Browsing by Subject "perhetausta"
Now showing items 1-11 of 11
-
(2013)Recently, two phenomena have received increasing attention across the social science disciplines which investigate European integration: Europeanization and migration. Within sociology, the Europeanization of identities in particular has become a 'growth industry' (Checkel 2007). This thesis focuses on the nexus between Europeanization and migration by looking at the relationship between European identity, cross-border interactions and transnational family background of European Union (EU) citizens. Specifically, three different groups of EU citizens (with European transnational family background, non-European transnational family background, and without any transnational family background) are compared in their levels of European identity and engagement in cross-border interactions. Using a set of ordinary least squares and logistic regressions it is then analyzed whether transnational family background fosters European self-identifications and cross-border interactions if variables identified as influential in the literature is controlled for. Results indicate that transnational family background is a positive predictor of European identity and cross-border interactions, alongside education, suggesting that higher cross-border migration may be beneficial for future societal integration in the EU beyond the first generation movers. All calculations are computed using a Eurobarometer survey from 2010 (EB 73.3) which includes individual-level data from the EU-27 countries.
-
(2020)Aims. The aim of this study was to examine the relation between adolescents’ academic self-efficacy and their family structure, estimated income and estimated quality of parent-child-relationship. Self-efficacy, also known as one’s trust in their own capabilities, is a fundamental source of human motivation. It is positively related to persistence, stress control and performance, all of which support success in school. Earlier studies have shown that family background is related to adolescent’s academic self-efficacy and academic performance. Methods. The data was collected with questionnaires as a part of Mind the Gap -project during spring 2014. The participants (N = 1316) were 13–14-year-old students from elementary schools of the metropolitan area of Finland. Academic self-efficacy was measured of six different school subjects. The estimated income was evaluated in general and in relation to friends. The estimated parent-child-relationship was evaluated in relation to mum and dad seperately. The instruments were based on questionnaries used in previous research. I used one-way analysis of variance to examine, whether there were differences in the levels of academic self-efficacy between groups based on family structure, income and parent-child-relationship. I also used regression analysis to see, whether family structure, evaluated income and evaluated quality of parent-child-relationship predicts the variation of academic self-efficacy. Results and conclusions. Adolescents from intact families had higher level of academic self-efficacy than adolescents from blended families or single parent families. Adolescents who evaluated their income higher had higher level of academic self-efficacy than adolescents with low or mediocre evaluation of income. Adolescents who evaluated their parent-child-relationship higher had higher level of academic self-efficacy than adolescents with poor or mediocre evaluation of parent-child-relationship. Family structure, estimated income and estimated parent-child-relationship predicted academic self-efficacy, but not strongly. The results were similar to earlier findings. The results suggest that adolescents from certain backgrounds might be in greater need of support of their academic self-efficacy. This should be noticed by the school and the caretakers.
-
(2022)Tutkielma tarkastelee perhetaustaan liittyvien tekijöiden yhteyttä koulukiusatuksi joutumiseen. Erityisen mielenkiinnon kohteena ovat lastensuojelun sosiaalityön kanssa tekemisissä olleet lapset ja nuoret, joilla tiedetään aiemman tutkimuksen perusteella olevan suurempi todennäköisyys joutua koulukiusatuksi. Teoreettisena viitekehyksenä tutkielma hyödyntää stigman käsitettä. Ajatuksena on, että yhteiskunnassa poikkeaviksi tai negatiivisiksi mielletyt perheeseen liittyvät tekijät voivat toimia kouluympäristössä stigmoina, jotka oikeuttavat muita kohtelemaan stigman kantajaa ihmisarvoltaan vähäisempänä. Tutkielma perustuu Nuorisobarometri 2015 -aineistoon (N=1894), jonka perusjoukkona ovat 15–29-vuotiaat nuoret. Aineistossa kysyttiin, ovatko he joutuneet kiusatuksi peruskouluiässä. Lisäksi selvitettiin erilaisia perhetaustaan liittyviä tekijöitä, kuten perheen taloudellisia vaikeuksia, vanhemman työttömyyttä, vanhemman sairautta tai vammaa, vanhemman alkoholiongelmaa, vanhemman vakavaa mielenterveysongelmaa, perheen vakavia ristiriitoja ja vanhempien eroa. Tutkielman menetelminä käytetään ristiintaulukointia sekä logistista regressioanalyysiä. Tutkielma löysi yhteyden perheen lastensuojelukontaktin ja lapsen koulukiusatuksi joutumisen välillä. Yhteys säilyi merkitsevänä, kun perheen sosioekonominen asema vakioitiin, mutta menetti merkitsevyytensä, kun muut perhetaustaa kuvaavat muuttujat vakioitiin. Lastensuojelukontaktin ja koulukiusatuksi joutumisen välinen yhteys selittyneekin osittain perheen ongelmilla, joista kiusatuksi joutumisen todennäköisyyttä kasvattivat eniten perheen taloudelliset vaikeudet sekä vanhemman alkoholiongelma. Tutkielma osoittaa heikon yhteyden perhetaustan ja koulukiusatuksi joutumisen välillä. Samalla se haastaa tarkastelemaan koulukiusaamista yhteiskuntatieteellisenä eriarvoisuudesta kumpuavana ilmiönä ja löytämään siihen uusia puuttumiskeinoja lastensuojelun näkökulmia hyödyntämällä sekä lapsiperheköyhyyttä torjumalla.
