald förstås inom fältet och skapar en förutsättning för icke-performativa diskurser och tystnader gällande jämställdhet och mångfald.
  • Mikkola, Jemina (2022)
    Tämä tutkielma käsittelee efektiivistä altruismia elämäntapaliikkeenä (lifestyle movement). Efektiivinen altruismi on liike, joka pyrkii löytämään tehokkaimmat tavat tehdä hyvää maailmassa. Tavallisimmat tavat harjoittaa efektiivistä altruismia ovat tehokkaiksi määriteltyihin hyväntekeväisyyskohteisiin lahjoittaminen tai yhteiskunnallisesti vaikuttavan työn tekeminen. Elämäntapaliikkeessä yhteiskunnalliseen muutokseen pyritään jokapäiväisessä elämässä tapahtuvien valintojen kautta. Toiminta on yksilöllistä ja arkeen nivoutuvaa ja henkilökohtainen identiteetti on tärkeä motivoiva tekijä. Tutkielman tavoitteena oli selvittää, millainen elämäntapaliike efektiivinen altruismi on efektiivisten altruistien omassa kokemuksessa ja millainen merkitys sillä on heille. Tutkimuskysymys oli, millaisena efektiivinen altruismi näyttäytyy sitä harjoittavien ihmisten elämässä. Aineisto koostuu kahdeksasta puolistrukturoidusta teemahaastattelusta ja Effective Altruism Helsinki -järjestön puheenjohtajan kanssa käydystä haastattelusta. Aineistomenetelmä oli teoriasidonnainen sisällönanalyysi. Analyysissa käytettiin Haenflerin, Johnsonin ja Jonesin luomia elämäntapaliikkeen kriteerejä kehikkona efektiivisen altruismin tarkastelulle. Haastateltujen toiminta oli elämäntapaliikkeille tyypilliseen tapaan yksilöllistä. Haastatellut mielsivät tärkeimpien tekojensa tapahtuvan EA Helsingin ulkopuolella. Efektiivisen altruismin yhteisön tehtävä oli toimia lähinnä vertaistukena. Haastateltujen pääasialliset tavat toteuttaa efektiivistä altruismia olivat lahjoittaminen ja opiskelu efektiivisen altruismin mukaisen työuran toivossa. Kukaan työssäkäyvistä haastatelluista ei ollut kuitenkaan löytänyt efektiivisen altruismin tehokkaan hyvän tekemisen standardien mukaista työpaikkaa. Efektiivisen altruismin tavoitteiden toteuttaminen on myös jatkuvaa ja jokapäiväiseen elämään nivoutuvaa, erityisesti koska myös opiskelu ja työura nähdään välineinä tehdä mahdollisimman paljon hyvää. Monet haastatellut lahjoittivat säännöllisesti hyväntekeväisyyskohteisiin ja kuluttivat puolestaan vähemmän rahaa harrastuksiin ja ylellisyystuotteisiin. Monet käyttivät vapaa-aikaa efektiiviselle altruismille relevanttien teemojen opiskeluun. Jotkut haastatellut tarkastelivat melkein kaikkia elämänalueitaan efektiivisen altruismin näkökulmasta, kun taas toisille efektiivinen altruismi oli rajatumpaa. Efektiiviseen altruismiin liittyi myös identiteettityötä. Haastatellut pyrkivät eheään moraaliseen identiteettiin toimimalla arvojensa mukaisesti. Kuten monissa muissakin elämäntapaliikkeissä efektiivisen altruisminkin piirissä vastuu yhteiskunnallisesta muutoksesta on yksilön harteilla, mikä aiheuttaa helposti paineita. Useimmat haastatellut kertoivat jonkinlaisista paineiden kokemuksista tai vaikeuksista määritellä rajaa sille, minkä verran käyttää aikaa ja resursseja efektiivisen altruismin tavoitteisiin. Siinä missä monissa elämäntapaliikkeissä ristiriidaton moraalinen identiteetti, arvojen ja toiminnan sopusointu, voi olla jopa toiminnan yhteiskunnallisia vaikutuksia tärkeämpää, efektiivisessä altruismissa pyrkimys ristiriidattomaan moraaliseen identiteettiin on kietoutunut mahdollisimman tehokkaan yhteiskunnallisen vaikutuksen tavoitteluun. Yhteiskunnalliseen muutokseen pyritään yksilöinä, mikä mahdollisesti osittain selittää monen haastatellun mainitsemat paineen ja riittämättömyyden tunteet. Elämäntapaliikkeissä epäonnistuminen liikkeen tavoitteissa koetaan samalla usein myös henkilökohtaiseksi moraaliseksi epäonnistumiseksi. Toisaalta se, miten efektiivisen altruismin toteuttaminen nivoutuu jokapäiväiseen elämään ja lisää tiedostavuutta sen suhteen, voi tuoda arkisiin velvollisuuksiin uuden ulottuvuuden. Kun jokapäiväiset tai muutenkin pakolliset tehtävät nähdään välineinä nykyisten ja jopa tulevien sukupolvien elämän parantamiseen, ne saavat syvempää merkitystä.
