Browsing by master's degree program "Master's Programme in Society and Change"
Now showing items 1-20 of 110
-
(2021)Tässä tutkielmassa käsitellään raskaudenkeskeytyksen tehneiden suomalaisnaisten toimijuuden kokemusta aborttiprosessissa, aborttia tarkoituksellisena toimintana sekä raskaudenkeskeyttäjien toimijuutta suhteessa siihen vaikuttaviin valtarakenteisiin. Tutkielmassa käsitellään raskaudenkeskeytyksen läpikäyneiden naisten kokemuksellisuutta toimijuuden ja subjektiviteetin käsitteiden avulla. Aborttikokemuksia käsitellään suomalaisen yhteiskunnan kontekstissa ja tutkielmassa tarkastellaan myös Suomen vuonna 1970 säädettyä aborttilakia ja abortin saatavuuden helpottamiseen tähtäävää OmaTahto2020-kansalaisalotetta. Tutkielmassa selvitetään, kuinka toimijuuden kokemus ja toiminnan tarkoituksellisuus rakentuu, sekä kuinka toimijuuden ja vallan suhde ilmenee aborttiprosessin läpikäyneiden naisten kertomuksissa. Tutkielman aineisto koostuu kymmenen Suomessa abortin täysi-ikäisenä sosiaalisista syistä tehneen naisen puoli-strukturoiduista haastatteluista. Aineisto on koottu syksyn 2020 ja kevään 2021 aikana eri puolilta Suomea. Tutkimus on toteutettu grounded theory -metodin avulla, jossa kerätty aineisto ohjaa vahvasti teoreettisen viitekehyksen soveltamista aineiston analyysiin. Tutkielmassa analysoidaan raskaudenkeskeyttäjien toimintaa sekä toimijuutta ja sen kokemusta käytäntöteoreettisesta näkökulmasta, erityisesti Sherry B. Ortnerin feministiseen käytäntöteoreettiseen työhön nojaten. Käytäntöteoreettisen lähestymistavan keskiössä on ihmisten toiminta, jota tarkastellaan samanaikaisesti sekä kulttuurisia ja sosiaalisia rakenteita luovana että niiden puitteissa tapahtuvana toimintana. Tutkielmassa abortin todetaan olevan vahvasti tarkoituksellista toimintaa, jota ohjailee yksilön raskauden keskeyttämiseen tähtäävät intentiot. Tutkielmassa todetaan, että vaikka raskauden keskeyttämiseen johtava toiminta ja sitä ohjailevat intentiot ovat vahvasti tarkoituksellisia ja subjektiivisia, intentiot ja niiden tarkoituksellisuus eivät koskaan muodostu tyhjiössä, vaan niitä muovaavat ympäröivän todellisuuden sosiaaliset ja kulttuuriset rakenteet. Tutkielmassa esitetään, että raskaudenkeskeyttäjät toimivat aborttiprosessissa karkeasti kahdella eri toiminnan tasolla, 1) päätöksenteon ja 2) kehollisuuden tasoilla, joissa tarkoituksellisuus rakentuu eri tavoin. Tutkielmassa todetaan, että raskaudenkeskeyttäjien toiminta voi olla samanaikaisesti sekä tarkoituksellista että ei-tarkoituksellista riippuen toiminnan tasosta. Tutkielma esittää, että toiminnan tarkoituksellisuudella on yhteys raskaudenkeskeyttäjien toimijuuden kokemukseen; pääsääntöisesti tilanteissa, joissa raskaudenkeskeyttäjät kokivat pystyvänsä toimimaan tarkoituksellisesti tavoitteidensa mukaisesti, he myös kokivat roolinsa vahvemmin aktiivisina toimijoina. Lisäksi tutkielmassa käsitellään vallan ja toimijuuden suhdetta aborttiprosessin kontekstissa erityisesti mukautuvan ja vastustavan toiminnan kautta. Tutkielmassa todetaan, että vallan ja toimijuuden suhde ilmenee ymmärrettävimmin mukautumisen käsitteen avulla, joka sallii raskaudenkeskeyttäjien toiminnan, toimijuuden ja sen kokemuksen tarkastelemisen samanaikaisesti sekä aktiivisena että passiivisena toimintana. Tutkielmassa esitetään, että mukautuminen vaikutti raskaudenkeskeyttäjien toimijuuden kokemukseen sekä myönteisesti että kielteisesti näiden subjektiivisista intentioista riippuen. Vastustava toiminta esiintyi aborttiprosessin yhteydessä erityisesti kommunikaation tasolla, esimerkiksi haastamalla tiettyjä raskaudenkeskeyttäjiin liittyviä stereotypioita. Lisäksi tutkielmassa todetaan, että OmaTahto2020-kansalaisaloitteen ehdottamalla aborttilakiuudistuksella, jossa raskaana oleva voi keskeyttää raskautensa omasta pyynnöstään, olisi aineiston perusteella mahdollista vaikuttaa raskaudenkeskeyttäjien toimijuuden kokemukseen myönteisesti.
