Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by study line "Sosiaalipsykologia"

Sort by: Order: Results:

  • Kling, Aurea (2021)
    Tämä tutkielma tarkastelee akateemista yrittäjyyttä yliopistoa koskevana laajana muutoksena, joka kohdistuu useille yliopiston ja akateemisen maailman osa-alueille. Aikaisemman tutkimuksen valossa tämä muutos voidaan nähdä hyvin kiistanalaisena, jota yliopiston eri toimijaryhmät selittävät ja tulkitsevat eri tavoin. Tutkielman tavoitteena on syventää ymmärrystä siitä, millaisia asenteita akateemiseen yrittäjyyteen ja sen edistämiseen liittyy sekä millaiseksi siihen kohdistuva muutosvastarinta rakentuu. Tutkielman aineisto koostuu akateemista yrittäjyyttä edistäneiden asiantuntijoiden puolistrukturoiduista haastatteluista. Aineiston metodologisena lähestymistapana toimii laadullinen asennetutkimus, jonka myötä analyysin huomio kiinnittyy puheessa esiintyvään arvottamiseen. Edelleen tutkielman teoreettisena viitekehyksenä toimii sosiaalinen konstruktionismi sekä diskursiivinen psykologia. Näiden teoreettisten lähtökohtien valossa analyysissa pyritään tarkastelemaan sitä, miten ja millaisten kielellisten käytäntöjen ja resurssien kautta muutosvastarintaa puheessa tuotetaan. Aineistossa muodostuu yhteensä kymmenen laadullisesti erilaista akateemiseen yrittäjyyteen liittyvää asennetta. Näistä kolmessa arvotetaan kielteisesti yrittäjyyttä osana akateemista maailmaa. Yrittäjyyteen kohdistuva muutosvastarinta määrittyy vastarintaisten identiteettien ympärille, joiden kautta vastarinta yksilöllistetään tiettyihin henkilöryhmiin. Nämä identiteetit ovat tutkijoiden ammatillinen identiteetti sekä yleinen akateeminen identiteetti. Akateemisesta yrittäjyydestä tuotetaan myös erilaisia toisistaan vastakkaisia muutoksen ja todellisuuden versioita. Lisäksi muutosvastarinta määrittyy koskemaan myös Helsingin yliopistoa organisaationa, ja näyttäytyy näin yliopiston rakenteellisena ongelmana. Tulosten perusteella akateeminen yrittäjyys näyttäytyy varsin moniulotteisena, jonka merkitykset riippuvat siitä, miten sitä tulkitaan. Myös muutosvastarinta näyttäytyy kaksijakoisena: toisaalta sen lähteenä näyttäytyvät tietyt yliopiston ryhmät, ja toisaalta itse yliopisto rakenteellisten järjestelmiensä kautta, jotka osaltaan määrittävät sitä, miten yliopistossa ollaan ja toimitaan.
  • Holmström, Alexandra (2022)
    Ledarskap och kvalitet inom social- och hälsovård utgör stora forskningsområden. Tidigare studier om kvalitet inom äldreomsorgen har långt utgått från kliniska kvalitetsfaktorer som används inom övrig hälsovårdsforskning. Nyare studier tyder på att det finns en kunskapslucka och behov av att undersöka chefernas uppfattningar om chefsarbetet och kvalitetsutevckling för att framskrida i forskningen om kvalitetsledning inom äldreomsorgen. Syftet med denna studie var att undersöka hur chefer inom den kommunala äldreomsorgen i Finland konstruerar kvalitetsledning samt vilka subjektspositioner de påbjuds i sitt arbete. Som teoretisk referensram användes ett socialkonstruktionistiskt och diskursivt perspektiv. Studiens material bestod av elva semistrukturerade intervjuer med chefer verksamma inom effektiverade serviceboenden, det vill säga serviceboenden för äldre med heldygnsomsorg. Cheferna kommer från tre olika kommunala organisationer i Finland. Som metodansats tillämpades kritisk diskursiv psykologi. Resultatet visar på en förståelse för kvalitet inom äldreomsorgen enligt det personcentrerade förhållningssättet. Ur materialet växte det fram två dominerande diskurser: kvalitetsledning skapat genom arbetspraktiker samt skapande och hanterande av tillgängliga resurser. Inom dessa identifierades två tolkningsrepertoarer per diskurs inom vilka cheferna påbjöds olika subjektspositioneringar. Inom den stödjande ledarskapsrepertoaren påbjöds en subjektspositionering som tillgängliga bakgrundsfigurer. Inom rutinrepertoaren påbjöds en subjektspositionering som flexibla och perspektivtagande. Inom den organisatoriska- och personalresursrepertoaren påbjöds cheferna subjektspositioneringar som bekymrade (endast i personalresursrepertoaren), engagerade och lojala eller maktlösa och otillräckliga. Cheferna har möjlighet att identifiera eller disidentifiera sig med de påbjudna subjektspositioneringarna men deras handlingsutrymme är begränsat inom de breda samhällsdiskurserna. Resultatet av motstridigheter inom och mellan diskursiva konstruktionerna och subjektspositionerna resulterade i en komplex spänning, där konstruktioner av idealet ställs mot konstruktioner av dagliga arbetspraktiker. Studien bidrar till forskningen om kvalitetsledning med en djup analys av chefers konstruktioner av kvalitetsledning och chefsarbetet inom äldreomsorgen.
  • Palsola, Minttu (2020)
    Adolescents continue to be affected by behavior-related health risk factors such as low levels of physical activity. They can be motivated to be more physically active in various ways, but they can also take agency in their own behavior change and use different behavior change techniques to manage and maintain their behavior. According to self-determination theory, the quality of motivation is key in behavior change, as fostering autonomous motivation should lead to long-lasting wellbeing-enhancing changes, whereas controlled motivation might have adverse effects. There is some evidence of the positive effects of the use of individual behavior change techniques on physical activity, but the effects of their use on motivational constructs is less studied. The aim of this thesis is to map the effects of (1) the use of individual self-motivating behavior change techniques on changes in physical activity-related autonomous and controlled motivation, (2) the total use of self-motivating behavior change techniques on changes in physical activity-related autonomous and controlled motivation, and (3) the total use of self-motivational behavior change techniques, and controlled and autonomous motivation on changes in moderate-to-vigorous physical activity. This thesis utilizes data from Let’s Move It, a cluster-randomized controlled trial of a school-based physical activity intervention (baseline N=767, post-intervention N=687). At both time points, participants self-reported use of three self-motivational techniques (reflecting on identity congruence, life values congruence and thinking about personal motives) on a scale from 1 to 6, and their autonomous and controlled motivation on a scale from 1 to 5. Moderate-to-vigorous physical activity was assessed with 7-day accelerometry. Their associations are analyzed with multivariate regression models corrected for age, gender and baseline levels of motivation or physical activity. The findings show that reflecting on life identity congruence (autonomous motivation; AM β=0.202, p<.001; controlled motivation; CM β=0.132, p<.001), life values congruence (AM β=0.184, p<.001; CM β=0.112, p<.001), and thinking about personal motives (AM β=0.246, p<.001; CM β=0.175, p<.001), as well as their total use (AM β=0.260, p<.001; CM β=0.157, p<.001), were all associated with both autonomous and controlled motivation. Total self-motivational behavior change technique use (β= -0.026, p=.617) and controlled motivation (β= -0.037, p=.373) had no detectable effects on moderate-to-vigorous physical activity, but autonomous motivation (β=0.135, p<0.05) did. This thesis sheds light on the actions that individuals can take themselves to foster their motivation. Understanding how adolescents can self-motivate themselves can give insight into how to sustain a sense of autonomy while navigating through different life situations, and thus help to achieve long-lasting and wellbeing enhancing behaviors.
