Browsing by Subject "kuluttaja"

Monet akateemiset tutkimukset osoittavat, että elintarvikkeen pakkauksella on merkitystä kuluttajan ostokäyttäytymiseen ja mielikuvaan tuotteesta. Tämä tutkielma tarkastelee millaisia mielikuvia, ja minkälainen rooli elintarvikepakkauksella, ja pakkauksen elementeillä on aidossa valintatilanteessa 55-75-vuotiaille suomalaisille kuluttajille. Tutkimus toteutettiin havainnoiden ja haastatellen tutkittavia heidän päivittäisten kauppaostostensa lomassa. Pakkauksella on merkitystä kuluttajalle aidossa valintatilanteessa. Pakkauksen elementtien vaikutus on tilannekohtaista, ja suodattuu kuluttajan yksilöllisten hetkellisten tarpeiden kautta. Pakkausta tarkastellaan pakkauksen ominaisuuksien ja pakkauksen tuotteesta tarjoaman tiedon kautta. Pakkauksen ominaisuuksista merkityksellisimmät ovat koko, käytettävyys, materiaali ja tunnistettavuus. Erityisesti tuoretuotteiden kohdalla tuotteiden pakkaamattomuudella oli iso rooli pakkauselementtinä. Kun pakkausta tarkastellaan etsien tietoa tuotteesta, ovat merkityksellisimmät elementit kuluttajille pakkausmerkinnät ja tuotteen alkuperä. Kuluttajat tarkastelevat pakkausta ajatellen valintahetkellä myös tuotteen elinkaarta. Näissä tilanteissa korostuivat vastuullisuus ja pakkauksen käytettävyys.

Aims. The aim of this master’s thesis was to find out usage of S-Group’s carbon footprint calculator among consumers of Osuuskauppa Hämeenmaa. The second aim of this thesis was to gain deeper understanding of consumers’ carbon footprint calculator usage and to find factors which increase consumers’ interest towards climate-friendly food. Research questions in this thesis were: 1. How do consumers use the carbon footprint calculator? 2. What do consumers think about climate-friendly food? 3. How could consumers be supported towards climate-friendly food? Methods. The data of the study was collected through an online survey that was published in Osuuskauppa Hämeenmaa’s Facebook-page on late June 2022. Material included answers to mandatory multiple-choice questions and answers to one voluntary open question. The online survey received 266 answers. The quantitive material was analysed using descriptive methods. The material from open answers was analysed using material-based content analysis. Results and conclusions. Overall consumers were concerned about the climate impact of their food choices. Consumers experienced changing their food choices as an interesting way to affect climate change and their carbon footprint. Sometimes consumers paid attention to the climate impact of their food choices while purchasing food. However, consumers felt unable to influence climate change with their buying behavior. The carbon footprint calculator was not being used in everyday life or it was rarely used even though it was felt to be useful when trying to choose climate-friendly products. The carbon footprint calculator was not felt to have affected food purchases. Consumers felt that grocery stores should provide more support for climate-friendly choices. For the most part, consumers experienced changing their usual habits difficult and some consumers would have needed more information and time to make climate-friendly choices. However, customers did not directly feel the need for support from others. The carbon footprint calculator alone does not seem to help consumers make climate-friendly choices. To make climate-friendly choices consumers would need more support.