  • Janerko, Katri (2022)
    Tutkielma tutkii Suomen monikulttuurisuuspolitiikkaa ja vähemmistöjen poliittisia osallistumismahdollisuuksia. Monikulttuurisuuspolitiikalla tarkoitetaan kaikkia julkisen vallan keinoja, joilla pyritään huomioimaan yhteiskunnan monimuotoisuutta. Sen merkitys on korostunut, mikäli vähemmistöt eivät pääse yhdenvertaisesti osallistumaan politiikan rakentamiseen. Suomessa vähemmistöjä on pyritty kuulemaan etenkin kansalaisyhteiskunnan kautta. Tutkielman aineisto koostuu 12 puolistrukturoidusta vähemmistöä edustavan tahon johtotason henkilön haastattelusta. Aineistoon sisällytettiin ruotsinkielisiä, saamelaisia, romaneja, venäläisiä ja venäjänkielisiä, virolaisia ja vironkielisiä, somalinkielisiä, juutalaisia, tataareja, karjalaisia ja viittomakielisiä edustaneita tahoja. Analyysi toteutettiin laadullisella sisällönanalyysilla ja analyysista nousi yhdeksän teemaa: 1. monikulttuurisuuden ilmenemismuodot, 2. monikulttuurisuus politiikassa, 3. lainsäädäntö monikulttuurisuuspolitiikan taustalla, 4. yhteiskunnallinen ilmapiiri ja asenteet, 5. symbolit ja valta-asetelma, 6. edustuksellisuus, 7. sanoitetut vaikutusmahdollisuudet, 8. todelliset vaikutusmahdollisuudet ja 9. Suomen monikulttuurisuuspolitiikka kansainvälisessä kehyksessä. Keskeisenä tuloksena havaittiin, että lainsäädännön ja poliittisten ohjelmien perusteella, Suomen monikulttuurisuuspolitiikka on korkealaatuista. Sanoitettu politiikka kuitenkin eroaa toteutetusta. Tämä siten selittää arjessa havaittuja vähemmistöjen kohtaamia haasteita. Tutkimuksessa lisäksi havaittiin, että vähemmistöjen poliittinen edustuksellisuus oli heikkoa etenkin valtakunnan politiikassa. Vähemmistöjä kuultiin edustavien tahojen kautta, mutta kuulemisten vaikutus vaihteli. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että Suomen monikulttuurisuuspolitiikassa on kehitettävää erityisesti sen toteutukseen liittyen. Lisäksi vähemmistöjen alhainen edustuksellisuus sekä kokemukset siitä, ettei kuulemisilla ole aina vaikutusta, asettavat kyseenalaiseksi Suomen edustuksellisen demokratian yhdenvertaisuuden. Jatkotutkimus olisi tärkeää etenkin toteutukseen liittyvien haasteiden ja vähemmistöjen osallistumismahdollisuuksia rajoittavien tekijöiden tunnistamiseksi.