  • Suominen, Katri (2022)
    This thesis sheds light on the associations between socioeconomic position, the personality trait of conscientiousness and health. While the positive association between socioeconomic position and health has been established, the mechanisms connecting the two remain to some part unclear. The goal of this thesis is to empirically assess the effects of parental socioeconomic position on adolescent and young adult health, through the mediator of adolescent and young adult conscientiousness. To explore these associations, correlation and regression analysis were utilized. This thesis utilizes data from the Let’s Move It intervention trial, a cluster-randomized parallel group trial intervention made to increase physical activity and reduce sedentary behavior of vocational upper secondary school students in the Helsinki metropolitan area. Utilizing the data from the Let’s Move It intervention trial, a measurement of parental socioeconomic position was formed as the highest parental educational attainment of either parent. To measure the personality trait of conscientiousness, a sum variable of two conscientiousness items from the ten-item personality inventory (TIPI) was constructed. General health was measured with self-rated health. Correlation and regression analysis between the three variables were conducted to investigate the associations. This thesis didn’t find statistically significant support for the hypothesis that parental educational attainment would predict adolescents’ and young adults’ conscientiousness. However, in line with previous research, the personality trait of conscientiousness was found to be a predictor of health for adolescents and young adults. Finally, and contrarily to the previous studies, the analysis found that parental educational attainment does not predict self-rated health in adolescents and young adults. As the analysis didn’t find support for all of the aforementioned hypotheses, the effect of parental socioeconomic position on adolescent and young adult health through adolescent and young adult conscientiousness was not assessed with a mediation analysis. The results of this thesis indicate that, as earlier studies have pointed out, the associations connecting conscientiousness, health and parental socioeconomic position are multifaceted, with many of them being bidirectional or having been indicated to form longer chains of variables acting as mediators and moderators. One reason for the results of this thesis being contrary to earlier studies might be unknown mediating and moderating effects. To increase the understanding of these complex relations in the future, both explorative research and studies that test earlier research are needed.
  • Forsberg, Alexandra (2022)
    The following thesis aims to provide insight into barriers for Saudi Arabian women pursuing STEM careers. The thesis is a collaboration with Nokia and UN Women and relates to their project that aims to globally further women’s possibilities to join Nokia and advance inside Nokia. Today, while Saudi women’s educational participation is higher than ever, participation in the labor market is still relatively low; understanding the discrepancy will make it easier to apply targeted actions to support Saudi women in pursuing a career at Nokia. The data is collected with four comprehensive interviews with women currently working at a STEM company in Saudi Arabia. Findings from the empirical data are analyzed with thematic analysis (TA) and a realist framework. The findings are divided into four main themes: comfort, stereotypes, family, and pressure of being a working woman. The themes are divided into subthemes further supported by direct quotes from the participants. The main themes present how the interviewed women perceive that there are some people in Saudi Arabia who still carry and produce dated opinions about women. According to the women these opinions affect some Saudi women’s opportunities, self-esteem, and freedom of choice. The interviews indicate that the barriers for women pursuing a STEM career in Saudi Arabia are complex and while some barriers are very individual, some are also collectively experienced. Based on the findings, this thesis suggests focusing on educating men, making pursuing a career and earning own money more accessible for women, continuing championing women in STEM, developing policies to support equity in the workplace, as well as finding ways to increase contact between men and women before they enter the office as necessary priorities for Nokia Saudi.
  • Stenvall-Hotti, Diana (2022)
    Upplevelsen av hur man blir bemött av vårdpersonalen har en stor betydelse för själva vården och omsorgen. Detta är också en av kvalitetsaspekterna som uppföljs inom äldreomsorgen. I forskning om bemötandet har fokus i huvudsak riktats mot vårdtagaren och på de följder bemötandet har haft för vården eller omsorgen. Mycket litet forskning överlag har gjorts ur vårdarens – bemötarens – perspektiv. Syftet med denna studien är därför att studera hur vårdare konstruerar bemötandet, vilka diskurser som kan urskiljas i talet om bemötande och vilka implikationer dessa har i omsorgsarbetet. Studien är till sin natur kvalitativ och den har gjorts ur ett socialkonstruktionistiskt och ett diskursivt perspektiv. Materialet består av 12 semistrukturerade intervjuer med vårdare som arbetar på ett offentligt serviceboende med heldygnsomsorg. Svaren har analyserats med hjälp av den foucauldianska diskursanalysen. Resultaten visar att bemötandet konstrueras av uppmärksamhet, röstanvändning och beröring samt att vårdaren får kontakt och ger tid åt den äldre personen. Det urskiljs fyra diskurser om bemötandet: diskursen om behov och vård, diskursen om det professionella bemötandet, diskursen om det reflexiva bemötandet och diskursen om ömsesidighet. De tre första diskurserna är de dominerande. Den sistnämnda urskiljs i situationer för undantag eller då de rådande praktikerna ifrågasätts. Implikationer inom de dominerande diskurserna är en kategorisering av de äldre personerna utgående från sjukdom eller beteende vilket samtidigt även minskar på beaktandet av individualiteten i bemötandet, att vårdteknologi upplevs komma emellan vårdaren och den äldre personen och minska på närhet och beröring för de äldre personerna samt att våldsamma muntliga eller fysiska uttryck gentemot vårdarna anses vara en del av arbetet och som också normaliseras i talet. Resultaten påvisar ett behov att fästa uppmärksamhet på sättet hur vårdteknologin implementeras i omsorgen, på sättet att tala om de äldre personerna och framför allt på möjligheterna att minska på våldet gentemot vårdarna. Det rekommenderas också mera forskning om bemötandet i äldreomsorgen för att stöda utvecklingen av arbetsmetoderna samt planeringen och organiseringen av omsorgstjänsterna till att motsvara de kvalitetsförväntningar som riktas mot dem från servicebrukare, vårdare och samhälle även i fortsättningen.