Goals. The goal of this Master’s Thesis is to examine how young adults describe their economic capability and their own consumption. In addition, it is explored how and where young adults feel they have learned financial capability. The research is topical because studies have shown that the perception of one's own financial capability is related to financial behavior and well-being. However, it is not entirely clear where and how financial skills, knowledge and attitudes are adopted. Previous research has shown that childhood home, school, peers, and the media are key environments where consumer attitudes and skills are learned. The role of the childhood home is emphasized in the studies of socialization. The school's financial education has been found to teach financial knowledge, but conflicting research results have been obtained on its impact on economic behavior. Peer and media influence consumption, especially in adolescence. The consumer today operates in an increasingly complex market. It is therefore important to find out how consumers themselves perceive financial capability. Methods. This Master’s Thesis was conducted as a qualitative research. The target group of the study was young adults between age 18 and 29. Research data was collected by using a semi-structured interview. Ten interviews were conducted in December 2019 and in January 2020. People participating in this study were between age 21 and 26. Data from the interviews was analyzed by using thematic analysis and qualitative content analysis. ATLAS.ti computer program was used as a help in thematic analysis. Results and conclusion. The study found that young adults feel they are frugal, but not stingy consumers. This can be interpreted as reflecting society's values of consumption. Young adults' descriptions of their own consumption were close to those of an ideal consumer. This may indicate that young adults consider their own financial skills to be good. The childhood home was seen a key environment for learning financial skills. School’s financial education was seen encouraging a frugal attitude towards consumption, but school was not perceived as a significant factor in learning financial capability. On the other hand, young adults believe in the school's po-tential to influence the development of financial capability.

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää miten kuluttajia voidaan osallistaa ravintola-alan tuotekehitysprosessiin uusien innovaatioiden syntymiseksi. Tämän tutkimuksen case-yrityksenä toimii Food Lab -ravintola, joka osallistaa suomalaisia kuluttajia uudella tavalla tuotekehitystoimintaansa. Tutkimuksen lähestymistavaksi valittiin kvalitatiivinen tutkimus ja tutkimusmenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Teemahaastattelujen avulla haluttiin saada selville millaisilla menetelmillä kuluttajia voidaan osallistaa ravintolan tuotekehitykseen ja millaisen roolin kuluttajat saavat tuotekehitysprosessin eri vaiheissa. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin millaisia hyötyjä ja haasteita kuluttajien osallistamisessa tuotekehitykseen ilmenee. Tutkimukseen haastateltiin kahtatoista ravintola-alan tuotekehityksen asiantuntijaa. Neljä haastateltavista olivat perinteisen ravintola-alan tuotekehityksen asiantuntijoita ja kahdeksalla oli myös kokemusta kuluttajia osallistavasta tuotekehityksestä. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentui tuotekehitysteorian ja innovaation syntymisen pohjalle, jota syvennettiin kuluttajien osallistumisella tuotekehitykseen. Erityisesti tarkasteltiin osallistamisen menetelmiä ja kuluttajan roolia tuotekehitysprosessissa. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että kuluttajien osallistaminen ravintola-alan tuotekehitykseen vaatii joustavan ja muuntautumiskykyisen tuotekehityprosessin luomista. Erilaisia osallistamisen menetelmiä hyödyntämällä kuluttajille voidaan tarjota useita eri rooleja tuotekehitysprosessin aikana. Kuluttajien osallistaminen tuotekehitykseen voi tarjota yritykselle uudenlaista näkökulmaa ja kehittää mielikuvituksellisempia ja rohkeampia tuotteita kuin oman tuotekhitystiimin kesken olisi kehitetty. Erityisesti kuluttajia osallistavasta tuotekehityksestä on hyötyä silloin, kun halutaan tietoa erikoisruokavalioista. Osallistettavat kuluttajat ovat erikoisruokavalionsa asiantuntijoita ja pystyvät tarjoamaan yrityksen käyttöön tietonsa, joita yritykseltä ei löydy. Osallistava tuotekehitys toteutettuna living lab -menetelmällä tarjoaa myös pop-up-ravintolamaisen testipaikan kokeilla erilaisten konseptien ja tuotteiden kysyntää. Konseptia ja tuotteita ei tarvitse tarjota kuluttajille viimeisteltyinä, vaan niissä saa olla muokkausvaraa.