-
(2020)This study explores the narrative world of cross-generations through education and related beliefs through online discussion materials. The thesis was based on a topical public debate on the development of educational inequalities. Earlier social science-focused educational research has shown that both education and socio-economic status tend to move down from one generation to the next. The study seeks to address, through narratives, educational inequalities that are culturally and socially constructed. The research material used was education and career narratives on open online discussion forums that recalled discussions and interaction in childhood families. The study was conducted as a qualitative study. The method of multidisciplinary research, based on the educational framework, was the narrative and the netnographic approach. The research approach was based on social constructionism, where the construction of social reality takes place through the use of language. The main findings were about cross-generational cultural, social and economic capital. Findings revealed inherited, story-based beliefs, partly gender-based distribution of tasks and exercising of power. On the basis of the results, the stories distributed within the families were renewing the social positions of the individuals and maintaining social inequalities. As a subject of educational sociology, educational cross-generation can be viewed as a cultural phenomenon of public debate. The study is also an overview of the time of educational equality in Finland at the turn of the 2010-2020s.
-
(2013)Tässä tutkimuksessa tarkastellaan sosiaalisten taustatekijöiden vaikutuksia nuorten aikuisten huumeiden käyttöön. Keskeisinä taustamuuttujina on nuorten sukupuoli, nuoruusiän perherakenne, vanhempien sosioekonominen asema ja tupakointi. Muuttujien yhteyksiä katsotaan sekä mietojen huumeiden että kovien huumeiden käyttöön. Erityisenä kiinnostuksen kohteena on selvittää, miten lapsuuden perhe ja vanhempien sosioekonominen asema vaikuttavat nuoren huumeiden käyttöön vielä varhaisaikuisuudessa, kun nuori aloittelee itsenäistä elämäänsä irti lapsuuden perheestään. Suomalaisten nuorten sosioekonomiset terveyserot ovat viime vuosina kasvaneet. Samanaikaisesti mietojen huumeiden käyttöä koskevat asenteet ovat muuttuneet myönteisimmiksi ja huumeiden sosiaalinen altistus on lisääntynyt. Yhä useampi nuori tutustuu huumeisiin tuttavien kautta. Mietojen huumeiden tosiasiallinen käyttö on lisääntynyt 15–24 –vuotiaiden ikäryhmässä. Mietojen huumeiden käyttö on vakiintunut osaksi nuorisokulttuuria jakaen huumeita käyttävät nuoret viihde- ja tapakäyttäjiin. Huumeiden ongelmakäyttäjien osuus tutkitussa ikäryhmässä on marginaalista. Perheellä on keskeinen rooli nuoren omaksuessa suhtautumistaan päihteiden käyttöön ja muihin terveyskäyttäytymisen tapoihin. Huono-osaisuus kumuloituu ja sosiaalisen perimän rooli vahvistuu päihteiden käytön kautta. Aineistona tutkimuksessa on nuorten elämänvalintoja koskeva pitkittäistutkimus, joka on kerätty seitsemän vuoden aikana vuosien 2004–2011 välillä sekä pääkaupunkiseudulla että yhdessä suomalaisessa keskisuuressa kaupungissa. Tutkimus on osa FinEdu –tutkimusta. Tässä tutkimuksessa keskitytään aineiston viimeiseen mittauskertaan (N = 599), jolloin tutkittavat nuoret olivat noin 22–23 –vuotiaita. Kyseinen aineisto on pääkaupunkiseudun ulkopuolinen ja se koostuu sekä ammattikoulun että lukion käyneistä nuorista. Tutkimusmenetelminä käytetään