Browsing by study line "Venäjän kieli ja kirjallisuus"

Tutkielmassa käsitellään venäläisen rap-artisti Oxxxymironin eli Miron Fjodorovin konseptialbumia Gorgorod vuodelta 2015. Albumi on Oxxxymironin toinen studioalbumi. Tutkielmassa analysoidaan rap-lyriikoita konseptuaalisuuden ja intertekstuaalisuuden näkökulmista tekstianalyysin keinoin. Aiemmin teosta on tutkittu yksittäisissä artikkeleissa, mutta tämä tutkimus tarjoaa laajemman analyysin konseptialbumin sisäisistä sekä ulkoisista viittaussuhteista. Oxxxymironin omalaatuinen tyyli kirjoittaa tekstejä ja sisällyttää niihin intertekstuaalisia viittauksia sekä yhteiskunnallisia kysymyksiä tekee konseptialbumin tutkimuksesta erityisen mielenkiintoisen, sillä Oxxxymiron on itsekin tunnettu yhteiskunnallisena vaikuttajana sekä kirjallisuudentutkijana. Oxxxymiron on tunnettu jopa taiteellisista rap-lyriikoistaan ja hänen tuotantoaan voidaan kutsua taiteelliseksi rapiksi. Tutkielma vastaa kysymyksiin siitä, miten runolliset piirteet, intertekstuaaliset viittaukset ja albumin kappaleet muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden eli konseptialbumin, sekä miten tekstin sisäiset viittaussuhteet rakentavat yhtenäistä tarinaa. Albumin yhtenäisyyttä tutkin esimerkiksi Pekka Tammen kysymysten pohjalta sekä tekstiä tekstissä Juri Lotmanin teoriaan nojaten. Rap-lyriikoiden runollisia piirteitä analysoin Auli Viikarin runousopin pohjalta. Keskeisenä aineistona on kaikki Gorgorod-albumin laululyriikat, joita tutkitaan tutkimuskirjallisuuden avulla. Erityisesti tutkielmassa keskitytään raamatullisiin, mytologisiin ja historiallisiin viittauksiin, mutta myös muihin, kuten kirjallisuuteen ja populaarikulttuuriin liittyviin viittauksiin. Tutkielman tuloksista tulee ilmi, miten Oxxxymironin käyttämät intertekstuaaliset viittaukset luovat niin albumin sisällä kuin sen ulkopuolellekin laajoja viittausten verkostoja. Lukuisat vertaukset kehittävät yhteyksiä niin historiaan kuin tunnettuihin kertomuksiin, ja Gorgorodin tapauksessa voidaankin puhua laajasta hypertekstistä. Viittaussuhteet muodostavat albumilla monia eri kerronnan tasoja monessa eri aikatasossa, mikä lisää albumin juoneen ikään kuin monia pienempiä kertomuksia. Myös runolliset piirteet ja troopit osaltaan rakentavat albumin yhtenäisyyttä. Tutkielman tulokset tarjoavat laajemman katsauksen yhden Venäjän suosituimman rap-artistin Gorgorod-albumiin käsitellen albumin lukuisia intertekstuaalisia viittauksia sekä kieltä nimenomaan yhtenäisen kokonaisuuden muodostumisen näkökulmasta. Näin ollen tutkielma tarjoaa tarkemman analyysin venäläiseen rap-lyriikkaan.

В этой дипломной работе рассматривается использование русского языка как лингва франка, общего языка, среди водителей автобусов в столичном регионе Финляндии. Основная цель работы – выяснить, с кем и в каких ситуациях водители автобусов ис-пользуют русский язык. Кроме этого, работа рассматривает языковую политику, каса-ющуюся водителей автобусов и ее трудности, многоязычие и его присутствие и в ав-тобусной сфере, и в столичном регионе Финляндии. В работе упомянута актуальная ситуация в мире, указывающая на войну на территории Украины, выясняется отноше-ние водителей автобусов к русскому языку и использование русского языка на обще-ственном транспорте в то время, когда украинцы, бежавшие из Украины, могли бес-платно ездить на транспорте, показывая украинский паспорт. Теоретическая часть работы призвана ознакомить читателя с терминологией и представить исследования, связанные с темой: дать определение и очертить область исследования лингва фран-ка, показать историю распространения русского языка и его использование в разных странах сегодня, раскрыть многоязычную трудовую жизнь и ее трудности. Для работы были проведены опросы и беседы, в которых проинтервьюировали десять водителей автобусов, владеющих русским как родным или иностранным языком, и трех работников транспортной сферы. Так было сделано, чтобы понять языковую си-туацию в автобусной сфере с разных точек зрения. Анализ интервью в основном со-средоточивается на использовании русского языка на работе среди водителей, на чертах речи водителей автобусов, на профессиональных заимствованиях из финского языка, встречающихся в русской речи водителей, а также на языковой политике. На основании полученных результатов можно сказать, что русский язык действительно является лингва франка среди водителей автобусов и используется в целях общения в автобусной области между водителями и пассажирами городского транспорта.