  • Jakobsson, Pehr (2021)
    This study examined the relationship between maternal resources and child well-being in an attempt to outline which maternal resources, potentially could serve appropriate for facilitation of children’s developmental processes. Data from a Finnish sample of 52 mother-child dyads with children aged between 6–16 (29 boys), were analyzed. The children’s well-being was assessed via measures of life satisfaction and 5 positive psychological characteristics (engagement, perseverance, optimism, connectedness and happiness). The resources of the participating mothers were assessed via measures of; awareness of strengths, mindfulness, Mindful parenting (listening with full attention, emotional awareness of self and child, self-regulation in the parenting relationship, non-judgmental acceptance of self and child and compassion for self and child) and positive emotions. An Experience sampling method (ESM) and a web-based questionnaire were used to collect data from the participating mothers, and the children self-reported on their own well-being via a questionnaire, aided by their parents when/if necessary. Results showed that the mothers’ interpersonal Mindful parenting more specifically; emotional awareness of self and child, self-regulation in the parenting relationship and non-judgmental acceptance of self and child, were positively related to their children’s life satisfaction experienced within their family. The mothers’ mean Mindful parenting and Mindful parenting subscales non-judgmental acceptance of self and child and compassion for self and child, where negatively related with their children’s ability to engage in activity. In conclusion, the mothers’ Mindful parenting resources, shown to be significantly positively related to their children’s well-being could potentially be more efficient in supporting their children’s development, in contrast to the significantly negatively related resources which may even serve as counterproductive.
  • Linner, Tommi (2020)
    Mielenterveyden häiriöihin kohdistetaan erilaisia kielteisiä mielikuvia. Kielteiset mielikuvat toimivat mielenterveyden häiriödiagnoosin ohella sosiaalisen poikkeavuuden perustana. Yksilön näkökulmasta mielenterveyden häiriödiagnoosin saamiseen liittyvän kokemusmaailman tarkastelussa on aiemmin tukeuduttu muun muassa sosiaalisen stigman tulkintakäsitteeseen. Mielen sairauden näkökulma puolestaan asettaa diagnosoidun potilaan toimija-asemaan, johon kytkeytyy potilaalle ominaiset oikeudet ja velvollisuudet. Toisaalta mediassa on nostettu mielenterveyden häiriöt esiin myös toisenlaisessa valossa. Mielenterveyden häiriöitä koskeva kulttuurinen asenneilmasto vaikuttaakin olevan murroksessa. Mielenterveyden häiriöitä varjostava häpeäleima on kääntynyt paikoin myös positiiviseksi sosiaaliseksi pääomaksi ja aihetta koskettavaa keskustelua käydään vilkkaasti myös sellaisen narratiivin viitekehyksessä, jossa korostuvat toiveikkuus, selviytyminen, sankarillisuus ja elämänmyönteisyys. Samanaikaisesti mielenterveyden häiriöt on noussut näkyvään rooliin yhteiskunnan työhyvinvointia, syrjäytymistä ja kansantaloutta koskevassa keskustelussa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää sitä, millä tavalla mielenterveyden häiriödiagnoosi jäsentyy diagnoosin saajan puheessa arvottavina kannanottoina sekä minkälaista identiteettiä diagnoosin saaja rakentaa itselleen yksilöhaastattelun vuorovaikutustilanteessa. Tutkimuksen metateoreettisen viitekehyksen muodostavat sosiaalinen konstruktionismi ja diskursiivinen psykologia. Aineiston tarkastelussa hyödynnetään lisäksi positiointiteoriaa ja analyyttisinä tulkintakäsitteinä tukeudutaan subjektiposition ja tulkintarepertuaarin käsitteisiin. Mielenterveyden häiriöitä tarkastellaan kielellisesti rakentuvina konstruktioina, joiden merkitys nähdään muotoutuvan asianomaiselle vuorovaikutuksessa. Tällainen lähtökohta ei kuitenkaan pyri palauttamaan tutkittavaa ilmiötä olemuksellisesti pelkästään kielelliseksi ilmiöksi sinänsä. Yksilökeskeinen näkökulma ilmiötä koskevista erilaisista arvottamisen ja merkityksen muodostamisen tavoista kuitenkin suosii tutkittavan ilmiön tarkastelua kielellisesti rakentuvana ilmiönä. Tutkimuksessa mielenkiinto kohdistetaan arvottavaan kannanottamiseen sekä aineistossa ilmenevien puhetapojen analyyttiseen tulkintaan. Tutkimuksen laadullisessa tutkimusasetelmassa hyödynnetään metodologisena lähestymistapana laadullista asennetutkimusta. Laadullisen asennetutkimuksen periaatteiden mukaisesti asenne nähdään suhdekäsitteenä, joka muotoutuu argumentaatiossa arvottajan ja asenneilmaisun kohteen tuottamisen myötä subjektiivisesti. Laadullisen aineiston analyysissä havaintoyksiköksi otetaan näin ollen arvottava puhetoiminta. Arvottavan puhetoiminnan tarkastelusta voidaan tunnistaa kannanottajan rakentama subjektipositio eli puhuja-asema, josta käsin arvottaminen tapahtuu. Sen lisäksi havaitaan puheenresurssina hyödynnettävä kulttuurinen puhetapa eli tulkintarepertuaari sekä asenteen kohde. Arvottavaa kannanottamista viritetään haastattelutilanteessa väittämän muotoon esitetyillä virikekysymyksillä. Haastatteluaineisto koostuu seitsemästä yksilöhaastattelusta. Aineisto kerättiin syksyllä 2019. Tämän tutkimuksen käyttöön aineistoksi rajattiin yksi virikekysymys. Tutkimusaineiston analyysin perusteella aineistosta tunnistettiin yhteensä kuusi asenneilmaisua. Asenneilmaisut havaittiin muotoutuvan neljän subjektiposition ja tulkintarepertuaarin pohjalta. Aineiston analyysin perusteella tehtiin kolme keskeistä havaintoa. Ensimmäisenä havaintona nähdään, että mielenterveyden häiriödiagnoosin saaminen lääkäriltä jäsentyy diagnoosin saajalle merkitykseltään moniulotteisempana, kuin pelkästään sairauskeskeisenä kokemuksena. Tutkimuksen tuloksista voidaan havaita, että diagnoosin saamiseen kytkeytyy laaja-alaisesti erilaisia sosiaalisia ja psykologisia merkityksiä. Toiseksi tutkimuksen tuloksista huomataan, että mielenterveyden häiriödiagnoosi virittää diagnoosin saajassa sellaisia asenneilmaisuja, jotka voivat olla myönteisiä tai kielteisiä ja jotka voivat kohdistua erilaisiin sidosryhmiin ja kohteisiin. Kolmantena huomiona tutkimuksen tuloksista ilmenee se, että mielenterveyden häiriödiagnoosi mahdollistaa asianomaiselle erilaisia puhuja-asemia. Tämän havainnon perusteella voidaan esittää tulkinta siitä, että mielenterveyden häiriödiagnoosi mahdollistaa mielenterveyden potilaan ohella myös sellaisia vuorovaikutuksessa muodostettavia identiteettejä, jotka antavat asianomaiselle keinoja hallita esimerkiksi diagnoosin saamiseen liittyvää sosiaalista jännitettä.