-
(2023)Tämä tutkielma tarkastelee trauman uhrien oikeuksia digitalisaation kontekstissa esittämällä trauman ilmentymiä digitaalisten, kulttuuristen ja poliittisten rakenteiden risteyksissä. Tutkielman keskiössä on digitalisaation vaikutus uhriuden representaatioihin verkko- ja offline-ympäristöissä. Tarkastelen traumaa Brasilian viranomaisten näkökulmasta, analysoimalla miten nykyiset uhrien tunnistamiseen ja tukemiseen keskittyvät rakenteet sopeutuvat digitaalisen murroksen aikakauteen. Kenttätutkimus toteutettiin Sao Paulossa ja Brasíliassa tammi-helmikuussa 2023, pääosin tarkastelemalla SaferNet-organisaation hyödyntämää monisidosryhmäyhteistyömallia turvallisempien verkkotilojen luomisessa. Etnografinen aineisto koostuu brasilialaisten kyberturvallisuusasiantuntijoiden ja psykologien haastatteluista, joita analysoimalla pyrin ymmärtämään miten "uhri" ja "trauma" hahmotellaan SaferNetin ja sen sidosryhmien keskuudessa. Haastatteluiden lisäksi etnografinen aineisto heijastaa organisaation kohtaamia haasteita ja tutkii SaferNetin monimutkaisisten kohtaamisisten implikaatioita Googlen ja Twitterin kaltaisten alustojen kanssa.Etnografisen aineiston analyysissa keskeinen tavoite oli erotella milloin viranomaiset tarkastelevat uhrien kokemuksia trauma-informoidusta näkökulmasta osana kliinistä toipumisprosessia, ja milloin virtuaalisten traumakokemusten ”epämääräisyys” tulee ymmärretyksi osana laajempaa digitaalista kontekstia. Tarkastelen digitaalista traumaa laajana ilmiönä pyrkimällä analysoimaan milloin uhrin kokema ambivalenssi ymmärretään temporaalisena ja spatiaalisena häiriönä, ja milloin digitaalisen trauman ambivalenssi integroidaan osaksi kaikkia virtuaalisia kokemuksia.Lisäksi tutkielma keskittyy tarkastelemaan Brasilian "digitaalisen muutoksen strategiaa" ja sen roolia eriarvoisuuden ja ihmisoikeuksien toteutumisen yhteenliittymissä. Tuon tarkasteluun myös brasilialaiseen verkkoaktivismin erityispiirteitä, pyrkien paikantamaan post-digitaalisia lähestymistapoja identiteetin ja uhriuden määrittelyyn digitaalisen talouden syvämekanismien kautta. Ambivalenssi virtuaalisen ja materiaalisen maailman välillä abstraktina ja ei-lineaarisena kokemuksena on ollut rajallisesti tunnistettu tutkimuskirjallisuudessa.Tutkielmassa sovelletaan moraalisen antropologian näkökulmaa toimijuudesta analyysin taustalla olevien mallien ymmärtämisessä. Tutkielmassa trauman käsite kartoitetaan tarkastelemalla trauman etiologiaa ja historiallisia merkityssisältöjä, siirtyen analyysiin joka nojaa kriittiseen traumatutkimukseen, digitaalisen teknologian tutkimukseen ja mediatutkimukseen. Teoreettinen viitekehys rakentuu antropologiseen käsiteanalyysiin, erityisesti muistin, ajan ja identiteetin osalta. Autenttisuutta lähestytään tutkimalla hypermediaatiota ja trauman estetiikkaa uhrinarratiivien kautta, analysoiden retorisesti yhdenmukaisia piirteitä Brasilian jakautuneessa poliittisessa kentässä. Rinnastaen laajaa lähdekirjallisuutta, etnografista materiaalia ja media-analyysia, pyrkimyksenäni on tunnistaa uhrirepresentaatioiden ilmentymismuotoja erityisesti Bolsonaron hallintokauden jälkeisessä retoriikassa. Lopuksi, hyödyntäen digitaalisen kapitalismin kritiikkiä, pyrin tunnistamaan mahdollisia ristiriitoja tavoissa joilla yksilöt, organisaatiot ja kansainväliset instituutiot hyödyntävät trauman käsitettä omiin tarkoituksiinsa.
-
(2019)Ilmastonmuutos on kenties eniten yhteiskunnallista keskustelua viime vuosina herättänyt luonnonilmiö. Sekä kansainvälisessä ilmastopoliittisessa keskustelussa että turvallisuustutkimuksessa ilmastonmuutosta on alettu 2000-luvulla pitää turvallisuuden kannalta yhä uhkaavampana ilmiönä. Monien luonnontieteilijöiden näkemysten mukaan ilmastonmuutos on suurin yksittäinen uhka koko ihmiskunnan tulevaisuudelle. Ilmastokysymykseen heräämisen myötä ympäristö- ja ilmastoasioista huolestuneet kansanliikkeet alkoivat vuoden 2007 jälkeen ympäri Eurooppaa vaatia ilmastonmuutokseen puuttumista. Ilmastolaki nousi Suomessa Jyrki Kataisen koalitiohallituksen hallitusohjelmaan vuonna 2011 usean eri kansalaisjärjestön yhteiskampanjan aktiivisen ja kansainvälisten esimerkkien innoittaman lobbaustyön seurauksena. Hallituksen esitys ilmastolaiksi annettiin eduskunnalle 5. kesäkuuta 2014, ja vilkkaiden eduskuntakäsittelyjen jälkeen laki hyväksyttiin 6. maaliskuuta 2015 selvin äänin 150–33. Suomen ilmastopolitiikan tulevaisuuden suuntaviivoja määrittelevä ilmastolaki astui voimaan 1. kesäkuuta 2015. Tutkielmassa tarkastellaan, näyttäytyikö ilmastonmuutos suomalaisen ilmastopolitiikan ja -lainsäädännön näkökulmasta turvallisuusuhkana ilmastolain säätämisen aikaan 2014–2015. Aineisto koostuu ilmastolain säätämiseen liittyvistä eduskunnan asiakirjoista sekä valmiin ilmastolain tekstistä. Tarkastelun kohteena ovat siis ilmastolain varsinainen säädäntäprosessi hallituksen esityksestä valmiiseen lakiin ja tuohon prosessiin liittyvät asiakirjat. Lain säätämisen yhteydessä näyttäytyviä turvallisuuskäsityksiä analysoidaan osittain niin kutsutun turvallistamisteorian (securitization) pohjalta. Turvallistamisteoriaa täydentää teoria riskifikaatiosta (riskification), joka tekee eron uhkan ja riskin käsitteiden välille. Teoreettinen viitekehys toimii tutkielmassa analyyttisena työkaluna siten, että valitusta tutkimusaineistosta tehtyjä havaintoja verrataan kehyksen sisältöihin ja pohditaan, miten havaintoja voi tulkita teorian näkökulmasta. Tutkielman yhtenä tavoitteena onkin selvittää, oliko ilmastonmuutos ilmastolakiprosessin aikaan turvallistettu Suomessa. Vahvasta teoriayhteydestä huolimatta tutkimusmenetelmänä hyödynnetään kuitenkin ennen kaikkea historiantutkimukselle ominaista, aineistolähtöistä lähdekriittistä tutkimusotetta, jotta saadaan aikaan selkeä kronologisesti jäsentynyt kuva siitä, miten Suomen ilmastolakiprosessi eteni ja miten mahdollinen turvallisuusajattelu vaikutti prosessin taustalla. Käytännössä aineiston analyysi tapahtui tutkimusprosessin aikana siten, että aineistosta tehtyjä poimintoja analysoitiin lähdekriittisesti asetettujen tutkimuskysymysten perusteella sekä pohdittiin havaintojen merkityksiä suhteessa turvallistamisteoriaan. Aineiston perusteella havaittiin, että moni kansanedustaja oli ilmastolain eduskuntakäsittelyjen aikaan sitä mieltä, että ilmastonmuutos oli jo nykyisellään jopa suurin uhka, joka Suomeen ja yleisesti ottaen koko ihmiskuntaan kohdistui. Tästä huolimatta suuressa osassa aineistoa ilmastonmuutos näyttäytyi ennemminkin merkittävänä riskinä, joka pitäisi saada hallintaan. Ilmastolaki nähtiin eräänä keinona tuon riskin hallitsemiseen. Perussuomalaisten eduskuntaryhmä oli keskusteluun aktiivisesti osallistuneista ainoa, joka vastusti lain säätämistä ja joka ei ilmaissut näkevänsä ilmastonmuutoksella olevan yhteyksiä turvallisuuteen. Aineiston perusteella ei voinut suoranaisesti päätellä ilmastonmuutoksen olleen Suomessa ilmastolain säätämisen aikaan turvallistettu. Ilmastonmuutoksen nähtiin kuitenkin selvästi liittyvän yhteiskunnalliseen turvallisuuteen, sillä läpi koko aineiston siihen liitettiin toistuvasti riskin käsite ja osassa aineistoa siihen viitattiin myös turvallisuusuhkana. Tutkielman keskeisin tulos on, että eräiden kansanedustajien selvästi turvallisuuteen viittaavista kannanotoista huolimatta ilmastonmuutos ei näyttäytynyt ilmastolakiprosessin aikana suomalaisen ilmastopolitiikan ja lainsäädännön kokonaisuuden näkökulmasta varsinaisena turvallisuusuhkana. Sen sijaan se nähtiin ehdottoman huolestuttavana ilmiönä, riskinä, josta saattaisi tulevaisuudessa muodostua todellinen turvallisuusuhka, jos sitä ei saada globaalisti yhdessä hallintaan.