Pro gradu -tutkielmassa keskityttiin kartoittamaan spirulinasta ja sen kuluttamisesta syntyviä käsityksiä. Asiaa lähestyttiin uuselintarvikkeiden ja muiden uusien elintarvikkeiden valintaan vaikuttavien tekijöiden avulla. Tutkielman tavoitteena oli etsiä spirulinan kuluttamisesta koetut riskit ja hyödyt, jotka vaikuttavat edelleen spirulinan kuluttamishalukkuuteen. Tutkielmassa tarkasteltiin spirulinaa myös esimerkkituotteen, proteiinipitoisen spirulina-kauravälipalan avulla. Täten saatiin myös käsitys halusta nauttia spirulinaa osana elintarviketuotetta. Tutkielman empiria perustui yksilöhaastatteluihin. Aineisto koostui 11:tä haastateltavasta. Aineistonanalyysi nojautui teoriasidonnaiseen sisällönanalyysiin, ja analyysitapana on käytetty teemoittelua. Spirulina herätti haastateltavissa osittain hämmennystä. Siihen saattoi vaikuttaa spirulinan verrattain uusi rooli osana ruokavaliota. Elintarvikeneofobian (FNS) tai innovatiivisuuden asteella (DSI) ei kuitenkaan näyttänyt olevan merkittävää roolia käsitysten muodostumisessa spirulinaa kohtaan. Koettuja riskejä spirulinan kuluttamisesta olivat sen aistinvaraiset ominaisuudet sisältäen maun, hajun ja värin. Toisaalta spirulina aiheutti myös epäilyksiä johtuen etenkin siitä, ettei spirulinasta ole saatavissa tieteellistä näyttöä laajassa mittakaavassa. Spirulina yhdistettiin myös luontaistuotteeksi, joita kohtaan oli vähäistä luottamusta. Koetuiksi hyödyiksi muodostuivat spirulinan uutuusarvo ja terveellisyys. Uutuusarvo sisälsi ajatukset trendikkyydestä ja identiteetin muodostamisesta sekä uteliaisuuden. Terveellisyys muodostui spirulinan ravitsemuksellisista ja terveydellisistä ominaisuuksista. Loppujen lopuksi terveellisyydellä nähtiin olevan kriittinen rooli kokonaiskuvan muodostumisessa. Spirulinan terveellisyys nähtiin merkityksellisenä, mikäli se sivuutti spirulinasta koetut riskit. Tässä tapauksessa kokonaiskäsitys spirulinasta ja sen kuluttamisesta oli myönteinen. Jos koettu terveellisyys ei kuitenkaan sivuuttanut koettuja riskejä, ei terveellisyyttä pidetty merkittävänä tekijänä. Näin ollen lisäarvotekijä uupui, ja suhtautuminen spirulinaa kohtaan oli kielteinen. Suhtautuminen spirulinaan vaikutti suhtautumiseen proteiinipitoisesta kauravälipalasta. Osa spirulinaan myönteisesti suhtautuvista pitivät kauravälipalan ideasta: se vastaisi nopean ja terveellisen välipalan tarpeeseen. Kuitenkaan kaikki spirulinaan myönteisesti suhtautuneet eivät olleet innostuneita spirulina- kauravälipalasta, ja he kuluttaisivat spirulinaa mieluummin lisäämällä spirulinajauhetta itse jonkin elintarvikkeen sekaan. Eroon saattoikin vaikuttaa se, kuinka kauravälipaloihin suhtauduttiin yleisesti. Jälkimmäiseen ryhmään kuuluvat näkivätkin asian niin, että spirulinan terveellisyys tuntui katoavan kauravälipalaan lisättynä. Kielteisesti spirulinaan suhtautuvat eivät nähneet myöskään spirulina-kauravälipalassa lisäarvoa, jonka takia he eivät olisi ensisijaisesti kuluttamassa tuotetta. Tällä hetkellä spirulinan ravitsemuksellisia ja terveydellisiä ominaisuuksia arvostettiin enemmän kuin spirulinaa itsessään. Spirulinaa sisältävien elintarvikkeiden markkinoinnissa tulisikin keskittyä spirulinan aikaansaamiin ravitsemuksellisiin ja terveydellisiin ominaisuuksiin sen sijaan että spirulina itsessään olisi markkinointiviestinnän keskiössä.

