Browsing by Subject "Facebook"

Sosiaalisen median teknologinen kehittyminen on johtanut perhealbumien perinteen digitalisoitumiseen sekä mahdollistanut erilaisia vertaistuen ja poliittisen vanhemmuuden muotoja. Samanaikaisesti vanhempien uudet käytännöt sosiaalisessa mediassa ovat synnyttäneet jännitteitä suhteessa lasten digitaalisiin oikeuksiin. Pro gradussa tutkitaan digitaalisen vanhemmuuden rakentumista suomalaisen 2010–2020-luvun dataistuneen yhteiskunnan ja Facebookin vertaisryhmien konteksteissa. Tutkielmassa avataan digitaalisen vanhemmuuden ihannesubjektiviteettien rakentumista Foucault’n hallinnan analyysin keinoin. Tutkielmassa kysytään, minkälaisten minätekniikoiden kautta Facebook ja kansalaisjärjestöt rakentavat digitaalisen vanhemmuuden ihanteita ja miten nämä ihanteet eroavat toisistaan. Aineisto on kerätty näiden verkostotoimijoiden tuottamista odottavia ja 0-2-vuotiaiden lasten vanhempia puhuttelevista julkaisuista, joita on analysoitu foucault’laisen kriittisen diskurssianalyysin metodilla. Ihannesubjektiviteettien tutkimiseen sisältyy emansipatorinen tavoite: niiden avulla voidaan tehdä näkyväksi verkostotoimijoiden tapoja hallinnoida vanhemman henkilökohtaisiltakin tuntuvia käyttäytymisen strategioita, huolia ja erilaisia arjen jännitteitä. Tutkimuksessa tunnistettiin kolme digitaalisen vanhemmuuden problematisoitumisen osa-aluetta. Toimijaverkostot rakensivat ihannesubjektiviteetteja vanhemman läsnäolon, mediakasvattajuuden ja hyvinvoinnin ulottuvuuksissa. Diskurssien keskeiset erot tulivat esiin makrodiskursseissa: Facebook rakensi ihannesubjektiviteettia voimaantuvan ja kansalaisjärjestöt vastuullistuvan vanhemmuuden makrodiskursseissa. Tutkielmassa tunnistettiin yhteensä kuusi digitaalisen vanhemmuuden ihannesubjektiviteettiä. Facebookin voimaantumisdiskurssin alla tunnistettiin kolme ihannesubjektiviteettiä, jotka nimettiin vanhemmuuden kuluttajaksi, stressin hallinnoijaksi sekä medialukutaitoiseksi mediakasvatuskumppaniksi. Kansalaisjärjestöjen vastuullistamisdiskurssin alla tunnistettiin kolme ihannesubjektiviteettiä: tiedostava läsnäolija, tasapainoileva itsetutkiskelija ja sitouttava portinvartija. Subjektiviteettien alla tunnistettiin lukuisia ihannesubjektiviteetteja rakentavia minätekniikoita. Tutkielman johtopäätöksenä on, että diskurssit digitaalisesta vanhemmuudesta dataistuneessa yhteiskunnassa ovat kauttaaltaan jännitteisiä. Vanhempien ja lapsen edun näkökulmasta, vanhemman toimijuus on siten monin paikoin heikentynyt. Tutkielman ihannesubjektiviteetit ja minätekniikat voivat toimia vanhempien osallistamisen ja poliittisen päätöksenteon välineenä, jos halutaan purkaa jännitteisiä digitaalisen vanhemmuuden diskursseja ja arvioida sen edellytyksiä teknologia- ja perhepolitiikalle.