  • Sjögren, Hanna (2020)
    Vårdarbetet har utgjort ett centralt forskningsområde inom stressforskningen. Få studier på området har ändå utförts ur ett diskursivt perspektiv. Syftet med den här undersökningen var att undersöka hur vårdpersonal inom den institutionella äldreomsorgen diskursivt konstruerar stress och stresshantering samt att granska ett hurdant agentskap vårdarna tillåts genom dessa konstruktioner. Materialet bestod av 20 semistrukturerade intervjuer som utförts med vårdare inom en offentlig äldreboendeorganisation i Nyland. Intervjuerna analyserades med hjälp av den foucauldianska diskursanalysen. Ur materialet växer det fram två dominerande diskurser: en normaliserande stressdiskurs och individualiserande stresshanteringsdiskurs. Genom dessa diskurser subjektspositioneras vårdarna till subjektspositionen av en professionell och handlingskraftig vårdare: en vårdare som förväntas se stress i vårdarbetet som normalt och hantera eventuell stress på egen hand. Vårdarna identifierar samt disidentifierar sig med den erbjudna subjektspositionen men saknar makt i att motsätta sig de diskursiva konstruktionerna helt. De dominerande diskurserna är så pass starka att de låser in vårdarna i den erbjudna subjektspositionen trots motstånd. Implikationerna för vårdarnas agentskap är att agentskapet begränsas till en individuell nivå. Vårdarna kan välja mellan att acceptera att stress är en del av arbetet och hantera eventuell stress på egenhand eller att lämna arbetet/branschen, men har inte möjlighet att ändra på arbetets uppläggning eller kräva mer stöd från organisationen. Studien lyfter ändå fram hur saker och ting kunde vara annorlunda. Vårdarbetet kunde vara upplagt på ett sätt som motarbetar/minskar stress och organisationer kunde ta till effektivare alternativ för att motarbeta/minska arbetstagares stress.
  • Baarman-Englund, Sonja (2021)
    Tiivistelmä – Referat–Abstract Den snabba digitaliseringen i samhället har aktualiserat diskussioner kring olika gruppers jämlika möjligheter till digital delaktighet. Frågor kring detta tema har även tidigare varit aktuella men det speciella pandemiläget har medfört att detta tema blivit mer angeläget. Att få tillgång till viktig information förutsätter tillgång till modern digital teknik och besittande av sådan kunskap som utgör förutsättning för digital delaktighet och därmed även delaktighet i samhället. Syftet med den här avhandlingen är att utforska hur äldre konstrueras i samband med digitaliseringen och vilka konsekvenser detta har. Tidigare forskning kring ämnet har pekat på att äldre ofta konstrueras enligt polariserade bilder och då såsom antigen positivt eller negativt och att detta sammanfaller med den dominerade samhällsdiskursen (Forsman & Nordmyr, 2020). Materialet i studien omfattar texter utifrån vilka äldre konstrueras på olika sätt. Jag använder mig av ett diskursanalytiskt sätt att närma mig materialet för att kunna analysera hur man talar om de äldre i texterna. En diskurs kan beskrivas som ett specifikt sätt att tala om något, en diskussion som går att utmärka i olika sätt att använda språk och begrepp. Metoden bygger på diskurspsykologi samt kritisk diskurspsykologi. Det innebär att studien även bygger på att äldre kan välja identitet och därmed de sätt de positionerar sig på. I analysen identifierades tre tolkningsrepertoarer: den resursstarka, den resurssvaga samt den normbrytande och utifrån dessa konstruerades olika subjektspositioner Analysen kunde även identifiera en mera allmän och därmed även en mer dominerande tolkningsrepertoar genom vilken äldre positionerades utifrån varierande subjektspositioner. Analys av diskurser möjliggör fokus på språkets betydelse och utforskandet av hur de sätt vi uttrycker oss på både i tal och skrift inverkar på hur vi tänker kring men framförallt formar betydelsefulla sociala handlingar. Tolkningsrepertoarerna visade hur äldre konstrueras i relation till andra grupper men även utifrån skillnader bland de äldre i samhället. Resultaten av denna forskning kontribuerar till tidigare forskning genom att visa på betydelser av diskursiva kontraktioner av äldre i samband med digitaliseringen. Det kritisk diskursanalytiska begreppet hegemoni användes för att lyfta fram betydelsen av den dominerande tolkningsrepertoaren men även äldres valmöjligheter beträffande identitetsskapande. Resultaten lyfter fram språkets centrala roll i hur vi förstår vår sociala verklighet men även hur dessa förståelser visade höra samman med tidigare kulturellt bundna formuleringar kring äldre. Framtida forskning kunde undersöka ifall pandemin förändrat på förhållandet mellan äldre och yngre grupper i samhället beträffande digital teknologi.
  • Manner, Joel (2019)
    This thesis explores the integration of the Russian-speaking minorities in Norway (n = 215), Finland (n = 252), and Estonia (n = 482) through the use of person-oriented methods encompassing socio-political measures central to several forms of integration. Economic situation, socio-demographics as well as variables tapping the perceived social status and sense of belonging of referents were used in multiple-correspondence and cluster analysis, producing three profiles of distinctive kinds of integration, namely: critical integration, separation, and assimilation. The citizenship status of cases within these profiles were then examined in order to find patterns corresponding with differing contexts of integration. Across national contexts, critical integration was the most common profile, and was connected along with the separation profile to those possessing citizenship of their respective nation. In the separation cluster, undetermined citizenship was most common, and dual citizenship most rare and almost exclusively associated with the critical integration profile. National contexts showed differences among proportions of cases in the identified profiles, with the critical integration and assimilation profiles being most common in Norway and Finland, and critical integration and separation profiles in Estonia.