This thesis investigates different kinds of ways that consumer grade 3D printers are used. Additionally, I investigate what reasons of use and motives are in effect while using 3D printers. The users of 3D printers are a poorly known consumer group and scientific studies on the subject are scarce. The data for this study was gathered by an electronic questionnaire, which was distributed via Facebook groups and places offering the possibility of 3D printing, among other places. The questionnaire was responded by 84 persons with experience in 3D printing. The analysis of this data was performed mainly with quantitative methods, but also open-ended questions were used in the understanding of this poorly known phenomenon. In general, the users of 3D printers are men and have experience in the technology industry. In addition, they are highly educated. Most respondents have used 3D printers for less than a year, which relates to the recent nature of this study’s topic. 3D printers are used quite diversely. The most common objects printed are models and prototypes, utility articles and spare parts. The printed objects are mostly designed personally, but some users use ready-made design files because of lacking skills. Most respondents use 3D printers situated in shared spaces like libraries and workplaces. It seems that the users of the 3D printers are becoming more diverse. New users are a more heterogeneous group which utilizes 3D printing more commonly in leisure oriented environments and applications. The respondents highlight many different reasons and motives for using 3D printers. Using 3D printers is entertaining and many utilize them for DIY hobbies. The respondents feel that 3D printing is an intriguing technology and they are interested in its new application possibilities. Many believe that 3D printing will change the world of the future and they view themselves as forerunners while using 3D printers. Additionally, self-sufficiency and the changing role of the consumer are issues that interest in 3D printing. The most important aspect in the instrumental use of 3D printers is the individuality of the printed objects. The printing of objects is rarely a substitute to buying them. As in the case of the users of 3D printers, it seems as if the reasons of use are in transition. Newer users more commonly stress the playfulness of 3D printers and the deterministic faith of progression associated in 3D printing. Additionally, they feel more positively about the future of consumer oriented 3D printing. On the contrary, more experienced users stress the fascination of 3D printing technology and the instrumental value of 3D printers.

Kuluttajat ovat enenevässä määrin kiinnostuneita saamaan tietoa ruoan alkuperästä, terveellisyydestä ja ympäristövaikutuksista. Kuluttajien lisääntynyt kiinnostus tehdä vastuullisia valintoja, ja toisaalta pyrkimys asiakkaiden onnistuneen ravintolakokemuksen takaamiseen, ovat saaneet ravintola-alan toimijat miettimään, miten vastuullisuusinformaatiota pitäisi esittää, jotta se tuottaisi asiakkaille lisäarvoa. Tässä tutkimuksessa selvitettiin kuluttajien näkemyksiä tiedon esittämisestä ravintolassa vastuullisuuden näkökulmasta. Tutkimuksen tavoitteena oli saada lisätietoa siitä, millaista ja millä tavoin esitettyä tietoa ravintolaruoasta kuluttajat haluaisivat. Aineisto kerättiin helmi-maaliskuussa 2020 pääkaupunkiseudulla kahdessa ketjuomisteisessa ravintolassa aidon ravintolatilanteen yhteydessä. Tutkimukseen osallistui 47 kuluttajaa. Tutkimus toteutettiin pääasiassa kvalitatiivisena tutkimuksena, jonka aineistonkeruumenetelmänä toimi teemahaastattelu. Tutkimusta tuki kyselylomakkeen avulla toteutettu kvantitatiivinen osuus. Kotimaisuus nousi tutkimuksessa osallistujia kiinnostavaksi ja merkitykselliseksi tiedoksi. Se yhdistettiin monin tavoin vastuullisuuden toteutumiseen. Raaka-aineiden alkuperämaa kiinnosti suurta osaa tutkimukseen osallistujista. Varsinkin lihan ja kalojen alkuperämaa haluttiin ravintolassa paremmin esille. Ravintolassa syömistä luonnehdittiin poikkeukselliseksi tilanteeksi, eivätkä haastateltavat toivoneet vastuullisuuteen liittyvää tietoa ravintolaympäristössä samalla tavoin kuin esimerkiksi vähittäiskaupassa. Haastateltavat toivat esille, että ruokalistassa ei voi olla paljon tietoa, koska se rasittaa valintatilannetta. Tiedon ei myöskään haluttu tuovan suoraa neuvontaa valintoihin. Tutkittavien puheista välittyi kiinnostus vastuullisuuteen, mutta tiedonhalu vastuullisuudesta ei ravintolaympäristössä ollut tähän tutkimukseen osallistuneilla kovin suurta. Vastuullisuusviestinnän vaikutus ravintolan valintaan olisi keskeinen tutkimusaihe tulevaisuudessa.