В данной работе рассматривается кинокартина Сергея Александровича Соловьева «Сто дней после детства», созданная в 1975 году и относящаяся к условно очерченному периоду кинематографа застоя. Данный период был отмечен довольно пестрым разнообразным кинорепертуаром, а также особым интересом со стороны режиссеров к экранизациям литературных классических произведений. Данный факт отчасти обусловливает и насыщенность в рассматриваемой кинокартине художественными цитатами, аллюзиями и прочими отсылками к классическому мировому искусству. Главной задачей данного исследования является выявление функций наличествующих в киноматериале других текстов – главным образом, упомянутых выше художественных цитаций, обеспечивающих приращение смысла основного кинотекста. В качестве методологической основы в работе применены социально-исторический подход, являющийся традиционным в области искусствоведения, а также инструментарий герменевтического подхода и основные принципы теории интертекстуальности. В данной связи автор работы адресуется прежде всего к школе Кирилла Тарановского и его теории подтекста. В ходе исследования выявлены основные задачи и функции используемых художественных цитат, аллюзий и иных обращений к мировому искусству, заключающиеся главным образом, во-первых, в конструировании особого культурно насыщенного пространства, внутри которого происходит развертывание личностного развития персонажа. Во-вторых, искусство выполняет функции выразителя и озвучивателя внутреннего мира главного героя, оставляя наиболее значимые слова за классическими произведениями, а не за прямой речью персонажа. И в-третьих, с помощью художественного контекста создается сам образ главного героя – образ подростка, относящегося к конкретному историческому периоду.

Tiivistelmä: Venäjänkieliset ovat suurin vieraskielisten kieliryhmä pääkaupunkiseudulla. Tässä tutkimuksessa, jonka tuloksista raportoidaan eri tahojen opetusviranomaisille, tarkastellaan pääkaupunkiseudun venäjä omana äidinkielenä -opettajien näkemyksiä oppiaineen statukseen ja arviointiin liittyen sekä heidän kokemiaan haasteita. Työn empiirinen osa toteutettiin kvantitatiivisena ja laadullisena tutkimuksena, aineistonkeruumenetelminä oli kyselytutkimus, haastattelu sekä havainnointi. Kaikki venäjää äidinkielenä opettavat ovat päteviä aineenopettajia. Oppiaineen kuuluminen pakollisten oppiaineiden joukkoon auttaisi ratkaisemaan monia käytännön ongelmia. Tämä ei kuitenkaan ole mahdollista lainsäädännöllisistä ja koulutuksellisista syistä. Oman äidinkielen opettajien muodollisen pätevyyden puute oli yksi syy siihen, että oppiaine poistettiin opetussuunnitelmasta vuonna 2004. Tämä ei silti vähennä monien asiantuntijoiden kriittistä suhtautumista päätökseen. Tutkimukseen osallistuneista 21 opettajasta 16 on sitä mieltä, että oma äidinkieli ansaitsee koulun oppiaineiden joukossa tasa-arvoisen statuksen ja sen arvosanan täytyy olla mukana perusopetuksen päättötodistuksen keskiarvoon vaikuttavien oppiaineiden arvosanojen joukossa. Tämä