Social media and its online communities and various platforms are actively used by hobby craft makers. Previous research has shown, that social media offers its users a place to meet people with similar intrests, an opportunity to share and receive information, and to showcase and receive feedback on their own crafts. Social media is also a place to find new inspiration ja ideas for future craft projects and serves as a virtual diary. The aim of this study was to find out how sewing-focused Facebook groups are used as part of the different stages of the sewing craft process; creating ideas, planning, makeing and evaluation, what kind of information, help or feedback is received from Facebook groups, and how this information is used in the sewing hobby. I was also interested in what kind of things is find to be meaningful in Facebook sewing groups. My research questions are 1) How are sewing-themed Facebook groups used at different stages of the sewing process, and 2) What issues group members find to be important in Facebook sewing groups. The data was collect througe semi-structural online survey, that included a call for volunteers to write about their experiences of how they use facebook groups during their sewing craft process. A link to the survey was shared in five Finnish Facebook sewing groups. There were 73 respondents. The writings were analyzed qualitatively, by means of content analysis. According to the research results, the groups are utilized in different ways in different stages of the sewing process, but the aims behind these different ways are very similar between the different stages: The groups are utilized to support progress in craft process, increase knowledge and as a helpt to clarify vision. In addition, a deliberate retrieval of feedback is identifiable in the evaluation phase. In the sewing groups, it was find to be importat to find new ideas and inspiration, learn new skills and develop oneself, seek information, meet people with similar intrests, and share information and help others.

Muukalaisvihaa on tutkittu eteläisen Afrikan kontekstissa viime vuosina kiihtyvään tahtiin. Tutkimusta on vauhdittanut Etelä-Afrikassa tapahtuneet väkivaltaiset hyökkäykset Afrikkalaisia maahanmuuttajia kohtaan vuosina 2008 ja 2015, joissa kuoli kymmeniä ja tuhannet joutuivat maanpakoon. Namibia mielletään usein Etelä-Afrikan pikkuveljeksi, ja monet Etelä-Afrikasta löydettävät ilmiöt toistuvat Namibiassa. Akateeminen tutkimus on keskittynyt lähinnä Etelä-Afrikkaan ja Botswanaan, jonka vuoksi halusinkin keskittyä tutkimaan muukalaisvihaa Namibian kontekstissa. Koska aiheesta ei ole tehty paljon aiempaa tutkimusta, tutkielmani aineisto koostuu namibialaisten sosiaalisessa mediassa käydyistä keskusteluista. Analysoin ainoistoa diskurssianalyyttisin keinoin. Lopulliseen analyysiin valikoitui 779 kommenttia kahdeksasta artikkelista, jotka oli julkaistu namibialaisen uutissivuston Facebook-tilillä. Aloitin analysoinnin jakamalla kommentit kategorioihin niiden sisältämien diskurssien perusteella, jonka jälkeen tavoitteenani oli löytää mitä viitekehyksiä namibialaiset käyttävät perustellessaan omia mielipiteitään maahanmuuttajista, ja millä tavoin maahanmuuttajia puolustetaan. Toiseksi halusin saada selville, koetaanko tietyt kansallisuudet uhkaavammiksi muihin verrattuna. Tutkimuksessa käy ilmi, että namibialaiset kokevat maahanmuuttajat uhkana niin henkilökohtaisille kuin kansallisille resursseille. Maahanmuuttajia myös toiseutettiin, eikä heidän koettu olevan osa ’meitä’. Monet namibialaiset käyttivät maahanmuuttajia myös syntipukkeina ja syyttivät heitä niin hintojen noususta kuin korkeasta tyttömyysprosentista.Toisaalta muukalaisvihaisia kommentteja paheksuttiin syvästi ja maahanmuuttajia kohtaan koettiin solidaarisuutta – mutta vain jos maahanmuuttajat olivat muualta Afrikasta. Kiinalaisia maahanmuuttajia ei puolustettu kommenteissa lainkaan, ja heidät koettiin myös suurimpana uhkana namibian luonnovaroille ja koskemattomuudelle.

Goals. The aim of the thesis is to find out how knitting as a hobby effects on social and psychological well-being, as well as causes, why people join Facebook knitting communities. Thesis examines craftsmanship as a hobby, community in crafts, as well as social media online communities. Previous studies have shown that with engaging in crafts has positive effects on well-being. Handicrafts making has been found to have a positive impact on mood, reducing stress as well as improving concentration. Social media has been found to offer its users a place for networking, showcase their crafts as well as the opportunity to share and gain information. Methods. The study was carried out using both qualitative and quantitative means of analysis. However, the study places an emphasis on qualitative analysis. The research target set is made up by knitting enthusiasts, who are members of the Facebook knitting themed group. The data was collected using an online survey and an online survey link with the cover text was divided into three Facebook knitting groups. The number of respondents to the survey was 889 copies. The data was analyzed using the means of content analysis as well as quantitative data using statistical methods of analysis. Results and conclusions. Based on the results of the studies can be noted that knitting has positive effects for the social and psychological well-being of the individual. The results of this thesis show, that knitting brings like-minded people together, helps to relax, as well as acting as a topic of discussion in difficult social situations. Reasons for being in social media knitting communities included ideas, tips and obtaining help and information.