Vuokra-asuminen on yleistä pääkaupunkiseudulla ja noin puolet kotitalouksista asuu vuokralla. Tästä huolimatta vuokra-asumiseen keskittyviä tutkimuksia on tehty niukasti. Maisterintutkielmas-sani tutkin vuokralla-asuvia kotitalouksia. Tarkastelen sitä, miksi vuokra-asuminen valitaan asu-mismuodoksi omistusasumisen sijaan, mitkä tekijät vaikuttavat vuokra-asunnon valintaan sekä minkälaista kuluttajuutta vuokra-asuminen ja vuokra-asunto kuvastavat. Tutkimusaineistoni koos-tuu yhdeksästä vuokralla asuvan kotitalouden teemahaastattelusta. Keräämääni aineistoa lähestyn aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä teemoittelua hyödyntäen. Haastattelemani kotitaloudet valitsevat vuokra-asumisen asumismuodokseen sen helppouden takia. Asunnon vuokraaminen koetaan joustavampana, huolettomampana ja riskittömämpänä vaihtoeh-tona kuin omistusasuminen. Vaikka vuokra-asumista pidetäänkin taloudellisesti riskittömänä, näh-dään se kuitenkin pidemmällä aikavälillä taloudellisesti kannattamattomana. Omistusasunnon hankkimalla ja asuntolainaa lyhentämällä kerrytetään samalla omaa omaisuutta, mitä pidetään järkevänä, ja siksi parempana vaihtoehtona. Helppouden lisäksi vuokra-asuminen valitaan asu-mismuodoksi elämäntilanteen – tai vaiheen johdosta. Nuoruus ja opiskelu, yksinasuminen sekä eläkeikä ovat elämäntilanteita ja -vaiheita, joilla perustellaan valintaa asua vuokralla. Vuokra-asunnon valinnassa sijainti ja asunnon laatu ovat kaikista tärkeimmät tekijät. Vuokra-asuminen mahdollistaa osalle haastattelemistani kuluttajista asumisen sijainnilla, josta ei olisi vält-tämättä varaa ostaa omaa asuntoa. Asunnon sijainti ja laatu menevät taloudellisen järkevyyden edelle ja näin asumismuodoksi valikoituu vuokra-asuminen. Tästä huolimatta suurin osa haastatte-lemistani vuokra-asujista kokee olevansa rationaalisia ja järkeviä kuluttajia. Osa kokeekin, että vuokra-asuminen ei kuvasta heitä kuluttajina ja omistusasunto kuvastaisi paremmin heidän kulutta-juuttaan.