tulos on pääasiassa linjassa aikaisempien tutkimusten kanssa. Numeroiden antamisen voi aloittaa jo neljännellä luokalla, mutta ennen 9. luokkaa se ei ole pakollista. Espoossa opetuksen järjestäjä suosittelee jättämään arvioimatta numeerisesti ennen päättöarviointia ne oppilaat, jotka saisivat arvosanaksi alle 8. Osa alakoulun opettajista suhtautuu tietyllä varauksella numeeriseen arviointiin siirtymiseen, osa antaa numeroita osana formatiivista arviointia jo ensimmäisestä luokasta alkaen. Joidenkin opettajien on helpompaa antaa numeroarvosanoja varsinkin 5. ja 6. luokalla. Jotkut opettajat eivät ole valmiita arvioimaan numeerisesti peruskoulussa, koska molempien arviointitapojen käyttö ryhmässä lisää eriarvoisuutta ja vanhempien yhteydenottojen määrää. Enemmistön mielestä määrällisen arvioinnin tulee olla kiinteä osa oman äidinkielen opetusta viimeistään yläkoulussa. Erinomaisen venäjän taidon kriteerejä muunkielisessä ympäristössä ei ole, joten oppilaiden ei ole helppoa saada omasta äidinkielestä arvosanaa 10. Siksi on suositeltavaa jatkossa numeerisen arviointikriteerien laadinnassa huomioida, että samassa ryhmässä on useimmiten hyvin monentasoisia oppilaita. Sanallinen arviointi koettiinkin sopivaksi arviointimenetelmäksi omassa äidinkielessä hyvin heterogeenisen oppilasaineksen vuoksi, mutta samalla sen on todettu olevan uudistamisen tarpeessa. Tutkimuksessa kävi ilmi, että erillisellä todistuksella on vain vähän arvostusta, mutta peruskoulun nivelvaiheessa todistuksesta saattaa olla hyötyä. Opettajat näkevät ryhmien isot oppilasmäärät suurimpana huolenaiheena, joka heikentää oppiaineen tulevaisuuden näkymiä. Kyselyn mukaan enemmistö pitää tuntimäärää riittävänä. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden liitteessä olevaa oppiaineen opetussuunnitelmaa pidettiin liian yleisluontoisena, ja jotkut eivät tienneet sen olemassaolosta lainkaan . Jokainen oppilas opiskelee juuri parhaimman tasonsa mukaisen oppikirjan mukaisesti, esimerkiksi yhdeksäsluokkalainen voi opiskella venäläisessä koulussa käytössä olevan 6. luokan äidinkielen oppikirjan mukaan. Joidenkin opettajien omat opetussuunnitelmat on laadittu heidän oppilaidensa edellytysten ja heidän käyttämiensä oppikirjojen pohjalta. Oman äidinkielen tuntien sijoittaminen oppilaan muun lukujärjestyksen ulkopuolelle kyseenalaistaa numeerisen arvioinnin toimivuuden niillä oppilailla, jotka ehtivät olla tunnilla vain 20–30 minuuttia sekä lisää opetuksesta pois jääneiden oppilaiden määrää varsinkin yläkoulussa. Yhdeksäsluokkalaisilla on mahdollisuus vaikuttaa päättötodistuksen keskiarvoon suorittamalla venäjää A1-kielenä joko Suomalais-venäläisessä koulussa tai oman äidinkielen opettajalle. Pääkaupunkiseudulla on hyvät edellytykset opiskella venäjää äidinkielenä A2-tyyppisenä valinnaisaineena, mutta asiasta tarvitaan perusteellista opetuksellista ja lainsäädännöllistä selvitystyötä. Tämä ei ole yhdenvertaisuuden periaatteesta katsottuna pois muilta äidinkieliltä, jotka eivät täytä valinnaisaineen kriteerejä.