Sosiaalista mediaa hyödyntävistä naisten uraverkostoista on tullut suosittuja Suomessa, mutta niitä on ehditty tutkia vasta vähän. Tutkielma kysyykin, millaisesta ilmiöstä näissä ryhmissä on kyse. Kysymystä lähestytään käyttäen esimerkkinä lähes 34 000 jäsenen Facebook-ryhmää Ompeluseuraa, jossa naiset ja sukupuolivähemmistöt keskustelevat työelämään liittyvistä kysymyksistä. Ompeluseura on myös esimerkki siitä, miten vapaaehtoisilla ylläpitäjillä on keskeinen rooli verkkoyhteisöjen rakentajina. Viime vuosina ylläpitämisen tutkimus on keskittynyt sosiaalisen median alustojen vastuuseen sekä kaupalliseen moderointiin. Tutkielma paikkaa tätä aukkoa kysyessään, miten naisten uraryhmiä ylläpidetään sosiaalisessa mediassa ihmisen ja teknologian yhteistyössä. Tutkielman keskeisenä teoreettisena viitekehyksenä toimi Jenny Preecen määritelmä verkkoyhteisöjen luonteesta. Tätä määritelmää täydennetään muun muassa Barry Wellmanin verkostotutkimukseen perustuvalla lähestymistavalla. Ompeluseuraa tarkastellaan osana sosiaalista mediaa hyödyntävää feminististä aktivismia käyttäen erityisesti Katie Blevinsin määritelmää sosiaalisen median feminististä tietoisuutta levittävistä yhteisöistä. Vapaaehtoista ylläpitämistä tarkastellaan hoivan logiikan käsitteen kautta. Käsite perustuu Annemarie Molin työhön, jota Minna Ruckenstein ja Linda Lisa Maria Turunen ovat kehittäneet tutkiessaan kaupallista moderointia. Hoivan logiikkaa noudattavassa ylläpitämisessä päätöksiä pohditaan vuorovaikutuksessa ajatellen yhteisön kulttuuria. Tutkielman aineistona toimivat Ompeluseuran perustajien, ylläpitäjien ja jäsenten teemahaastattelut. Analyysimenetelmänä toimi teemoittelu, jonka avulla pyrittiin tarkastelemaan erityisesti Ompeluseuran luonnetta, tavoitteita, ryhmän merkitystä haastateltaville, osallistumisen motiiveja sekä ylläpidon logiikkaa. Myös sukupuolen ja alustan merkitystä analysoitiin omina teemoinaan. Ompeluseuraa voi pitää luonteeltaan verkkoyhteisönä, joka on muovautunut yhteisen kiinnostuksen kohteen ympärille. Ryhmän jäsenet hakivat Ompeluseurasta vertaistukea ja tietoa. Vuorovaikutusta ohjasi vahvasti Nancy Baymin kuvaama ystävällisyyden etiikka, jossa jäsenet pyrkivät välttämään konflikteja. Ompeluseuraa voi pitää myös sosiaalista mediaa hyödyntävänä feminististä tietoisuutta levittävänä yhteisönä. Ryhmän selvä yhteinen tarkoitus oli tasa-arvon edistäminen työelämässä. Tähän pyrittiin erityisesti tukemalla yksilöitä, vaikka toiminnan toivottiin edesauttavan myös laajempaa yhteiskunnallista muutosta. Vaikka voimaannuttamisen kohteena olivat yksilöt, ylläpitämisen kohteena oli yhteisö. Ylläpitämisen keskeiseksi tavoitteeksi oli muodostunut Ompeluseuran hyvähenkiseksi kuvaillun kulttuurin vaaliminen hoivan logiikan keinoja noudattaen. Myös jäsenet osallistuivat tähän hoivaamiseen aktiivisesti. Tutkielma laajentaa kuvaa erityisesti tavoista, joilla vapaaehtoiset ylläpitäjät hoivaavat yhteiskunnallista yhteisöä, joka ei ole järjestäytynyt. Feministisyys oli keskeinen osa ryhmän luonnetta, mutta liian poliittisuuden pelättiin myös vaarantavan hoivan kohteen eli Ompeluseuran hengen. Hoiva oli tässä suhteessa monimutkaista tasapainoilua. Tutkielma täydentää myös kuvaa verkkoyhteisöjen ylläpitäjien, jäsenten ja alustan välisestä vuorovaikutuksesta. Facebook nähtiin Ompeluseuran synnyn ja kasvun mahdollistaja, mutta se loi myös haasteita hoivalle. Haastateltavat halusivat suojella ryhmää Facebookin kehnona pitämältään keskustelukulttuurilta. Alustan algoritmit taas näyttäytyivät arvaamattomana toimijana hoivan prosesseissa.