-
(2023)The subject of my thesis is an academy in Bangkok for Burmese migrants. The thesis explores the socioeconomic conditions of the migrants and the impact of the Covid-19 pandemic on the academy's resources. The academy is referred to as ”DA”. The thesis analyzes how the academy aims to support the migrant community. The objective of the thesis is to provide an example of a community actively working to improve the opportunities of the migrants in Thai society. Furthermore, the thesis offers an example of how the COVID-19 pandemic is reflected in the lives of economically disadvantaged migrants. The data for the thesis consists of relevant literature, interviews, field diary, and statistics. The field diary and interviews were collected during February and March 2023 when I conducted a six-week ethnographic fieldwork in Bangkok. In addition to qualitative data, I also utilize data gathered by the DA about its students. The theoretical framework of the research consists of a collection of concepts, including precarity, cultural citizenship, social inclusion, and placemaking. Based on the research data, the situations of DA's migrant community members vary. The majority of DA's students work in low-paying manual labor, such as domestic work, factory work, or in inexpensive restaurants. Many have unstable lives, as they have low income, low educational level and limited social networks. In other words, their living conditions are precarious. These conditions are visible in the academy’s daily life as irregularity of participation and learning difficulties. DA's current operational capacity is also affected by the significant economic losses caused by the Covid-19 pandemic, resulting in reduced courses, materials, and teaching staff. The DA's ability to support the Burmese migrant community has reduced due to the pandemic. For example, cultural events and Burmese language courses that previously were included in the activities are no longer a part of the academy. The reduction in community building is a serious issue for the DA, as tensions between ethnic groups and the internal political crisis in Myanmar cause lack of trust within the Burmese community.
-
(2021)This thesis examines the sociality between mushroom pickers and mushrooms in the Greater Helsinki region of Southern Finland. The focus of the thesis is on interspecies social relations and interaction, and there is an emphasis on the role of place in the material mediation of these relationships. Examining these relationships, a discussion then follows about whether these observations are enough to suggest a “mushroom personhood” in the cultural thought of mushroom enthusiasts. The thesis endeavors to further the understanding of the social interconnections of different lifeforms by examining how mushroomers and mushrooms engage with each other as well as their surroundings in the forest. The thesis is positioned within current debates over the possible causes and fixes for the global environmental crisis. The aim of the thesis is to shed light on the importance of context in mediating relationships between humans and other-than-humans, as well as to consider whether this interspecies sociality might have implications on understandings of personhood in the West. Fungi are a distinct kingdom of organisms, which include mushrooms. In this thesis, the term “mushroom” is used to refer to the visible fruiting bodies of a larger subterranean organism called the mycelium. Mushrooms are picked for sale, consumption, and various other purposes in many countries, and mushroom picking is a common hobby in Finland. The ethnographic data for this thesis was gathered through fieldwork among recreational mushroomers from the Greater Helsinki region over the period of two autumns in 2019 and 2020. This fieldwork comprised of participant observation with sixteen mushroom enthusiasts, supplemented by four recorded unstructured interviews. The ethnographic focus of the thesis is on how humans who engage in mushroom picking express their knowledge of the connections between different lifeforms, and how things like emotion, memory and experience inform their movement and decision-making in the forest. There is a special emphasis on how mushroomers speak about and to mushrooms, and how they describe their appearance and behavior. The primary theoretical framework for the thesis builds on Tim Ingold’s work in environmental anthropology, with a focus on the notion of dwelling. The dwelling perspective is employed to gain a comprehensive understanding of the interconnectedness of different lifeforms within their material environments. Special consideration is given to how the concept of “place” is created by—and conversely mediates—human–mushroom relationships. In this thesis, place is seen as a temporal concept fundamentally emergent in practice, created by an interplay of human and other-than-human activity in a material environment over time. The ethnographic evidence presented in this thesis points to significant sociality, respect, personification, and care between human mushroom pickers and mushrooms. Examples of such sociality range from the use of respectful and caring language in describing mushrooms, to directly speaking to the mushrooms themselves. Furthermore, the ethnographic data include examples of how mushroom pickers perceive mushroom behavior, appearance, and intentionality, and commonly use anthropomorphic language to describe them. The question of other-than-human personhood is discussed in relation to these observations, and the thesis suggests that mushrooms may indeed be considered relational persons within these highly social contexts. Sociality between humans and other species is often overlooked in research on Western societies, especially when it comes to fungi and other non-animals. The thesis presents an example of an attentive and respectful relationship between humans and other lifeforms within a contemporary Western sociocultural context and is thus positioned against the prevalent idea of a hyperseparation between nature and culture in the West.
-
(2021)The aim of this thesis is to research Japan-U.S. Security Treaty protests in 1960 in global context. The Anpo-protests were selected as research topic because not much research was found of the protests. Anpo-protests begun in 1959 and ended in late 1960. The main motive was to oppose revision of U.S.-Japan Security Treaty but eventually protests led to resignation of the prime minister Kishi Nobusuke. The protests were the largest in Japanese history and left their legacy to Japanese political history and civil society. Scholars have researched Anpo-protests to some extent. However, the Anpo-protests have not been analysed in Worldwide context of Cold war which is why transnational history got selected as primary theoretical framework for this thesis. This thesis uses the Japan Times as the primary source. The Japan Times is Japan’s oldest English language newspaper firstly published in 1897. As for main method theory-guided content analysis was used. Analysis was carried out with coding in which Atlas.ti software was used. Theory of historical study of images got selected as second theoretical framework after transnational history because this thesis aims to construct comprehensive image of the Anpo-protests from the lens of the Japan Times. The research question asks how the Anpo-protests are portrayed in the Japan Times. The goal of the research question is to find out whether the Anpo-protests were portrayed as transnational in the Japan Times. This thesis is interested if the Anpo-protests had transnational influences. The results of the analysis indicate that the Japan Times is mainly interested certain issues, such as who are protesting, why they are protesting and how the protests are carried out. The codes that appear most frequently are communism, students and protests techniques. During the analysis over 1200 codes were reduced into 16 categories which were evolved further into themes. The themes are social unity of Japanese people, legitimacy and transnationalism. Social unity represents how people who were breaking the cohesion of society are judged on the newspaper. Legitimacy deals with the issue of what is legal and what is not. Transnationalism pays interests on transnational influences of the Anpo-protests such as peace activism, communism and democratic ideals. All themes express change in Japanese society. Results explain how the conception of peace, democracy, authority, violence and social unity changed due the Anpo-protests. The results indicate that Anpo-protests were portrayed transnationally to some extent on the Japan Times. Thus, Anpo-protests may have had some transnational connections. Broader analysis would offer more reliable results and thus this thesis serves only as a brief outlook to the Anpo-protests. However, this thesis offers valuable information of the Japan Times itself and of the major change in Japanese society that has often left without notice. Anpo-protests itself served as transnational influence on other protests which evolved later in the 1960s.