Fashion consumption has a big role in our everyday life. The environmental impact of the fashion industry is significant, so it would be important to change our ways of consuming fashion. In this study, I will find out which factors affect people's choices of fashion consumption, especially from the point of view of consumer psychology. I will use the literature and interview material. In addition, I will find out which factors affect the formation of an individual's fashion consumption behavior. In my research, I used an interview as a method of data acquisition. I conducted research interviews in theme interviews. Interviews consisted four 19-36-year-old consumers, who all had slightly different habits regarding fashion consumption. Each interview was about half an hour long. I recorded the interviews and transcribed them into text. After all there was 32 sheets of transcribed text. In the analysis, I first proceeded classification to the entire material and then emphasized to smaller details and search for meanings. Based on literature, important factors behind fashion consumption were the individual's identity, values and attitudes, motivation and needs, and emotional life. These factors were also clearly featured in research interviews. From the basis of both, literature and interviews, it was possible to distinguish factors influencing between the production of fashion and individual factors. Production factors include factors that are not dependent of the individual’s will, such as advertising and marketing, fashion production processes, policy, and access to information. Individual factors, by their name, are, however, closely connected to the individual, such as personality and identity, interests and social relationships. Based on the research results, it seems that the motivation of the individual plays a major role in making consumer choices and in adapting consumer behavior. What matters is whether the individual is motivated externally or internally to consume in a certain way. As Jansson-Boyd (2010, 118) states, those who are internally motivated tend to pursue a certain behavior longer than those who are externally motivated. Therefore, when seeking to change human consumption behavior, it is important to focus on how to motivate consumers internally for sustainable consumption.

Luomuelintarvikkeiden vähittäishintojen muodostumista, ja erityisesti kuluttajien luomuruoasta mahdollisesti maksamaa lisähintaa ei ole juurikaan tutkittu Suomessa. Yksi syy tähän on aineiston rajallinen saatavuus. Vähittäiskaupan toimijat ovat haluttomia luovuttamaan hintatietoja ja niiden kerääminen on työlästä. Tutkielman tarkoituksena on ensiksi esitellä tekijät, jotka vaikuttavat luomuelintarvikkeiden hinnanmuodostukseen Suomessa. Luonnonmukaisen maatalouden erityispiirteistä näitä ovat tuotantotapa ja sen ympäristövaikutukset sekä kysyntään vaikuttavat kuluttajien mieltymykset. Toisaalta hinnanmuodostukseen vaikuttaa vähittäiskauppamarkkinoiden kilpailullisuus sekä kaupan tai tuottajien erikoistuminen suhteellisesti pienen kysynnän hyödykkeeseen. Tutkielman poikkileikkausaineisto koostuu erilaisten tuoreiden tomaattien vähittäishintatiedoista. Sen on kerännyt MTT: n henkilökunta vapaa-ajallaan Uudenmaan alueelta. Mallinnus pohjautuu hedonisten hintojen teoriaan, jonka mukaan tomaattien ominaisuuksille voidaan määrittää implisiittiset rajahinnat. Aineiston analyysin tavoitteena on ensiksi tarkastella tomaattien vähittäishintoihin vaikuttavia markkinatekijöitä ja tämän jälkeen selvittää luomutomaatin ja tavanomaisen tomaatin hintojen erotus. Ekonometrisessä estimoinnissa lineaariset regressioyhtälöt muodostetaan tomaatin yhteenlaskettua hintaa sekä luomutomaatin ja tavanomaisen tomaatin hintojen erotusta selittäville malleille. Luomutomaatin lisähinnaksi saadaan 5,9 €/kg. Tutkielman toinen aineisto on kerätty kahden Helsingin asuinalueen kaupoista ja sen avulla tutkitaan tomaattien tasapainohintoja ja kauppojen strategista hinnoittelua. Huomataan, että pakattujen luomutomaattien hinnat ovat havaintokertojen aikana muuttumattomat, kun tavanomaisen ja pakatun luumutomaatin hinnat muuttuvat samanaikaisesti ja – suuntaisesti. Aineistojen analyysissä yhdenkään vähittäiskaupparyhmän ei havaita käyttävän markkinavoimaa luomutomaattien hinnoittelussa.