  • Kivilahti, Riina (2022)
    Participatory budgeting is a democracy innovation that has become popular around the world during the past decades. The capital of Finland is one of the many actors running participatory budgeting. The Helsinki participatory budgeting initiative – called MyCity – defines equal opportunities for participation as one of the main principles and improving parity as one of the key goals for the initiative. This MA Thesis focuses on themes of parity in Helsinki participatory budgeting. The attention is on different parity goals set for the initiative as well as the realization of these principles. According to the literature, inclusion is vital for all democracy innovations, and can be approached in two ways: from equality and equity perspectives. The first emphasizes everyone’s right to be treated similarly in society. The latter one acknowledges that fairness in access and contributions can be achieved only when tuning into each individual’s background differences. The data for the study is twofold, it consists of public documents and interviews. Through document analysis of key policy documents, different equality and equity goals and actions are identified. Further analysis on how these goals complement and contradict is taken. In addition, five qualitative interviews of MyCity cooperation organization representatives were conducted. The methods used are qualitative. Both the policy documents and interviews are analyzed with content analysis. The analysis of the study demonstrates a harmony of equality and equity actions in the recruitment, ideation and co-creation phases of MyCity. In the latter two phases of the process, voting and implementation, equality and equity actions are contradictory. Equality holds the main emphasis in the cost of equity. The study discusses two scenarios for the result: firstly, dismissal of equity goals and the downsides of it: risking tokenism and increasing inequalities. And secondly, an alternative explanation is discussed: unintended lack of clarity in parity priorities. The cooperation organization interviews present the reality of participation for the least privileged citizens: participatory budgeting is largely inaccessible. Main themes identified from the interviews are: employee supported participation was possible for the least privileged, fears on majority citizen’s preferences surpassing the less privileged voices and superficial equality projects as hindrance. In the end, three recommendations to improve equity in MyCity are made: renewal of equity guidelines for the initiative; forming stronger cooperation alliances with the minority organizations; and adjusting the rules and scope of MyCity.
  • Kehn, Carolyn (2020)
    Gender in the military is a critical yet controversial topic both socially and scholastically. However, in review of the literature regarding servicemembers’ transitions out of the military organization, the experience of women is often excluded or generalized from the experience of their male peers. This thesis applies a gender constructivist lens to military sociology and explores the narratives of women officers who have served in the Finnish Defence Forces. It adapted the Critical Incident Technique, as well as graphic elicitation, to conduct qualitative interviews with five respondents. Subsequent analysis revealed four types of critical events that illustrate entry into and exit from the Finnish Defence Forces during a career: prompting, retaining, bridging, and affirming events. These events, as well as participants’ descriptions of identity work, cannot be understood merely through factors relating to the Institutional/Occupational Thesis, but necessitate an understanding of the negotiation of gender throughout a career in the Finnish Defence Forces. The conclusions of this work refute the simplified perspective of gender equality in Finland and demand a gender-nuanced approach to future theoretical conceptualizations of military organizations, as well as the identities of individual servicemembers.
  • Glushkova, Tatiana (2021)
    The number of older migrants has been increasing in the world. Immigration to Finland has also been growing with Russia as one of the biggest nationalities. Older migrants are one of the most vulnerable groups since they might receive less attention than younger migrants, feel more insecure in a new environment, and deal with age-related processes, such as retirement, loss of a spouse, and declining health. Additionally, migration leads to relocation to a new society and adjustment to it, a language barrier, separation from family and friends, and other difficulties. A sense of belonging is crucial for migrants since it provides a feeling of comfort and affects their well-being, and negotiating cultural identity and belonging remains relevant even for those who lived in the country of settlement for decades. Creating a sense of belonging in the receiving society may be challenging for older people due to difficulties in learning a language, declining health, and socialization into origin ethnic