  • Pietilä, Meri (2022)
    Background: Management of the COVID-19 pandemic has required behavior change of masses, as governments and authorities around the globe have guided adoption of protective behaviors, such as wearing a face mask and practicing social distancing. Citizens’ volitional engagement in protective behaviors is essential for reducing the spread of the virus, as much of the required adherence is beyond authorities’ control and difficult to supervise. Building on the Self-Determination Theory (SDT) (Ryan & Deci, 2017), this study explores associations between quality of motivation to adhere to protective measures in two situations: when meeting people outside one’s household indoors and inside a café, a restaurant, or a bar. Method: Cross-sectional survey study involving a nationally representative sample of over 18 year-old residents of Finland (N = 2272) was conducted in May of 2021. As part of this survey, data on quality of motivation (autonomous motivation, controlled motivation, amotivation), personal perceived risk, fear towards COVID-19, and situation specific intentions of wearing a face mask or avoiding the situation was collected. The associations between quality of motivation and intention were investigated in a series of multinomial regression analyses, controlling for perceived personal risk and fear towards COVID-19. Findings: Autonomous motivation (range Exp(B) = 1.82‒3.51, p = .001) consistently predicted intention to wear a mask and intention to avoid meeting people. The effects of controlled motivation (range Exp(B) = .66‒.93, p = .001‒.078) and amotivation (range Exp(B) = .65‒1.02, p = .001‒.911) varied across analyses. Control variables' effects diminished or lost significance in models with autonomous motivation. Conclusions: Fostering autonomous motivation could increase adherence to protective behaviors in situations without clear mandates. The results also suggest that increasing perceptions of pressure, personal risk, and fear may not advance adherence effectively. In future studies, it would be beneficial to investigate approach and avoidant components of introjected regulation as separate constructs. Autonomous motivation could be investigated as a mediator for the fear towards COVID-19 and risk perception’s association with protective behavior intention.
  • Mannila, Minna (2021)
    Tiivistelmä Tiedekunta: Valtiotieteellinen tiedekunta Koulutusohjelma: Sosiaalitieteiden maisteriohjelma Opintosuunta: Sosiaalipsykologia Tekijä: Minna Mannila Työn nimi: ”Ei oo enää hiirulainen, joka haluaa mennä vaan nurkkaan mahollisimman näkymättömänä” Naisvankien häpeäkokemukset ja tanssi- sekä liikeilmaisuun perustuvan vankilateatteritoiminnan vaikuttavuus Työn laji: Maisterintutkielma Kuukausi ja vuosi: Marraskuu 2021 Sivumäärä: 70+5 Avainsanat: häpeä, häpeäleima, kehollisuus, vankilateatteri, naisvanki, sisällönanalyysi Ohjaaja tai ohjaajat: Anna-Maija Pirttilä-Backman Säilytyspaikka: Helsingin yliopiston kirjasto Tiivistelmä: Tutkielman tavoitteena on tarkastella tanssi- ja liikeilmaisuun perustuvaan vankilateatteriproduktioon osallistuneiden naisvankien kokemuksia häpeästä sekä vankilateatterin vaikutuksia naisvankien häpeäkokemuksille. Näitä tutkitaan tarkastelemalla sitä, miten vangit kuvailevat kokemuksiaan vankilateatterin edetessä, kolmessa eri vaiheessa. Tutkielman aineisto koostuu vuosina 2019–2020 kolmessa vankilateatteriprojektin eri vaiheessa toteutetuista puolistrukturoiduista teemahaastatteluista. Haastatteluihin osallistui kuusi Vanajan vankilan naisvankia sekä kaksi produktion tuotantoon osallistunutta jäsentä. Näistä naisvankien haastattelut on rajattu tutkimuksen lopulliseksi aineistoksi. Aineistoa analysoitiin laadullisen teoriasidonnaisen sisällönanalyysin keinoin aikaisempaan häpeän parissa toteutettuun tutkimuskirjallisuuteen nojaten. Tulosten perusteella naisvankien häpeäkokemukset ovat eroteltavissa sisäisen ja ulkoisen häpeän ulottuvuuksiin. Nämä häpeäkokemukset kohdistuivat sekä kehoon liittyvään häpeään että ryhmäjäsenyyteen liittyvään häpeään. Vankilateatterilla koettiin kuitenkin olleen vaikutusta naisvankien häpeän ilmenemiseen, sillä naisvangit kokivat vankilateatteritoiminnan omaehtoisen kuntoutumisen välineenä. Vankilateatterin kautta naisvangit kuvailivat vapautuneensa häpeäkokemuksista erityisesti kehoon ja vangin ryhmäjäsenyyteen liittyen. Tutkimuksen tulokset onnistuivat avaamaan ja havainnollistamaan naisvankien häpeäkokemuksia, mikä on tärkeää kuntouttavan toiminnan suunnittelun kannalta. Häpeäkokemuksien tunnistamisen lisäksi tutkimuksen tulokset korostivat vankilateatteritoiminnan merkityksellisyyttä, mistä ilmenee puolestaan vankilateatteritoiminnan jatkuvuuden tärkeys.