After the all-time low voter turnout in the European elections in 2014, the European Parliament faces its legiti-macy being undermined. While the mass media is often made responsible for being a major contributor to the lack of an active political European public sphere where the EU governance can be debated, social media has been considered as a means to connect the European institutions and its citizens through direct communi-cation. From the viewpoint of deliberative democratic theory, the European Parliament can restore legitimacy through engaging citizens in public deliberation and involving them in the European decision-making process. At the same time, political institutions are known for their attempts to generate legitimacy in social media through promotional campaigns that do not stipulate policy impact. This study contributes to the debate about the European public sphere by exploring the motivations behind the European Parliament’s institutional communication on the social networking site Facebook. Its theoreti-cal underpinning hence links together the debates about the EU’s democratic deficit on the one hand, and the democratic potential of social media on the other. Specifically, this research scrutinises how the members of the European Parliament’s Web Communication unit make sense of their work practices on Facebook and which role they ascribe to themselves and other actors in the construction of a European public sphere. The goal is to offer a critical assessment of the European Parliament’s Facebook communication against the back-drop of the normative framework derived from the deliberative theory of public sphere. The qualitative research is based on two data sets: The first data set was collected through participant obser-vation in the European Parliament’s Web Communication unit in February 2018; the second one through eight semi-structured interviews with the Unit’s communication officials working with Facebook. Based on positioning theory, an interpretative interview analysis is conducted. The findings assert that the European Parliament’s Facebook communication must be understood as a politi-cal, top-down, promotional campaign rather than an attempt to engage ordinary citizens in an online delibera-tion. Thus, it does not provide for a systematic political bottom-up policy impact. The findings hence support the view that the narrative of social media connecting political actors and the citizens is most of all put forward to legitimise political promotion. This study moreover emphasises a liberal representative understanding rather than a deliberative understanding of European democracy within the European Parliament’s administration. Accordingly, the role of the European Parliament web communication officials in the European public sphere is to substitute the weak media coverage about the Parliament and raise aware-ness about its benefits to the voters.