Tiivistelmä Tiedekunta: Humanistinen tiedekunta Koulutusohjelma: Kielten maisteriohjelma Opintosuunta: Venäjän kieli ja kirjallisuus Tekijä: Heta Qvintus Työn nimi: Pobednij hod. Šahmatnij motiv v proizvedenije ’’Turetskij gambit’’ Borisa Akunina Työn laji: Maisterintutkielma Kuukausi ja vuosi: 5/2023 Sivumäärä: 52 Avainsanat: venäläinen kirjallisuus, boris akunin, motiivi, shakki Ohjaaja tai ohjaajat: Tomi Huttunen Säilytyspaikka: Humanistisen tiedekunnan kirjasto – Helda / E-Thesis (opinnäytteet) Muita tietoja: Työn nimi suomeksi: Voitokas siirto. Shakin motiivi Boris Akuninin teoksessa ’’Turkkilainen gambiitti’’. Tiivistelmä: Tutkielmassa tarkastellaan shakin motiivin merkitystä ja roolia venäläisen nykykirjailija Boris Akuninin teoksessa ’’Turkkilainen gambiitti’’. Tavoitteena on ryhmitellä shakin motiivien erilaiset käyttötarkoitukset romaanissa, ja analysoida niitä narratologisten käsitteiden avulla. Shakin tematiikkaa ja motiivia on hyödynnetty aiemminkin sekä venäläisessä että muunmaalaisessa kaunokirjallisuudessa. Tästä aihepiiristä löytyy aiempaa tutkimusta, jota hyödynnän osana tutkimani romaanin kontekstualisointia. Tämän lisäksi tarkastelen ennen varsinaista analyysia myös Boris Akuninia venäläisen nykykirjallisuuden edustajana sekä tämän ’’Erast Fandorinin tutkimuksia’’ -kirjasarjaa, johon romaani ’’Turkkilainen gambiitti’’ kuuluu. Tarkastelen shakin motiivia teoksessa narratologiasta tuttujen käsitteiden avulla. Motiivin liittyy olennaisesti myös esimerkiksi tarinan, juonen ja fokalisaation käsitteet, joita hyödynnän Akuninin romaanin analysoinnissa. Teoriataustaa tutkielmalleni tarjoavat muun muassa Pekka Tammen ja Boris Tomaševskin edellä mainittuihin termeihin liittyvät teokset. Olen poiminut Boris Akuninin romaanista kuvaukset, joissa viitataan jollain tavalla shakkiin. Olen jakanut nämä kuvaukset kolmeen eri ryhmään sen mukaan, millaisiin tapahtumiin niillä viitataan: juonitteluun, geopolitiikkaan ja sodankäyntiin. Tämän lisäksi analysoin vielä näitä ryhmiä narratologian käsitteitä apuna käyttäen. Tutkielmani tuloksista käy ilmi, että shakin motiivi liittyy olennaisesti romaanin juoneen ja sen kulkuun. Shakin motiivit eivät esiinny kerronnassa aina kronologisessa järjestyksessä, vaan monet niistä ovat joko ennakoivia tai takautuvia. Shakin motiivin avulla kuvataankin tarinassa ilmeneviä juonenkäänteitä. Koska kyseessä on salapoliisiromaani, shakin motiivin keskeisyys korostuu entisestään, sillä sen avulla paitsi johdetaan lukijaa paikoin harhaan, niin se myös yhdistää tarinan tapahtumat yhdeksi kokonaisuudeksi.

I denna avhandling har rektionerna av de tio mest förekommande prepositionerna i ryskan jämte dess motsvarigheter i ukrainskan beskrivits. Urvalet prepositioner i undersökningen baserar sig på den information som beskrivits i frekvensordboken ”Новый частотный словарь русской лексики” skriven av Ljasjevskaja och Sjarov (2009). Studiens målsättning utgörs av en jämförelse av prepositionerna och dess bruk, d.v.s. en demonstration av likheter och olikheter gällande detta fenomen mellan de två östslaviska språken i fråga utan att ta fasta vid språkpolitiska frågor eller andra motsvarande ämnen. I denna avhandling förekommer enbart sådana språkliga uttryck som återfinns i källmaterialet. I arbetets teoridel har de mest väsentliga begreppen som hör ihop med arbetets tema definierats. Utöver detta har även de mest centrala grammatikaliska fenome-nen i ukrainskan beskrivits för att underlätta förståelsen av exemplen i avhandling-ens undersökningsdel. Avhandlingen har genomförts på basis av studier av lingvistisk litteratur i ämnet. Eftersom ryskan och ukrainskan bägge hör till de östslaviska språken, återfanns det av naturliga skäl många gemensamma drag. Den mest framträdande olikheten som framkom i studien var att ryskans och ukrainskans prepositioner inte direkt motsvarar varandra, och att det finns fall då de används på olika sätt. Speciellt framträder detta vid val av korrekt preposition i samband med översättningar. Dessutom bör man lägga märke till att i ukrainskan kan en och samma preposition uttrycka sådana betydelser, som i ryskan uttrycks av olika prepositioner.