-
(2019)This thesis is a contribution to the budding discussion within social sciences about blockchain – an emerging technology that, for the last decade or so, has garnered a lot of attention especially with its cryptocurrency applications. More recently, blockchain has started to spread to fields outside of the financial sector as new imaginaries are being projected onto it in e.g. logistics, energy, entertainment, and the humanitarian sector. The study at hand focuses on blockchain in the realm of anti-money-laundering. Blockchain, when applied to cryptocurrencies, seems to propose challenges to the actors who try to prevent money-laundering, and institutional reactions trying to restrict or manage the use of certain blockchain applications have already started to emerge. However, these reactions have also affected the development of the technology itself. As blockchain is an emerging technology and phenomenon, the research conducted for this study is of the explorative kind. Reflecting on ethnographic observation and eight semi-structured interviews with e.g. cryptocurrency activists, NGOs and representatives from tax administration, central bank, foreign ministery, and financial supervision authority, the thesis examines the different imaginaries projected onto blockchain. By applying a combined framework of the global assemblages approach and the concept of practical activity, the thesis investigates the tactics, politics, morals and the subject of blockchain, and attempts to answer the following questions: How is blockchain being applied or resisted, in order to resolve the perceived problems in the field of anti-money-laundering? What is being tried to achieve by the use or resistance of blockchain in this field? Why is blockchain regarded to be of value or a risk? And fundamentally, if examined as a combined entity – who is blockchain? A myriad of interpretations emerge from the data. For many, blockchain holds promise of a better future where individuals have more power over their freedoms and assets. For others, blockchain is challenger that is controlled by no one and allows illicit activities to go unnoticed. For some, blockchain is a threat that should be restricted and governed. The main finding of the study is that blockchain allows many different agendas and imaginaries to be projected on to it. The “original” emancipatory values of blockchain that would allow its users independence, anonymity, immutability, and freedom from central governance seem to be extremely interchangeable with the values of governance and efficiency. The contradictory goals and morals enacted through blockchain have not been resolved. As the juridico-legal attempts to govern blockchain increase, certain blockchain-based actions could go deeper underground, making it more difficult for law-abiding actors to take part in blockchain-based activities. For the humanitarian sector, blockchain holds a lot of interesting potential. Blockchain could be used for e.g. improving access to energy, providing legal identities, and enabling cost-free remittances. The mutually constitutive nature of governance and technology should be taken into account as interpretations are made, so as to not prevent or hinder the development of applications with societally beneficial goals.
-
(2021)Tutkielmassa tarkastellaan miten ja mihin sävyyn kiinalaisista, Kiinasta ja boksarikapinasta kirjoitettiin 1900-luvun vaihteen autonomian ajan Suomessa. Tämän ohella tutkimus tarkastelee sitä, miten oman aikansa suomalainen media määritteli toisenlaisuutta Kiinan esimerkin kautta. Tutkielma luo boksarikapinan esimerkin kautta pohjan Suomen ja Kiinan välisten suhteiden tarkastelulle tutkimalla eri julkisuuksien linjoja edustaneita suomalaisia sanomalehtiä. Sanomalehtien tutkimusta lähestytään ylikansallisen historiankirjoituksen tutkimusotteen avulla. Tutkimus hyödyntää erityisesti Pierre-Yves Saunierin esittämiä mietintöjä tarkastellessaan sitä, miten 1900-luvun vaihteen Suomi oli osa globaalia julkisuutta ja mistä Kiinaa koskevat uutiset saapuivat. Tutkimus pureutuu tarkemmin 1900-luvun vaihteen suomalaiseen julkisuuteen tarkastelemalla Hannu Niemisen aikaisempaa tutkimusta autonomisen ajan Suomen julkisuuden rakentumisesta ja Edward Saidin vaikutusvaltaista teosta orientalismista. Tutkimuksen tärkeimmän lähdeaineiston muodostavat Suomen kansalliskirjaston digitaaliset arkistot. Tutkimus kirjoitettiin vuoden 2020 kesällä globaalin COVID-19 viruspandemian aikana, ja siksi tutkimusta tehdessä ei ollut mahdollisuutta hyödyntää itse fyysisiä arkistoja. Toissijaisina lähteinä käytetään itse boksarikapinasta kirjoitettua laajamittaista aikalais- ja tutkimuskirjallisuutta niin yleishistoriallisen katsauksen luomiseksi kuin sanomalehtien uutisten paikkansapitävyyden varmistamiseksi. Keskeisenä tutkimustuloksena esitetään, että 1900-luvun suomalainen media suhtautui myöhäisen Qing-dynastian Kiinaan ja sen asukkaisiin väheksyvästi. Svekomaaninen sanomalehdistö painotti uutisissaan boksareiden kukistamisen ja järjestyksen palauttamisen tärkeyttä. Vanhasuomalainen sanomalehdistö oli jakautunut mielipiteessään Kiinaa kohtaan, mutta syytteli muita Länsimaita boksarikapinan aloittamisesta imperialistisilla teoillaan ja puolusti evankelisluterilaista kristinuskoa. Nuorsuomalainen sanomalehdistö puolestaan puolsi Kiinan jakoa laajempiin etupiirialueisiin ja kirjoitti kiinalaisista kaikista rasistisimmin. Kaikista kolmesta julkisuuden linjasta löytyi myös muutamia sanomalehtiä jotka erosivat näistä linjoista ottamalla kiinalaisten puolen joko osittain tai kokonaan. Svekomaanisten ja fennomaanisten sanomalehtien ohella tutkimus käsittelee myös kahta esimerkkiä Suomen pienestä, virkasäätyläistön julkisuudelle vastakkaisesta julkisuudesta tarkastelemalla Venäjän valtion ja työväenliikkeen omia sanomalehtiä.