culture long before migrating. That is why older migrants’ sense of belonging is a primary interest of this study. This thesis focuses on belonging through identity, which is defined as identification with a certain community, and on individual-level factors of belonging. In addition, the association between cultural orientations and types of belonging is examined. The thesis uses a quantitative approach and data from CHARM research. CATPCA is used to identify types of belonging and cultural orientations, and regression analysis is employed to examine the association between factors and types of belonging. Three types of belonging were found among older Russian-speaking migrants (50 years and above) in Finland : national belonging to Russians and Russian-speaking people in Finland, emotional belonging to communities of colleges, friends, neighbours in Finland, and belonging to Ingrian Finns. Worth noting that a core element of belonging to Ingrian Finns is a religion since it is one of the indicators of Ingrian Finns' identity. Similar to previous studies, local language may be one of the barriers to emotional belonging. However, “poor” Finnish or Swedish skills contribute to national belonging to Russians. Other significant predictors for all types of belonging health, religion, and economic situation. Additionally, orientations to Russian and Finnish culture are moderately and positively correlated, which indicates that migrants may orientate to both Finnish and Russian cultures simultaneously, and their cultural identities may be compatible. Orientation to Russian culture contributes to national belonging and belonging to Ingrian Finns. On the other hand, orientation to Finnish culture and belonging to Ingrian Finns are negatively associated. This thesis shows that older Russian-speaking migrants in Finland may have multiple types of belonging, and some of the most significant factors of national and emotional belonging as well as belonging to Ingrian Finns include language, health, and religion. Furthermore, the concept of cultural orientations is significant for migrants' sense of belonging, and the association between cultural orientations and a sense of belonging should be investigated in more detail
  • Westerlund, Vanessa (2022)
    Under våren 2020 införde förlossningssjukhusen på grund av coronapandemin restriktioner som begränsade förlossningspartners rätt att närvara på sjukhuset till endast gälla förlossningssalen. Justitieombudsmannen (dnr 2463/ 2020) har senare konstaterat att HUS inte haft lagliga grunder för att begränsa stödpersonens deltagande på det sätt som de gjorde under början av pandemin. I min avhandling har jag med hjälp av narrativ metod samlat in och analyserat fyra mäns berättelser om tillträde i faderskap under tiden för begränsningarna. I min avhandling förstår jag faderskap och maskulinitet som socialt konstruerat. Med hjälp av Morgans (1996; 2011) och Finch (2007) koncept om föräldraskap som något som görs och uppvisas analyserar jag hurdana faderskapspraktiker som förekommer i mäns narrativ om sitt tillträde i faderskap. Jag analyserar också om faderskapspraktikerna har publiker inför vilka det är viktigt att praktikerna framstår som lyckade föreställningar om involverat faderskap (Dermott & Miller 2015) Jag förstår genuskodning som en dimension av familjepraktiker, och analyserar hur görandet av maskulinitet framkommer i narrativen som en dimension av familjepraktiker. Förlossningen som händelse visade sig vara en arena för familjepraktiker där det emotionella arbetet är ett tydligt inslag. Respondenternas narrativ präglades av uttryck för aktiv passivitet, familjepraktiken av att både hantera sina egna, starka känslor och dessutom den födande partnerns känslor för att kunna förkroppsliga idealet om den involverade fadern. Etiska och moraliska dimensioner är centrala inom görandet och uppvisandet av familjepraktiker. De känslor som respondenterna gav uttryck för förknippades starkt med moraliska frågor och framställdes i narrativen i överensstämmelse med narrativet om den involverade fadern. Görandet av faderskap och maskulinitet framstod som relationellt, och relationen till partnern betonades. Förlossningen visade sig för respondenterna handla mera om att göra partnerskap än faderskap. I narrativen fanns tydliga inslag av gemensamt aktörskap (Kuurne & Leppo 2022), där förlossningen uppfattades som delad och som att den hör till båda föräldrarna. Till skillnad från tidigare forskning (ex. Dolan & Coe 2011) som beskriver hur män i sina berättelser om förlossningen tenderat att försöka återskapa en bild av traditionell hegemonisk maskulinitet, tyder resultaten på att det emotionella arbete som respondenterna gav uttryck för ligger i linje med konceptet om vårdande maskuliniteter (Elliot 2016). Resultaten visar att enligt konceptet om hegemonisk maskulinitet (Connell & Messerschmidt 2005) utgör narrativet om involverat faderskap (Dermott & Miller 2015) samt konceptet vårdande maskuliniteter (Elliot 2016) den narrativa utgångspunkt som respondenterna i sina berättelser gett uttryck för.