Tutkielmassa käsitellään runoilija Sergei Jeseninin (1895-1925) ja tanssija Isadora Duncanin (1877-1927) suomalaista reseptiota. Jesenin tuli tunnetuksi maaseutuaiheisista runoistaan ja imaginistiryhmittymään kuulumisesta. Duncan keskitti huomionsa luonnolliseen liikkeeseen luodakseen maaperää uudelle tanssille. Tutkimuskohteena on suomalainen 1900-luvun alun sanomalehtireseptio ja sen suomalaiselle lukijalle antama kuva Jeseninistä ja Duncanista. Tutkimuksen kohteeksi nousee myös Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ja Teatterimuseon arkistoissa säilynyt Elsa Soinin näytelmä Rakkauden tanssijatar. Näytelmää, jonka päähenkilönä toimii Duncan, esitettiin vuosina 1931 ja 1932 kahden suomalaisen teatterin ja yhden kiertueteatterin voimin. Tavoitteenamme on selvittää näytelmän synty-yhteyksiä 1920-luvun loppupuolen Suomessa, jossa niin Jesenin kuin Duncankin herättivät mielenkiintoa esimerkiksi Tulenkantajien keskuudessa. Keskitymme näytelmäanalyysissa Duncanin ja Jeseninin hahmojen päämotiivien erittelyyn, ja luomme katsauksen myös näytelmän sanomalehtireseptioon. Biografisena lähdeaineistona Duncanin omaelämäkerran lisäksi käytetään Jeseninistä ja Duncanista kirjoitettuja elämäkertoja, artikkeleita ja tutkimuksia. Biografinen aineisto asetetaan vuoropuheluun suomalaisen sanomalehtireseption ja Soinin näytelmän kanssa. Hyödynnämme sanomalehtitutkimuksen lisäksi lähilukua erityisesti näytelmän kohdalla, käännöshistorian tutkimusta ja runoanalyysia. Näytelmän Jeseninin ja Duncanin hahmoanalyysin lisäksi keskitymme Jeseninin runotuotannon erittelyyn, sillä näytelmä sisältää suomennettuja katkelmia hänen tuotannostaan.

Писатель Иван Савин (1899-1927) жыл в Хелсьинки в 1922-1927 гг. Наша диссертация открывает как в эмиграции соединяются идеологический фон и чувства эмигранта вернуться в родную страну и поправить политическую ситуацию. Предыдущий академический анализ часто открывает семейную историю Савина: мультикультурные корни из Финляндии, Греции, Молдавии и России, жизнь в современной Украине, но по взглядам он яркий русский националист. Самое тщательное исследование — диссертация Марины Крошневой. Для Савина, в Хельсинки находилось только маленькое и расколотое русскоязычное общество. Многие источники свидетельствуют, что отправная точка для деятельности в Хельсинки не была хорошей. Юлитта Суомела исследовала эту тематику очень внимательно. На наш взгляд, можно сказать, что у Савина комплексное отношение к большим массам русскоязычных людей. С другой стороны, он пишет как коварные и влиятельные политики предают массы. Но Савин видит, что моральное превосходство превыше моральной деградации СССР, хотя международное дипломатическое принятие поддерживает большевиков. Все же Савин пишет, как трудна деятельность в Хельсинки и как трудно привлекать людей к действиям. Когда мы говорим о сути статей, фельетонов и очерков Савина, всегда есть «мы» и «они». Савин беспощадно осуждает «их» в своих текстах. Он прямо говорит, что «наша задача» — это возвращение в Россию, цель искусства — политическое изменение в России или контрреволюция. В своем исследовании Юлитта Суомела рассматривает многие взгляды в русскоязычной прессе Хельсинки. Отношение к прошлому, текущему, будущему, белой армии, монархизму и т. д. меняется. Разные писатели выражали свои мнения, но Иван Савин представил, на наш взгляд, самую горячую сторону антибольшевизма, и прямо поощрял насилие. В мире Ивана Савина есть много ошибок и часто ошибки приобретает вид человека. Савин не дает никакой пощады никому, кто сотрудничает с большевиками или критикует людей, которые важны для Савина. Он часто видит исторические параллели и старается понимать и объяснить Гражданскую войну при помощи исторических аналогий. Кроме того, Савин описывает систему многоуровневого международного предательства. Савин создает широкий исторический и международный контекст, в котором есть постоянные угрозы и коварные и жадные политические деятели, которые хотят разрушить Россию Ивана Савина. Савин представляет, что их главный мотив деньги и личная власть. По другую сторону есть «защитники» России, те, кто понимает Россию как сам Савин. Если цель искусства Савина заключается в том, чтобы исправить результаты Гражданской войны, он оценивает искусство на основе идеологии.