-
(2021)This thesis examines the politics of language and d/Disability enacted by the participants in Kivimedia, a media workshop where d/Disabled persons are aided by media professionals in producing media content. Through an ethnographic analysis of Kivimedia radio broadcasts, the thesis develops a theoretical framework that weaves together linguistic anthropology with critical disability studies. My aim is to understand how ableist ideologies are both reproduced and challenged through linguistic practice. The thesis thus explores Kivimedia as a linguistic and discursive space where d/Disabled and a/Able-bodied interlocutors cooperate, interact and frame one another’s speech, thereby indexing the broader discursive field of d/Disability politics. Ultimately, the thesis contends that Kivimedia participants produce a d/Disability counterpublic through their radio broadcasting, that functions against the backdrop of an ableist public sphere. By establishing a public platform premised on the validity and value of d/Disabled experiences, Kivimedia allows d/Disabled speakers to “Crip” culture, that is, make evident, and possibly transform, the material positionalities of d/Disabled identities within an ableist structure and to interrogate their d/Disabled experiences outside ableist regimentation. In doing so, d/Disability becomes reconfigured as a valued, agentive interactional positionality, manifested relationally and dialogically with a/Able-bodied allies. Through this analysis, the thesis theorizes the interconnection between d/Disability and ableism as something emergent both in and across interaction, as both relational and dialogical. When perceived as interactional achievement, one can understand and scrutinize the dialectical relationship between the abstract institutions that perpetuate ableism and discourses on d/Disability and the interactional practices that comprise everyday life. Within such an interactional understanding, we can analyze and critique ableism and its everyday violence and recognize how both individuals and groups work to expose, challenge and transform ableist structures.
-
(2024)When the Syrian conflict escalated in 2011, millions of Syrians needed to leave the country. Türkiye invited Syrians to the country, and today Türkiye hosts the highest number of displaced people in the world, 3,8 million. Of them, 3,7 million are Syrians. Since non-European citizens cannot receive official refugee status in Türkiye, the country has given Syrians temporary protection status which includes certain rights including a right to education, work, and health care. When the refugee crisis hit Europe in 2015, the European Union started discussions with Türkiye about economic support for refugees if Türkiye tightened its border control. These discussions led to the EU-Türkiye deal in 2015, and in 2016 the European Union’s biggest humanitarian project the Emergency Social Safety Net started. It has aimed to answer to the basic needs of refugees in Türkiye with monthly cash assistance. The programme has supported almost 1,5 million refugees, including more than 1,3 million Syrians under temporary protection. From July 2023, the Emergency Social Safety Net programme was discontinued, but continued as the Social Safety Net programme. This master’s thesis is a qualitative study on how the Emergency Social Safety Net cash assistance programme has managed to support Syrians in Türkiye, especially during a crisis. The usage of cash assistance as a foreign aid has increased during the previous years, especially in refugee contexts, which is why this study is important and timely. The theoretical framework relies on the concept of the humanitarian-development nexus and foreign aid critique. Foreign aid has been criticized for its limited results, which is why there is discussion of an increased need to combine humanitarian and development aid better in the future. The data of the study consists of six semi-structured interviews with professionals working closely with the Syrians under temporary protection receiving cash assistance, conducted during the summer of 2022. In addition, nine Turkish Red Crescent qualitative and quantitative research reports from the COVID-19 pandemic time were analysed. The COVID-19 pandemic period from 2020 to 2022 was chosen as a case example of a crisis because it was raised in discussion in the interviews. The data was analysed with qualitative content analysis. Analysis shows, how informants disagreed on whether the Emergency Social Safety Net supports the integration of Syrians into Turkish society. Some saw the programme as an integration tool whereas some stated that the programme has nothing to do with integration. During the years Syrians have stayed in Türkiye, the migration question has become increasingly politized and questions about Syrians’ status have been in discussion. Syrians want to stay in Türkiye, but in Türkiye, the question is whether it would be possible to send them back to Syria. Even though the programme has managed to support Syrians with their basic needs, it has caused dependency where the recipients cannot sustain themselves without cash assistance. The COVID-19 pandemic made the situation even more challenging despite the additional top-ups provided. During the pandemic, unemployment increased dramatically, and there were severe challenges in attending online school lessons and accessing health care, Syrians needed to increase the usage of negative coping strategies including restricting food consumption, buying less expensive food, buying food on credit, borrowing money, reducing from education and health, and sending children to work. The debt rate increased significantly in households during the pandemic. Despite the challenges, there is an inevitable need to continue cash assistance until the recipients are integrated into society and have the means to fulfil their basic needs without the programme’s support.
-
(2019)Syftet med avhandlingen är att kartlägga demokratiska preferenser bland finska medborgare för att undersöka vilken demokratisk modell de föredrar, genom att se om flera påverkanorsaker kan möjligen påverka deras åsikter och inställning. De demokratiska modeller som undersökt är representativ demokrati, deltagardemokrati, direktdemokrati och expertdemokrati. Strukturella och materiella faktorer i samhället ha gett medborgaren flera möjligheter att förstå och engagera sig i politiska processer som har lett till nya politiska värderingar. Det politiska deltagandet har blivit mer individualiserat där utbildning, ålder, politisk kunskap och politiskt intresse påverkar medborgarnas åsikter. Teoretiskt bygger avhandlingen delvis på tidigare forskning av Bengtsson och Christensen (2014) som visar att det finns ett samband mellan medborgarnas åsikter och deras politiskt deltagande. Avhandlingens grundläggande antagande bygger främst på att bättre individuella förutsättningar leder till självständiga politiska värderingar där medborgare föredrar deltagardemokrati eller direktdemokrati än representativ demokrati eller expertdemokrati. Resultatet visade att finländare har olika demokratiska preferenser där stöd för modellerna påverkas av påverkanorsakerna. Däremot så visar resultatet att medborgarnas åsikter påverkan är varierande och efterliknar resultat från tidigare kartläggningar av demokratiska preferenser.
-
(2019)Syftet med avhandlingen är att studera hur familjevårdare upplever sitt nuvarande sociala nätverk samt hur nätverket förändrats till följd av att familjen börjat fungera i familjevård. Jag har sett på familjevårdares sociala nätverk och på det sociala stöd de får, för att ta reda på om stödet är tillräckligt och vad som eventuellt saknas. Studiens målsättning var även att lyfta fram familjevårdares egna erfarenheter och synpunkter angående deras sociala nätverk och behov av socialt stöd. Genom kvalitativa temaintervjuer har jag tagit del av åtta erfarna familjevårdares berättelser ur fem olika familjer. Intervjuerna har analyserats med hjälp av kvalitativ innehållsanalys, för att få fram synpunkter relevanta för min studie. Systemteori och social nätverksteori har tillämpats då jag analyserat intervjuerna. Jag har med andra ord utgått ifrån att nätverket är en helhet och att olika faktorer i nätverket påverkar varandra. Jag har även sett på funktionen och behovet av socialt stöd och hur detta har förändrats över tid. Familjevårdarna lyfte fram stora förändringar i det sociala nätverket. De betonade det positiva med ett nytt nätverk, så som nya kontakter och en möjlighet att få hjälpa barn. Samtidigt hade det ofta varit en stor förändring att släppa in myndigheter och professionella i sitt liv. Familjevårdarna uttryckte även svårigheter med att samarbeta med olika parter. De slutsatser som har kunnat dras utgående från analysen är att det sociala nätverket ofta genomgått stora förändringar både då en familj blivit fosterfamilj och även senare, då familjen fortsatt fungera i familjevård. Fosterbarnens behov förändras och familjen kan även få nya fosterbarn, vilket leder till nya behov av stöd. En fosterfamilj har andra kriterier för relationer och andra behov av socialt stöd än tidigare. Viktigt är att dessa behov uppfylls samt att de olika relationerna och stöden kompletterar varandra och tillsammans bildar en fungerande helhet. Ett fungerande samarbete med professionella inom socialvården är mycket viktigt för familjevårdare. Mer information om familjevård behövs i vårt samhälle. Detta kunde dels vidga synen på familjer och öka förståelsen, men även bidra till att hitta flera familjevårdare.