kvantitatiivisia menetelmiä: logistista regressioanalyysiä, ristiintaulukointia ja khii toiseen – riippumattomuustestiä. Tutkimusaineistossa oli jäljellä 63 prosenttia alkuperäisestä tutkimuskohderyhmästä aineiston ollessa sukupuolijakaumaltaan tyttöpainotteinen. Nuorten aikuisten mietojen huumeiden käytön erot selittyvät sukupuolella ja lapsuuden perherakenteella. Pojilla on tyttöjä suurempi todennäköisyys käyttää mietoja huumeita. Ydinperhe puolestaan suojasi poikaa mietojen huumeiden käytöltä vielä pitkälle varhaisaikuisuuteen. Isän rooli huumeiden käyttöä ehkäisevänä tekijänä korostui. Jos nuoren perheessä ainakin toinen vanhempi oli biologinen isä, oli nuorella pienempi todennäköisyys käyttää mietoja huumeita varhaisaikuisuudessa kuin muissa perheissä asuneilla nuorilla. Vanhempien sosioekonomisella asemalla ei ollut yhteyttä mietojen huumeiden käyttöön. Tupakointi lisäsi nuoren todennäköisyyttä käyttää sekä mietoja että kovia huumeita. Mietojen huumeiden käyttö lisäsi kovien huumeiden käytön todennäköisyyttä. Kovien huumeiden käyttö aineistossa oli huomattavan korostunut suhteessa muuhun samanikäiseen väestöön. Muuttujan sisältämä lääkkeiden käyttö selittänee tulosten poikkeavuuden. Tulosten perusteella nuorta aikuista huumeiden käytöltä suojaavat tekijät nousevat lapsuuden perheestä ja savuttomuudesta. Koska vanhempien sosioekonomisella asemalla ei ollut yhteyttä nuorten aikuisten huumeiden käyttöön, perheen suojaavat tekijät nousevat sen yhteisöllisyydestä ja sosiaalisista suhteista. Huumeiden käytön ennaltaehkäisyssä olisikin syytä keskittyä vahvistamaan nuorten turvallisia ja kiinteitä ihmissuhteita. Nämä muodostavat suojaverkon huumeiden käyttöä vastaan, joka näyttäisi olevan avainasemassa nuoren aloittaessa itsenäistä elämäänsä lapsuuden perheensä ulkopuolella.
-
(2017)Koulutustaso ja osa koulutusaloistakin periytyvät Suomessa suhteellisen voimakkaasti ilmaisesta koulutuksesta huolimatta. Tutkielman tavoitteena on laadullisin menetelmien luoda ymmärrystä ylöspäin suuntautuvan sosiaalisen liikkuvuuden mekanismeista sekä hahmottaa mahdollisuuksien tasa-arvoa tukevia tekijöitä. Tutkielma luo kuvaa sellaisista elämäntapahtumista ja kokemuksista, joiden seurauksena ei-akateemisten perheiden lapset ovat päätyneet opiskelemaan yliopistossa. Tarkastelun kohteena ovat myös sellaiset tekijät, jotka kohderyhmä on kokenut vaikeuttavan yliopisto-opintojen toteutumista. Aineiston työlle muodostavat 282 vastausta tutkielmaa varten luotuun verkkokyselyyn. Tutkielmassa hyödynnetään elämänkulun merkittäviin tapahtumiin keskittyvää teoreettista viitekehystä. Teoreettiseen viitekehykseen perustuen työssä luodaan uusi käsite, ”mahdollisuuskokemukset”. Käsitteellä viitataan työssä sellaisiin elämänkululle merkityksellisiin hetkiin, ajanjaksoihin ja tapahtumakulkuihin, joissa kehittyy kokemus mahdollisuudesta opiskella yliopistossa. Analyysissä hyödynnetään narratiivista tutkimusotetta. Aineiston vastauksia tarkastellaan juonellisia tapahtumakulkuja sisältävinä tarinoina. Analyysi osoittaa, että aineiston kertomusten sisältämät elämäntapahtumat jäsentyvät neljään luokkaan niille tyypillisten ajallisten piirteiden ja mahdollisuuskokemusten kehittymiseen keskeisesti vaikuttaneiden tekijöiden perusteella. Nämä luokat voidaan sijoittaa tapahtumien ajallista luonnetta kuvaavalle janalle, jonka toisessa ääripäässä korostuu yksittäinen hetki ja toisessa ääripäässä jatkuvuus. Luokkien nimet – tapaus, reflektio, henkilöt ja minäarviot – kuvastavat