  • Tähtinen, Ulla (2019)
    Tässä maisteritutkielmassa tarkastellaan nuorten sosiaalisia representaatioita tulevaisuudesta. Tutkielman tarkoituksena ei ole kartoittaa yksittäisen nuoren ajatuksia tai mielikuvia, vaan tarkastella jaettuja tulevaisuuskäsityksiä. Tutkimuksen kohteena ovat siis nuorten puheesta nousevat tulevaisuutta koskeva jaetut käsitykset ja mielikuvat. Tutkielman lähestymistapa on kvalitatiivinen ja teoreettisena viitekehyksenä sovelletaan Serge Moscovicin sosiaalisten representaatioiden teoriaa. Sosiaalisten representaatiot ovat yhteisössä jaettuja mielikuvia ja käsityksiä, jotka syntyvät yhteisön kommunikaatiossa. Ne luovat järjestystä ja mahdollistavat itsesään yhteisön kommunikaatiota. Tämän tutkielman kiinnostuksen kohteena on, hahmottuuko nuorten puheesta yksilöllisten toiveiden lisäksi jaettu sosiaalinen käsitys tulevaisuudesta. Tulevaisuuskuvia ei ole tiedettävästi aikaisemmin tutkittu sosiaalisina representaatioina. Näin ollen tulokulma on tuore niin sosiaalisten representaatioiden tutkimuksen kuin tulevaisuustutkimuksenkin alalla. Sosiaalisten representaatioiden teoria tarjoaa tutkimukselle lähtökohdan tarkastella nuorten tulevaisuusnäkymiä yhteisöllisen rakentamisen näkökulmasta. Tutkielman vastaa kysymyksiin: Minkälaisia näkemyksiä nuorilla on tulevaisuudestaan? Miten tulevaisuus ankkuroidaan ja objektivoidaan nuorten puheessa? Millaisia sosiaalisia representaatioita nuoret jakavat tulevaisuudesta? Tutkielma on tehty yhteistyössä Euroopan Sosiaalirahaston rahoittaman LUODE- luonto ja taide nuorten työelämätaitojen oppimisympäristönä -hankeen kanssa. LUODE- hankkeen tavoitteena on moniammatillisen yhteistyön ja uusien nuorille suunnattujen palveluinnovaatioiden kehittäminen ja Helsingin yliopiston roolina on tuotaa tutkimustietoa nuorten arjesta. Tämän maisteritutkielman tarkoitus on tuottaa tietoa nuorten ajatusmaailmasta ja arkiajattelusta hankeen käyttöön. Tutkielman aineisto koostuu seitsemästätoista LUODE- hankeen yhteydessä tehdystä puolistrukturoidusta virikehaastettelusta, jossa virikkeenä on käytetty aikajanaa. Aineisto on analysoitu laadullista sisällönanalyysiä käyttäen. Sosiaalisten representaatioiden muodotumisprosesseja on tarkasteltu ankkurointien ja objektivointien kautta. Sosiaalisten representaatioiden muodostumisprosessien lisäksi sosiaalisten representaatioiden ilmentymistä on tarkasteltu aineistosta tulkittujen kantateemojen avulla. Tulosten mukaan nuorten sosiaaliset representaatiot tulevaisuudesta muodostuvat kolmen pääteeman ympärille. Näitä teemoja ovat sosiaaliset suhteet ja asuminen, koulutus ja työelämä sekä Suomen ja maailman tulevaisuus. Lisäksi sosiaalisten suhteiden ja asumisen pääteema jakautuu kolmeen alateemaan, jotka ovat perhe, kaverit ja asuminen. Perheen käsite jakautuu kahteen osaan, lapsuuden perheeseen ja itse perustettuun perheeseen. Perheestä ja kavereista puhuttaessa nuoret toivat esille tarvetta sosiaaliselle tuelle, joka ankkuroitui perheen kohdalla huolenpitoon ja kavereiden kohdalla tukeen ja seuraan. Tuloksista on pääteltävissä, että tulevaisuudessa sosiaaliset suhteet sekä halu itsenäistyä rakentavat nuorten sosiaalista representaatiota tulevaisuudesta. Aineistosta tulkittu vastinpari sosiaalinen tuki / itsenäistyminen kuvaa sosiaalisten suhteiden ja asumisen teemassa esiintyvää ristiriitaa, jossa toisaalta tarve itsenäistyä mahdollisimman nopeasti ja toisaalta lapsuuden perheen tuki määrittävät tulevaisuutta. Nuoret näkevät koulutuksen väylänä hyvälle työpaikalle sekä itsenäitymiselle, eikä sitä pidetty arvona sinänsä. Nuorten puheissa esiintyi laajasti individualistinen käsitys, jonka mukaan pärjääminen elämässä on itsestä kiinni ja sisäinen motivatio on tärkeässä osassa tavoitteiden saavuttamisessa. Toinen aineistosta löydetty vastinpari on yksilöllisyys / yhteisöllisyys, jossa yksilöllisyys kuvaa nuorten ajatusmallia yksin pärjäämisestä ja yhteisöllisyys sosiaalisia taitoja, joita pidettiin varsinkin työelämän kannalta hyvin tärkeinä. Viimeisessä teemassa Suomen ja maailman tulevaisuus ankkuroitiin teknologian kehitykseen. Teknologia objektivointiin tuttuihin käsitteisiin kuten autot ja robotit. Suomen ja maailman tulevaisuus kuvattiin toisaalta muuttuvaksi ja toisaalta stabiiliksi. Kolmas kantateema pysyvyys / muuttuvuus kuvaa tätä ristiriitaista ajattelumallia.
  • Harms, Anthea (2021)
    Inom reklamindustrin har man redan länge upprätthållit en viss bild av den accepterade normen om hur män och kvinnor presenteras i samhället. Kvinnor representeras och avbildas könsstereotypiskt i reklam och denna information utnyttjas i socialiseringen och har negativa samhälleliga konsekvenser specifikt för kvinnor. Bilder erhåller en kommunikativ makt och den mellanmänskliga kommunikationen har allt mer flyttat till sociala medier. Människor presenterar sig online i enlighet med vad som är önskvärt gällande den normativa synen på könsroller i sammanhang där man letar efter en parrelation. Därmed är det ändamålsenligt att undersöka och öka förståelsen för det visuella innehållets betydelse och om kommunicering av könsroller via media kan påverka eller bidra till självpresentationen och -objektifieringen med online dejting som kontext. Syftet är att undersöka hur visuell självpresentation uttrycker sig bland kvinnliga högskolestuderande i deras tinderprofilbilder jämfört med vad vi vet om tidigare studier om kvinnobilder och -ideal i reklamindustrin. Tinder är en dejtingapplikation som möjliggör att framställa specifika bilder om självet och vår kommodifierade kultur pressar människor till att marknadsföra sig själv inom olika livsområden. Därmed ligger det i samhällets intresse att forska kring huruvida den idealiserade och objektifierade kvinnokroppen påverkar hur kvinnor presenterar sig själv på Tinder. I magisteravhandlingen studeras om de tidigare observationerna i reklam om kvinnors roll i bilder går att upptäckas i profilbilderna och ifall den socialt konstruerade femininiteten går att observera i materialet. Avhandlingen är en mediastudie med ett socialpsykologiskt perspektiv och jag tillämpar ett socialkonstruktivistiskt synsätt i min avhandling. Centrala teorier är självpresentationsteorin samt självobjektifierings- och objektifieringsteorin. Materialet består av 21 tinderprofilbilder inskickade via mejl från frivilliga högskolestuderande och som metod används reklamanalys med inslag av multimodalitet. Studien är kvalitativ och därmed går resultaten inte att generaliseras. Centrala resultat är att alla deltagare hade åtminstone en bild av sig där man kunde observera en applicering av reklamanalysens dimensioner och feminina inslag av representerade kvinnoideal. Samtidigt förekom det också bilder i materialet där faktorerna inte var i enlighet med den tidigare forskningen. De slutsatser som kan dras i förhållande till det kvalitativa materialet är att självpresentationen i tinderprofilbilderna till en del styrs av samma kvinnoideal som vi ser i reklam. Materialet var väldigt selektivt vilket har en inverkan på resultaten. Framtida forskning borde pröva andra metoder för att få ett större sampel och mer forskning behövs för att kunna dra omfattande slutsatser.