-
(2020)Tässä tutkielmassa tarkastelen 1950 ja 1960-luvuilla kirjoitetun yhdysvaltalaisen beat-kirjallisuuden kuvaa hengellisyydestä sekä mitä tämä kuvaus kertoo hengellisestä murroskaudesta aikakauden Yhdysvalloissa. Tutkielman tavoitteena on selvittää missä määrin ja millä tavoin beatit ja näiden kirjoittama kirjallisuus edustivat muutosta yhdysvaltalaisessa hengellisyydessä. Tutkielma edustaa kirjallisuuden antropologian historiallista suuntausta, jossa kirjallisia tekstejä luetaan etnografisena lähdemateriaalina. Tutkielman lähteenä on laaja määrä beat-kirjailijoiden 1950- ja 1960-luvulla kirjoittamia runokokoelmia ja romaaneja. Näiden teosten sisältämiä hengellisyyden kuvauksia analysoin Mary Bucholtzin ja Kira Hallin esittämän sosiolingvistisen metodin avulla. Tutkielman tärkein teoreettinen viitekehys on Marshall Sahlinsin teoria kulttuurisesta muutoksesta kulttuuristen kategorioiden ja näiden suhteiden muutoksena. Tutkielmassa esitän, että huolimatta sen heterogeenisyydestä beatien hengellisyyttä yhdistää kokemuksellisuuden vahva korostus, erilaisten visioiden ja näkyjen esiintyminen, uudenlaisen amerikkalaisuuden rakentaminen, transgressiivisuus sekä marginaaliryhmiin kuuluvien ihmisten asettaminen hengellisiin rooleihin. Tämän lisäksi esitän, että beatit edustivat murrosta yhdysvaltalaisessa hengellisyydessä johtuen erityisesti siitä, että beat-teksteissä hengellisyys yhdistyy uudella tavalla normien rikkomiseen ja vapauden tavoitteluun. Tutkielmassa esitän kuitenkin myös, että kyseessä ei ole täydellinen irtiotto. Beatit ovat selvästi osa yhdysvaltalaista hengellistä perinnettä, nojaten aikaisemmista ajatussuunnista erityisesti transsendentalismiin.
-
(2020)The earth and all of its inhabitants are currently on a trajectory of multiple cascading global crises, which threaten the existence of all beings and the complex relations, which enable the functioning of all societies. In addition to posing a physical threat to human and non-human existence, the climate emergency also poses a conceptual and an ontological challenge. Therefore, this thesis focuses on the institutionalized and globalized ontological assumptions (or imaginaries) at the core of the current world-system (/ecology) characterized by capitalism. One of the main arguments in this thesis is that the perpetuation of the core imaginaries (namely those of Society and Nature’s dualism, mechanistic image of the world and hierarchical existence) at the root of current global structures, as well as the international climate responses, has led to inadequate and misinformed responses to the emergency. The methodological approach of this thesis is an incorporated synchronic and diachronic analysis which combines the world-ecological theory with the analytical tool of social imaginaries (referring to representations of individual and social existence; the ‘truths’ according to which people live and the shared understandings of ‘what is’ and ‘how it is’). The data consists of United Nations’ policy documents, which include the Paris climate agreement, the Katowice Climate package and reports from related Conference of the Parties (COP –meetings). This thesis shows how the dominant climate responses of the UN (as the main international climate actor), are built on and framed by the imaginaries at the root of capitalism as a world-system, thus continuing the global and institutional enactment of the distorted imaginaries powering the extractive, othering and exploitative practices which constitute the foundation of the capitalist world-ecology. By examining the current responses to the climate emergency within the wider world-ecological context, this thesis takes part in the increasing critical scholarly work tackling concurrent global crises from radical, alternative and multidisciplinary perspectives. It also offers a new contribution for developing the world-ecological theory further, by incorporating a new analytical tool of social imaginaries, which equips the theory better in studying complex agency within the existing conversation. This thesis is thus a new contribution to the world-ecological conversation, which with the notion of all beings being part of the same co-constitutive existence, can be extremely useful in mapping out the currently dominant global practices and structures, and the (onto)logics at the foundation of these, while simultaneously addressing the a-symmetrical psycho-social aspects of life and environment-making.
-
(2019)Dokumentationen inom socialt arbete står inför stora förändringar i samband med ibruktagandet av det elektroniska klientdataarkivet. Dessutom utvecklas lagstiftningen som styr socialarbetets dokumentation till att bli allt mer klientcentrerad. Syftet med min magisteravhandling är att undersöka dokumentationens funktion i socialt arbetet samt hur delaktighet och makt synliggörs i socialarbetarens texter. De teoretiska referensramarna jag utgår ifrån är delaktighet och makt. Som en del av delaktigheten inkluderar jag begreppen salutogenes samt känsla av sammanhang (Kasam). Materialet samlades in genom kvalitativa intervjuer med 5 socialarbetare. För att bredda perspektivet inkluderades även socialarbetare från hälsosocialarbete vars texter redan finns elektroniskt tillgängliga för klienterna. Materialet analyserades genom meningskoncentrering. I analysen utgår jag från hurudan funktion dokumentationen har i klientmötet, klientens vardag och i det mångprofessionella samarbetet. Trots att delaktighet och makt är tätt sammanbundna i socialarbetarens vardag, har jag i valt att analysera dem separat. I analysen belyser jag även vilka förändringar socialarbetarna upplever att den strukturerade dokumentationen fört med sig samt vilka etiska dilemman de oroar sig för inför ibruktagandet av det elektroniska klientdataarkivet Kanta.