mahdollisuuskokemusten kehittymiseen keskeisesti vaikuttaneita tekijöitä. Analyysi osoittaa, miten niin yksittäiset sattumanvaraisetkin hetket, kuin pidemmällä aikavälillä kumuloituvat tapahtumasarjat, muokkaavat koulutuspolkua. Aineiston kertomusten voidaan nähdä karkeasti jakautuvan kahteen ryhmään koulutuspolkujen johdonmukaisuuden perusteella. Toisessa ryhmässä akateeminen koulutuspolku on näyttäytynyt luontevana tai itsestään selvänä päämääränä usein jo lapsuudesta. Tämän ryhmän kertomuksissa korostuvat yliopisto-opintojen toteutumista tukevat resurssit: vanhempien tuki, oppimisille myönteinen kulttuurinen pääoma, sosiaaliset verkostot, kannustava ja innostava oppimisympäristö koulussa, myönteiset arviot itsestä oppijana sekä asuinalue pedagogisine eetoksineen elinympäristön luojana. Toisissa kertomuksissa yliopisto-opinnot ovat toteutuneet usein erilaisten työ- ja opiskelukokeilujen sekä sattumien myötä. Keskeisimmät tekijät, jotka olivat vaikeuttaneet yliopisto-opintojen näkemistä varteenotettavana vaihtoehtona, olivat kielteiset mielikuvat itsestä oppijana, vanhempien vähäinen tuki, kodin ammattikoulutusta arvostava ilmapiiri ja akateemisen maailman vieraus. Aineisto tuo esille, miten toisaalta yksilön toimijuus sekä toisaalta elinympäristön ehdot ohjaavat koulutuspolun muodostumista.
-
(2022)Objectives. Family background and school bullying victimization has been a popular research topic globally yet studies focusing on Finnish school system are still rare. Usually, family background is studied from the perspective of socioeconomical background. Previous studies have found that family background factors and several other individual factors may influence the likelihood of being bullied. The theoretical framework of this study focuses mainly on factors related to parental relationship and parental behaviour. The purpose of this study is to deepen the knowledge on how different family background factors predict bullying victimization among fourth and fifth grade primary school pupils. Methods. The data used in this study consists of a Finnish school wellbeing survey that was conducted in May 2019. The survey is a nation-wide study with target group being one cohort of fourth and fifth grade primary school pupils. The survey received a total of 99 632 responses of which 70 814 fulfilled the criteria of the employed analysis methods. A literature review acted as a basis for forming 11 family background variables and a gender variable. The influence of different variables on school bullying victimization was then analysed through a binomial logistic regression using a forced entry method. Accuracy and goodness of the regression model was tested with multiple accuracy measures, Hosmer-Lemenshow test and classification table. Results and conclusions. In contrast to previous research, the family background factors of this study did not significantly predict school bullying victimization. Even though the logistic regression model itself was statistically significant, it was capable to explain only 8.4 percent of the total variation in school bullying victimization variable. In this model, the neglect of parental duties proved to be the best predictor for school bullying victimization. Of the different forms of parental violence experienced by pupils, mental violence was the most significant predictor. The results also indicate a minor gender difference in bullying with boys having higher odds of being school bullying victims.