  • Holanti, Kaisa (2022)
    Liiketoimintaa ja johtamista koskeva kirjallisuus määrittää huhujen levittämisen liiketoiminnalle haitallisena toimintana. Huhujen huono maine ja niiden saama vähäinen huomio erityisesti kvalitatiivisessa organisaatiopsykologisessa tutkimuksessa on kuitenkin ristiriidassa huhujen yleisyyden ja jokapäiväisyyden kanssa. Tutkitusti suurin osa eri yritysten työntekijöistä myöntää kertoneensa huhuja organisaatiostaan, kollegoistaan ja esihenkilöistään. Näyttäytyykö huhupuhe myös laadullisesti tarkasteltuna organisaation intressien kannalta haitallisena ja millaisia merkityksiä huhut työntekijöiden puheessa saavat? Tutkimuskohteena on Tampere3-hankkeeksi kutsuttu Tampereen korkeakouluyhteisön perustaminen. Vuonna 2019 Tampereen yliopisto ja Tampereen teknillinen yliopisto yhdistyivät säätiömuotoiseksi Tampereen yliopistoksi, joka omistaa osake-enemmistön Tampereen ammattikorkeakoulusta. Suuret organisaatiomuutokset aiheuttavat usein epävarmuuden ja uhan kokemuksia henkilöstön keskuudessa, mikä toimii loistavana kasvualustana työpaikalla kiertäville huhuille. Tampere3-hankkeen jälkeen koko korkeakouluyhteisön henkilöstö osallistui kyselyyn, jolla pyrittiin selvittämään heidän suhtautumistaan muutokseen. Osana kyselyä vastaajia pyydettiin kertomaan viimeisin huhu, jonka he ovat Tampereen korkeakouluyhteisön perustamiseen liittyen kuulleet. Tämä pro gradu -tutkielma lähestyy huhuja diskursiivisen psykologian lähtökohdista ja puheteon käsitteen kautta. Sekä diskursiivisen psykologian oppien että puhetekoteorian mukaisesti ajatellaan, että puheella ei ainoastaan kuvata todellisuutta vaan myös tehdään asioita. Menetelmänä aineiston systemaattisessa analysoinnissa on käytetty Braunin ja Clarken (2006) artikkeliin pohjautuvaa teema-analyysiä. Tutkimuskysymysten avulla pyritään selvittämään, millaisia puhetekoja huhuvastauksissa tehdään ja millaiseksi huhu eri puhetekojen kautta rakentuu. Kiinnostus kohdistuu myös siihen, miten puhetekojen avulla asetutaan tukemaan ja vastustamaan uuden korkeakouluyhteisön johtoa. Osa kyselyn vastaajista kertoi kuulemansa huhun, mutta osa jätti huhun kokonaan kertomatta. Tämän lisäksi vastaustilaa käytettiin pääasiassa kolmen eri puheteon tekemiseen: korkeakouluyhteisön kritisoimiseen, huhujen syiden pohtimiseen ja kysymyksessä esitetyn huhuolettaman vastustamiseen. Jokaisessa puhetekokategoriassa huhut rakentuivat merkitykseltään hieman erilaisiksi, ja huhun suhde totuuteen ja tietoon vaihteli kategorian mukaan. Huhut rakentuivat joko totuudenmukaisiksi informaationlähteiksi, yhdistymisen toteutukseen liittyvistä ongelmista johtuviksi oireiksi tai vääräksi tiedoksi, jonka levittäminen koettiin akateemisille henkilöille sopimattomaksi. Puhetekojen avulla asetuttiin joko puolustamaan tai vastustamaan korkeakouluyhteisön johtoa, mutta myös neutraalisti pohtimaan huhujen syitä ja seurauksia. Tutkimukseni osoittaa, että huhupuhe ei ole aina yliopiston johdon intressien kannalta negatiivista. Työntekijät ovat sekä kykeneviä että halukkaita pohtimaan huhujen taustalla olevia syitä ja puolustamaan organisaatiota epätosilta huhuilta. Kuitenkin suurin osa aineiston huhuista olivat sävyltään negatiivisia ja huhuja käytettiin joissain vastauksissa välineellisesti yliopiston johdon sekä muutoksen toteutuksen kritisoimiseen.
  • Löfberg, Alexandra (2022)
    Syftet med denna avhandling är att undersöka hur personer upplever att anknytningen som formats i barndomen har kunnat påverka deras parförhållanden i vuxen ålder. Anknytningsteorin anses vara en central teori som förklarar relationen som uppstår mellan barnet och dess närmaste vårdare vid födseln. Anknytningen som utvecklas mellan barnet och vårdnadshavaren förflyttas senare i livet över till individens kärlekspartner, då man inte mera är beroende av anknytningen med sin primära vårdare. Tidigare forskning visar att den anknytningsstil som utvecklas i barndomen har en betydelse för hur man förhåller sig i sina parförhållanden som vuxen. Dock är det möjligt att anknytningsstilen förändras med hjälp av sin partner eller på grund av händelser man genomgår i livet. Denna undersökning genomfördes med en kvalitativ forskningsansats och materialet samlades in genom sex semi-strukturerade intervjuer. Slutligen analyserades materialet med hjälp av tolkande fenomenologi (IPA, Interpretative phenomenological analysis). Resultaten i denna undersökning visade att de personer som upplevt ha en trygg anknytning i barndomen har även i vuxen ålder kunnat bygga upp trygga parrelationer. Öppenhet och tillit till föräldrarna i barndomen har exempelvis varit en förutsättning för att dessa existerar även i det egna parförhållandet som vuxen. Ett mönster gällande barndomens anknytning och beteende i parförhållanden som vuxen kunde synliggöras. De personer som däremot upplevt ha en delvis otrygg anknytning i barndomen har lyckats utveckla en trygg anknytning till sin partner, men vissa beteendemönster från barndomen syns ännu idag. Den otrygga anknytningen i barndomen upplevs synas som osäkerhet i det egna parförhållandet. Svårigheter med tillit i barndomen har exempelvis gjort att man inte alltid kan lita på sin partner.