-
(2020)Chinese infrastructural investments in Africa have increased significantly. In mainstream development studies, such investments are strongly encouraged due to their potential to create economic growth and modernisation. Because of controversies around such projects, regarding their impacts on the economy and locals, they require continuing political-economic analysis. Using Lamu Port in Kenya as a case study, this thesis provides a critical analysis of the justification, planning, implementation and construction processes of the project are examined especially from the point of view of local artisanal fishermen. Framed around the theory of social costs developed by K.W.Kapp, as a critique of neoliberal modernisation, fieldwork was carried out in Lamu to systematically analyse both the official justification of the project and the perceptions of local fishers and other locals on the impacts of the port construction on their lives. Data collected from one-on-one interviews have been systematised using Attride-Stirling’s thematic networks analysis. Along with a textual analysis of original official documents by the Government of Kenya and the LAPSSET authority, the thesis avoids earlier problems of methodological nationalism and, instead, develops a holistic analysis of social costs. The results show that, while some local jobs have been created, they are temporary and marginal and are nowhere near significant enough to make up for the undermining of local livelihoods through the reduction of fish stocks. A wider question of food security and long-term job security needs to be raised. The local economy before the construction of the port was stagnant, but it was stable. New jobs related to port construction proved not to be available. Widespread discrimination against locals further complicates the social costs of public-private enterprise. These results show a lack of congruence between the statements by the Government of Kenya, the optimism by international development agencies, and modernisation theorists on the one hand and the lived realities of fishers on the other. The transnational corporations constructing the port in this case the China Communications Construction company have, in the meanwhile, continued to make more profit and increased the price of their share on the world market. This disconnect indicates one way in which development projects are socially constructed and justified, while the dominance of a profit-oriented capitalistic system shifts costs of production to third parties and the environment in order to continue to extract profit from the Global South. As these social costs are systemic, their remedy would require restructuring the institutional foundations of the local, national, and global political economy of development and change
-
(2021)Tässä tutkielmassa tarkastellaan eläinsuojelun ja eläinten oikeuksien käsitteitä Animalia-lehdessä vuosina 1975–2004 ja selvitetään, käytettiinkö lehdessä muita eläinasiaan liittyviä käsitteitä. Tutkielmassa selvitetään, millaisia merkityksiä näille käsitteille on eri aikoina annettu ja miten käsitteiden käytössä tapahtuneet muutokset heijastelevat laajempia kehityskulkuja eläinsuojelu- ja eläinoikeusliikkeissä. Aineistoa on analysoitu käsitehistoriallisesta näkökulmasta, sillä kamppailut eläinsuojelu- ja eläinoikeusliikkeen ja samalla eläinsuojelun ja eläinten oikeuksien käsitteiden välillä ovat määrittäneet eläimistä käytyä yhteiskunnallista keskustelua. Aineistosta on löydettävissä eri aikakausille tyypilliset käsitteet. Vuosina 1975–1985 eläinsuojelu oli eläinten kohteluun liittyvän keskustelun normi ja eläinten oikeudet lainsäädäntökontekstissa eläinsuojelun alakäsite. 1980-luvun puolivälistä alkaen eläinten oikeudet alkavat muotoutua omaksi käsitteekseen nousevan eläinoikeusliikkeen myötä. Samaan aikaan myös yhteiskunnalliset muutokset antavat tilaa uudelle eläinten hyvinvoinnin käsitteelle, joka liittyy ennen kaikkea kuluttamiseen. 1990-luvun puolivälissä eläinten oikeudet yhdistetään suoraa toimintaa harjoittaviin aktivisteihin. Animaliassa pyritään irtisanoutumaan ilkivallasta ja hakemaan omaa roolia Suomen EU-jäsenyyden tuomien muutosten keskellä. Lehdessä kirjoitetaan 2000-luvun vaihteen molemmin puolin eniten eläinten hyvinvoinnista ja eläinoikeuskeskustelu katoaa. Aineisto tukee pitkälti eläinoikeusliikkeen noususta esitettyjä tulkintoja. Lisäksi löytyy sellaista käsitteiden käyttöä, joka implikoi, että Animaliassa ei 1990-luvun vaihteessa tehty yhtä suurta eroa eläinten suojelun ja oikeuksien välillä kuin vuoden 1995 turkistarhaiskujen jälkeen. Aineiston perusteella Animaliassa on aina ollut monia erilaisia käsityksiä päämääristä ja eläinten asemasta.
-
(2020)I den norditalienska regionen Emilia-Romagna framväxte efter andra världskriget en egenartad samhällsmodell som ekonomiskt baserade sig på små- och medelstora företag och som socialt strävade till ett medborgarförankrat jämlikt samhälle. I avhandlingen eftersträvas efter beskrivning av modellens olika delar en klarläggning av varför en dylik modell uppkom, hur den har utvecklats och hur den har uppfattats av observatörer och forskare. Beaktande ämnets omfattning och mångfacettering kan endast metoder som funktionalistisk förklaring och histo-risk härledning användas i avhandlingen för att uppnå avhandlingens mål. Forskningsmaterial 'öronmärkt' för modellen är knappt. Två grundläggande forskningar publicerades på 1990-talet, en som främst fokuserar på model-lens ekonomiska del och en som belyser modellens historiska ursprung. En genomgång av det befintliga forskningsmaterialet lyckas klarlägga modellens historiska rötter, men visar på en obalans i behandlingen av de ekonomiska och de sociala målsättningarna. Forskningsmaterialet avslöjar tyvärr en bristande belysning av modellens ideologiska anknytning. Källmaterialet sätter gränser för de mål som uppsatts för avhandlingen. För att uppnå målsättningen upptas i avhandlingen en okonventionell koppling mellan modellen och dess ideologiska provinians. Emilienmodellen är en fortgående föränderlig process som avspeglas i behandlingen av modellen i forskningssyfte. Den uppmärksamhet som modellen väckt väntas leda till utvidgad och fördjupad forskning i företeelsen Emilien-modellen.