-
(2015)Objective Psychopathy is closely associated with criminality. There has been disagreement among researchers whether the psychopathy construct is applicable to children and adolescents. However, studies suggest that psychopathy is a life-long disorder. Biological, as well as environmental factors influence the development of psychopathic traits, although psychosocial risk factors of psychopathy - especially in the case of juveniles - are not well known. The first aim of the study was to examine whether adolescent's psychopathy can be predicted with seven familial and parental risk factors. The second aim was to examine whether adolescent's psychopathy can be predicted with cumulative risk. Methods The data included 14-19 year-old juvenile offenders (n=1293). Psychopathic traits were assessed with PCL: YV. Based on interviews with parents or other collateral reporters, five risk factors were assessed: parental mental problems, parental substance abuse, parental criminality, yearly household income and adolescent's history of social services. Parental monitoring and knowledge were assessed using The Parental Monitoring inventory. Cumulative risk was constructed dichotomizing each risk factor and then summing the dichotomous scores. The associations between risk factors and adolescent's psychopathic traits were examined with linear regression analysis. The association between cumulative risk and psychopathic traits were examined with ANOVA. Results and conclusions Parental mental problems, parental drug and alcohol problems, parental criminality, low parental monitoring, low parental knowledge and adolescent's history of social services predicted adolescent's psychopathy. However, after controlling the effects of other risk factors, only parental monitoring, parental knowledge and adolescent's history of social services remained significant predictors of psychopathy, as the effects of the other variables were explained by these three risk factors. Household income was not associated with adolescent's psychopathic traits. In addition, the more risk factors one had, the more he/she had psychopathic traits on average. This information can be applied in preventing psychopathy, improving treatment of psychopathy and reducing criminality.
-
(2018)This master’s thesis studies the interviews of young people with majority population and immigrant backgrounds about their education. Special attention has been given to what kind of meaning they give to their family background regarding to secondary education expectations. In earlier studies, the family background has been noticed to guide young people's educational choices based on their inherited educational level as well as on the resources offered by the family (e.g. Myllyniemi & Kiilakoski 2017, Saari 2016, Bourdieu 2011). Especially among students with immigrant background, family has been noticed to associate with educational choices (e.g. Kalalahti et al. 2017, Hyvärinen & Erola 2011). The aim of this thesis is to get new perspectives and topical information about how the family affects the young people's educational choices and how immigration background affects how one speaks about family. The material of this thesis consists of 16 interviews given by 9th-graders, of which eight had immigrant background and eight were part of the majority. The interviews were done originally for the Transitions and educational trajectories of immigrant youth -project. The material was analyzed with theory-driven content analysis. The focus of the analysis was on the meanings given to family background in relation to education and future in young people’s speech. In addition, the possible meanings, which related to immigrant family background, were observed. The resources provided by the family were a significant guiding factor in the educational path of the young. The educational status and the educational-cultural capital of the family shaped the young’s mind about possible educational opportunities. The attitude of the family towards education was seen as an important factor. Especially the parent’s appreciation for education was present among the immigrant youth's educational speeches. The goals of the youth were constructed largely based on the model, attitudes and educational values offered by the family, which young people did not necessarily recognize. Especially young people with immigrant backgrounds seemed to value the importance of the family as part of the education choice. Also, hobbies, working life experiment and interest in a particular field were mentioned in the interviews speeches as guiding factors for the educational choices.
-
(2018)In Finland during the 2010’s, continuous political concerns have been expressed for the youth not in education, employment or training. These youth, often referred by acronym NEET or as socially excluded, have been repeatedly shown to be in a vulnerable position in terms of current well-being and future outcomes in various life domains. In this study, the interest lies in the youth transitions to education and employment, conditioned by family background and childhood experiences. Being NEET is regarded as a non-normative transition, embedded in the social and historical context of life course. Family backgrounds are important determinants of various outcomes in subsequent individual life trajectories. The intergenerational transmission of socioeconomic status (SES) has been verified by vast amount of research on social mobility and it is well-known that