Covid-19 har globalt medfört ökat behov för intensifierad kriskommunikation något som i det tvåspråkiga Finland betyder att det är ytterst viktigt att medborgarna i landet får information på båda inhemska språken. I denna studie undersöks en statlig myndighets webbtexter i Finland. Syftet med avhandlingen är att kartlägga hurdana nya kommunikationsformer det har uppstått tack vare sociala medier och hur social- och hälsovårdsministeriet (SHM) har tagit vara på de nya kommunikationsformerna i sin svenskspråkiga kriskommunikation på Facebook under coronapandemin. Materialet för denna undersökning utgörs av social- och hälsovårdsministeriets Facebook-inlägg, som samlades in i början av året 2022. Materialet består av 30 olika inlägg, som har blivit indelade i kategorier, enligt inläggens innehåll och publikationsdatum. Samtliga inlägg är coronarelaterade och faller därför inom ramen för kriskommunikation. Som metod används innehållsanalys och fokus ligger på den induktiva ansatsen. Både manifest och latent innehåll kommer att granskas noga. I avhandlingen tillämpas även kvantitativa och kvalitativa metoder. I den teoretiska referensramen lyfts bland annat fram studier om svenskt myndighetsspråk, klarspråk och flerspråkig kriskommunikation. Tidigare forskning visar att webbplatsen uppskattas mycket som en plattform för myndighetskommunikation men att svenskspråkiga myndighetstexter publiceras alltför sällan i relation till de finskspråkiga texterna. En anledning till detta är att det inte finns tillräckligt med yrkeskunnig personal, som kan producera texter på båda nationalspråken. Att kunna skriva texter på klarspråk är också en konst i sig som kräver övning. Resultaten visar att social- och hälsovårdsministeriet publicerade den första coronarelaterade texten på svenska 17.4.2020. Med tanke på språklig jämlikhet, beaktas de svenskspråkiga inte alls under de första 2.5 månaderna, då SHM började publicera sina coronarelaterade inlägg. Detta strider emot språklagen. Det som SHM lyckas hyfsat bra med är att följa klarspråksprinciperna, speciellt då det kommer till texternas utseende och till att skriva det viktigaste först. Något som i sin tur är förvånansvärt är att SHM oftast använder passiv i sina texter. Att SHM använder passiv istället för aktiv är intressant med tanke på att detta skapar distans mellan textens avsändare och mottagare, samtidigt som det strider mot språkliga rekommendationer. Det är viktigt att SHM lägger mer fokus på sin svenskspråkiga kriskommunikation i framtiden, för att den svenskspråkiga befolkningens språkliga rättigheter ska uppfyllas.

Tässä tutkielmassa analysoidaan Syyrian regiimin kannattajien Facebook-sivuja ja -ryhmiä, niissä julkaistua materiaalia, sekä käyttäjien vuorovaikutusta vuoden 2019 heinäkuusta syyskuuhun. Tutkielmassa kysytään, miten Syyrian regiimin kannattajat käyttävät Facebookia identiteetin ja yhteisöllisyyden diskursiiviseen tuottamiseen, merkityksellistävät sodan vaikeita kokemuksia, ja legitimoivat Syyrian regiimiä erityisesti itsen ja toisen representaatioiden kollektiivisen tuottamisen kautta. Tutkielma pyrkii arabiankieliseen lähdemateriaaliin perustuvana tapaustutkimuksena ja diskurssianalyysina tarkastelemaan aikaisemmin hyvin vähän tutkittua demografiaa – Syyrian regiimiä kannattavia syyrialaisia – ja heidän kokemustaan sodasta. Analyysi rakentuu useamman pääteeman ympärille. Tutkimuksessa pohditaan Assadien perheen ja Syyrian armeijan roolia nationalistisina symboleina ja analysoidaan marttyyrien ja haavoittuneiden asemaa internetissä tapahtuvissa yhteisöllisyyden performansseissa. Toiseuden rakentaminen terrorismina, ja uskonnon rooli regiimin kannattajien maailmassa muodostavat toisen tulkinnallisen akselin, minkä lisäksi analysoidaan sitä, kuinka ’virallinen’ Syyria asemoidaan suhteessa kansainväliseen yhteisöön ja miten sodan traumaa kompensoidaan toisaalta tuottamalla kuva normaalista ja toimivasta yhteiskunnasta, ja kuinka toisaalta yhteisöllisyyttä rakennetaan idyllisen menneisyyden kollektiivisen muistelun kautta. Tämän lisäksi työssä pohditaan, mikä Facebookin merkitys Syyrialaisille regiimin kannattajille on laajemmin, ja mitä eri käyttötarkoituksia se käytännössä palvelee. Tutkielman löydösten perusteella kysytään, onko sektarianismiin perustuvia selitysmalleja kenties sovellettu Syyrian sotaan turhan kritiikittömästi, todetaan, että Syyrian regiimi ja sen kannattajat käyvät tärkeässä mielessä ’eri sotaa’ kuin aseistettu oppositio, ja korostetaan Syyrian regiimin kannattajien merkitysmaailmaan kohdistuvan tutkimuksen tärkeyttä. Lisäksi pohditaan Facebookin ominaisuuksia erilaisten sosiaalisten prosessien mahdollistajana ja sitä, miten Facebookin erityispiirteet muovaavat alustalla tapahtuvaa vuorovaikutusta.