Tutkielma keskittyy tutkimaan sosiaalisten mainosten multimodaalisia venäjänkielisiä tekstejä kielitieteellis-maantuntemuksellisesta näkökulmasta. Tutkielman tavoitteena on tunnistaa tärkeimmät kielitieteellis-maantuntemuksellisen tiedon esittämistavat analysoimalla venäjänkielisten sosiaalisten mainosten multimodaalista tekstiä ja vastaavasti tunnistaa mainostekstin tärkeimmät vaikuttamiskeinot vastaanottajaan. Tutkielmassa on käsitelty kielitieteellis-maantuntemuksellisen informaation käsitettä, tutkittu multimodaalisen tekstin rakentamisen teoriaa ja sen pääpiirteitä, tarkasteltu venäjänkielisten sosiaalisten mainosten tekstejä kielitieteellis-maantuntemuksellisen informaation näkökulmasta, tunnustaen samalla sosiaalisten mainosviestien tekstit arvokkaaksi kielimateriaaliksi. Valtio ja sosiaaliset instituutiot todetaan tärkeäksi vaikutus- ja viestintävälineeksi yleiseen mielipiteeseen, arvoihin ja käyttäytymismalleihin. Käytännöllisen osan tutkimusmateriaalina on ennalta valittu kielimateriaali, joka koostuu 22 sosiaalimainoksesta, jotka oli esitelty 2011-2019 ajanjaksolla Moskovan ja Pietarin mainostauluissa ja Internetissä. Valittu kielimateriaali oli tutkittu kahdella tavalla, ensin käyttäen kielikorpuksia ja tekstin kielellisen analysoinnin työkaluja ja sitten vastaajia testaamalla. Tutkimustarpeita varten on luotu sosiaalisten mainosviestien multimodaalisen tekstin kielitieteellis-maantuntemuksellisen informaation käsittelyn algoritmi, joka perustuu markkinoinnin työhön ja mainonnan kansallisten piirteiden tutkimiseen. Käytännöllisessä osassa on verrattu ja analysoitu vastaajien testauksen aikana saatuja tuloksia ensimmäisen tutkimuksen tuloksiin tunnistamalla sosiaalisen mainonnan viesteissä suosituimmat kielitieteellis-maantuntemuksellisen tiedon esittämistavat. Tutkielma sisältää kaavioita, joissa on esitetty vastaajien testauksen aikana saatujen tietojen tilastollisen käsittelyn tulokset. Tutkielman loppuosassa on tehty johtopäätökset yleisimmistä kielitieteellis- maantuntemuksellisen tiedon esittämistapojen menetelmistä ja tekniikoista venäjänkielisten sosiaalisten mainosviestien teksteissä. Sen lisäksi on huomattu, että tutkimuksen aikana käytetyllä käsittelyalgoritmilla on potentiaalia, jota on mahdollisista käyttää tulevissa sosiaalisen mainonnan tekstien tutkimuksissa.