  • Haapamäki, Joel (2022)
    Huumausaineiksi Suomessa määriteltyjen psykedeelien, kuten LSD:n ja psilosybiinisienten, käyttöä mielenterveysongelmien ja addiktioiden kliinisessä hoidossa on tutkittu viime vuosina runsaasti. Lupaavat tutkimustulokset ja niistä julkaistut uutiset ovat avanneet julkiseen keskusteluun uudenlaisen diskurssin, jossa psykedeelit näyttäytyvät pikemminkin lääkkeinä kuin päihteinä. Samalla psykedeelien käyttö myös tutkimusolosuhteiden ulkopuolella on yleistynyt. Sosiaalitieteelliset tutkimukset ovat osoittaneet, että yksilöt jäsentävät tällaista psykedeelien käyttöä usein aineiden terapeuttisia ja kognitiivisia vaikutuksia korostaen. Käsittelen tässä maisterintutkielmassa psykedeelien käyttöä sekä siihen liittyvää itsekehittämisen ja -hoitamisen eetosta suomalaisen keskiluokan piirissä. Olen kiinnostunut kulttuurisesti rakentuneista rajanvedoista huumaus- ja lääkeaineiden välillä, sekä siitä, miten yhteiskuntaan tiiviisti integroituneet yksilöt perustelevat laittomiksi määriteltyjen substanssien käyttöään. Huumausaineiden käytön jäsentelyssä perinteisesti käytettävien ongelmakäytön ja viihdekäytön käsitteiden sijaan tarkastelen aineistossani esiintyvää psykedeelien käyttöä hyötykäytön näkökulmasta. Sovellan aineistoon teoriaohjaavaa diskurssianalyysia, johon ammennan Michel Foucault’n valtateorioista ja niihin sidoksissa olevasta terapeuttisen vallan ajatuksesta. Keräsin tutkielmani aineiston haastattelemalla seitsemää psykedeelejä käyttänyttä, kouluttautuneeseen keskiluokkaan kuuluvaa suomalaista. Aineistoni tukee aikaisempaa psykedeelitutkimusta monella tapaa. Haastateltavani perustelivat psykedeelien käyttöään tutkimuksista tutuilla, pitkälti terapeuttisia hyötyjä painottavilla puheenvuoroilla. Psykedeelit liitettiin aineistossani niin mielenterveysongelmien itsehoitoon kuin päihde- ja parisuhdeongelmien selvittämiseen. Aineistossani korostui myös eräänlainen psykedeelien normalisointipuhe, jossa käyttö yhdistettiin ensisijaisesti itsestään huolehtimiseen ja terveellisiin elämäntapoihin. Psykedeelien hallussapito ja käyttö on useimmissa maissa, myös Suomessa, yhä rikolliseksi säädettyä ja raskaasti sanktioitua. Psykedeelien laittomuudesta osin kumpuavat tabut ja stigmat näyttävät aineistoni perusteella yhtäältä eristävän psykedeelien käyttäjiä ei-käyttäjistä, toisaalta ohjaavan heitä tietynlaiseen poliittisuuteen ja sitä myöten kohti voimaantumisen kokemuksia. Aineistoni ja teoreettisen viitekehykseni vuoropuhelusta syntyi terapeuttisen vallan jännitteisyyttä alleviivaava synteesi, jossa keskiluokkainen psykedeelien käyttö näyttäytyy yhtäaikaisesti yhteiskunnan normistoa mukailevana itsehoitona ja normistosta irtiottoja tekevänä vastarinnan keinona.
  • Möller, Maria (2021)
    Tässä pro-gradu tutkielmassa tarkastelen äitiydessä ilmenevää suorittamiskulttuuria. Tavoitteena on tutkia miten äidit merkityksellistävät sekä omaehtoista, ei-tavoitteellista että suorituskeskeistä ansiotyön ulkopuolista oman ajan viettoa. Tutkielmani pääkysymys on millaisiin hyvään äitiyteen koskeviin normeihin sekä suorittamisen että ei-minkään tekemisen toiminnan merkitykset perustuvat. Tutkimusaineistoni koostuu kahdeksasta, keskiluokkaisessa heteroseksuaalisessa suhteessa olevien äitien teemahaastatteluista, joissa perheisiin kuuluu vähintään yksi alle kouluikäinen lapsi. Haastateltavat äidit rekrytoin helsinkiläisestä, äideille suunnatusta Facebook-ryhmästä. Haastatteluaineisto teemoiteltiin laadullisen sisällönanalyysin tavoin. Koska tavoitteena oli selvittää äitien merkityksienantojen kytköstä ei-minkään tekemisen sekä suorittamisen toimintaan, muodostuivat teemat äitien antamista arvonannoista sekä suhtautumistavoista liittyen sekä I) hyvään äitiyteen että II) suorittamisen ja III) ei-minkään tekemisen toimintoihin. Aineiston analyysissä hyödynnettiin sekä Michelle Foucault'n hallinnallisuuden sekä Sharon Haysin intensiivisen äitiyden teorioita. Tutkielman perusteella muodostuvat äitien itselleen vietetyn vapaa-ajan merkitykset normatiivisen äitiyden rakenteesta. Tutkielman perusteella muodostuu normatiivinen äitiys ensisijaisesti toiselle tekemisen arvosta. Äidit oikeuttivat itselleen vapaa-aikaa antamalla toiminnalle normatiiviseen äitiyteen sopivan arvon ja merkityksen. Hyödyllisyyden arvo ja merkitys oli sekä oman ajan vietossa että äitiydessä keskeisin.