Data privacy came to the forefront of public consciousness in March 2018, with the revelation that the data of upwards of 87 million accounts was misused due to a lack of privacy protections. Furthermore, the release of confidential court documents detailing years of anticompetitive conduct by Facebook, largely helped by the amount of data it has access to, through ways that many are beginning to characterise as immoral. The intersection of data privacy and competition law is a relatively new issue, but one that will have a significant impact in the coming years. Investigations into Facebook’s conduct by the United States and the European Union will determine if the social media giant, and by extension, any other companies that collect large amounts of data, will adjust or maintain its data-gathering practices.

Data is the fuel of the digital economy and has become vital for innovation and consumer targeting. Data use is therefore also becoming a central factor for the competitiveness of markets. The increased processing of personal data has prompted a response from the EU legislators to improve the right of individuals to control their data through data protection rules. Now, it has been called for considering the of role competition law in striking down market conduct that reduces the users’ privacy. The question has been brought up in the Facebook case by the German Federal Cartel Office, and has accordingly become an issue EU competition law cannot ignore. Therefore, this thesis will examine to what extent the imposition of user terms that are disadvantageous to the end user’s privacy or breach of data protection rules can be considered an abuse of dominance under competition law. This will be done through a critical analysis of the Facebook decision, and an examination of the possibilities for similar conduct to be considered abusive according to Article 102 TFEU. Chapter 2 explains central factual and economic concepts that contribute to understanding how competition works in data-driven markets. First, Big Data is defined based on its central characteristics. This establishes data’s importance for digital markets. Secondly, economic concepts such as network effect, switching costs and economies of scale that typically occur in these markets, are examined. Finally, the chapter presents the legal notion of abuse of dominance under German and EU competition law, and the general concept of data protection law in the EU. This provides the foundation for the further analysis. Chapter 3 provides an overview of the Facebook decision and proceeds with a critical analysis. The Federal Cartel Office found Facebook’s data processing policy to violate data protection rules and to constitute an abuse of a dominant position. Members of the social networking platform had to agree to the collecting of data from outside of Facebook and merging it with the user profile. In particular, two aspects of the decision call for examination. First, the geographical scope of Facebook was found to be national, which means that German, and not EU, competition law was to be applied. Ensuring the national competition authority to be competent to investigate the case, this thesis questions whether the scope should have been wider. Secondly, relying on a breach of data protection law to establish an abuse is novel. As the case law on exploitative abuses is limited, a critical evaluation is done of the reasoning to assess the decision’s value in this regard. Chapter 4 examines the possibility for the imposition of contractual terms that decrease the user’s privacy to constitute an abuse of dominant position under Article 102 TFEU. This is done through first drawing up guidelines based on the relevant case law on exploitative abuses, which identifies a proportionality test for unfair trading terms. Further, the possibilities for relying on the breach of other legal provisions, in particular data protection rules, in the abuse analysis is explored. The analysis concludes that such practices can constitute unfair trading conditions and therefore be an abuse of dominance. However, the analysis heavily relies on the facts of the case where the objects and benefits of contract terms imposing data processing is central in the assessment of proportionality. The second part of the chapter considers potential issues of applying competition law parallel with data protection law. Especially, it focuses on how the principles of ne bis in idem and rule of law can be safeguarded. Chapter 5 explores the intersection between competition, consumer and data protection law and asks if competition law is a suitable tool to pursue data protection goals. The similarities and differences between the three legal fields are considered, as well as experiences with conduct similar to that of Facebook in Germany in other jurisdictions. The thesis then considers the role of EU competition law de lege ferenda for such behaviour. It is argued that a holistic approach to violations of data protection rights or similar reduction of privacy through contractual terms is necessary, and that competition law should not distance itself from these issues. It is concluded that competition law can play an important role, but it must be evaluated on a case-by-case basis whether competition law is the suitable legal tool for intervention. The thesis concludes that practices similar to that of Facebook can be considered to constitute an abuse of dominance under Article 102 TFEU. However, caution must be exercised based on the facts, to determine whether it should be applied in the case at hand. This way, competition law can contribute to creating a holistic approach to the issues arising in the market due to data protection issues.