childhood adversities are associated with a wide range of deficiencies in later well-being. However, less is known on the association between family background and NEET. Previous literature implies that socioeconomic disadvantage during childhood is related to NEET but the evidence on childhood adversities and NEET and the concurrent contributions of SES and adversities remains scarce. In this study, Finnish register data on a 20 % random sample of households with 0–14-year-old child in 2000 is used to probe the associations between childhood socioeconomic factors, adversities and NEET at the age of 18. For an analytical sample of cohorts born between 1986–1993 (N=99,137) a broad range of childhood indicators are used to predict NEET. The childhood measures include family SES, parental substance abuse and psychiatric disorders, death of a parent, living with a single parent and being placed outside home. The study aims to find answers to three empirical questions on whether there is an association between socioeconomic family background and NEET, is there an association between childhood adversities and NEET and are the associations of SES and adversities independent. Logistic regression is used as the statistical method. The results from the statistical analyses show that childhood SES is strongly and inversely related to the risk of NEET. Low parental education, low levels of household income and recurrent parental long-term unemployment had independent association with NEET when assessed concurrently, with low parental education tripling the odds of NEET. Adverse experiences in childhood had also crude associations with NEET: exposure to parental psychiatric and substance abuse disorders increased the odds of NEET around 20–100 %. Placement out of home increased the odds of NEET 2.5–3.5 times and living with single parent doubled the odds. However, when socioeconomic background was controlled for, the associations between parental health and NEET disappeared and in the case of the other adversities, the associations were significantly attenuated. Implications for gender modifying the association between parental education and NEET were found, suggesting that parental education has stronger association with NEET among boys. Other childhood variables did not have statistically significant interaction with gender. According to the results derived in this study, the life-course transitions to education and employment are conditioned by family background and thus the opportunities for transitions among Finnish youth can be considered unequal. In NEET-context, the socioeconomic family background is especially important childhood factor for subsequent life course. The results are in line with previous literature on the association between parental SES and NEET. The weaker associations between childhood adversities and NEET might be explained by NEET being more of a socioeconomic indicator during the transition to adulthood and to some extent by measurement of adversities. Regardless of the mechanisms of intergenerational socioeconomic transmission, supportive social political measures for socioeconomically disadvantaged families are in order, especially for those families facing cumulative socioeconomic risks. Further research assessing the total contribution of family background concurrently with individual attributes of NEET-youth would be valuable.
-
(2013)Suomessa maahanmuuttajien jälkeläiset eli niin kutsuttu toinen polvi on 2000-luvulla noussut osaksi tutkimusta ja julkista keskustelua. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan toisen polven vietnamilaisten peruskoulun jälkeisiä koulutukseen ja työhön liittyviä valintoja. Tutkimuksessa selvitetään, miten kotitausta vaikuttaa nuorten peruskoulun jälkeisiin koulutusvalintoihin. Lisäksi tutkimuksessa selvitetään, mitä polkuja pitkin nuoret ovat päätyneet työpaikkoihinsa. Tutkimuksen aineisto koostuu 12 vietnamilaisen nuoren teemahaastattelusta. Haastateltavat olivat iältään 15–25-vuotiaita. Vietnamilaiset valittiin tutkimuskohteeksi heidän pitkän Suomessa asumisajan ja aiempien tutkimusten perusteella. Aineisto analysoitiin temaattisesti sisällönanalyysin avulla. Teoreettisena työkaluna hyödynnettiin Pierre Bourdieun kulttuurisen ja sosiaalisen pääoman käsitettä. Tutkimukseen osallistuneista nuorista yhdeksän oli valinnut peruskoulun jälkeen lukion ja kolme ammatillisen koulutuksen. Viisi nuorta oli jatkanut opintojaan lukion jälkeen yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa. Kotitaustan tarkastelu vanhempien ammattiaseman ja koulutuksen mukaan ei näytä selittävän nuorten koulutusvalintoja ja kouluttautumista. Keskeinen tutkimustulos kotitaustan vaikutukseen liittyen on perheen merkitys. Perheen tarjoama sosiaalinen pääoma näyttää osittain selittävän nuorten kouluttautumista ja koulutusvalintoja. Nuoret hyödynsivät erityisesti sisaruksille kertynyttä sosiaalista ja kulttuurista pääomaa resursseina koulutuksessa. Tutkimukseen osallistuneiden nuorten koulutus- ja urapolkujen muotoutumiseen vaikutti erityisesti koulutuksen arvostus perheissä. Perheen lisäksi nuorten toimijuus korostui koulutukseen vaikuttavana tekijänä. Haastatteluhetkellä kaikilla nuorilla oli työpaikka. Nuorten työelämään siirtyminen oli tapahtunut vaiheittain. Suurin osa nuorista oli aloittanut työuransa ennen 18-vuoden ikää. Työpaikkoihin päätymisessä korostui nuorten oma aktiivisuus sekä sisarusten, serkkujen ja ystävien antamat työnhakuun liittyvät vihjeet ja apu.
Now showing items 1-11 of 11