  • Lankinen, Maija (2022)
    Perhetaustan ja yhteiskuntaluokan merkitys koulutuspolkuihin on lisääntynyt viime vuosina mahdollisuuksien tasa-arvoa korostavassa suomalaisessa yhteiskunnassa. Tutkielman tavoitteena oli selvittää, miten työläistaustaiset yliopisto-opiskelijat rakentavat narratiivista identiteettiään heidän elämäntarinoissansa. Lisäksi tutkielmassa halutiin tietää, millaisia merkityksiä opiskelijat antoivat elämänsä avaintapahtumille sekä käännekohdille kulkiessaan kohti yliopisto-opintoja. Laadullista tutkielmaa ohjasi teoreettisesti narratiivinen lähestymistapa ja narratiivisen identiteetin teoria. Aineisto kerättiin haastattelemalla kuutta työläistaustaiseksi subjektiivisesti identifioituvaa Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan opiskelijaa. Haastattelustrategiana käytettiin sovellettua avaintapahtumametodia. Aineiston analyysia ohjasi laadullinen narratiivinen analyysi, jonka tukena käytettiin positiointiteoriaa. Tuloksista rakentuu kuva työläistaustaisista yliopiskelijoista, joiden elämäntarinat ovat ainutlaatuisia, mutta niistä löytyy myös yhtäläisyyksiä. Eritysesti koulutuspolun nivelvaiheet ja yliopistossa opiskelu muodostuvat merkityksellisiksi käännekohdiksi, jotka ovat ohjanneet yliopisto-opintoihin tai yliopistossa kohtaamaan oma työläistaustaisuus. Opiskelijat rakensivat narratiivista identiteettiä eri lähtökohdista, mutta niissä oli läsnä henkilökohtaisiin kykyihin liittyviä älykkyyden ja kunnianhimon positiota, sekä sosiaalisesti työläistaustaisuuden positio, johon yksinäisyyden ja ulkopuolisuuden positiot liittyivät. Tuloksista käy ilmi, että korkeimman koulutustason saavuttaminen on edelleen mahdollista perhetausta huolimatta, mutta yhteiskuntaluokka on edelleen läsnä työläistaustaisten yliopisto-opiskelijoiden koulutuspoluissa ja osana identiteettiä.
  • Johansson, Alexandra (2021)
    Våld mot kvinnor är ett stort problem i vårt samhälle i Finland, även om Finland oftast ses som ett jämställt land. Enligt forskning är Finland en av EU:s näst mest våldsammaste land för kvinnor. Våld i nära förhållanden leder till olika problem både för offret och personerna nära offret samt för samhället. Därmed behövs det kunskap och verktyg för hur man kan ta itu med problemet. Syftet med min avhandling är att få fram vilka verktyg som används och behövs av professionella i Palve-gruppen som arbetar för att för att känna igen, ingripa och förebygga våld i nära förhållanden i Borgå. Med hjälp av min forskning uppdaterades en handlingsplan för professionella inom social-och hälsovården i Borgå med uppdaterade strategier som baserade sig på mina resultat. Forskningen gick även ut på att forska kring hur de professionella har upplevt att tidigare handlingsplanen som är gjord år 2005 har fungerat. Strategierna i handlingsplanen uppdaterades baserat på avhandlingens resultat. Denna forskning utredde även om det finns tillräckligt med strategier och verktyg för olika sorters offer eller offer av olika kön enligt professionella i Borgå. Forskningen gjordes med en enkät som skickades ut till professionella inom social-och hälsovården i Borgå. Analysen gjordes med hjälp av tematisk innehållsanalys och ur ett realistiskt perspektiv och forskningens svar utgick från respondenternas upplevelser och utmaningar i sitt dagliga arbete som återspeglas i resultaten. Resultaten visade att vissa sektorer har klarare strategier för hur de skall ingripa i våldet och det är viktigt att alla professionella har lätt tillgång till handlingsplanen. Det behövs ständigt information om våld i nära förhållanden för att hålla temat öppet, så att temat får tillräckligt med uppmärksamhet. Strategier som används nu av professionella är till exempel blanketter för klienter och dessa anses vara en bra metod att ingripa i våldet för det är en konkret metod att ingripa i våldet eller att fråga om våldet. I resultaten framkom att då man uppdaterar handlingsplanen bör man höra på de som arbetar praktiskt på gräsrotsnivå gällande våld i nära förhållanden. Resultaten påvisade även att det behövs mera resurser; både tidsmässigt och gällande personalmängd. Det behövs ständig skolning för professionella så att de är insatta i våld i nära förhållanden som tema samt att de vågar ta upp och fråga om våld då de bemöter klienter. För att våga ta fram våldsfrågan med klienter bör det tas i bruk regelmässiga rutinfrågor om våld i nära förhållanden som frågas av alla klienter. Enligt resultaten var de flesta offer för våld i nära förhållanden i denna forskning oftast av kvinnligt kön. Forskningen visade att det behövs mera verktyg för olika sorters offer samt till exempel män som offer för närståendevåld. För fortsatt forskning vore det viktigt att få med ett större antal deltagare från olika sektorer för att få mer djupgående förståelse och mer täckande svar från olika professionella inom det våldsförebyggande arbetet.
  • Peijari, Minerva (2020)
    This thesis aims to study if personal values mediate the effect of gender on pro-environmental behavior, PEB. It is important to investigate the antecedents of PEB, since the current climate crisis is caused by human behavior. Among the most influential areas of behaviors are those related to energy. Therefore, two energy related behaviors were chosen to represent PEB in this study: energy use reduction and intention of buying an energy efficient appliance. Values have been shown to affect behavior and there is some evidence of gender differences in values, thus gender and values were chosen as predictors of the behaviors. The theoretical basis for this argument lies in Schwartz theory of basic values and several models on antecedents of PEB, e.g. the Value-Belief-Norm Theory. The material comes from the 2016 dataset of the European Social Survey Round 8 (ESS8), which included a module on climate change and energy and used the Portrait Values Questionnaire for measuring values. The data is limited to the Finnish nationally representative sample. The hypotheses examine whether Finnish women behave more proenvironmentally than Finnish men do, and whether women’s higher self-transcendent values and men’s higher self-enhancement values explain this difference in PEB. Hypotheses were tested through hierarchical stepwise regression analysis and mediation analysis. The results were as expected, with small, but statistically significant, differences between men and women in both values and behavior. On average, Finnish women have more self-transcendent values and behave more pro-environmentally, than Finnish men do. The mediation was supported even when covariates were included, which further supports the findings. The only exception to this was the mediation of gender on energy efficacy behavior through self-enhancement values. Explanations for this and the other results are discussed, as well as critique of the binary definition of gender and other limitations. This study adds to the understanding of antecedents of pro-environmental behavior, which is fundamental to achieving effective behavior change.