Tiivistelmä Tiedekunta: Humanistinen tiedekunta Koulutusohjelma: Kielten maisteriohjelma Opintosuunta: Venäjän kieli ja kirjallisuus Tekijä: Lioudmila Leini Työn nimi: Kollokacii v uchebnyh tekstah po RKI (na materiale korpusa RuFoLa). Työn laji: Pro gradu -tutkielma Kuukausi ja vuosi: Tammikuu 2023 Sivumäärä: 48 Avainsanat: kollokaatio, frekvenssi, korpus, oppikirjakorpus, venäjä vieraana kielenä Ohjaaja tai ohjaajat: Johanna Viimaranta Säilytyspaikka: Humanistisen tiedekunnan kirjasto – Helda / E-Thesis (opinnäytteet) Muita tietoja: Työn nimi suomeksi: Kollokaatiot venäjä vieraana kielenä -opetusteksteissä (aineistona RuFoLa -korpus) Tiivistelmä: Tässä tutkielmassa tarkastellaan yksityiskohtaisemmin substantiiveihin ja verbeihin liittyviä kollokaatioita venäjä vieraana kielenä -opetusteksteissä. Аineistona käytetään RuFoLa (Russian as a Foreign Language) -korpusta, joka sisältää venäjän kielen vuoden 1990 jälkeen julkaistujen oppikirjojen tekstejä. Johdannossa käsitellään kollokaatioiden opettamisen ja oppimisen monimutkaisuutta sekä merkitystä. Samassa yhteydessä esitetään varsinainen tutkimuskysymys: missä määrin venäjä vieraana kielenä -opetusteksteissä olevat kollokaatiot pohjautuvat elävään nykyvenäjään? Johdantoa seuraavassa teoreettisessa osiossa paneutetaan kollokaation käsitteisiin traditionaalisen ja korpuslingvistiikan lähtökohdista sekä määritellään kollokaation määritelmä vieraan kielen oppimisen näkökulmasta. Sitä seuraavassa teoreettisessa osiossa läpikäydään lyhyesti tutkielmassa käytetyt korpukset (RuFoLa, НКРЯ) ja ohjelmistot (Sketch Engine, CoCoCo). Korpusanalyysin avulla opetustekstien kollokaatioita vertaillaan analogisiin, venäjän kielen НКРЯ -korpuksessa oleviin kollokaatioihin. Vertailussa otetaan huomioon kollokatioiden suhteelliset frekvenssit molemmissa korpuksissa ja kollokatioiden esiintymiset tärkeimpien joukossa НКРЯ -korpuksessa. Analysoimalla substantiiveihin ja verbeihin liittyviä kollokaatioita päädytään johtopäätökseen, että venäjä vieraana kielenä -opetustekstit heijastavat suhteellisen hyvin nykyaikaista elävää venäjän kieltä kollokaatioiden osalta. Venäjä vieraana kielenä -opetusteksteissä olevat kollokaatiot pohjautuvat useammin merkittävään ja toistuvaan НКРЯ -kieliaineistoon. Opetustekstien substantiiveihin liittyvät kollokaatiot ovat usein Venäjän maantuntemukseen ja opiskelemiseen liittyvää sanastoa. Tätä selittää se, että kaikki RuFoLa -korpuksen oppikirjat ovat tarkoitettu ylioppilaille sekä korkeakoulu- ja yliopisto-opiskelijoille. Verbeihin liittyvät kollokaatiot ovat useimmin ns. universaalisia eli yleisiä, joita käytetään kielessä esimerkiksi opiskelupaikasta, ammatista tai asuinalueesta riippumatta. Kyseiset kollokaatiot kompensoivat jossain määrin substantiiveihin liittyvien kollokaatioiden erikoisuutta. Lopputuloksena voidaan todeta, että tämä tutkimustyö voi olla hyödyllinen useille kohderyhmille: venäjän kieltä opiskeleville opiskelijoille, venäjän kielen opettajille, jotka pyrkivät työskentelemään niin vaikean leksikaalisen materiaalin kuin kollokaatioiden kanssa venäjän kielen tunneilla sekä kaikille kielen tutkimisesta ja relevantista korpusanalyysistä kiinnostuneille. Jatkotutkimuksen kannalta voisi olla mielenkiintoista paneutua kollokaatioiden tarkasteluun venäjä vieraana kielenä -opetusteksteissä (RuFoLa) huomioiden erityisesti oppikirjojen kuulumisen jollekin tietylle CEFR:n tasolle. Jatkotutkimuksissa erityisen houkuttelevalta tuntuu myös ajatus luoda oppikirjakorpus Suomessa julkaistavista venäjän kielen oppikirjoista. Tällainen työ, toki työläs sellainen, voisi olla palkitsevaa, sillä se tarjoaisi mahdollisuuden syventää aihetta tulevaisuudessa ja tehdä muita lukuisia mielenkiintoisia tutkimuksia.