-
(2021)Donald Trump aloitti Yhdysvaltain presidenttinä tammikuussa 2017. Pian valtaantulonsa jälkeen Trump tapasi Britannian pääministerin, Theresa Mayn. Trump onnitteli Britanniaa EU eron johdosta. Trumpin valtaantulolla transatlanttiset suhteet kokivat kovan kolauksen. Transatlanttisilla suhteilla tarkoitetaan historiallisia, kulttuurillisia, poliittisia, taloudellisia ja sosiaalisia suhteita Atlantin valtameren molemmin puolin sijaitsevien maiden välillä. Trump kyseenalaisti NATO:n 5. artiklan turvatakuut eurooppalaisille liittolaisille. Lisäksi Trump jäädytti transatlanttisen kauppa- ja investointi kumppanuus -sopimuksen. Tutkielma käsittelee EU:n ja Puolan suurvalta politiikan yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia. Suurvalloilla tarkoitetaan Yhdysvaltoja, Kiinaa ja Venäjää. Venäjä liitti Ukrainalle kuuluvan Krimin niemimaan Venäjän federaatioon vuonna 2014. Tämän tapahtuman jälkeen Puola on lähentynyt Yhdysvaltoja sekä sotilaallisesti että taloudellisesti. Puola on NATO:n jäsen ja se on ottanut osaa Kosovo, Afganistan, Irak ja ISIS operaatioihin. Maaliskuussa 2018 Puola solmi sopimuksen, jonka mukaan se tulee saamaan Yhdysvalloilta Raytheonin keskipitkän kantaman patriot järjestelmän. Sopimus on arvoltaan useita miljardeja dollareita. Lisäksi Puola on ostanut Yhdysvalloilta F-35 hävittäjiä, jotka ovat niin ikään miljardien dollareiden hankintoja. EU on asettanut Venäjälle laajoja talouspakotteita, mutta talouspakotteet eivät koske kuitenkaan Venäjän kaasusektoria. Puola pitää Venäjää suurimpana turvallisuuspoliittisena uhkana ja se on järjestelmällisesti vähentänyt energia riippuvuuttaan Venäjästä. Puola pystyy tuottamaan itse 20 % sen maakaasun tarpeesta. Lisäksi Vuoteen 2022 mennessä Puola ostaa loput sen energia tarpeesta pääsääntöisesti Norjasta. Trump erosi presidenttiytensä aikana sekä Pariisin ilmastosopimuksesta että Iranin ydinsopimuksesta. EU:n ja Kiinan voimien yhdistäminen multilateralismin puolustajina on kuitenkin epäonnistunut. Liian suuret eroavaisuudet arvoissa on ollut EU:n ja Kiinan yhteistyön syventämisen esteenä. Puolan Kiina politiikalla on paljon yhtäläisyyksiä EU:n Kiina politiikan kanssa. Kiinan globaalia lähestymistapaa, kuten korkean teknologian yritysten ja lainapohjaisten yritysten haltuunotto sekä investoinnit, jotka voivat lisätä julkista velkaa ja antavat Kiinalle pääsyn strategisiin kohteisiin. Nämä faktorit ovat saaneet Puolan miettimään uudelleen politiikkaansa Kiinaa kohtaan. Kiinan strateginen kumppanuus ei ole täyttänyt Puolan odotuksia vielä.
-
(2024)This thesis delves into the identity of Somali women and its intricate connections with their sense of belonging and overall well-being. The central theme revolves around intersectional theory, weaving together the intersecting identities of Somali women. Utilizing focus interviews, pair and group interviews, and ethnography, the aim was to explore individual and communal perspectives on identity, specifically examining how the multicultural environment, belonging, and perceptions of well-being shape the lives of young Somali women. Within the realm of immigration and diaspora studies, the second generation often confronts complex and ambiguous notions of home, identity, and a sense of belonging. Additionally, the concept and phenomenon of identity can exhibit either a static or entirely variable nature, emphasizing the importance of studying this intricate subject. The theoretical foundation of this research rests on the theory of intersectionality. By employing this theory, the study aims to understand the complexities of individuals' identities. This framework acknowledges the dynamic interplay among diverse social identities, recognizing the intricate mechanisms through which systems of power and privilege shape their lived experiences. Besides intersectionality theories, the thesis utilizes anthropological theories of belonging as by comprehending the notion of belonging, we can gain understanding into the elements that foster or impede a sense of belonging. The theories of wellbeing used in this thesis helps us understand well-being, encompassing its pursuit and moral assessment, within diverse cultural contexts. The analysis and ethnographic evidence presented in this thesis indicate a complex experience for Somali women in Finland. They often perceive themselves as not aligning with the prevailing collective identity presented in society, leading to a sense of being "othered." Despite this, Somali women consistently rely on their intersectional identities for peer support and embrace the evolution of their identities as a natural part of growing up and living in Finland. Through ethnographic descriptions of a trip abroad and attending a wedding, the thesis explores how belonging manifests in physical spaces. In the well-being chapter, factors that enhance or impede well-being are examined from both communal and individual perspectives. Tässä tutkielmassa tarkastellaan somalinaisten identiteettiä ja sen yhteyksiä heidän yhteenkuuluvuuden tunteeseen sekä hyvinvointiin. Tutkimuksen keskeinen teema pyörii intersektionaalisuuden teorioiden ympärillä ja kutoo yhteen somalinaisten risteäviä identiteettejä. Fokushaastatteluja, pari- ja ryhmähaastatteluja sekä etnografiaa hyödyntäen tavoitteena oli tutkia yksilöllisiä ja yhteisöllisiä näkökulmia identiteettiin, erityisesti kuinka monikulttuurinen ympäristö, kuuluminen ja hyvinvoinnin käsitykset muovaavat nuorten somalinaisten elämää. Maahanmuutto- ja diasporatutkimuksen alalla toinen sukupolvi kohtaa usein monimutkaisia ja moniselitteisiä käsityksiä kodista, identiteetistä ja yhteenkuuluvuuden tunteesta. Lisäksi identiteetin käsite ja ilmiö voivat olla joko staattisia tai täysin muuttuvia, mikä korostaa tämän monimutkaisen aiheen tutkimisen tärkeyttä. Tämän tutkimuksen teoreettinen perusta nojaa intersektionaalisuusteorioihin. Näitä teorioita hyödyntäen tutkimuksessa pyritään ymmärtämään yksilöiden identiteetin monimutkaisuutta. Tämä viitekehys tunnustaa erilaisten sosiaalisten identiteettien dynaamisen vuorovaikutuksen ja tunnistaa monimutkaiset mekanismit, joiden kautta valta- ja etuoikeusjärjestelmät muokkaavat heidän elämiään kokemuksiaan. Intersektionaalisuus teorioiden lisäksi opinnäytetyössä hyödynnetään antropologisia kuulumisen tunteen teorioita, sillä kuulumisen tunteen ymmärtämisellä voidaan saada ymmärrystä niihin elementteihin, jotka edistävät tai estävät kuulumisen tunnetta. Tässä opinnäytetyössä käytetyt hyvinvoinnin teoriat auttavat ymmärtämään hyvinvointia, mukaan lukien sen tavoittelua sekä moraalista arviointia erilaisissa kulttuurisissa konteksteissa. Tässä opinnäytetyössä esitetyt analyysit ja etnografiset todisteet osoittavat kuinka somalinaisilla on monimutkaisia kokemuksia Suomessa. He kokevat usein itsensä olevan epä sopusoinnussa yhteiskunnassa vallitsevan kollektiivisen identiteetin kanssa, mikä johtaa "toiseuden" tunteeseen. Tästä huolimatta somalinaiset luottavat johdonmukaisesti risteäviin identiteettiinsä vertaistukeen ja omaksuvat identiteettinsä kehittymisen luonnollisena osana Suomessa kasvamista ja asumista. Opinnäytetyössä tutkitaan etnografisten kuvausten kautta ulkomaanmatkaa ja sekä tapahtumsisa kuten häissä käymistä ja miten kuuluminen ilmenee fyysisessä tilassa. Hyvinvointiluvussa tarkastellaan hyvinvointia edistäviä ja estäviä tekijöitä sekä yhteisöllisestä että yksilöllisestä näkökulmasta.
Now showing items 1-20 of 110